Vanhanaikainen veneily

ssppss

2015-10-28 20:13:23

Lopetettavan vanhanaikaista on: tähtinavigaatio, SSB-radio, merkinnän pito, merkintälaskut, paperikartat, köysien pleissaus ja monet solmut.
https://www.morganscloud.com/2015/10/27/lets-make-it-easier-not-harder-for-new-cruisers/?utm_source=AAC Master Mailing List&utm_campaign=15cf4a97c4-New_Post_Notice&utm_medium=email&utm_term=0_1d87f76d90-15cf4a97c4-126213777&mc_cid=15cf4a97c4&mc_eid=7297367ce7

246

541

Äänestä

Vastaukset

10-14
2015-10-29 10:29:19
En viitsinyt ruveta tuon linkkisi taakse katsomaan. Mutta onhan tuo totta: etenkin Itämeriveneilijälle useimmat tuon listasi asiat ovat tarpeettomia. Paperikartta on oikeastaan ainoa asia, josta sanon, että matkaveneilijällä on syytä ne olla. Vähintään varmistuksena, mutta on ne usein ihan käteviä olla eräänlaisena "pikazoomina" plotterin rinnallakin. Senkin vuoksi, että Navionicsin (joka on aika yleinen) uusissa versioissa näkyy karsitun vähän liikaa sitä, mitä näkyy vaikkapa yhden mailin zoomaustasolla. Olen tuosta heille palautetta antanutkin, minusta ei ole hyvä juttu, että plotteri ei näytä sellaisia keppejä, jotka ovat paljaalla silmällä maastossa nähtävissä, ellei zoomaa tosi "alas".

On muuten paperikarttojen hinnat tulleet aika hyvin kohtuulliselle tasolle. Pari vuotta sitten merikarttasarja maksoi muistaakseni kuutisenkymppiä, nyt normaalihintakin on alle 50€ ja Karttakeskuksella näkyy olevan päällä -30% kampanja. Ja SPV:n jäsenille on vielä parempi, -40%. Pistin itsekin tilaten kolmesta sarjasta uusimmat versiot, kun omat olivat yli 10 vuotta vanhoja ja alle 30 egeä per sarja on minusta jo aika sopuhinta uudesta sarjasta :)
- solmuilla.mennään
  2015-10-29 11:27:02
  Paperikartan tarve ei ole vain laitetason kysymys. Melkein kaikkialla muualla tulee hyvin toimeen plotterikartalla ja muutamalla tarpeen mukaan printatulla A4-kokoisella lehdykällä, mutta ei täällä. Kivet ja kepit löydän kyllä plotterista zoomaamalla, kun ei monta kertaa suuremmalle ruudulle ole edes paikkaa. Mutta saaristossa ei ilman paperikarttaa tiedä, mihin mikin väylä on menossa. Kyse on siis maantieteellisestä erosta.
  
  Sen linkin takana ei oikeastaan mitenkään perusteltu tuota listaa, se vain annettiin. Suurimmalle osalle esim. köysien pleissaus on täysin outo juttu nykyäänkin. Eikä siihen kuitenkaan tarvita kuin pari yksinkertaista työkalua, ohjekirja ja vähän mielenkiintoa. Jos ei sitä mielenkiintoa ole, voi ne työ teettää, itse pleissauksen taidon tarve sinällään ei ole mihinkään häviämässä, sen vain voi ulkoistaa. Ihan kivaa puhdetyötä pleissaus silti on niin kesän kuin talvenkin illoiksi. Tähtitieteellinen navigointi on hieman samassa sarjassa, mielenkiintoista, mutta ei välttämätöntä.
  
  Listalla oli myös monien solmujen osaaminen. Se on totta, itselläkin on käytännössä hallussa vain neljä-viisi solmua ja niillä tulee toimeen. Aina välillä olen yrittänyt opetella muutaman hyödyllisen lisää, mutta ne unohtaa, kun niitä hyödyllisyydestä huolimatta tarvitsee liian harvoin. Huomattakoon, että listalla oli nimenomaan monien solmujen hallitseminen, ei solmut yleensä.
- 10-14
  2015-10-29 11:43:35
  solmuilla.mennään kirjoitti:
  Paperikartan tarve ei ole vain laitetason kysymys. Melkein kaikkialla muualla tulee hyvin toimeen plotterikartalla ja muutamalla tarpeen mukaan printatulla A4-kokoisella lehdykällä, mutta ei täällä. Kivet ja kepit löydän kyllä plotterista zoomaamalla, kun ei monta kertaa suuremmalle ruudulle ole edes paikkaa. Mutta saaristossa ei ilman paperikarttaa tiedä, mihin mikin väylä on menossa. Kyse on siis maantieteellisestä erosta.
  
  Sen linkin takana ei oikeastaan mitenkään perusteltu tuota listaa, se vain annettiin. Suurimmalle osalle esim. köysien pleissaus on täysin outo juttu nykyäänkin. Eikä siihen kuitenkaan tarvita kuin pari yksinkertaista työkalua, ohjekirja ja vähän mielenkiintoa. Jos ei sitä mielenkiintoa ole, voi ne työ teettää, itse pleissauksen taidon tarve sinällään ei ole mihinkään häviämässä, sen vain voi ulkoistaa. Ihan kivaa puhdetyötä pleissaus silti on niin kesän kuin talvenkin illoiksi. Tähtitieteellinen navigointi on hieman samassa sarjassa, mielenkiintoista, mutta ei välttämätöntä.
  
  Listalla oli myös monien solmujen osaaminen. Se on totta, itselläkin on käytännössä hallussa vain neljä-viisi solmua ja niillä tulee toimeen. Aina välillä olen yrittänyt opetella muutaman hyödyllisen lisää, mutta ne unohtaa, kun niitä hyödyllisyydestä huolimatta tarvitsee liian harvoin. Huomattakoon, että listalla oli nimenomaan monien solmujen hallitseminen, ei solmut yleensä.
  En ihan jaa tuota ajatusta, ettei plotterilla pysyisi ihan riittävän hyvin tolkulla siitä, mihin mikin väylä menee. Se vaatii kyllä hiukan edestakaisin zoomailua. Mutta ei mahdotonta. Vierailla vesillä pitää muutenkin tutkia etukäteen vähän reittiä ja painaa mieleen tai kirjoittaa ylös mahdolliset erehtymisen paikat.
  
  Solmuja vierastan. Ainoa paikka, jossa niitä käytän, on reiviköysien ja lazy-jack -narujen kiinnitys. Joku sanoi kerran, että sillekin solmulle on nimi, jota niissä käytän, mutta unohdin sen saman tien.
- Solmuja
  2015-10-29 12:52:37
  Etkö laita solmuja nostimien päihin? Fokan skuuttien vapaisiin päihin? Et laita köysiä kiinni knaapeihin (solmu sekin)?
  
  Itse laskin että normaalipurjehduksessa veneessäni on ainakin kaksikymmentä solmua.
- 10-14
  2015-10-29 13:18:06
  Solmuja kirjoitti:
  Etkö laita solmuja nostimien päihin? Fokan skuuttien vapaisiin päihin? Et laita köysiä kiinni knaapeihin (solmu sekin)?
  
  Itse laskin että normaalipurjehduksessa veneessäni on ainakin kaksikymmentä solmua.
  Kahteen ensimmäiseen: en laita. Kolmas on vähän semantiikkaa, kutsuuko sitä köyden kiepittämistä knaapiin ja viimeisen lenkin "lukitsemista" solmuksi. Minun kielenkäytössäni se ei ole solmu.
- HuonoaMerimiestaitoa
  2015-10-29 13:51:55
  Sanoisin että on selkeästi huonoa merimiestaitoa olla laittamatta stopparisolmuja nostimien (poislukinen spinnunostin) ja keulapurjeen skuuttien päihin.
  
  Tai no, täydellisiltä purjehtijoiltahan ne eivät koskaan karkaa.
- 10-14
  2015-10-29 14:04:49
  HuonoaMerimiestaitoa kirjoitti:
  Sanoisin että on selkeästi huonoa merimiestaitoa olla laittamatta stopparisolmuja nostimien (poislukinen spinnunostin) ja keulapurjeen skuuttien päihin.
  
  Tai no, täydellisiltä purjehtijoiltahan ne eivät koskaan karkaa.
  On huonoa merimiestaitoa päästää mitään noista karkaamaan.
- HuonoaMerimiestaitoa
  2015-10-29 14:19:29
  Niin juuri, täydellisille purjehtijoille ei koskaan käy noin. Meillä muilla on joskus vähemmän täydellisiä gasteja ja jopa joskus (äärimmäisen harvoin toki) voi itsellekin sattua vahinko.
- 10-14
  2015-10-29 14:41:04
  HuonoaMerimiestaitoa kirjoitti:
  Niin juuri, täydellisille purjehtijoille ei koskaan käy noin. Meillä muilla on joskus vähemmän täydellisiä gasteja ja jopa joskus (äärimmäisen harvoin toki) voi itsellekin sattua vahinko.
  En oikeastaan tajua, miten hitossa mikään nostin voisi edes karata, ts. missä tilanteessa niihin voisi sellainen veto kohdistuakaan, että karkaaminen olisi edes teoriassa mahdollista. Genuan skuuttien kanssa voisi ehkä teoriassa ajatella tapahtuvan sellaisen tunaroinnin, että ne karkaavat. Mutta ei normaalipurjehtijalle, eihän vendassakaan koskaan niin kiire ole, ettei ehtisi tehdä hommaa rauhassa ja huolella. Skabaajat ovat ehkä eri juttu, kun ehkä yrittävät tehdä hommat maksiminopeudella.
- sori.vaan
  2015-10-29 16:13:56
  10-14 kirjoitti:
  En oikeastaan tajua, miten hitossa mikään nostin voisi edes karata, ts. missä tilanteessa niihin voisi sellainen veto kohdistuakaan, että karkaaminen olisi edes teoriassa mahdollista. Genuan skuuttien kanssa voisi ehkä teoriassa ajatella tapahtuvan sellaisen tunaroinnin, että ne karkaavat. Mutta ei normaalipurjehtijalle, eihän vendassakaan koskaan niin kiire ole, ettei ehtisi tehdä hommaa rauhassa ja huolella. Skabaajat ovat ehkä eri juttu, kun ehkä yrittävät tehdä hommat maksiminopeudella.
  Voi vain todeta, ettet paljoa tajua. Jo ajatus, että karkaaminen johtuisi jostain vedosta kertto, ettei sitä tajua ole.
- 10-14
  2015-10-29 21:31:27
  sori.vaan kirjoitti:
  Voi vain todeta, ettet paljoa tajua. Jo ajatus, että karkaaminen johtuisi jostain vedosta kertto, ettei sitä tajua ole.
  No eihän se köysi liikahda mihinkään, ellei siihen kohdistu jostain vetoa. Joten ilman vetoa se ei voi karatakaan.
- sori.vaan
  2015-10-30 11:13:30
  10-14 kirjoitti:
  No eihän se köysi liikahda mihinkään, ellei siihen kohdistu jostain vetoa. Joten ilman vetoa se ei voi karatakaan.
  Purjehtiminen ja tuuli liittyvät kovin usein toisiinsa. Kevyempikin tuuli vie karanneen köydenpään ulotumattomiin ja veneen kallistuminen pahentaa asiaa. Jos ei karannutta köyttä saa ajoissa kiinni, painovoima kyllä vie köyden toppiin ja ilman solmua sieltäkin läpi. Jos ei näitä tilanteita ole tullut vastaan, on purjehduskokemus varsin niukkaa. Toinen keino välttyä on laittaa rullaiso ja rullagenua, eikä koske falleihin kuin kerran keväällä ja kerran syksyllä. Myötätuulipurjeet jätetään tietenkin jo kauppaan.
  
  Skuutiin ei tarvita suurtakaan sekaannusta, kun vendassa pari sekuntia lepattava purje kiskoo vapaan skuutin läpi plokeista. Toki kaikelta siltäkin välttyy, jos ajaa vastaiset koneella. Mutta jos noilla keinoilla vättää kaikki tapahtumat, ei pidä sanoa, ettei ymmärrä, mitä kaikkea voi tapahtua.
- solmusiinäkin
  2015-10-30 13:08:58
  10-14 kirjoitti:
  En ihan jaa tuota ajatusta, ettei plotterilla pysyisi ihan riittävän hyvin tolkulla siitä, mihin mikin väylä menee. Se vaatii kyllä hiukan edestakaisin zoomailua. Mutta ei mahdotonta. Vierailla vesillä pitää muutenkin tutkia etukäteen vähän reittiä ja painaa mieleen tai kirjoittaa ylös mahdolliset erehtymisen paikat.
  
  Solmuja vierastan. Ainoa paikka, jossa niitä käytän, on reiviköysien ja lazy-jack -narujen kiinnitys. Joku sanoi kerran, että sillekin solmulle on nimi, jota niissä käytän, mutta unohdin sen saman tien.
  Miten keulapurjeen skuuttisi ovat kiinni keulapurjeessa? Ettei vaan siinäkin välissä olisi solmu ;)
- 10-14
  2015-10-30 13:21:35
  solmusiinäkin kirjoitti:
  Miten keulapurjeen skuuttisi ovat kiinni keulapurjeessa? Ettei vaan siinäkin välissä olisi solmu ;)
  Jonkinlaiset haat, sellaiset painonapilla lukittuvat. Olisikohan niiden nimi leikari? Nippusiteellä varmistettuina, etteivät omia aikojaan aukea.
  Noihin toisen nimimerkin tilanteisiin: keulalla on rullapurje, joten keulapurjeen nostin on aina lukossa keväästä syksyyn. Isopurjeen nostin on sen verran pitkä, että se pysähtyy joka tapauksessa, ts. kitkaa on lukossa ja plokeissa sen verran joka tapauksessa, ettei se kovin äkkiä karkaa sen jälkeen, kun purje on laskeutunut alas. Täytyyhän siinä olla ekstraa, että ylettää vedettäväksi pois mastolta satamassa.
  
  Ne genuaskuutit ovat ainoat, jotka edes teoreettisesti voisivat karata. Mutta aika helvetinmoinen tunari tarvittaisiin siihenkin. Niin kädetön idiootti, ettei enää ikinä sen reissun jälkeen minun veneeseeni pääsisi. Köyden karkaaminen edellyttäisi, ettei ennen vendan aloitusta ole laitettu toisen puolen skuuttia vinssille ja vedetty löysiä pois. Genuaköysille on luonnollisesti ST-vinssit.
- 10-14
  2015-10-30 13:24:00
  Niin ja nimimerkille "sorivaan", joka viisasteli jotain semmoista, että olisi hölmöä ajatella köyden karkaamisen johtuvan jostain vedosta. Juuri siitähän se johtuisi, jos tapahtuisi. Lepattamaan pääsevä purje VETÄISI köyden karkuun.
- turhaakinturhempi
  2015-10-30 14:26:30
  10-14 kirjoitti:
  Jonkinlaiset haat, sellaiset painonapilla lukittuvat. Olisikohan niiden nimi leikari? Nippusiteellä varmistettuina, etteivät omia aikojaan aukea.
  Noihin toisen nimimerkin tilanteisiin: keulalla on rullapurje, joten keulapurjeen nostin on aina lukossa keväästä syksyyn. Isopurjeen nostin on sen verran pitkä, että se pysähtyy joka tapauksessa, ts. kitkaa on lukossa ja plokeissa sen verran joka tapauksessa, ettei se kovin äkkiä karkaa sen jälkeen, kun purje on laskeutunut alas. Täytyyhän siinä olla ekstraa, että ylettää vedettäväksi pois mastolta satamassa.
  
