Tähänkö on Aallossa tultu?

Emme halua englantia, vaan haluamme, että tekniikasta osataan puhua ja kirjoittaa ennen kaikkea suomeksi Suomessa. Sama koskee myös kauppaa sekä ylipäätään kaikkia aloja.

On tärkeää ymmärtää englantia, mutta vielä tärkeämpää on osata käyttää Suomessa suomea.

Ja kaikkein kohtalokkain puute Suomessa, etenkin tekniikan alalla on saksan osaajista. Valtaosa parhaista tekniikan opetusaineistoista on saksaksi ja sen suunnan messuilta oivalluksetkin haetaan.
Englanti on lähinnä Shakespearen kieli. Sillä voi ilmaista kyllä Ollako vaiko eikö ollan lukemattomilla tavoilla, mutta ei voi ilmaista täsmällisiä asioita täsmällisellä tavalla.
Lisäksi tämä johtuu siitä että erilaiset vinkuintialaiset ja aaltosamojediset hienostelijat pahoinpitelevät itselleen vierasta kieltä ja sen käsitteitä.
Maksamme samalla karmeata hintaa Pakkoruotsista. Se vei tarpeellisten kulttuuri- ja kauppakielien osaamisen.
Huonon englannin oppii muutenkin, ei siihen ylikouluja tarvita.

Aalto-yliopistossa kuka vain ulkomaalainen tuntuu olevan parempi valinta kuin suomalainen. Se on sitä modernia kansainvälisyyttä siellä. Onneksi on perinteisiä yliopistoja jotka pitävät vielä tasostaan huolta. Huipuksi ei tulla hokemilla.

Suomalaiset diplomi-insinöörit eivät juuri jatko-opiskelijoiksi hae. Ovat valmistuessaan töissä eivätkä halua laskea elintasoaan yliopistopalkoille. Etenkin akateemisesti parhaat opiskelijat, joita jatko-opintoihin yritetään houkutella, ovat kysyttyjä myös työelämässä.

Tiedän laitoksen, jonka 60 tohtorikoulutettavasta 36 on ulkomaalaisia, eivät ole Euroopasta eivätkä Usasta tms.

Aallon pitää ruveta opettamaan rallienkkua.

Niin, ja tämä kaikki rahoitetaan meidän suomalaisten veronmaksajien lompakosta, tottakai. Onhan se hyvä, että me kustannamme Aasian ja Afrikan nuorille maksuttomat opiskelut, niin että heidän oman maan hallituksen rahat säästyvät muuhun, kuten armeijan ylläpitoon, ydinkokeisiin ja kaikenlaiseen tärkeään.

Suomalaisten veronmaksajien varoilla koulutetaan ja elätetään näitä jotka eivät jää hyödyntämään yhteiskuntamme kehitystä, kuka tästä on vastuussa.

Mitä hyötyä nämä oppilaspaikat tuovat maallemme, vielä kouluttajina ovat ei äidinkielenään englantia puhuvat eikä suomea osaavat kouluttajat, onko oppilasvalinnat tällaisten vastuulla.

Meidän kova verotus lahjoitetaan näille siipeilijöille, meillä kun on tämä yksi kansan osa joka häpeää Suomalaisuutta.

Jos on jo peruskoulussa valinnut muun A-kielen (esim. espanja, ranska, ruotsi, saksa tai venäjä), niin onkos siten automaattisesti eriarvoisessa asemassa pyrkiessään "suomalaiseen" Aaltoon?

Tyttäreni opiskelee kainsainvälisessä IB lukiossa (ei Suomessa) viimeistä vuotta. Nyt on käynyt ilmi, että ensi vuoden DIA alkupistevalinnassa menettää ison määrän pisteitä jos ei ole opiskellut toista kotimaista tai äidinkieltä lainkaan. Viime kevään valinnoissa äidinkielen tasoksi riitti, että on suorittanut peruskoulun Suomessa.
Alkupistevalinnat (5 parasta ainetta) ilman arvosanaa äidinkielestä ja ruotsinkielestä tarkoittaa, että voit saada max 21p kun noilla kahden aineen avulla voisit saada max 26p jos saa yo-arvosanaa L vastaavat numerot. (IB lukiossa 7). Miten ulkomaalaiset voivat selvittää tiensä esim. Aaltoon?