  Ne genuaskuutit ovat ainoat, jotka edes teoreettisesti voisivat karata. Mutta aika helvetinmoinen tunari tarvittaisiin siihenkin. Niin kädetön idiootti, ettei enää ikinä sen reissun jälkeen minun veneeseeni pääsisi. Köyden karkaaminen edellyttäisi, ettei ennen vendan aloitusta ole laitettu toisen puolen skuuttia vinssille ja vedetty löysiä pois. Genuaköysille on luonnollisesti ST-vinssit.
  "Jonkinlaiset haat"
  
  Entä miten ne haat ovat kiinni köydessä? Turhalla solmulla vai vielä turhemmalla pleissillä?
- 10-14
  2015-10-30 14:45:23
  turhaakinturhempi kirjoitti:
  "Jonkinlaiset haat"
  
  Entä miten ne haat ovat kiinni köydessä? Turhalla solmulla vai vielä turhemmalla pleissillä?
  Pleissillä. Ammattilaisen tekemällä. Ei minun niitä tarvitse osata sen enempää kuin osata korjata vene-elektroniikan piirikorttejakaan. Ja kun aikanaan ne köydet tulevat vaihtoikään, saa ammattilainen hoitaa pleissauksen silloinkin.
- sori.vaan
  2015-10-30 15:26:00
  10-14 kirjoitti:
  Niin ja nimimerkille "sorivaan", joka viisasteli jotain semmoista, että olisi hölmöä ajatella köyden karkaamisen johtuvan jostain vedosta. Juuri siitähän se johtuisi, jos tapahtuisi. Lepattamaan pääsevä purje VETÄISI köyden karkuun.
  Et sitten ilmeisesti erota skuutia ja fallia toisistaan?
- CaseIsClosed
  2015-10-30 15:30:10
  10-14 kirjoitti:
  Pleissillä. Ammattilaisen tekemällä. Ei minun niitä tarvitse osata sen enempää kuin osata korjata vene-elektroniikan piirikorttejakaan. Ja kun aikanaan ne köydet tulevat vaihtoikään, saa ammattilainen hoitaa pleissauksen silloinkin.
  Joten siis sinustakin pleissit ovat tarpeellisia edelleenkin.
- tänääntällaista
  2015-10-30 15:34:40
  10-14 kirjoitti:
  Jonkinlaiset haat, sellaiset painonapilla lukittuvat. Olisikohan niiden nimi leikari? Nippusiteellä varmistettuina, etteivät omia aikojaan aukea.
  Noihin toisen nimimerkin tilanteisiin: keulalla on rullapurje, joten keulapurjeen nostin on aina lukossa keväästä syksyyn. Isopurjeen nostin on sen verran pitkä, että se pysähtyy joka tapauksessa, ts. kitkaa on lukossa ja plokeissa sen verran joka tapauksessa, ettei se kovin äkkiä karkaa sen jälkeen, kun purje on laskeutunut alas. Täytyyhän siinä olla ekstraa, että ylettää vedettäväksi pois mastolta satamassa.
  
  Ne genuaskuutit ovat ainoat, jotka edes teoreettisesti voisivat karata. Mutta aika helvetinmoinen tunari tarvittaisiin siihenkin. Niin kädetön idiootti, ettei enää ikinä sen reissun jälkeen minun veneeseeni pääsisi. Köyden karkaaminen edellyttäisi, ettei ennen vendan aloitusta ole laitettu toisen puolen skuuttia vinssille ja vedetty löysiä pois. Genuaköysille on luonnollisesti ST-vinssit.
  No joo, on siinä sellainen tunari, ettei ainakaan mun veneeseen astu. Pitää sitten vääntää tunarille rautalngasta. Vendaa aloitettaessa uusi skuuti on tietenkin vinssillä ja vanha päästetään auki, kun purjeesta veto irtoaa. Jos nyt kuitenkin sattuu uusi skuuti menemään sisään vedettäessä hiukankin sekaisin vinssillä, lepattaa purje vapaana. Ja se vapaana lepattava purje kiepittää skuutit hetkessä toistensa ympäri ja vapaana oleva pää karkaa.
  
  Se haka ei todellakaan ole leikari. Mutta eipä kannata odottaa tunarin olevankaan perillä oman veneensä heloista.
- 10-14
  2015-10-30 15:45:12
  sori.vaan kirjoitti:
  Et sitten ilmeisesti erota skuutia ja fallia toisistaan?
  Fallihan ei voi karata mihinkään, koska siihen ei kohdistu samanlaista vetoa kuin skuuttiin. Purjeen pudottua alas asti nostinta on vielä sitloorassa jäljellä metri pari, joten painovoima ja vinssilukon ja pyörien kitka pitelevät sen kyllä paikoillaan.
  
  Toiselle nimimerkille: eihän tässä ole missään vaiheessa keskusteltu siitä, tarvitaanko veneessä pleissejä. Enintään siitä, tarvitseeko veneilijän itsensä niitä osata niiden tekemistä. Siihen vastaus on kielteinen. Koko ketjussahan on kysymys nimenomaan taidoista, jotka ovat tai eivät ole tarpeellisia.
  
  Ja edelleenkin: jos joku saa tuolla tavalla köytensä sotkettua kuin toisessa viestissä esitetään, on todellakin syytä pysyä poissa veneistä.
- kädetön
  2015-10-30 17:51:03
  10-14 kirjoitti:
  Jonkinlaiset haat, sellaiset painonapilla lukittuvat. Olisikohan niiden nimi leikari? Nippusiteellä varmistettuina, etteivät omia aikojaan aukea.
  Noihin toisen nimimerkin tilanteisiin: keulalla on rullapurje, joten keulapurjeen nostin on aina lukossa keväästä syksyyn. Isopurjeen nostin on sen verran pitkä, että se pysähtyy joka tapauksessa, ts. kitkaa on lukossa ja plokeissa sen verran joka tapauksessa, ettei se kovin äkkiä karkaa sen jälkeen, kun purje on laskeutunut alas. Täytyyhän siinä olla ekstraa, että ylettää vedettäväksi pois mastolta satamassa.
  
  Ne genuaskuutit ovat ainoat, jotka edes teoreettisesti voisivat karata. Mutta aika helvetinmoinen tunari tarvittaisiin siihenkin. Niin kädetön idiootti, ettei enää ikinä sen reissun jälkeen minun veneeseeni pääsisi. Köyden karkaaminen edellyttäisi, ettei ennen vendan aloitusta ole laitettu toisen puolen skuuttia vinssille ja vedetty löysiä pois. Genuaköysille on luonnollisesti ST-vinssit.
  >>Mutta aika helvetinmoinen tunari tarvittaisiin siihenkin. Niin kädetön idiootti, ettei enää ikinä sen reissun jälkeen minun veneeseeni pääsisi
  
  Sitä voi tietysti uskoa, että osaava/viisas ei koskaan töppää. Mutta se ei valitettavasti ole realistista. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen ja aina joskus jokainen töppää. Kun on väsynyt, keskittynyt johinkin muuhun, ei huomaa katsoa oikeaan suuntaan tms. tuhansia mahdollisia syitä. Joskus ilman mitään näkyvää syytä.
  
  Pidän itseäni ihan normaalin osaavana veneilijänä 30 kesän purjehduskokemuksella. Mutta niin vain ajoin toissa kesänä veneellä päin saaren rantaa. Ihan vauhdilla, ihan isoa ja näkyvää saarta päin,tyynellä ja hyvällä näkyvyydellä. Nolottaa vieläkin niin, etten viitsi kertoa tarkemmin (paitsi että alkoholilla eikä väsymyksellä ollut osuutta asiaan. Onneksi olin yksin, ei ollut katsojia).
  
  10-14:n kriiteereillä olen kädetön idiootti, enkä enää ikinä pääsisi omaan veneeseeni. :) Onneksi minulla on kevyemmät kriteerit töppäilystä.
  
  Ja onneksi 10-14 ei koskaan itse töppää,
- SaahanSitäIlmanSolmuja
  2015-10-30 17:58:33
  tänääntällaista kirjoitti:
  No joo, on siinä sellainen tunari, ettei ainakaan mun veneeseen astu. Pitää sitten vääntää tunarille rautalngasta. Vendaa aloitettaessa uusi skuuti on tietenkin vinssillä ja vanha päästetään auki, kun purjeesta veto irtoaa. Jos nyt kuitenkin sattuu uusi skuuti menemään sisään vedettäessä hiukankin sekaisin vinssillä, lepattaa purje vapaana. Ja se vapaana lepattava purje kiepittää skuutit hetkessä toistensa ympäri ja vapaana oleva pää karkaa.
  
  Se haka ei todellakaan ole leikari. Mutta eipä kannata odottaa tunarin olevankaan perillä oman veneensä heloista.
  Ei se nyt välttämättä mikään synti ole, jos joku haluaa purjehtia opettelematta solmuja. En usko, että tuollaisesta osaamattomuudesta syntyy suurta vaaraa hänelle itselleen tai hänen miehistölleen.
  
  Onko järkeä seilailla ilman että opettelee tuollaisia yksinkertaisia perustaitoja, joista on paljon iloa? Se on sitten kokonaan toinen kysymys. Tai miksi joku haluaa netissä toitottaa omaa osaamattomuuttaan? Ei kovin fiksua, minusta.
  
  Kyllä minä suosittelisin paalusolmun, pari perussorkkaa, fallisolmun ja muutaman harvinaisemman solmun ainakin opettelemaan. Ei tosiaan ole kovin vaikeaa, ja varmasti kannattaa.
- tarvittavataito
  2015-10-30 18:07:30
  10-14 kirjoitti:
  Fallihan ei voi karata mihinkään, koska siihen ei kohdistu samanlaista vetoa kuin skuuttiin. Purjeen pudottua alas asti nostinta on vielä sitloorassa jäljellä metri pari, joten painovoima ja vinssilukon ja pyörien kitka pitelevät sen kyllä paikoillaan.
  
  Toiselle nimimerkille: eihän tässä ole missään vaiheessa keskusteltu siitä, tarvitaanko veneessä pleissejä. Enintään siitä, tarvitseeko veneilijän itsensä niitä osata niiden tekemistä. Siihen vastaus on kielteinen. Koko ketjussahan on kysymys nimenomaan taidoista, jotka ovat tai eivät ole tarpeellisia.
  
  Ja edelleenkin: jos joku saa tuolla tavalla köytensä sotkettua kuin toisessa viestissä esitetään, on todellakin syytä pysyä poissa veneistä.
  "eihän tässä ole missään vaiheessa keskusteltu siitä, tarvitaanko veneessä pleissejä. "
  
  Eikö? Minusta tässä on nimenomaan keskusteltu siitä mitkä taidot ja tavarat ovat nykyään vanhanaikaisia. Niin tuossa aloituksessa lukee.
  
  Sinunkin mielestäsi jollain on oltava taito tehdä pleissi. Siispä se taito ei ole vanhanaikainen ja turha.
  
  "Kyllä minä suosittelisin paalusolmun, pari perussorkkaa ..."
  
  No hienoa. Kaiken vastaanvänkämisen jälkeen oletkin sitä mieltä että pleissit ja solmut ovatkin tarpeellisia.
- 10-14
  2015-10-30 20:59:39
  tarvittavataito kirjoitti:
  "eihän tässä ole missään vaiheessa keskusteltu siitä, tarvitaanko veneessä pleissejä. "
  
  Eikö? Minusta tässä on nimenomaan keskusteltu siitä mitkä taidot ja tavarat ovat nykyään vanhanaikaisia. Niin tuossa aloituksessa lukee.
  
  Sinunkin mielestäsi jollain on oltava taito tehdä pleissi. Siispä se taito ei ole vanhanaikainen ja turha.
  
  "Kyllä minä suosittelisin paalusolmun, pari perussorkkaa ..."
  
  No hienoa. Kaiken vastaanvänkämisen jälkeen oletkin sitä mieltä että pleissit ja solmut ovatkin tarpeellisia.
  Nyt sekoitat minun ja jonkun muun tekstejä. En mielestäni ole sanonut solmuja, etenkään noita "nimikoituja" solmuja tarpeellisiksi. Periaatteen vuoksi kieltäydyn vaikkapa paalusolmua opettelemasta, koska se on aidosti tarpeeton.
  
  Ja keskustelun aihe EI ollut, mitä taitoja joku veneilyn ympärillä tarvitsee vaan mitä taitoja veneilijä itse tarvitsee. Pleissaustaitoa hän ei tarvitse. eikä mnun mielestäni mitään erikoissolmujakaan. Jos saa kengännauhat sitoa, osaa tarvittavan määrän solmuja veneilyynkin. Kiinnittyminen, skuutit ja nostimet hoidetaan ilman solmuja.
- NäilläMennäänVesilläkin
  2015-10-30 21:10:56
  10-14 kirjoitti:
  Nyt sekoitat minun ja jonkun muun tekstejä. En mielestäni ole sanonut solmuja, etenkään noita "nimikoituja" solmuja tarpeellisiksi. Periaatteen vuoksi kieltäydyn vaikkapa paalusolmua opettelemasta, koska se on aidosti tarpeeton.
  
  Ja keskustelun aihe EI ollut, mitä taitoja joku veneilyn ympärillä tarvitsee vaan mitä taitoja veneilijä itse tarvitsee. Pleissaustaitoa hän ei tarvitse. eikä mnun mielestäni mitään erikoissolmujakaan. Jos saa kengännauhat sitoa, osaa tarvittavan määrän solmuja veneilyynkin. Kiinnittyminen, skuutit ja nostimet hoidetaan ilman solmuja.
  "Periaatteen vuoksi kieltäydyn paalusolmua opettelemasta"
  
  Jepjep...
  
  ;-)
- kyllä.voi
  2015-10-30 21:45:52
  10-14 kirjoitti:
  Fallihan ei voi karata mihinkään, koska siihen ei kohdistu samanlaista vetoa kuin skuuttiin. Purjeen pudottua alas asti nostinta on vielä sitloorassa jäljellä metri pari, joten painovoima ja vinssilukon ja pyörien kitka pitelevät sen kyllä paikoillaan.
  
  Toiselle nimimerkille: eihän tässä ole missään vaiheessa keskusteltu siitä, tarvitaanko veneessä pleissejä. Enintään siitä, tarvitseeko veneilijän itsensä niitä osata niiden tekemistä. Siihen vastaus on kielteinen. Koko ketjussahan on kysymys nimenomaan taidoista, jotka ovat tai eivät ole tarpeellisia.
  
  Ja edelleenkin: jos joku saa tuolla tavalla köytensä sotkettua kuin toisessa viestissä esitetään, on todellakin syytä pysyä poissa veneistä.
  Jos ei ole koskaan saanut vinssille engelsmannia, ei ole kymmentä kertaa useammin vinssiäkään käyttänyt. Niitä sentään syntyy silloin tällöin purjehtiessa kaiken tasoisille miehistöille.
  
  Paalusolmu on se ensimmäinen perusjuttu, jonka junnut oppii 5 minuutissa. Myöskin ehdottomasti yksi niistä, joita aloittajan linkissä tarkoitetaan välttämättöminä. Ikävä tietää, että merellä oikeasti voi kohdata noin täydellisen kädettömiä kulkijoita.
- nn-nn
  2015-10-31 15:46:46
  10-14 kirjoitti:
  Pleissillä. Ammattilaisen tekemällä. Ei minun niitä tarvitse osata sen enempää kuin osata korjata vene-elektroniikan piirikorttejakaan. Ja kun aikanaan ne köydet tulevat vaihtoikään, saa ammattilainen hoitaa pleissauksen silloinkin.
  Just! Olet hyvillä jäljillä. Näkemyksesi on kristallinen. Jatka tuosta. Aivan vähän jalostettuna visiosi johtaa siihen, että kaikki muukin puuhailu veneesi kanssa jää ammattilaisille, purjehdus mukaan luettuna.
  
  Eipä aikaakaan, niin olet pelkistänyt veneilysi siihen, että teet kesällä risteilyn esim. Hesasta Tallinnaan joko valkoisella tai punaisella laivalla. Eipä tarvitse siellä tehdä muuta kuin nauttia vain ammattilaisten palveluista. Sitä paitsi, se tulee paljon halvemmaksi kuin jonkun oman aluksen varustaminen ja huolitseminen, varsinkin kaiken teettäminen ammattilaisilla.
- 10-14
  2015-11-02 11:37:54
  kyllä.voi kirjoitti:
  Jos ei ole koskaan saanut vinssille engelsmannia, ei ole kymmentä kertaa useammin vinssiäkään käyttänyt. Niitä sentään syntyy silloin tällöin purjehtiessa kaiken tasoisille miehistöille.
  
  Paalusolmu on se ensimmäinen perusjuttu, jonka junnut oppii 5 minuutissa. Myöskin ehdottomasti yksi niistä, joita aloittajan linkissä tarkoitetaan välttämättöminä. Ikävä tietää, että merellä oikeasti voi kohdata noin täydellisen kädettömiä kulkijoita.
  Pointti on siinä, että solmut ja pleissaus eivät enää nykypäivänä ole niitä "perustaitoja". 1960- ja 70-luvuilla veneilyn aloittaneiden kannattaisi herätä nykypäivään.
- solmujasolmuja
  2015-11-02 11:57:02
  Solmut ovat edelleen niitä perustaitoja.
- 10-14
  2015-11-02 12:34:55
  solmujasolmuja kirjoitti:
  Solmut ovat edelleen niitä perustaitoja.
  Miksi ne sitä olisivat, kun niitä ei enää mihinkään tarvita?
  
  Ei suoneniskeminenkään ole tänä päivänä lääkäreiden perustaitoja.
  
  "Aikuisten oikeasti", yrittäisitte nyt edes perustella eikä vain jänkätä "se on niin koska se on niin".
- uiasioio
  2015-11-02 13:06:44
  10-14 kirjoitti:
  Miksi ne sitä olisivat, kun niitä ei enää mihinkään tarvita?
  
  Ei suoneniskeminenkään ole tänä päivänä lääkäreiden perustaitoja.
  
  "Aikuisten oikeasti", yrittäisitte nyt edes perustella eikä vain jänkätä "se on niin koska se on niin".
  No kun pyysit, niin tässä minun perusteluni. En yritä käännyttää sinua, saat puolestani ajatella ja toimia ihan niin kuin haluat. Minä vain ajattelen näin.
  
  Köysien (liinojen, narujen, miten niitä nyt kukin nimitttää, halkaisija noin välillä 1 mm - 25 mm) tarpeellisuutta ei kai tarvitse perustella?
  
  Erilaiset solmut ovat mielestäni kaikkein yleispätevin, ilman erityisvarusteluja joka paikassa käytettävin ratkaisu. Etenkin uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Jo olemassa olevat käyttötavat (kiinnitysköysi, genuan skuutti, falli, fendari jne.) voi varmaan hoitaa ilman solmujakin jos haluaa. Mutta niiden uusien , yllättävien tapausten varalta olen iloinen, että osaan tehdä solmuja.
  
  Esimerkki tällaisesta tapauksesta:
  Saaressa oli keinu. Männyn oksasta, noin 4 metrin korkeudelta tuli alas keinun kaksi köyttä. Keinulauta oli kuitenkin haperoitunut ja hävinnyt, oli siis pelkät köydet. Minulla oli veneessä sopivan kokoinen laudanpala, jonka solmin keinun naruihin ja leikki-ikäinen poikani pääsi keinumaan.
  Minä en keksi, miten tuon olisi voinut hoitaa ilman solmujen tekemistä.
- solmujasolmuja
  2015-11-02 13:38:08
  10-14 kirjoitti:
  Miksi ne sitä olisivat, kun niitä ei enää mihinkään tarvita?
  
  Ei suoneniskeminenkään ole tänä päivänä lääkäreiden perustaitoja.
  
  "Aikuisten oikeasti", yrittäisitte nyt edes perustella eikä vain jänkätä "se on niin koska se on niin".
  Solmut ovat perustaitoja koska niitä tarvitaan. Eikö ollutkin helppo ja pätevä perustelu?
  
  Solmuja löytyy sinunkin veneestäsi. Siis olettaen että sinulla on oikea vene (ja vielä purjevene). Esimerkiksi vaikka reiviköyden päästä.
  
  Miten sinun veneessäsi edestä tuleva kaidevaijeri on kiinni takakaiteessa?
- 10-14
  2015-11-02 14:14:03
  solmujasolmuja kirjoitti:
  Solmut ovat perustaitoja koska niitä tarvitaan. Eikö ollutkin helppo ja pätevä perustelu?
  
  Solmuja löytyy sinunkin veneestäsi. Siis olettaen että sinulla on oikea vene (ja vielä purjevene). Esimerkiksi vaikka reiviköyden päästä.
  
  Miten sinun veneessäsi edestä tuleva kaidevaijeri on kiinni takakaiteessa?
  Ei ollut, koska väite "niitä tarvitaan" oli jokseenkin valheellinen. Minun veneessäni (35-jalkainen purjevene) ainoat solmut ovat ne, joilla lazyjackit on kiinnitetty puomiin ja siihen kelpaa mikä tahansa umpisolmun tapainen.
  Reiviköyden päässä solmu? Ei ole eikä tule.
  Tuo kaidevaijerikysymys oli vielä oudompi, eihän vaijeriin voi mitään solmuja tehdä. Kaiteessa on vaijerien korkeudella kiinnihitsatut lenkit ja vaijeri on niissä kiinni pienellä sakkelilla ja vanttiruuvilla.
- solmujasolmuja
  2015-11-02 14:30:49
  > Reiviköyden päässä solmu? Ei ole eikä tule.
  
  Eikö? Miten sitten se on kiinni puomissa?
  
  > vaijeri on niissä kiinni pienellä sakkelilla ja vanttiruuvilla.
  
  Sinun veneessäsi ei siis nosteta veteen pudonnutta veneen kyljeltä takaisin veneeseen ...
  
  Idea on se että kun viimeinen viisi senttiä kaidetta on köyttä niin sen voi nopeasti vetää puukolla (vanhaa merimiestaitoa sekin että puukko on teipattu siihen lähelle) poikki jolloin ei tarvitse nostaa pudonnutta kaiteenkin yli.
  
  Mutta kyllähän kaikki toki tämän tiesivätkin. Vai mitä?
- 10-14
  2015-11-02 14:42:19
  solmujasolmuja kirjoitti:
  > Reiviköyden päässä solmu? Ei ole eikä tule.
  
  Eikö? Miten sitten se on kiinni puomissa?
  
  > vaijeri on niissä kiinni pienellä sakkelilla ja vanttiruuvilla.
  
  Sinun veneessäsi ei siis nosteta veteen pudonnutta veneen kyljeltä takaisin veneeseen ...
  
  Idea on se että kun viimeinen viisi senttiä kaidetta on köyttä niin sen voi nopeasti vetää puukolla (vanhaa merimiestaitoa sekin että puukko on teipattu siihen lähelle) poikki jolloin ei tarvitse nostaa pudonnutta kaiteenkin yli.
  
  Mutta kyllähän kaikki toki tämän tiesivätkin. Vai mitä?
  Sorry, nyt kävi lapsus. Ajattelin skuuttiköyttä enkä reiviköyttä. Juu, onhan siellä solmuntapainen. Joku väitti silläkin olevan nimen, mutta ihan omakustanne se on.
  
  Aika lailla turhanpäiväiseltä tuo kaidekonstisi kuulostaa. Jos sen pudonneen yleensä veneen laidalle asti saa, niin kyllä se tulee sitten myös kaiteen yli samoin tein. Yleensä tosin ei nouse vedestä lainkaan.
- solmujasoluja
  2015-11-03 09:35:33
  10-14 kirjoitti:
  Sorry, nyt kävi lapsus. Ajattelin skuuttiköyttä enkä reiviköyttä. Juu, onhan siellä solmuntapainen. Joku väitti silläkin olevan nimen, mutta ihan omakustanne se on.
  
  Aika lailla turhanpäiväiseltä tuo kaidekonstisi kuulostaa. Jos sen pudonneen yleensä veneen laidalle asti saa, niin kyllä se tulee sitten myös kaiteen yli samoin tein. Yleensä tosin ei nouse vedestä lainkaan.
  Eli sinäkin tarvitset sittenkin solmuja. Omavirite tai ei, solmu kuitenkin.
  
  "kyllä se tulee sitten myös kaiteen yli samoin tein"
  
  Joskus se on pienestä kiinni. Toiset ovat valmiita ottamaan tarpeettoman riskin, toiset eivät.
Veneilijä60luvultaAsti
2015-10-29 12:53:10
Et näköjään välitä veneilijän turvallisuudesta kovinkaan paljon jos et ymmärrä paikan merkinnän tarpeellisuutta.

Nopeudesta riippuen paikan merkintä paperille koordinaatteina tunnin tai puolen tunnin välein on yksi tärkeimpiä turvallisuustehtäviä joka pitää hoitaa vähänkään pidemmillä matkoilla ja avomerellä ehdottomasti.

Ellet ole kirjanut paikkamerkintöjä paperille niin miten voit ilmoittaa paikkasi todellisessa avuntarpeessa pelastajille kun sähköt on menneet tai elektroniikkasi ei toimi?? joskus voi jopa 15 minuuttia olla liian pitkä aika ellei tarkka paikka ole tiedossa pelastajilla.
- 10-14
  2015-10-29 13:16:19
  Väitän, että harvempi kuin yksi veneilijä kymmenestä harrastaa oman sijainnin merkintää paperille. Jopa, jos puhumme vain matkaveneilijöistä (jos koko veneilyn kirjo lasketaan, putoaa suhdeluku johonkin luokkaan 1:100 000). En pidä sitä itsekään tarpeellisena. Kyllä minä tiedän koko ajan kohtalaisella tarkkuudella, missä olen.
  Myönnän, että tähän liittyy yksi uhkatekijä: jos minä jostain syystä olisin taju kankaalla, hengiltä tai meressä sen blackoutin iskiessä, niin ainakaan kaikki mukana vuosien varrella olleet miehistöt eivät pystyisi antamaan kovinkaan tarkkaa sijaintia.
- ammattitaitoinen
  2015-10-29 13:23:12
  Osaan purjehtia enkä joudu pulaan, niinkuin sinä!
- Veneilijä60luvultaAsti
  2015-10-29 13:42:47
  Kyllä olet " ammattitaitoinen " hyvin (liian) itsevarma kun noin kirjoitit pulaan joutumisesta.
  
  Oletko kuullut sanontaa että veneilijöitä on vaan kahdenlaisia? ne jotka on jo olleet
  pulassa ja ne jotka myöhemmin joutuu pulaan.
  
  Onhan lähes kaikki autoilijatkin keskimääräistä parempia omasta mielestään ja
  kuitenkin kolareita oms. sattuu hyvin paljon.
  
  Mitähän tuumaat tai kirjoitat sen jälkeen kun olet ollut ongelmissa? joita lähes varmasti tulee ennemmin tai myöhemmin jos yleensä veneiletkään ollenkaan?
  Kyllä Estonian henkilöstökin piti olla ammattitaitoista.
- 10-14
  2015-10-29 13:47:26
  Veneilijä60luvultaAsti kirjoitti:
  Kyllä olet " ammattitaitoinen " hyvin (liian) itsevarma kun noin kirjoitit pulaan joutumisesta.
  
  Oletko kuullut sanontaa että veneilijöitä on vaan kahdenlaisia? ne jotka on jo olleet
  pulassa ja ne jotka myöhemmin joutuu pulaan.
  
  Onhan lähes kaikki autoilijatkin keskimääräistä parempia omasta mielestään ja
  kuitenkin kolareita oms. sattuu hyvin paljon.
  
  Mitähän tuumaat tai kirjoitat sen jälkeen kun olet ollut ongelmissa? joita lähes varmasti tulee ennemmin tai myöhemmin jos yleensä veneiletkään ollenkaan?
  Kyllä Estonian henkilöstökin piti olla ammattitaitoista.
  Väitätkö, että jokainen veneilijä päätyisi jossain vaiheessa veneilyuraansa tilanteeseen, jossa olisi "kusessa", ellei ole merkinnyt sijaintiaan paperille vähintään tunnin välein? Sitähän sinä tuossa asiallisesti ottaen sanot.
  
  Minä väitän, että enemmän kuin 90% veneilijöistä selviää koko veneilyuransa tarvitsematta koskaan meripelastuksen apua.
  
  Todellisuudessa kysymys on siitä, että sinun käy liikaa luonnollesi myöntää, että 60-luvulla suurella tuskalla ja vaivalla oppimasi taidot ja rutiinit eivät enää olekaan tarpeellisia.
- seppomartti
  2015-10-29 13:49:21
  Merkinnänpito on tarpeetonta. Sähkön totaalinen kato on harvinaista mutta jos sattuisi kohdalle niin katsoisin sijainnin käsi- gps:stä tai puhelimen gps:stä. Pidän pitkällä legillä satunnaista merkinnänpitoa suurimittakaavisella yleiskortilla vaikkei se ole laisinkaan tarpeen. Mukavaa kuitenkin katsella matkan edistymistä ja esim suunnitella reittiä tuulen lähiaikoina kääntyessä. Siis ajavietettä muttei navigaatiota
- Höpsistäkeikkaa
  2015-10-29 14:28:59
  Kun mikään ei toimi, niin sitten revin sivun lokikirjasta ja kirjoitan paikkatiedon ja laitan pulloon, jonka heitän mereen. Mitä sitten tapahtuu?
  Mietitäämpä hieman, siis joku toimii koska voidaan hälyttää apua. Virtaa on ainakin jonkin verran. Miksi sitten ei joku gps toimisi? Vaikka puhelimen?
  Epirb toimii kuitenkin, minulla on sellainen malli, johon ei tarvitse laittaa käsin koordinaatteja :D
- kgfth
  2015-10-29 16:26:38
  10-14 kirjoitti:
  Väitätkö, että jokainen veneilijä päätyisi jossain vaiheessa veneilyuraansa tilanteeseen, jossa olisi "kusessa", ellei ole merkinnyt sijaintiaan paperille vähintään tunnin välein? Sitähän sinä tuossa asiallisesti ottaen sanot.
  
  Minä väitän, että enemmän kuin 90% veneilijöistä selviää koko veneilyuransa tarvitsematta koskaan meripelastuksen apua.
  
  Todellisuudessa kysymys on siitä, että sinun käy liikaa luonnollesi myöntää, että 60-luvulla suurella tuskalla ja vaivalla oppimasi taidot ja rutiinit eivät enää olekaan tarpeellisia.
  Varmaankin yli 90 % selviää tarvitsematta koskaan meripelastuksen apua. Silloinkin vielä todella merkittävä liki 10 % osuus sitä tarvitsee. Ja niiden osuus, jotka jotain ulkopuolista apua tarvitsevat, on moninkertainen.
  
  Ilmeisesti purjehdit lähes yksinomaan saaristossa, etkä tee pidempiä avomeren ylityksiä, ainakaan purjein. Tai sitten osaat reitin optimoinnin todella huonosti. Avomerellä plotterin näyttämä sijainti on yhtä hyödytön kuin numeerisesti annettu sijainti. Kumpikaan ei kerro mitään tuulen muutoksista ja auta päättämään reitinvalinnasta. Saaristossa tietenkään sijainnin merkitseminen ei kerro mitään siitä, missä sijainti ehkä on tunnin päästä ja on siksi hyödytöntä.
- Ammattitaitoinen
  2015-10-30 03:22:18
  Veneilijä60luvultaAsti kirjoitti:
  Kyllä olet " ammattitaitoinen " hyvin (liian) itsevarma kun noin kirjoitit pulaan joutumisesta.
  
  Oletko kuullut sanontaa että veneilijöitä on vaan kahdenlaisia? ne jotka on jo olleet
  pulassa ja ne jotka myöhemmin joutuu pulaan.
  
  Onhan lähes kaikki autoilijatkin keskimääräistä parempia omasta mielestään ja
  kuitenkin kolareita oms. sattuu hyvin paljon.
  
  Mitähän tuumaat tai kirjoitat sen jälkeen kun olet ollut ongelmissa? joita lähes varmasti tulee ennemmin tai myöhemmin jos yleensä veneiletkään ollenkaan?
  Kyllä Estonian henkilöstökin piti olla ammattitaitoista.
  Olen ollut lukuisasti vaarallisissa tilanteissa, mutta pulaan en ole joutunut, koska osaan purjehtia ja ennakoida vaaroja.
- 10-14
  2015-10-30 09:17:16
  kgfth kirjoitti:
  Varmaankin yli 90 % selviää tarvitsematta koskaan meripelastuksen apua. Silloinkin vielä todella merkittävä liki 10 % osuus sitä tarvitsee. Ja niiden osuus, jotka jotain ulkopuolista apua tarvitsevat, on moninkertainen.
  
  Ilmeisesti purjehdit lähes yksinomaan saaristossa, etkä tee pidempiä avomeren ylityksiä, ainakaan purjein. Tai sitten osaat reitin optimoinnin todella huonosti. Avomerellä plotterin näyttämä sijainti on yhtä hyödytön kuin numeerisesti annettu sijainti. Kumpikaan ei kerro mitään tuulen muutoksista ja auta päättämään reitinvalinnasta. Saaristossa tietenkään sijainnin merkitseminen ei kerro mitään siitä, missä sijainti ehkä on tunnin päästä ja on siksi hyödytöntä.
  Kyllä minä seilaan aika laajalti Itämerellä. Rehellisesi sanoen en ymmärrä tuota perusteluasi merkinnänpidosta alkuunkaan. Pitkällä avomerilegilla tietysti joutuu zoomaamaan aika pieneen mittakaavaan, että sijainti suhteessa maahan näkyy millään tavalla. Toisaalta silloin kannattaa pistää "maantienäyttö" päälle kertomaan, missä suhteessa ollaan suoraan reittiin kohti "maalipistettä".
- Ammattitaitoinen
  2015-10-31 00:00:40
  10-14 kirjoitti:
  Kyllä minä seilaan aika laajalti Itämerellä. Rehellisesi sanoen en ymmärrä tuota perusteluasi merkinnänpidosta alkuunkaan. Pitkällä avomerilegilla tietysti joutuu zoomaamaan aika pieneen mittakaavaan, että sijainti suhteessa maahan näkyy millään tavalla. Toisaalta silloin kannattaa pistää "maantienäyttö" päälle kertomaan, missä suhteessa ollaan suoraan reittiin kohti "maalipistettä".
  Minulle tärkeämpää on ottaa huomioon kelit ja tuulen suunnat, kuin se että olenko päivää aikaisemmin perillä. Yleensä tuulien huomioiminen kuitenkin auttaa siinä perille pääsyssäkin.
  