IB on niin täysin pseudoelitisttä shaibaa, että syytäkin kärsiä vähän.

Matematiikkaa, fysiikka, kemiaa pääsee lukemaan ilman pääsykokeita ja varsinkin jos on kirjoittanut älliä, eetä ja ämmälläkin pääsee. Samaten Aalto yliopistoon jos on hyvin kirjoittanut

Lue vain peruskoulussa pitkää englantia niin pääset mu*isten kanssa Aallon maisteriohjelmiin.

Voithan sinäkin opiskella englantia! Ei suomella tee mitään työmarkkinoilla.

Aasialaiset hakevat parempaa elämää, hankkimalla jatko-opiskelupaikan Suomesta eli Euroopasta eli länsimaista. Edelleen ilmainen koulutus auttaa.

Suomalaiset valmistuneet DI:t eivät ole kiinnostuneita tohtorinhatusta vaan omakotitalosta, autosta ja kesämökistä. Nämä eivät ole tietenkään toisilleen vastakkaisia, mutta yliopistojen pätkätöissä ja huonolla palkkatasolla ripustautumalla on hankalampi näitä tavoitteita saavuttaa.

Olisi hyvä että yliopistossa jatko-opintoja aloittavat ovat oikeasti motivoituneita tohtorinhattuun. Jonkalaisia kolmansista maista tulevat yleensä ovat. Suomalaisilla motiivina on liikaa se, että kun muutakaan ei ole tarjolla. Suomalaísten jatko-opiskeluhankkeet myös saattavat keskeytyä sen takia että nämä katselevat koko ajan muita työpaikkoja ja keskeyttävät jos sellainen löytyy.

Aikoinaan edistyksellisissä piireissä huomattiin suomenkielen soveltuvan parhaiten nakkikioskilla rähinöimiseen ja metsän kaatamiseen. Kaikki vähänkin sivistykseltä haiskahtava oli ihan varmuuden vuoksi parempi hoitaa jollain muulla kielellä.

Suomen itsenäistymisen tienoilla jouduttiin uudistuksien eteen tekemään kovasti töitä, että yliopistossa olisi voinut opiskella ja saada opetusta edes jossain määrin suomeksikin. Vähitellen yliopisto-opetus suomalaistui, mitä lienee helpottanut seikka, että ruotsinkielisillä oli oma yliopisto Turussa. Joka tapauksessa Suomen historiassa koitti viimein aika, jolloin korkeinta opetusta oli mahdollista saada suomeksi, vaikka yliopisto oli täällä ollut jo kolmisen sataa vuotta.

Sadan vuoden jälkeen ollaan päästy tilanteeseen, jossa suomenkielen katsotaan edelleen soveltuvan parhaiten nakkikioskilla rähinöimiseen, mutta metsän kaatamiseen tarvitaankin jo englantia. Muuten ei metsuri ymmärtäisi metsäkoneen digitaalinäyttöä ja kaataisi naapurinkin puut. Ilmeisesti edelleen ajatellaan, että aitoa sivistystä voi välittää vain jollain muulla kielellä kuin suomeksi. Tällä kertaa tätä asennetta eivät kylläkään pidä yllä ruotsinkieliset vaan suomalaiset sivistyneet ihan itse.

Mitä yliopisto-opetukseen tulee, ovat englanninkieliset luennot ja opintomateriaalit tietysti joissain tapauksissa puolustettavissa hyvinkin vankoin perustein. Niistä ei kuitenkaan pitäisi mitään opetuksellista lähtökohtaa tehdä varsinkaan tapauksissa, joissa pärjättäisiin hyvin suomellakin. Mikään ei nimittäin ole kamalampaa kuunneltavaa kuin tankero-luento, jolla käytännössä sekä luennoitsija että kuulijat ovat kaikki kieltään ymmärtäviä suomalaisia.