  Ja vaikkei sitä nopeuttaisi, niin ei ainakaan löydä itseään pohjasta.
- 10-14
  2015-11-02 12:33:20
  Ammattitaitoinen kirjoitti:
  Minulle tärkeämpää on ottaa huomioon kelit ja tuulen suunnat, kuin se että olenko päivää aikaisemmin perillä. Yleensä tuulien huomioiminen kuitenkin auttaa siinä perille pääsyssäkin.
  
  Ja vaikkei sitä nopeuttaisi, niin ei ainakaan löydä itseään pohjasta.
  Tämä ei nyt edelleenkään mitenkään selvittänyt sitä, miksi mielestäsi pitäisi merkitä paperikartalle sijaintia? Ja toisaalta, ei se paperikartta tuulten suuntia kerro.
  Jos kuvittelet jostain syystä, ettei plotterin avulla pysy hajulla siitä, paljonko on tullut eksyttyä sivuun suoralta reitiltä kohti määränpäätä niitä tuulia seuratessa tai mihin pitäisi suunnata sinne päästäkseen, olet väärässä.
astrolabi
2015-10-29 14:32:12
Hah, provoa koko avaus...
- AnttiProvo
  2015-10-30 09:09:31
  Olen samaa mieltä. Vesien kylmettyä rannan hampparit siirtyvät nettiin. ..
koke_musta
2015-10-29 15:34:50
Liekö jäänyt useimmilta huomaamatta, että tuon linkin takana luetellaan myös 10 pujehdustaitoa, joiden osaaminen on välttämätöntä.
Opetelkaa nyt ainakin ne, ennen kuin väittelette mahdollisesti tarpeettomista taidoista.
Kenties tämän palstan lukijat osaavatkin, mutta kesällä näki kyllä ihan riittävästi esimerkkejä päinvastaisestakin.
- viisi_tärkeintä
  2015-10-29 17:14:21
  Noista solmuista puheen ollen, yksi niistä kymmenestä välttämättömästä taidosta on viiden tärkeimmän solmun taitaminen.
pitkillepurjehduksille
2015-10-29 16:58:54
Voihan kaikkea kirjoittaa ja koettaa provosoida kiivaaseen väittelyyn. Varmaankin solmujen tai pleissaustaidon tarpeettomuutta puolustavat ne, jotka eivät halua opetella. ..jne.

Tartun yhteen aloittajan heittämään syöttiin, joka on SSB-radio. Ei se ole niin vanhanaikainen kuin uskotellaan. Se kuuluu yhä maailmanlaajuiseen merenkulun turvallisuusjärjestelmään kuten myös vhf, navtex ym. Valtamerireissuilla SSB on edelleenkin erinomainen kommunikaatioväline paitsi rannikkoasemiin, myös purjehtijoiden ylläpitämiin sää- ja turvallisuusnetteihin.
Pactor-modeemin kautta SSB-radio toimii sääfaksien, gribfile-ennusteiden ja telex-muotoisten RTTY sääennusteiden vastaanottimena tietsikaan. Sähköpostiyhteys Sailmail-liittymällä pelaa nykyisin nopeammin kuin kymmenen vuotta sitten, ei siksi että käyttäjät ehkä vähenevät, vaan siksi että modeemit ovat parantuneet.

Itämeren alueella purjehtivan ei tietenkään kannata hankkia kallista SSB-radiota ja modeemia, koska täällä pärjää ilmankin. Pitemmillä reissuilla MF/HF-radio ( "SSB") puolustaa edelleen paikkaansa. SSB:n vaihtoehto on HF-amatööriradio. Sillä saa yhtälailla sähköpostiyhteyden, Winlink-nimisen, vieläpä maksuttomasti, kun Sailmail maksaa 250 USD vuodessa. Satelliittipuhelin, esim. iridium, on tietenkin hyvä yhteysväline mereltä puhelinverkkoon eikä sen käyttö vaadi lupatutkintoa kuten HF-radiot. Satelliitipuhelimissa on air time -perusteinen maksu, SSB:ssä ei.

Moderni pitkänmatkanpurjehtija hankkii sekä SSB:n että Iridiumin eikä muutu vanhanaikaiseksi SSB-radionsa takia! Ei myöskään siksi, että hankkii paperikartat ja opettelee solmut jne.
Geldof
2015-10-29 22:42:18
Huomaa heti ettei ketjun aloittaja ole koskaan purjehtinut noin saaristomatkaa eli 6 tuntia pitempää matkaa. Pitkillä yli vuorokauden kestävillä legeillä monilla keskeisillä purjehdustoimilla on sijansa, kuten kovin kummallisella paikan ylöskirjauksella. Voisit hankkia itelles vaikka moottoriveneen niin ei tartte solmujen kanssa näprätä.
- 10-14
  2015-10-30 09:19:44
  Kuten tuossa ylempänä totesin: en ole käytännössä havainnut mitään syytä merkinnänpitoon avomerilegeilläkään.
  
  Sinäkin taidat olla niitä veneilynsä joskus 70-luvulla aloittaneita, jotka eivät ole huomanneet tekniikan kehittymistä.
- Bossu
  2015-10-30 09:34:38
  10-14 kirjoitti:
  Kuten tuossa ylempänä totesin: en ole käytännössä havainnut mitään syytä merkinnänpitoon avomerilegeilläkään.
  
  Sinäkin taidat olla niitä veneilynsä joskus 70-luvulla aloittaneita, jotka eivät ole huomanneet tekniikan kehittymistä.
  Mä olen silloin tällöin kokenut sellaiseen tarvetta ihan saaristomerelläkin. Ainakin jos sumu yllättää on hauska laittaa paikka muistiin karttaan. Vaikka käytössä olisi plotterikin, tapaan silloin laatia kompassisuuntia ihan perinteisellä karttatyöskentelylläkin. Vaikkapa vain tietääkseni, mitä kompassisuuntaa pitäisi ohjatessa tavoitella. Ajelu pelkästään plotteria tuijottamalla tuntuu musta hiukan turvattomalta, kun visuaalinen navigointi on mahdotonta ja tietää saaria ja kiviä olevan lähettyvillä. Plotteri toki paikan parhaiten tietää.
- applix
  2015-10-30 10:20:59
  Bossu kirjoitti:
  Mä olen silloin tällöin kokenut sellaiseen tarvetta ihan saaristomerelläkin. Ainakin jos sumu yllättää on hauska laittaa paikka muistiin karttaan. Vaikka käytössä olisi plotterikin, tapaan silloin laatia kompassisuuntia ihan perinteisellä karttatyöskentelylläkin. Vaikkapa vain tietääkseni, mitä kompassisuuntaa pitäisi ohjatessa tavoitella. Ajelu pelkästään plotteria tuijottamalla tuntuu musta hiukan turvattomalta, kun visuaalinen navigointi on mahdotonta ja tietää saaria ja kiviä olevan lähettyvillä. Plotteri toki paikan parhaiten tietää.
  1
seppomartti
2015-10-30 09:43:25
Morgans cloudin kirjoittajat eivät ole purjehtineet 6 tunnin matkoja saaristossa, tuskin Itämerelläkään. Ajatusmaailma on valtameripurjehduksesta kumpuavaa.Turhat ja tarpeelliset asiat ovat minusta aika hyvin jaoteltu.
SSB, Pactor, MF/HF ovat minusta taakse jäävää tekniikkaa ja satelliittiyhteydet tulevaisuutta. Radioyhteydet ovat luvanvaraisia, kalliita hankkia, fyysisesti isoja ja virtasyöppöjä. Yhteyden saa toiseen radioasemaan- jos saa, muttei puhelinverkkoon. Satelliittipuhelin on pieni, tarvittaessa mukaan otettava. Ei luvanvarainen. Voi soittaa mistä maailman kolkasta tahansa kotipuhelimeen suoraan, tai meripelastukseen Suomeen. Soittohinta kaukomailta voi olla kännyä halvempi mutta EU - hintaa kalliimpi. SMS - viestintä kulkee maksutta. Hankintahinta vain murto-osa ehkä alkaen 500€, ylärajaa ei ole. Sähköpostit , gribfilet ja synoptiset sääkartat saa mistä maailman kolkasta tahansa hintaluokkaan 1-2 $. Muu sähköpostiviestitys samaa hintaluokkaa. Nettisurffailu vaatii kalliimmat investoinnit eikä onnistu kännyllä. Viestintä satelliitin kautta maksaa joko aika tai bittejä eikä ole ilmaista. Mutta hankintahinnan ero kompensoi pitkälle. Olen samaa mieltä Mornings cloudin kanssa. Radioyhteydet eivät ole enää nykyaikaisia, paitsi vhf.
- Guglielmo
  2015-10-30 10:19:01
  Puhut hf/mf:stä. Satelliittiyhteyskin on mitä suuremmassa määräin radioyhteys. Kuten myös kännykkä ja wifi. Käyttävät vain eri taajuuksia ja yhteysmuotoja.
- seppomartti
  2015-10-30 10:52:15
  Guglielmo kirjoitti:
  Puhut hf/mf:stä. Satelliittiyhteyskin on mitä suuremmassa määräin radioyhteys. Kuten myös kännykkä ja wifi. Käyttävät vain eri taajuuksia ja yhteysmuotoja.
  No se nyt on sanomattakin selvää, että radioaalloilla toimitaan.
- Guglielmo
  2015-10-30 11:18:27
  seppomartti kirjoitti:
  No se nyt on sanomattakin selvää, että radioaalloilla toimitaan.
  "Radioyhteydet ovat luvanvaraisia, kalliita hankkia, fyysisesti isoja ja virtasyöppöjä."
  "Radioyhteydet eivät ole enää nykyaikaisia, paitsi vhf."
  
  Molemmat ylläolevat väitteet ovat faktuaalisesti epätosia kännykkäverkkojen, wifin ja osin satelliittilaitteiden osalta. Tekstistä ei selviä, että nekin perustuvat radioyhteyksiin, vaan teksti antaa toisenlaisen kuvan. Korjaamalla sana "radioyhteydet" sanalla "hf/mf-radioyhteydet" asia olisi heti selvinnyt.
- GMDSS
  2015-10-30 11:18:28
  Seppomartti puhuu MF/HF-radioista ("SSB":stä) kuin museokamasta. Kuitenkin GMDSS eli Global Maritime Distress and Safety System vaatii kaikille laivoille pakollisen MF-DSC 2187.5kHz "watchkeepingin" merialueilla A1, A2, A3, A4.
  Taajuuksilla 1.605kHz - 27.500kHz toimivan MF/HF DSC lähetinvastaanottimen vaihtoehtona on Inmarsat C, mutta silti MF DSC radio on pakollinen!
  
  Tietenkin pienellä Iridium-satelliittipuhelimella voi soitella vaikka kotiin, mutta se ei sovellu alusten keskinäiseen radioliikenteeseen eikä se korvaa MF/HF DSC radiota eikä VHF DSC radiota hätäliikenteessä. GMDSS-hyväksytty DSC-"SSB" (MF/HF) on "valtamerten VHF ". Isoilla vesillä kaikki alukset sekä rannikkoasemat kuuntelevat MF-hätätaajuutta, rannikkoasemat myös HF-taajuuksia.
  
  Ei suinkaan ole vanhanaikaista, jos veneensä varustaa sekä "SSB":llä että Iridium-kännykällä. Molemmille on käyttöä. Tietenkin MF/HF-radio on kohtalainen "virtasyöppö" lähettimenä, mutta käytännössä se ei ole ongelma purjeveneessä. Lähetysajat ovat useimmiten lyhyitä, varsinkin sähköpostiliikenteessä.
  
  Viimeksi olen käyttänyt "SSB":tä viime kesällä, jolloin Atlantilla olin päivittäin radioyhteydessä toiseen suomalaisveneeseen. VHF:n kantomatkahan ei riitä kuin lähietäisyyksille. Onko joku muu tapa helpompi yhteydenpitoon alusten välillä, kun VHF kantomatka ei riitä?
  Luonnollisestikin vastaanotin SSB:llä myös gribfilet ja sääfaksit. Niihin voi tietysti käyttää iridium-puhelintakin.
  
  Vanhanaikainen käsitys on se, että SSB-radio on sellainen lähes jääkaapin kokoinen laatikko, joka joutaa museoon.
- HermitSailor
  2015-10-30 11:26:36
  Kaikki eivät koe tarvetta kommunikoida toisten veneiden/alusten kanssa.
- eikaikilletarpeen
  2015-10-30 15:37:45
  HermitSailor kirjoitti:
  Kaikki eivät koe tarvetta kommunikoida toisten veneiden/alusten kanssa.
  Eipä tietenkään. Jonkinlainen tarve saattaa syntyä vaikkapa Tyynen valtameren ylityksellä, jossa purjeveneet mielellään ovat yhteydessä toisiinsa sää-, sijainti- ym. informaation takia tai ovat yhteydessä uusiseelantilaisen Russel Radion ylläpitämään turvallisuus- ja sääpalvelunettiin. Sekä purjehtijoiden ylläpitämät "netit" että rannikkoradion ylläpitämä palvelu toimii SSB-radiolla.
  
  Kotivesillä ei ole samaa kommunikointitarvetta kuin viikkoja kestävien valtamerietappien aikana.
- v1915tekniikkaSSB
  2015-10-31 10:40:33
  eikaikilletarpeen kirjoitti:
  Eipä tietenkään. Jonkinlainen tarve saattaa syntyä vaikkapa Tyynen valtameren ylityksellä, jossa purjeveneet mielellään ovat yhteydessä toisiinsa sää-, sijainti- ym. informaation takia tai ovat yhteydessä uusiseelantilaisen Russel Radion ylläpitämään turvallisuus- ja sääpalvelunettiin. Sekä purjehtijoiden ylläpitämät "netit" että rannikkoradion ylläpitämä palvelu toimii SSB-radiolla.
  
  Kotivesillä ei ole samaa kommunikointitarvetta kuin viikkoja kestävien valtamerietappien aikana.
  Satelliittipuhelimella saa saman yhteyden ja sillä voi tarkastaa sähköpostit samalla kertaa. SSB on oman aikansa, eli ennen 1 maailmansotaa, huipputekniikkaa. Käytännössä tarpeeton koska kännykän kokoinen laite tekee saman ja enmmän huomattavasti pienemmällä virrankulutuksella ja ilman asennuksia.
- valtameri_sisämeri
  2015-10-31 11:42:09
  v1915tekniikkaSSB kirjoitti:
  Satelliittipuhelimella saa saman yhteyden ja sillä voi tarkastaa sähköpostit samalla kertaa. SSB on oman aikansa, eli ennen 1 maailmansotaa, huipputekniikkaa. Käytännössä tarpeeton koska kännykän kokoinen laite tekee saman ja enmmän huomattavasti pienemmällä virrankulutuksella ja ilman asennuksia.
  Miksiköhän se (MF DSC -radio) edelleen on pakollinen GMDSS varuste laivoissa eikä Inmarsat C sateelliittipuhelinkaan voi korvata sen pakollisuutta?
  
  Miten iridium-satelliittipuhelimella "saa saman yhteyden" muihin aluksiin, jos olet vaikkapa keskellä Tyyntä valtamerta ja tarvitset apua? Vastaat tietenkin, että soittamalla Suomen meripelastukseen, joka ottaa yhteyttä vaikkapa Uuden-Seelannin meripelastukseen, joka nopeasti selvittää lähimpien alusten sijaintitiedot ja hoitaa avun lähettämisen.
  Kumpi lopulta on nopeampi ja helpompi tapa avun saantiin, nykyaikaisen SSB-radion hätänappulan painaminen (automaattinen mayday sijaintitietoineen käynnistyy ja kaikkien kantoalueella olevien alusten ja asemien MF-DSC rekisteröi hädässä olevan sijainnin) vai kännykkäpuhelin?
  Myös Epirb kuuluu GMDSS järjestelmään, mutta se tekee vain hälytyksen ja sijaintiraportin. Hätän laatua tai tarvittavan avun pyytämistä sillä ei ilmoiteta eikä se ole kommunikointiväline.
  MF/HF DSC -radio valtamerillä on aivan yhtä oleellinen kuin VHF DSC -radio on rannikkovesillä. Joku pitää tavallista matkapuhelinta parempana kuin VHF:ää ja sanoo VHF:ää vanhanaikaiseksi ja täysin tarpeettomaksi.
  
  Puhelin- ja sähköpostiseurusteluun satelliittikännykkä on tietenkin hyvä peli, mutta onko se hätätilanteissa paras mahdollinen viestintäväline?
  
  Ei itseäni harmita leimautua vanhanaikaiseksi, vaikka omistankin Motorolan iridium-satelliittikännykän, GMDSS vaatimukset täyttävän MF/HF DSC radion ja tietenkin dsc-vhf:n, epirbin ja navtexin.
- KilautaKaverille
  2015-10-31 18:05:01
  valtameri_sisämeri kirjoitti:
  Miksiköhän se (MF DSC -radio) edelleen on pakollinen GMDSS varuste laivoissa eikä Inmarsat C sateelliittipuhelinkaan voi korvata sen pakollisuutta?
  
  Miten iridium-satelliittipuhelimella "saa saman yhteyden" muihin aluksiin, jos olet vaikkapa keskellä Tyyntä valtamerta ja tarvitset apua? Vastaat tietenkin, että soittamalla Suomen meripelastukseen, joka ottaa yhteyttä vaikkapa Uuden-Seelannin meripelastukseen, joka nopeasti selvittää lähimpien alusten sijaintitiedot ja hoitaa avun lähettämisen.
  Kumpi lopulta on nopeampi ja helpompi tapa avun saantiin, nykyaikaisen SSB-radion hätänappulan painaminen (automaattinen mayday sijaintitietoineen käynnistyy ja kaikkien kantoalueella olevien alusten ja asemien MF-DSC rekisteröi hädässä olevan sijainnin) vai kännykkäpuhelin?
  Myös Epirb kuuluu GMDSS järjestelmään, mutta se tekee vain hälytyksen ja sijaintiraportin. Hätän laatua tai tarvittavan avun pyytämistä sillä ei ilmoiteta eikä se ole kommunikointiväline.
  MF/HF DSC -radio valtamerillä on aivan yhtä oleellinen kuin VHF DSC -radio on rannikkovesillä. Joku pitää tavallista matkapuhelinta parempana kuin VHF:ää ja sanoo VHF:ää vanhanaikaiseksi ja täysin tarpeettomaksi.
  
  Puhelin- ja sähköpostiseurusteluun satelliittikännykkä on tietenkin hyvä peli, mutta onko se hätätilanteissa paras mahdollinen viestintäväline?
  
  Ei itseäni harmita leimautua vanhanaikaiseksi, vaikka omistankin Motorolan iridium-satelliittikännykän, GMDSS vaatimukset täyttävän MF/HF DSC radion ja tietenkin dsc-vhf:n, epirbin ja navtexin.
  Monet vaarinvaarin aikaiset laitteet ovat käytössä vain siksi, että kansainväliset sopimukset ovat vaikeita muuttaa ja koska on paikkoja, joissa tekniikan taso on surkeaa eikä rahaakaan uuteen tekniikkaan ole.
  
  Olet varmasti aika tollo, jos päivittäisellä purjehduksellasi Uudessa Seelannissa kilautat kaverille Suomeen. Onneksi muute eivät ole kannsasi samalla tasolla :D
- ei.noin
  2015-10-31 21:08:18
  KilautaKaverille kirjoitti:
  Monet vaarinvaarin aikaiset laitteet ovat käytössä vain siksi, että kansainväliset sopimukset ovat vaikeita muuttaa ja koska on paikkoja, joissa tekniikan taso on surkeaa eikä rahaakaan uuteen tekniikkaan ole.
  
  Olet varmasti aika tollo, jos päivittäisellä purjehduksellasi Uudessa Seelannissa kilautat kaverille Suomeen. Onneksi muute eivät ole kannsasi samalla tasolla :D
  Et taida ihan ymmärtää, mihin yhteyksiä tarvitaan. Hätäkutsu on niitä harvinaisimpia tarpeita, eikä kovinkaan usein haluta edes yhteyttä johonkin tiettyyn ihmiseen. Sen sijaan radiolla kysellään olosuhteita tietyssä paikassa, tai mistä jonkun tietyn asian voi hankkia, tai mistä löytyy tekijä jollekin työlle, tai... Siis tarvitaan yhteys kaikkiin tai useaan muuhun veneeseen kerralla. SSB toimii siinä, amatööriradio jopa vielä paremmin, siellä lähialueen matkapurjehtijat välittävät uutisensa sovittuina aikoina. Satelliittipuhelin on niihin tavallisimpiin tarkoituksiin täysin viraton.
- OnParemaapkin
  2015-10-31 22:13:19
  ei.noin kirjoitti:
  Et taida ihan ymmärtää, mihin yhteyksiä tarvitaan. Hätäkutsu on niitä harvinaisimpia tarpeita, eikä kovinkaan usein haluta edes yhteyttä johonkin tiettyyn ihmiseen. Sen sijaan radiolla kysellään olosuhteita tietyssä paikassa, tai mistä jonkun tietyn asian voi hankkia, tai mistä löytyy tekijä jollekin työlle, tai... Siis tarvitaan yhteys kaikkiin tai useaan muuhun veneeseen kerralla. SSB toimii siinä, amatööriradio jopa vielä paremmin, siellä lähialueen matkapurjehtijat välittävät uutisensa sovittuina aikoina. Satelliittipuhelin on niihin tavallisimpiin tarkoituksiin täysin viraton.
  Et taida tietää, että on olemassa internet, jolla tavoittaa vielä useamman ihmisen ja yrityksen ja jonka kautta voi kommunikoida samaan aikaa jopa tuhansien ihmisten kanssa.
- mitään.tietävä
  2015-11-01 00:00:05
  OnParemaapkin kirjoitti:
  Et taida tietää, että on olemassa internet, jolla tavoittaa vielä useamman ihmisen ja yrityksen ja jonka kautta voi kommunikoida samaan aikaa jopa tuhansien ihmisten kanssa.
  Internetistä olen joskus kuullut, mikä lienee. Mutta sen tiedän, ettei siitä internetistä ole edes satelliittipuhelimen verran apua tähän kommunikointiin.
- KokeileJoskus
  2015-11-01 08:55:02
  mitään.tietävä kirjoitti:
  Internetistä olen joskus kuullut, mikä lienee. Mutta sen tiedän, ettei siitä internetistä ole edes satelliittipuhelimen verran apua tähän kommunikointiin.
  Tarkoitat varmasti luulen enkä tiedän.
  Me muut nimittäin käytämme internet-nimistä välinettä reaaliaikaiseen kommunikointiin sekä postin lähettämiseen ja vastaanottamiseen.
  
  Siellä on välineitä, joita kutsutaan hakukoneiksi. Niillä löytää palveluita joka puolella maapalloa.
- tositapaus
  2015-11-01 09:31:33
  ei.noin kirjoitti:
  Et taida ihan ymmärtää, mihin yhteyksiä tarvitaan. Hätäkutsu on niitä harvinaisimpia tarpeita, eikä kovinkaan usein haluta edes yhteyttä johonkin tiettyyn ihmiseen. Sen sijaan radiolla kysellään olosuhteita tietyssä paikassa, tai mistä jonkun tietyn asian voi hankkia, tai mistä löytyy tekijä jollekin työlle, tai... Siis tarvitaan yhteys kaikkiin tai useaan muuhun veneeseen kerralla. SSB toimii siinä, amatööriradio jopa vielä paremmin, siellä lähialueen matkapurjehtijat välittävät uutisensa sovittuina aikoina. Satelliittipuhelin on niihin tavallisimpiin tarkoituksiin täysin viraton.
  Tuollaiset käsitykset, joista "kilautakaverille" esitti, perustuvat kotivesillä purjehtimiseen.
  Tilanne on aivan toinen, jos lähimpään rannikkoon on satoja maileja. Itse pidin matkapurjehtijoiden päivittäisen SSB-radio"verkon" kuuntelemista hyvin hyödyllisenä. Se alkoi säähavaintojen ja ennusteiden kertomisella ja turvallisuusasioilla. Sen jälkeen purjehtijat ilmoittivat kukin vuorollaan sijaintinsa ja paikallisen sään. Myös parhaat vinkit eri etappisatamista sain radioverkkkoa kuuntelemalla. Jos verkkoon ilmoittautui osallistujaksi, oman sijaintiraportin tekeminen piti tehdä päivittäin (tai ilmoittaa verkosta poistuminen). Jos ilmoitusta ei pariin päivään kuulunut, se olisi käynnistänyt etsintätoimet. Ne joilla oli teknisiä tai muita ongelmia veneessä tai terveysongelmia, kyselivät toimintaohjeita SSB-verkon välityksellä.
  
  Dramatiikkaakin liittyi toisinaan SSB-verkon kuunteluun. Eräässä veneessä kippari sai sydänkohtauksen keskellä Intian valtamerta. Vaimo löysi hänet vessan pöntölle kuolleena. Paniikkiin mennyt vaimo ei ollut purjehdustaitoinen, mutta onneksi osasi käyttää SSB-radiota. Hänelle järjestettiin purjehdustaitoinen miehistö, joka toi veneen Intian valtamereltä Rodriques-saarelle ja sieltä Etelä-Afrikkaan. SSB-verkkoa kuunnelleiden matkapurjehtijoiden avulla leskelle järjestyi kaikenlaista apua ja tukea, lopulta myös veneelle ostaja.
  Satelliittikännykällä ei "kilauteta" niille "kavereille", veneille tai laivoille, jotka sattuvat olemaan lähimpänä.
- Guglielmo
  2015-11-01 10:26:21
  v1915tekniikkaSSB kirjoitti:
  Satelliittipuhelimella saa saman yhteyden ja sillä voi tarkastaa sähköpostit samalla kertaa. SSB on oman aikansa, eli ennen 1 maailmansotaa, huipputekniikkaa. Käytännössä tarpeeton koska kännykän kokoinen laite tekee saman ja enmmän huomattavasti pienemmällä virrankulutuksella ja ilman asennuksia.
  Pakko korjata, kun näkee tällaista puutaheinää.
  SSB eli Single SideBand ei ollut olemassakaan ennen vuotta 1915. Sen kulta-aika oli 1960-1980-luku, jolloin sekä merenkulku että ilmailu luottivat SSB-tekniikkaan.
  
  Kirjoittaja ehkä sotkee AM-radioon tai sähkötykseen. 1 maailmansodassa käytännössä ainut radioviestinnän muoto oli sähkötys.
  
  Odottaisin hieman parempaa osaamista foorumin kirjoittajilta.
- kokeile.ite
  2015-11-01 10:43:02
  KokeileJoskus kirjoitti:
  Tarkoitat varmasti luulen enkä tiedän.
  Me muut nimittäin käytämme internet-nimistä välinettä reaaliaikaiseen kommunikointiin sekä postin lähettämiseen ja vastaanottamiseen.
  
  Siellä on välineitä, joita kutsutaan hakukoneiksi. Niillä löytää palveluita joka puolella maapalloa.
  No kokeilepa kokeeksi hakea sieltä internetistäsi tieto siitä, olisiko jossain Tongatapulla olevassa veneessä vesikoneeseen sopiva o-rengas.
  
  Taitaa tulla melkoisena yllätyksenä, ettei nettiyhteyksiä ole aivan globaalisti käytössä. Eivätkä hakukoneetkaan osaa kaikkea hakea. Otetaanpa ihan kotoinen esimerkki siitä. Tarvitset 50 cm 50x50 alumiinikulmatankoa 5 mm seinämäpaksuudella ja asut Helsingissä. Löydätkö hakukoneillasi?
- TeePerässä
  2015-11-01 11:52:16
  kokeile.ite kirjoitti:
  No kokeilepa kokeeksi hakea sieltä internetistäsi tieto siitä, olisiko jossain Tongatapulla olevassa veneessä vesikoneeseen sopiva o-rengas.
  
  Taitaa tulla melkoisena yllätyksenä, ettei nettiyhteyksiä ole aivan globaalisti käytössä. Eivätkä hakukoneetkaan osaa kaikkea hakea. Otetaanpa ihan kotoinen esimerkki siitä. Tarvitset 50 cm 50x50 alumiinikulmatankoa 5 mm seinämäpaksuudella ja asut Helsingissä. Löydätkö hakukoneillasi?
  Tossa on DHL:n puhelinnumero Tongalle 676-23617 ja tosta löytyy o-rengas: http://www.globalrubber.com/
  
  Et sanonut mitä alumiinia pitäisi olla, mutta voit kertoa tarpeesi http://www.metores.com/fi
  
  Minulla menibnäin sunnuntaiaamuna viitisen minuuttia tähän kaikkeen ja ehdin vertailla eri toimittajia. Oletan, etä nämä kuitenkin vastaavat mielikuvitustavettasi parhaiten, tai ei ainkaan kannata saivarrella että juuri sitä avaruusalumiinia, josta etsit ei tuolta löydy :D
  
  Nyt tee sama perässä omalla SSB puhelimellasi ottamalla yhteyttä toiseen veneeseen ja kysy josko vaikka Viikkari antaisi pätkän lainaksi :D
  
  Laita sitten viesti, kun olet saanut vastauksen. Reiluuden nimissä on kohtuullista, että et kysy sitä tuotetta, jonka olet jo saanut selville, joten haepa radiollasi Helsigistä Simradin AI50 GPS vara-antenni ja sen hinta sekä lämmönkestävää epoksia Chuukin laguunissa olevasta veneestä.
  
  Lienee sanomattakin selvää, että molempiin pääsen netin kautta.
- MolemmatHyviä
  2015-11-01 12:58:11
  TeePerässä kirjoitti:
  Tossa on DHL:n puhelinnumero Tongalle 676-23617 ja tosta löytyy o-rengas: http://www.globalrubber.com/
  
  Et sanonut mitä alumiinia pitäisi olla, mutta voit kertoa tarpeesi http://www.metores.com/fi
  
  Minulla menibnäin sunnuntaiaamuna viitisen minuuttia tähän kaikkeen ja ehdin vertailla eri toimittajia. Oletan, etä nämä kuitenkin vastaavat mielikuvitustavettasi parhaiten, tai ei ainkaan kannata saivarrella että juuri sitä avaruusalumiinia, josta etsit ei tuolta löydy :D
  
  Nyt tee sama perässä omalla SSB puhelimellasi ottamalla yhteyttä toiseen veneeseen ja kysy josko vaikka Viikkari antaisi pätkän lainaksi :D
  
  Laita sitten viesti, kun olet saanut vastauksen. Reiluuden nimissä on kohtuullista, että et kysy sitä tuotetta, jonka olet jo saanut selville, joten haepa radiollasi Helsigistä Simradin AI50 GPS vara-antenni ja sen hinta sekä lämmönkestävää epoksia Chuukin laguunissa olevasta veneestä.
  
  Lienee sanomattakin selvää, että molempiin pääsen netin kautta.
  Onpa hassu keskustelu. Kinaatte siitä, pitäisikö olla SSB vai satelliitti-internet. Eiväthän ne ole mitenkään toistensa vaihtoehtoja. Tottakai nettiyhteys on kiva ja hyödyllinen monella tavalla, mutta niin on SSB:kin. Miksi pitäisi luopua kummastakaan?
  
  Satelliittipuhelimella saa yhteyden mistä tahansa minne tahansa, mutta se edellyttää oikeiden puhelinnumeroiden tietämistä ja voimassa olevaa liittymää ja tietysti rahaa. Lisäksi viestintä ei toimi ilman taustalla olevaa järjestelmää ja satelliitteja. SSB puolestaan toimii aina ja viestintään ei tarvita muuta muuta kuin lähettäjä ja vastaanottaja. Haittapuolena on mm. kovin hitaat nettiyhteydet ja kallis alkuinvestointi laitteisiin.
  
  Kyseessä on siis kaksi erilaista järjestelmää, joiden keskinäisen paremmuuden pohtimisessa ei ole paljon pointtia.
- edelleen.väärin
  2015-11-01 13:38:58
  TeePerässä kirjoitti:
  Tossa on DHL:n puhelinnumero Tongalle 676-23617 ja tosta löytyy o-rengas: http://www.globalrubber.com/
  
  Et sanonut mitä alumiinia pitäisi olla, mutta voit kertoa tarpeesi http://www.metores.com/fi
  
  Minulla menibnäin sunnuntaiaamuna viitisen minuuttia tähän kaikkeen ja ehdin vertailla eri toimittajia. Oletan, etä nämä kuitenkin vastaavat mielikuvitustavettasi parhaiten, tai ei ainkaan kannata saivarrella että juuri sitä avaruusalumiinia, josta etsit ei tuolta löydy :D
  
  Nyt tee sama perässä omalla SSB puhelimellasi ottamalla yhteyttä toiseen veneeseen ja kysy josko vaikka Viikkari antaisi pätkän lainaksi :D
  
  Laita sitten viesti, kun olet saanut vastauksen. Reiluuden nimissä on kohtuullista, että et kysy sitä tuotetta, jonka olet jo saanut selville, joten haepa radiollasi Helsigistä Simradin AI50 GPS vara-antenni ja sen hinta sekä lämmönkestävää epoksia Chuukin laguunissa olevasta veneestä.
  
  Lienee sanomattakin selvää, että molempiin pääsen netin kautta.
  Se vain ei toimi noin. DHL ei toimita Tongatapun saarille. Tai jos toimittaa, ovat kulut tähtitieteelliset. Juuri toisessa keskustelussa kerrottiin niin tavallisen asian kuin vaijeripäätteen saatavuudesta. Normaaleja hankintareittejä paras tarjous oli kuukausien toimitusajalla 1000 mpk päähän nykyisestä sijainnista. Toiselta purjehtijalta sai kysymällä toimituksen käteen. Metores ehkä toimittaa alumiiniprofiileja, ehkä ei. Missään tapauksessa se ei toimita pätkää, vaan täysinä 6 m kankina, joita saa kyllä useammastakin paikasta.
  
  Ongelma on nyt siinä, ettei sinulla selvästikään ole mitään käsitystä pitkänmatkan purjehtijan elämästä ja olosuhteista siellä jossain. Jatketaan vielä yhdellä esimerkillä. Kummasta lähteestä saat käyttökelpoisemman tiedon turvallisuustilanteesta purjehtijan kannalta Kolumbian Cartagenassa, toiselta purjehtijalta vai netistä? Tai jos et löydä oikeaa tietoa netistä, kenelle soitat?
- HohhoijaaKasvaAikuiseksi
  2015-11-01 14:54:43
  edelleen.väärin kirjoitti:
  Se vain ei toimi noin. DHL ei toimita Tongatapun saarille. Tai jos toimittaa, ovat kulut tähtitieteelliset. Juuri toisessa keskustelussa kerrottiin niin tavallisen asian kuin vaijeripäätteen saatavuudesta. Normaaleja hankintareittejä paras tarjous oli kuukausien toimitusajalla 1000 mpk päähän nykyisestä sijainnista. Toiselta purjehtijalta sai kysymällä toimituksen käteen. Metores ehkä toimittaa alumiiniprofiileja, ehkä ei. Missään tapauksessa se ei toimita pätkää, vaan täysinä 6 m kankina, joita saa kyllä useammastakin paikasta.
  
  Ongelma on nyt siinä, ettei sinulla selvästikään ole mitään käsitystä pitkänmatkan purjehtijan elämästä ja olosuhteista siellä jossain. Jatketaan vielä yhdellä esimerkillä. Kummasta lähteestä saat käyttökelpoisemman tiedon turvallisuustilanteesta purjehtijan kannalta Kolumbian Cartagenassa, toiselta purjehtijalta vai netistä? Tai jos et löydä oikeaa tietoa netistä, kenelle soitat?
  Lapsellista, ensin annetaan esimerkki siitä, mitä netillä ei voi hoitaa ja kun viiden minuutin työllä sen voikin, niin asialla ei olekaan mitään väliä :D
  
  Puhelinnumeroita löytyy netin kautta yllin kyllin ja sähköpostilla saa yhteyden viereiseen veneeseen tai maailman toiselle puolelle.
  
  Säätilan saa reaaliaikaisena joka paikasta eikä sitä tarvitse tulkita jonkun toisen kautta. Toinen veneilijä voi antaa ennusteen ja vaikka korjaamotietoja kun on ne ensin katsonut netistä. Vähän niin kuin täälläkin tehtiin sen alumiinihalon kanssa :D
  
  Ongelma on se, että sinulla ei selvästikään ole käsitystä nykyaikaisesta vietinvälityksestä.
  
  Kolumbian turvallisuustilanteesta saan paremman tiedon netistä kuin yksittäiseltä ihmiseltä.
  
  Olen vastannut sinun "tehtäviisi". Mitä sinä sait aikaiseksi SSB:llä?
  Etkö saanut yhteyttä keneenkään?
  Mitä sinä teet, kun et saa yhteyttä?
- lähialue
  2015-11-01 15:56:55
  "sähköpostilla saa yhteyden viereiseen veneeseen "
  
  Vain jos sattuu tietämääb sen sähköpostiosoitteen.
  
  Miten lähetät sähköpostia lähialueilla oleville veneille? Kun ei edes tiedä ketä siellä on.
- kasvanut.ja.nähnyt
  2015-11-01 16:44:11
  HohhoijaaKasvaAikuiseksi kirjoitti:
  Lapsellista, ensin annetaan esimerkki siitä, mitä netillä ei voi hoitaa ja kun viiden minuutin työllä sen voikin, niin asialla ei olekaan mitään väliä :D
  
  Puhelinnumeroita löytyy netin kautta yllin kyllin ja sähköpostilla saa yhteyden viereiseen veneeseen tai maailman toiselle puolelle.
  
  Säätilan saa reaaliaikaisena joka paikasta eikä sitä tarvitse tulkita jonkun toisen kautta. Toinen veneilijä voi antaa ennusteen ja vaikka korjaamotietoja kun on ne ensin katsonut netistä. Vähän niin kuin täälläkin tehtiin sen alumiinihalon kanssa :D
  
  Ongelma on se, että sinulla ei selvästikään ole käsitystä nykyaikaisesta vietinvälityksestä.
  
  Kolumbian turvallisuustilanteesta saan paremman tiedon netistä kuin yksittäiseltä ihmiseltä.
  
  Olen vastannut sinun "tehtäviisi". Mitä sinä sait aikaiseksi SSB:llä?
  Etkö saanut yhteyttä keneenkään?
  Mitä sinä teet, kun et saa yhteyttä?
  Avainsana onkin siinä, ettet saa yhteyttä netin välityksellä toisiin veneisiin. Siinä käsityksesi on täysin väärä. Aivan kuten olivat löytämäsi ratkaisutkin vääriä. Nykyisin käytössä olevasta tekniikalla nimenomaan ei saa yhteyttä toisiin veneisiin. Maailmasta löytyy vielä liki kivikaudella olevaa asutusta. Suurin osa cruising-maastoa on useamman vuosikymmenen meitä jäljessä digitalisaatiossa. Tässä vaiheessa on jo pakko kysyä, minkälaiselta alueelta olet kokemuksesi ja käsityksesi saanut?
- MitenOtatYhteyden
  2015-11-01 17:08:13
  HohhoijaaKasvaAikuiseksi kirjoitti:
  Lapsellista, ensin annetaan esimerkki siitä, mitä netillä ei voi hoitaa ja kun viiden minuutin työllä sen voikin, niin asialla ei olekaan mitään väliä :D
  
  Puhelinnumeroita löytyy netin kautta yllin kyllin ja sähköpostilla saa yhteyden viereiseen veneeseen tai maailman toiselle puolelle.
  
  Säätilan saa reaaliaikaisena joka paikasta eikä sitä tarvitse tulkita jonkun toisen kautta. Toinen veneilijä voi antaa ennusteen ja vaikka korjaamotietoja kun on ne ensin katsonut netistä. Vähän niin kuin täälläkin tehtiin sen alumiinihalon kanssa :D
  
  Ongelma on se, että sinulla ei selvästikään ole käsitystä nykyaikaisesta vietinvälityksestä.
  
  Kolumbian turvallisuustilanteesta saan paremman tiedon netistä kuin yksittäiseltä ihmiseltä.
  
  Olen vastannut sinun "tehtäviisi". Mitä sinä sait aikaiseksi SSB:llä?
  Etkö saanut yhteyttä keneenkään?
  Mitä sinä teet, kun et saa yhteyttä?
  Niin. Kerropa nyt, miten sillä netillä ihan käytännössä otetaan yhteys johonkin lähistöllä olevaan veneeseen esimerkiksi avun tai neuvojen pyytämistä varten? Olettaen tietysti, ettet edes tiedä, onko lähistöllä veneitä...
- Oikeaakokemusta
  2015-11-01 20:11:27
  MitenOtatYhteyden kirjoitti:
  Niin. Kerropa nyt, miten sillä netillä ihan käytännössä otetaan yhteys johonkin lähistöllä olevaan veneeseen esimerkiksi avun tai neuvojen pyytämistä varten? Olettaen tietysti, ettet edes tiedä, onko lähistöllä veneitä...
  AIS (netin yli) ja sähköposti tai sitten suoraan puhelu sillä samaisella satellittipuhelimella.
  
  On toki paikkoja, jotka eivät ole netin päässä, muta niitä on todella vähän eikä siellä ole veneitäkään.
  
  On aika hassua käydä keskustelua siitä onko satelliitin kautta kulkeva tiedonvälitys tehokkaampaa kuin SSB. Onhan täällä sellaisia, joiden mielestä VHFkin on parempi. Vastaavaa keskustelua ei varmasti voida käydä minkään muun otsikon kuin purjehdus alla.
  
  Toisaalta vanhentuneet käsitteet ja ajan kelkasta putoaminen varmasti selittää myös sen miksi laitteita on vielä olemassa. En ole viime vuosina yhdessäkään veneessä maailman merillä, jossa ei olisi käytetty satelliittipuhelimia ja sähköposteja normaaliin viestintään. Joissain paikoissa nettisivujen selaamien on ollut hidasta, mutta kaikkialla toimivaa. Päiväntasaajan olen ylittänyt viimeisen vuoden aikana parikin kertaa.
- MinkälaistaKokemusta
  2015-11-01 21:23:37
  Oikeaakokemusta kirjoitti:
  AIS (netin yli) ja sähköposti tai sitten suoraan puhelu sillä samaisella satellittipuhelimella.
  
  On toki paikkoja, jotka eivät ole netin päässä, muta niitä on todella vähän eikä siellä ole veneitäkään.
  
  On aika hassua käydä keskustelua siitä onko satelliitin kautta kulkeva tiedonvälitys tehokkaampaa kuin SSB. Onhan täällä sellaisia, joiden mielestä VHFkin on parempi. Vastaavaa keskustelua ei varmasti voida käydä minkään muun otsikon kuin purjehdus alla.
  
  Toisaalta vanhentuneet käsitteet ja ajan kelkasta putoaminen varmasti selittää myös sen miksi laitteita on vielä olemassa. En ole viime vuosina yhdessäkään veneessä maailman merillä, jossa ei olisi käytetty satelliittipuhelimia ja sähköposteja normaaliin viestintään. Joissain paikoissa nettisivujen selaamien on ollut hidasta, mutta kaikkialla toimivaa. Päiväntasaajan olen ylittänyt viimeisen vuoden aikana parikin kertaa.
  Onko kokemuksesi siis se, että huviveneissä on lähettävä AIS ja veneet ovat rekisteröineet AIS-tietoihinsa niin sähköpostiosoitteensa kuin satelliittipuhelinnumeronsakin?
  
  Satelliittipuhelin on hieno laite, nettiyhteys satelliitin kautta vielä hienompi. Käytännössä ei tosin käytetä esim. säiden hakemiseen mitään tavanomaista nettipalvelua, koska satelliittiyhteys on tolkuttoman hidas ja kallis. Sen sijaan säätiedot haetaan grib-paketteina.
  
  SSB on erinomainen laite sekä sääkarttojen lataamiseen että muiden alusten kanssa kommunikoimiseen. Ei millään tavoin vanhentunutta tekniikkaa.
10-14
2015-10-30 09:53:41
Kokonaisuutena tästä keskustelusta näkee hyvin sen, että eri ikäpolvien veneilijöillä on selvästi täysin erilainen "maailmankuva". Minä aloitin 90-luvulla (omalla veneellä ja matkaveneilijänä, toki lapsuudessa tuli paljon veneilyä perheen pikkuveneellä sisävesillä). Tyypillinen keskimääräinen veneilykesä on 1000-1500 mpk Itämerellä, Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden rannikoilla ja saaristoissa. Keskimäärin n. 50-60 yötä veneessä. Moottoriveneellä maileja tuli enemmän, nyt purjeveneellä tietysti vähemmän, kun matkanopeus on pudonnut kolmasosaan. Ja kuten jo tästäkin ketjusta huomaa, osa noista "vanhan liiton" veneilijöiden ongelmista tai välttämättöminä pitämistä asioista on minun ikäpolvelleni jopa suorastaan käsittämättömiä. Osa taas sinänsä tuttuja (kuten tuo merkintälasku) mutta tarpeettomia.

"Seppomartti" taitaa olla tässä niitä ainoita ilmeisesti vanhempaan ikäpolveen kuuluvia, jotka ovat seuranneet aikaansa.

(Ylimääräinen miete solmuista: kuten aiemmin sanoin, en osaa mieltää sitä köyden lukitsemista knaapiin solmuksi. Yritin miettiä jonkinlaista määritelmää tai rajausta, miksi se ei olisi solmu. Päädyin ajatukseen, että se ei ole solmu, koska sitä ei oikeastaan voi tehdä pelkällä köydellä ilman sitä knaapia.)
- Mutkapolvisolmu
  2015-10-30 17:49:45
  Kun katsot knaapisolmua tarkasti, huomannet, että se on käytännössä siansorkka.
  
  Selvä solmu siis. Kaksoispolvea perusmuodossakaan ei voi tehdä ilman jotain, jonka ympärille se on solmittu.
- nn-nn
  2015-10-31 16:16:07
  Ainahan ajatella saa. Kukin omiaan. Yksi esimerkki tästä ajattelusta on kirjattu "The Ashley Book of Knots".
  
  Noin ninku vertailun vuoksi.
MerriamWebster
2015-10-30 11:06:24
Merriam-Webster: an interlacement of the parts of one or more flexible bodies forming a lump or knob (as for fastening or tying together)

Solmu on tuon mukaan kahden tai useamman kappaleen, joista vähintään yksi on joustava, muodostama mötti. Määrittelyyn ei siis sisälly vaatimusta siitä, että mötti olisi syntynyt tahallisesti tai että se olisi jotain tarkoitusta varten.

Vaikka murre on eri, niin olen taipuvainen pitämään myös knaapin ympärille kiedottua köyttä solmuna.
qwernm
2015-10-30 18:05:39
Kannattaa muistaa, etä morganscloud pyörittää maksullista sivustoa. Joten tällainen aloituksen päätarkoitus on saada uusia tilaajia sivuille. Kaikki kiinnostavat tarkennukset, esim. mitkä ovat ne 5 tarpeelista solmua, ovat maksullisilla sivuilla. Tämä aloitus sivu on siis tarkoituksella ärsyttävä, provo-mainen.
Raytanssi
2015-11-01 13:02:19
Lopetettavan vanhanaikaista on purjehdus, koska höyrykoneen keksimistä seurannut moottorien kehitys on tehnyt sen tarpeettomaksi.
- MillainenMoottorivene
  2015-11-01 17:05:25
  Jaa. Millainen sen moottoriveneen pitää olla, että sillä pääsee esim. Atlantin yli? Purjeveneeksi siihen tarkoitukseen kelpaa noin 10-metrinen paatti, joita saa käytettynä 30-40 tuhannella eurolla.
meriradiontulevaisuus
2015-11-01 15:44:09
Meriradioiden historiasta ja nykyisyydestä on tietoa vaikkapa täällä:
http://www.gmdss.com.au/history.html

Tulevaisuus: Huviveneilyssä internetin käyttö tulee lisääntymään sääpalveluissa joko satelliittien kautta tai ilman satelliitteja. Osa valtameripurjehtijoista tulee olemaan satelliiteistä riippuvaisia osa tulee käyttämään sekä satelliittiyhteyksiä että MF/HF/SSB DSC yhteyksiä. Lyhyitä 4-5 vrk purjehduksia tekeville tulee olemaan optio GMDSS viestitukseen satelliitien kautta.
http://weather.mailasail.com/Franks-Weather/Gmdss-What-Is-The-Future
seppomartti
2015-11-01 19:06:32
Kuuntelin muutama tunti sitten Hansebootissa luennon radiolaitteista. Lyhytaaltolähettimet kuitattiin lyhyesti. Uusia lupakirjoja väitettiin suoritettavan maailmanlaajuisesti n. 100 per vuosi ja laitteiston maksavan 8000 €:sta ylöspäin. Jos ulkoisella passiiviantennilla varustettu satelliittikänny maksaa 1000- 1500€, niin yhteyksiä hintaerolla saa yli 10 v ajaksi välttämättömään kommunikointiin.
Summa summarum: jos on plemassa MF/HF lähetinvastaanotin niin hyvä. Veikkaan, että 10 v. kulutua ei välttämättä ole enää kenelle soittelisi tai kenen kanssa juttelisi.
- entäHAM
  2015-11-01 21:25:10
  Vielä kerran: satelliittikännykät ja VHF, MF ja HF -taajuuksilla toimivat satelliiteista riippumattomat radioyhteydet eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Molempia tarvitaan!
  
  Uusien lupakirjojen määrän arvio, n 100 per vuosi, tarkoitti varmaankin huviveneilijöitä eikä ammattimerenkulkua. Itse luulisin, että vuosittaista LRC-sertifikaateista olisi saatavissa tarkkoja lukuja (Suomessa myönnettyjen luku on Viestintävirastolla). LRC-tutkinnon ja radioluvan hankkivat ovat pääasiassa niitä, jotka suunnittelevat tai ovat lähdössä maailmanympäripurjehdukselle. Montako LRC-tutkinnon suorittanutta kaikkiaan on maailmassa ja kuinka monta pallonkiertänyttä?
  
  MF/HF-lähetinvastaanottimien hinnat löytyvät esim. sailcom.co.uk sivuilta. Icom IC-718 maksaa 1035 GBP, optionaalinen automaattinen antenniviritin 1100 GBP ja Pactor 3 modeemi 1950 GBP eli yhteensä n. 5700 euroa.
  Icomin GMDSS-hyväksytty IC-802 DSC malli on kaliimpi (2195 GBP) ja kallein Pactor4 modeemi maksaa 3145 puntaa.
  
  "Kenelle soittelisi tai kenen kanssa juttelisi" ei tietenkään vaadi modeemia eikä yli 8000 euron MF/HF-radiota.
  Itse en usko, että jutteluliikenteeseen tullaan nyt eikä tulevaisuudessakaan tarvitsemaan GMDSS-järjestelmän laitteita. HAM-amatööriradiot on halvempi ratkaisu. Montakohan radioamatööritutkintoa vuosittain suoritetaan? Radioamatööritkin käyttävät HF-taajuuksia niin maissa kuin merillä. Radioamatöörien ylläpitämä Winlink-sähköposti on maksuton.
- radioamatööritutkinto
  2015-11-01 22:57:14
  entäHAM kirjoitti:
  Vielä kerran: satelliittikännykät ja VHF, MF ja HF -taajuuksilla toimivat satelliiteista riippumattomat radioyhteydet eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Molempia tarvitaan!
  
  Uusien lupakirjojen määrän arvio, n 100 per vuosi, tarkoitti varmaankin huviveneilijöitä eikä ammattimerenkulkua. Itse luulisin, että vuosittaista LRC-sertifikaateista olisi saatavissa tarkkoja lukuja (Suomessa myönnettyjen luku on Viestintävirastolla). LRC-tutkinnon ja radioluvan hankkivat ovat pääasiassa niitä, jotka suunnittelevat tai ovat lähdössä maailmanympäripurjehdukselle. Montako LRC-tutkinnon suorittanutta kaikkiaan on maailmassa ja kuinka monta pallonkiertänyttä?
  
  MF/HF-lähetinvastaanottimien hinnat löytyvät esim. sailcom.co.uk sivuilta. Icom IC-718 maksaa 1035 GBP, optionaalinen automaattinen antenniviritin 1100 GBP ja Pactor 3 modeemi 1950 GBP eli yhteensä n. 5700 euroa.
  Icomin GMDSS-hyväksytty IC-802 DSC malli on kaliimpi (2195 GBP) ja kallein Pactor4 modeemi maksaa 3145 puntaa.
  
  "Kenelle soittelisi tai kenen kanssa juttelisi" ei tietenkään vaadi modeemia eikä yli 8000 euron MF/HF-radiota.
  Itse en usko, että jutteluliikenteeseen tullaan nyt eikä tulevaisuudessakaan tarvitsemaan GMDSS-järjestelmän laitteita. HAM-amatööriradiot on halvempi ratkaisu. Montakohan radioamatööritutkintoa vuosittain suoritetaan? Radioamatööritkin käyttävät HF-taajuuksia niin maissa kuin merillä. Radioamatöörien ylläpitämä Winlink-sähköposti on maksuton.
  Hyvän HAM-radion saa 500-1000 eurolla-
  http://www.hamradio.com
- KaivaaOmaaKuoppaa
  2015-11-01 23:09:09
  entäHAM kirjoitti:
  Vielä kerran: satelliittikännykät ja VHF, MF ja HF -taajuuksilla toimivat satelliiteista riippumattomat radioyhteydet eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Molempia tarvitaan!
  
  Uusien lupakirjojen määrän arvio, n 100 per vuosi, tarkoitti varmaankin huviveneilijöitä eikä ammattimerenkulkua. Itse luulisin, että vuosittaista LRC-sertifikaateista olisi saatavissa tarkkoja lukuja (Suomessa myönnettyjen luku on Viestintävirastolla). LRC-tutkinnon ja radioluvan hankkivat ovat pääasiassa niitä, jotka suunnittelevat tai ovat lähdössä maailmanympäripurjehdukselle. Montako LRC-tutkinnon suorittanutta kaikkiaan on maailmassa ja kuinka monta pallonkiertänyttä?
  
  MF/HF-lähetinvastaanottimien hinnat löytyvät esim. sailcom.co.uk sivuilta. Icom IC-718 maksaa 1035 GBP, optionaalinen automaattinen antenniviritin 1100 GBP ja Pactor 3 modeemi 1950 GBP eli yhteensä n. 5700 euroa.
  Icomin GMDSS-hyväksytty IC-802 DSC malli on kaliimpi (2195 GBP) ja kallein Pactor4 modeemi maksaa 3145 puntaa.
  
  "Kenelle soittelisi tai kenen kanssa juttelisi" ei tietenkään vaadi modeemia eikä yli 8000 euron MF/HF-radiota.
  Itse en usko, että jutteluliikenteeseen tullaan nyt eikä tulevaisuudessakaan tarvitsemaan GMDSS-järjestelmän laitteita. HAM-amatööriradiot on halvempi ratkaisu. Montakohan radioamatööritutkintoa vuosittain suoritetaan? Radioamatööritkin käyttävät HF-taajuuksia niin maissa kuin merillä. Radioamatöörien ylläpitämä Winlink-sähköposti on maksuton.
  Onneksi tämän keskustelun lopputulos ratkeaa viiden vuoden sisällä. Informaation välitys nopeutuu entisestään eikä vanhan tekniikan kaistanleveys riitä edes nykyisiin tarpeisiin.
  
  Se, että jollakin lähistöllä olevalla veneellä olisi juuri sitä välttämätöntä tietoa, jota ilman ei voi olla ja jonka saaminen on akuuttia ja jota ei voi muulat saada on lähinnä ikäihmisen märkä uni, jolla ei ole yhtymäkohtia todellisuuden kanssa.
  
  Odotan edelleen sitä SSB:n avulla hankittua epoksi- ja GSM antennitietoa. Jos se laite on kerran niin hyvä, niin missä tieto viipyy?
  Naurettava puolustelu alumiinitangon pituudestakin oli hankittu netistä, vaikka relevantti argumentointi olisi vaatinut tiedon hankkimista SSB:llä.
- MeriittiäPukkaa
  2015-11-01 23:23:37
  KaivaaOmaaKuoppaa kirjoitti:
  Onneksi tämän keskustelun lopputulos ratkeaa viiden vuoden sisällä. Informaation välitys nopeutuu entisestään eikä vanhan tekniikan kaistanleveys riitä edes nykyisiin tarpeisiin.
  
  Se, että jollakin lähistöllä olevalla veneellä olisi juuri sitä välttämätöntä tietoa, jota ilman ei voi olla ja jonka saaminen on akuuttia ja jota ei voi muulat saada on lähinnä ikäihmisen märkä uni, jolla ei ole yhtymäkohtia todellisuuden kanssa.
  
  Odotan edelleen sitä SSB:n avulla hankittua epoksi- ja GSM antennitietoa. Jos se laite on kerran niin hyvä, niin missä tieto viipyy?
  Naurettava puolustelu alumiinitangon pituudestakin oli hankittu netistä, vaikka relevantti argumentointi olisi vaatinut tiedon hankkimista SSB:llä.
  Jos ei pyytämääsi tietoa kohta tule, lisäätkö sitten cv:eesi rivin "Pöljän nettiväittelyn voitto"?
  
  Aika näyttävä meriitti, sarjassa "nimettömät nettipurjehtijat", vai mitä? ;-)
- SavonVastaisku
  2015-11-02 08:37:46
  MeriittiäPukkaa kirjoitti:
  Jos ei pyytämääsi tietoa kohta tule, lisäätkö sitten cv:eesi rivin "Pöljän nettiväittelyn voitto"?
  
  Aika näyttävä meriitti, sarjassa "nimettömät nettipurjehtijat", vai mitä? ;-)
  Meillä on hiukan eri mittaluokan asioista CV:ssä, mutta kiitos ehdotuksesta - ja keskustelusta, vaikka tällä kertaa se ei ollut erityisen haastava.
  Lopputuloksella ei sinänsä ole kauheasti merkitystä, mutta onhan se kiva välillä argumentoida turhistakin asioista ja oppiihan niissä jotain uuttakin. En esimerkiksi tiennyt, että olet Siilinjärveltä.
- tehtävän.suoritus
  2015-11-02 09:12:34
  KaivaaOmaaKuoppaa kirjoitti:
  Onneksi tämän keskustelun lopputulos ratkeaa viiden vuoden sisällä. Informaation välitys nopeutuu entisestään eikä vanhan tekniikan kaistanleveys riitä edes nykyisiin tarpeisiin.
  
  Se, että jollakin lähistöllä olevalla veneellä olisi juuri sitä välttämätöntä tietoa, jota ilman ei voi olla ja jonka saaminen on akuuttia ja jota ei voi muulat saada on lähinnä ikäihmisen märkä uni, jolla ei ole yhtymäkohtia todellisuuden kanssa.
  
  Odotan edelleen sitä SSB:n avulla hankittua epoksi- ja GSM antennitietoa. Jos se laite on kerran niin hyvä, niin missä tieto viipyy?
  Naurettava puolustelu alumiinitangon pituudestakin oli hankittu netistä, vaikka relevantti argumentointi olisi vaatinut tiedon hankkimista SSB:llä.
  Eipä ole sitä SSB:tä kotona, on vain netti. Tietyn varaosan löydän helposti netistä ja saan sen kotiin toimitettuna luultavasti viikossa. Chuukin laguunissa ei marinetrafficin mukaan ole ainuttakaan alusta. Melko varmasti siellä sellaisia on, mutta netti ei sitä tiedä. Paikallinen HAM-verkko varmasti tietäisi.
  
  Naurettava keskustelu alumiiniprofiilista oli hyvin elävää elämää muutaman viikon takaa. Netistä löytyi kyllä jossain tuolla maakunnissa oleva yritys, joka olisi toimittanut profiilia metrin pätkinä viikon toimitusajalla. Tarve oli huomiseksi, joten ensin kierros Tattarisuon romiksilla ja sitten sikäläisissä metallipajoissa tuotti tuloksen. Aikaa meni yli tunti, mutta viitisen kymppiä säästyi käteistä.
  
  Ei liene epäilystäkään siitä, ettei cruising-elämä menisi ajan kanssa nettipohjaiseksi kaikelta tiedon haultaan ja välitykseltään. Se aika vain ei ole vielä. Jatkuva nettiyhteys syö sekä rahaa että sähköä paljon enemmän kuin mihin suurella enemmistöllä on varaa. Muun kuin satelliittiyhteyksin perustuva netin saatavuus on pallokartalla melkein neulanreikinä kuvattavissa.
- eiedessolmujatarvita
  2015-11-02 09:21:21
  KaivaaOmaaKuoppaa kirjoitti:
  Onneksi tämän keskustelun lopputulos ratkeaa viiden vuoden sisällä. Informaation välitys nopeutuu entisestään eikä vanhan tekniikan kaistanleveys riitä edes nykyisiin tarpeisiin.
  
  Se, että jollakin lähistöllä olevalla veneellä olisi juuri sitä välttämätöntä tietoa, jota ilman ei voi olla ja jonka saaminen on akuuttia ja jota ei voi muulat saada on lähinnä ikäihmisen märkä uni, jolla ei ole yhtymäkohtia todellisuuden kanssa.
  
  Odotan edelleen sitä SSB:n avulla hankittua epoksi- ja GSM antennitietoa. Jos se laite on kerran niin hyvä, niin missä tieto viipyy?
  Naurettava puolustelu alumiinitangon pituudestakin oli hankittu netistä, vaikka relevantti argumentointi olisi vaatinut tiedon hankkimista SSB:llä.
  Eikö vanhentuneita käsityksiä osoita sekin, että täällä yhä puhutaan single side bändistä eikä merenkulun MF/HF järjestelmästä ja GMDSS:stä? Eihän niillä ole tarkoituskaan surffata netissä.
  
  Ymmärrän kyllä, että moni täällä pitää paperikarttoja, kompassia, köyden pleissaamista tai jopa solmujen osaamista menneiden aikojen nostalgiana jota nykyveneilijä ei tarvitse mihinkään.
  
  Kaikkea sitä, mitä itse ei tunne eikä osaa, pitää vastustaa. Se mikä on hyväksi koettua, on vanhanaikaista. Siltä tuntui tätä keskustelua seuratessa.
- Bossu
  2015-11-02 09:35:35
  tehtävän.suoritus kirjoitti:
  Eipä ole sitä SSB:tä kotona, on vain netti. Tietyn varaosan löydän helposti netistä ja saan sen kotiin toimitettuna luultavasti viikossa. Chuukin laguunissa ei marinetrafficin mukaan ole ainuttakaan alusta. Melko varmasti siellä sellaisia on, mutta netti ei sitä tiedä. Paikallinen HAM-verkko varmasti tietäisi.
  
  Naurettava keskustelu alumiiniprofiilista oli hyvin elävää elämää muutaman viikon takaa. Netistä löytyi kyllä jossain tuolla maakunnissa oleva yritys, joka olisi toimittanut profiilia metrin pätkinä viikon toimitusajalla. Tarve oli huomiseksi, joten ensin kierros Tattarisuon romiksilla ja sitten sikäläisissä metallipajoissa tuotti tuloksen. Aikaa meni yli tunti, mutta viitisen kymppiä säästyi käteistä.
  
  Ei liene epäilystäkään siitä, ettei cruising-elämä menisi ajan kanssa nettipohjaiseksi kaikelta tiedon haultaan ja välitykseltään. Se aika vain ei ole vielä. Jatkuva nettiyhteys syö sekä rahaa että sähköä paljon enemmän kuin mihin suurella enemmistöllä on varaa. Muun kuin satelliittiyhteyksin perustuva netin saatavuus on pallokartalla melkein neulanreikinä kuvattavissa.
  Facebokissa jos hakee paikkaa "Houtskär Berghamn" pääsee seuraavalle sivulle.
  
  https://www.facebook.com/pages/Berghamn/459774664034800?fref=ts
  
  Se on sivu, jonka Facebook on luonut koska vissiin ihmiset ovat sitä hakeneet tai merkinneet sen paikaksi kuviinsa tms. Jos joku nyt on Berghamnissa ja haluaa kontaktia paikalla oleviin, hän voi kirjoittaa etsivänsä vaikka vaihtomoottoria tuolta. Berghamnin sivua ei nyt moni lue, mutta onpahan valmis alusta paikallisen tiedon välitykseen verkkoyhteyden kautta. Esimerkiksi jos joku Berghamnista kirjoittaa jotain julkiseen Houtskärin kirppissivuun, senkin näkee tuolta. Tulevaisuudessa voi satamaan tullessa kaikki automaattisesti alkaa seurata vaikka Chuukin laguunin sivua, jolloin saavutetaan tuo paikallisen yhteisön tila. Ja tiedot on siellä luettavissa pysyvästi, kun taas radiotieto menetetään, jos on vaikkapa torkuilla, kun joku kyselee jotain varaosaa. Ja voisihan Facebook paikallistaa käyttäjänsä ja etsiä automaattisesti lähialueen paikkasivut, jos niille olisi määritelty vaikka joku julkisen foorumin status.
- kukinvalitseetiensä
  2015-11-02 12:14:01
  tehtävän.suoritus kirjoitti:
  Eipä ole sitä SSB:tä kotona, on vain netti. Tietyn varaosan löydän helposti netistä ja saan sen kotiin toimitettuna luultavasti viikossa. Chuukin laguunissa ei marinetrafficin mukaan ole ainuttakaan alusta. Melko varmasti siellä sellaisia on, mutta netti ei sitä tiedä. Paikallinen HAM-verkko varmasti tietäisi.
  
  Naurettava keskustelu alumiiniprofiilista oli hyvin elävää elämää muutaman viikon takaa. Netistä löytyi kyllä jossain tuolla maakunnissa oleva yritys, joka olisi toimittanut profiilia metrin pätkinä viikon toimitusajalla. Tarve oli huomiseksi, joten ensin kierros Tattarisuon romiksilla ja sitten sikäläisissä metallipajoissa tuotti tuloksen. Aikaa meni yli tunti, mutta viitisen kymppiä säästyi käteistä.
  
  Ei liene epäilystäkään siitä, ettei cruising-elämä menisi ajan kanssa nettipohjaiseksi kaikelta tiedon haultaan ja välitykseltään. Se aika vain ei ole vielä. Jatkuva nettiyhteys syö sekä rahaa että sähköä paljon enemmän kuin mihin suurella enemmistöllä on varaa. Muun kuin satelliittiyhteyksin perustuva netin saatavuus on pallokartalla melkein neulanreikinä kuvattavissa.
  Aika erikoinen käsitys on sekin, että marinetrafficin kautta voisi katsoa sellaisten alusten sijainteja, jotka ovat vhf kantomatkan ulkopuolella. AIS käyttää vhf-taajuutta eikä mf/hf-taajuuksia. Ja miten joku voi ajatella varaosien postitusta sinne, jossa lähin lentokenttä on vaikkapa 500 M päässä ja jonne ei ole minkäänlaista yhteysliikennettä?
  
  Purjehtijoiden tähänastinen käytäntö on toiminut siten, että joku samaan paikkaan (esim. Suwarrowin atollille) tuleva vene on tuonut tarvittavat varaosat mukanaan ja viestiyhteydet (yhteystaajuus ja kellonaika) on sovittu "Scandinavian Net", "Pacific Net" tms yhteisen MF/HF-netin välityksellä. Purjehtijoiden ylläpitämiä MF/HF "nettejä" on kaikilla valtamerillä. Lisäksi on rannikkoradioiden ylläpitämiä sää- ja turvallisuusnettejä (esim. Russel Radio NZL). Täällä ei sellaisia tarvita eikä kai tunnetakaan - mutta tuomitaan vanhanaikaisiksi ja tarpeettomiksi, koska netti ja some riittää! Voi olla että tulevaisuudessa riittääkin, mutta ei vielä!
  Se joka oikeasti on lähdössä valtamerille, ei tarvitse huutoäänestyksen tuloksia viestintävälineittensä hankintaan.
- MeriittiäPukkaa
  2015-11-02 12:43:41
  SavonVastaisku kirjoitti:
  Meillä on hiukan eri mittaluokan asioista CV:ssä, mutta kiitos ehdotuksesta - ja keskustelusta, vaikka tällä kertaa se ei ollut erityisen haastava.
  Lopputuloksella ei sinänsä ole kauheasti merkitystä, mutta onhan se kiva välillä argumentoida turhistakin asioista ja oppiihan niissä jotain uuttakin. En esimerkiksi tiennyt, että olet Siilinjärveltä.
  "Meillä on hiukan eri mittaluokan asioista CV:ssä"
  
  Voi se olla noinkin, mutta älä anna sen masentaa.
  
  Ei muuta kun keppanaa kurkkuun ja näppis laulamaan! Parempaa tekemistä se on kuin sohvalla makoilu.
  
  Mistä tuo Siilinjärvi muuten tuli? Oliko sinulla vahingossa joku Hommafoorumi auki, kun kirjoitit? Minä en edes tiedä, missä Siilinjärvi on (mikä ei tietysti todista sitä, ettenkö voisi olla sieltä kotoisin, mutta todennäköisesti en ole).
- seppomartti
  2015-11-02 13:16:07
  kukinvalitseetiensä kirjoitti:
  Aika erikoinen käsitys on sekin, että marinetrafficin kautta voisi katsoa sellaisten alusten sijainteja, jotka ovat vhf kantomatkan ulkopuolella. AIS käyttää vhf-taajuutta eikä mf/hf-taajuuksia. Ja miten joku voi ajatella varaosien postitusta sinne, jossa lähin lentokenttä on vaikkapa 500 M päässä ja jonne ei ole minkäänlaista yhteysliikennettä?
  
  Purjehtijoiden tähänastinen käytäntö on toiminut siten, että joku samaan paikkaan (esim. Suwarrowin atollille) tuleva vene on tuonut tarvittavat varaosat mukanaan ja viestiyhteydet (yhteystaajuus ja kellonaika) on sovittu "Scandinavian Net", "Pacific Net" tms yhteisen MF/HF-netin välityksellä. Purjehtijoiden ylläpitämiä MF/HF "nettejä" on kaikilla valtamerillä. Lisäksi on rannikkoradioiden ylläpitämiä sää- ja turvallisuusnettejä (esim. Russel Radio NZL). Täällä ei sellaisia tarvita eikä kai tunnetakaan - mutta tuomitaan vanhanaikaisiksi ja tarpeettomiksi, koska netti ja some riittää! Voi olla että tulevaisuudessa riittääkin, mutta ei vielä!
  Se joka oikeasti on lähdössä valtamerille, ei tarvitse huutoäänestyksen tuloksia viestintävälineittensä hankintaan.
  "Se joka oikeasti on lähdössä valtamerille, ei tarvitse huutoäänestyksen tuloksia viestintävälineittensä hankintaan." Näin ehdottomasti. Kirjavassa keskustelussa menee kaikki kommunikaatio sekaisin. Radioamatööritoiminta on ihan hyvä harrastus sinänsä. Ja voi olla reissussa mukava jonkun toisen aseman kanssa haastella. Kenties saa yhteyden johonkin vapaehtoiseen, joka välittää omia säätulkintojaan, tai ei saa yhteyttä. Mutta se on kaukana virallisesta meripelastussysteemistä tai "sääfakseista". Toinen äärimmäisyys on purjehduspalstalla esitellä merellä liikkuevien kauppa-alusten radiovarustusta pakolliseksi. Ei niitä kovin yleisesti enää hankita ja varmasti kauppa-alukset käyttävät myös satelliittiyhteyksiä.
  Loppuun tarina: Bertha Krupp ( vrt WWI tykit "pitkä" ja "paksu" Bertha) lahjoitti miehelleen syntymäpäivälahjaksi "Germania V" purjealuksen L=20 m Depl 32 tonnia noin 1954. Putkiradioiden aikaan siinä oli erillinen radiohytti. Nykyinen omistaja muutti alkuperäisen radiohytin kylppäriksi.
- näinsenytvaanon
  2015-11-02 13:57:41
  Bossu kirjoitti:
  Facebokissa jos hakee paikkaa "Houtskär Berghamn" pääsee seuraavalle sivulle.
  
  https://www.facebook.com/pages/Berghamn/459774664034800?fref=ts
  
  Se on sivu, jonka Facebook on luonut koska vissiin ihmiset ovat sitä hakeneet tai merkinneet sen paikaksi kuviinsa tms. Jos joku nyt on Berghamnissa ja haluaa kontaktia paikalla oleviin, hän voi kirjoittaa etsivänsä vaikka vaihtomoottoria tuolta. Berghamnin sivua ei nyt moni lue, mutta onpahan valmis alusta paikallisen tiedon välitykseen verkkoyhteyden kautta. Esimerkiksi jos joku Berghamnista kirjoittaa jotain julkiseen Houtskärin kirppissivuun, senkin näkee tuolta. Tulevaisuudessa voi satamaan tullessa kaikki automaattisesti alkaa seurata vaikka Chuukin laguunin sivua, jolloin saavutetaan tuo paikallisen yhteisön tila. Ja tiedot on siellä luettavissa pysyvästi, kun taas radiotieto menetetään, jos on vaikkapa torkuilla, kun joku kyselee jotain varaosaa. Ja voisihan Facebook paikallistaa käyttäjänsä ja etsiä automaattisesti lähialueen paikkasivut, jos niille olisi määritelty vaikka joku julkisen foorumin status.
  voisi ja voisi ...
  
  mutta käytännössä et netin kautta saa yhteyttä Houtskärin alueella oleviin veneisiin.
- Bossu
  2015-11-02 14:29:09
  näinsenytvaanon kirjoitti:
  voisi ja voisi ...
  
  mutta käytännössä et netin kautta saa yhteyttä Houtskärin alueella oleviin veneisiin.
  En saakaan, mutta eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan. Nythän facebookissa on esim. ryhmä Saariston satamat, jossa välitetään ajantasaista tietoa saariston palveluista ja voidaan kysellä myös kaikkea. Tämä on Suomenlaajuinen palvelu, mutta jos jossain Karibialla on marina, jossa keskimäärin 100 venettä makaa viikosta kahteen, voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa.
  
  Olisihan se nyt kuitenkin hauska, jos pelkkä nettiyhteys riittäisi myös tähän. Kuviteltavissa on myös kännykkäsovellus, joka paikantamisen jälkeen välittää viestejä kaikkiin kännyköihin, jotka ovat vaikkapa 5 tai 10 kilometrin säteellä. Samaa ideaa käyttää esim. deittisovellus Tinder. Jos yhden nettiyhteyden varassa oleminen ei tunnu kivalta, voi laittaa varalle toisen nettiyhteyden.
- ainavoitietystitoivoa
  2015-11-02 14:39:22
  Bossu kirjoitti:
  En saakaan, mutta eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan. Nythän facebookissa on esim. ryhmä Saariston satamat, jossa välitetään ajantasaista tietoa saariston palveluista ja voidaan kysellä myös kaikkea. Tämä on Suomenlaajuinen palvelu, mutta jos jossain Karibialla on marina, jossa keskimäärin 100 venettä makaa viikosta kahteen, voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa.
  
  Olisihan se nyt kuitenkin hauska, jos pelkkä nettiyhteys riittäisi myös tähän. Kuviteltavissa on myös kännykkäsovellus, joka paikantamisen jälkeen välittää viestejä kaikkiin kännyköihin, jotka ovat vaikkapa 5 tai 10 kilometrin säteellä. Samaa ideaa käyttää esim. deittisovellus Tinder. Jos yhden nettiyhteyden varassa oleminen ei tunnu kivalta, voi laittaa varalle toisen nettiyhteyden.
  "eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan"
  
  No nimenomaan saa. Ei tietysti kaikkiin mutta joihinkin. Kauempana kotosuomesta yhteyden saa useimpiin sillä siellä useimmilla on radio ja on sovittu ajat jolloin kuunnellaan.
  
  "voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa"
  
  voisi ja voisi ... ja kuvitellaan ja kuvitellaan ...
  ihan kivoja kuvitelmia mutta eivät auta jos _nyt_ haluaa sen yhteyden.
  
  Maailma on myös muutakin kuin joku suositumpi Karibian marina. Sitä apua kaipaa eniten juuri silloin kun ei ole sivistyksen parissa.
- metereologipalvelu
  2015-11-02 14:58:34
  seppomartti kirjoitti:
  "Se joka oikeasti on lähdössä valtamerille, ei tarvitse huutoäänestyksen tuloksia viestintävälineittensä hankintaan." Näin ehdottomasti. Kirjavassa keskustelussa menee kaikki kommunikaatio sekaisin. Radioamatööritoiminta on ihan hyvä harrastus sinänsä. Ja voi olla reissussa mukava jonkun toisen aseman kanssa haastella. Kenties saa yhteyden johonkin vapaehtoiseen, joka välittää omia säätulkintojaan, tai ei saa yhteyttä. Mutta se on kaukana virallisesta meripelastussysteemistä tai "sääfakseista". Toinen äärimmäisyys on purjehduspalstalla esitellä merellä liikkuevien kauppa-alusten radiovarustusta pakolliseksi. Ei niitä kovin yleisesti enää hankita ja varmasti kauppa-alukset käyttävät myös satelliittiyhteyksiä.
  Loppuun tarina: Bertha Krupp ( vrt WWI tykit "pitkä" ja "paksu" Bertha) lahjoitti miehelleen syntymäpäivälahjaksi "Germania V" purjealuksen L=20 m Depl 32 tonnia noin 1954. Putkiradioiden aikaan siinä oli erillinen radiohytti. Nykyinen omistaja muutti alkuperäisen radiohytin kylppäriksi.
  Käsitätköhän seppomartti tahallasi väärin? Amatööriradio modeemi on käypä varustus sääfaksien ja grib-file-ennusteiden vastaanottamiseen aivan kuten "SSB". Radioamatöörien winlink-sähköpostipalvelu on maksuton.
  
  Se että GMDSS:n takia laivoissa on velvollisuus pitää DSC-hätäkanavia kuuntelulla on niiden purjehtijoiden etu, joilla on MF/HF DSC lähetin! Myös kaikki rannikkoradioasemat kuuntelevat hätätaajuuksia sekä niitä MF/HF taajuuuksia, joiden jaksoluvut on julkaistu. Hiljattain Pohjois-Norjassa seilatessani otin yhteyden rannikkoasemaan tsekatakseni "SSB"radioni toimivuuden. N. 800 M päässä ollut Lyngby Radio vastasi välittömästi ja totesi "loud and clear".
  
  Kaikissa niissä MF/HF-"neteissä", joita omalla pallonkierrollani seurasin, oli metereologin sääpalvelu.
  Russel Radion käyttämä metereologi oli ja on edelleen Bob McDavitt (kirjoittanut useita merenkulkijoille tarkoitettuja sääoppaita). Trooppisen matalapaineen lähestyessä sain henkilökohtaiset toimintaohjeet (mm. suunnan, johon piti pyrkiä sekä vaaraa merkitsevät ilmanpainelukemat).
  Epävirallista Pacific Netiä vetänyt purjehtija oli ammatiltaan metereologi.
  Intian valtameren ylityksellä kuuntelin Peri Peri-nettiä, jonka metereologin tapasin myöhemmin Etelä-Afrikassa ja sain henkilökohtaisia ohjeita Etelä-Atlantin ylitykselle (netin vetäjä kutsui kaikki sitä seuraanneet purjehtijat BBQ:lle ranchilleen).
  Pohjois-Atlantilla vuosikaudet toiminut Herb´s Net on lopettanut sen vetäjän jäätyä eläkkeelle. Herb Hildenbergin osaamista oli käytetty myös ammattimerenkulun konsultaatioapuna hurrikaanisesonkien aikana, vaikka hän ei luullakseni ollut ammattimetereologi. Muut olivat.
- Bossu
  2015-11-02 15:10:09
  ainavoitietystitoivoa kirjoitti:
  "eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan"
  
  No nimenomaan saa. Ei tietysti kaikkiin mutta joihinkin. Kauempana kotosuomesta yhteyden saa useimpiin sillä siellä useimmilla on radio ja on sovittu ajat jolloin kuunnellaan.
  
  "voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa"
  
  voisi ja voisi ... ja kuvitellaan ja kuvitellaan ...
  ihan kivoja kuvitelmia mutta eivät auta jos _nyt_ haluaa sen yhteyden.
  
  Maailma on myös muutakin kuin joku suositumpi Karibian marina. Sitä apua kaipaa eniten juuri silloin kun ei ole sivistyksen parissa.
  Jo nyt saa varmaan netissä yhteyden yhtä moneen alukseen kuin radiollakin saaristomerellä. Mainitsemassani ryhmässä Saariston satamat käytiin kesän aikana satoja keskusteluita esim. siitä, onko sauna auki jossakin, mahtuuko vielä laituriin Örössä, mihin laituriin Seilissä saa mennä jne. Näitä keskusteluita käytiin usein paljon kauempaa kuin mihin VHF:n kantama riittää, kun haluttiin vaikka tietää mihin satamaan kannattaa mennä ensi yöksi. Ja useimpiin kysymyksiin tuli myös vastauksia. Facebook-ryhmiä on monia, esim. useimmilla pursiseuroillakin on varmaan omansa, joissa epäilemättä myös kommunikoitiin. Netti mobiililaitteissa antaa paljon mahdollisuuksia paikallisen tiedon hallintaan, mutta se paikannusmahdollisuus ei ole vielä lyönyt itseään kunnolla läpi. Aika näyttää, lyökö se joskus läpi, kuten edellä visioin.
  
  Mahdettiinko VHF:llä käydä vastaavaa keskustelua ollenkaan yhtä paljon? Kysyttiinkö siellä esimerkiksi mistä menee väylä Öröhön? Levisikö tieto monille? Kokeilin huvikseni ja löysin ym. facebook-ryhmästä Örön rakennusporukan merikarttaluonnoksen Örön vierasvenesataman väylästä n. 30 sekunnissa. Siellä se julkaistiin ennen kuin virallinen versio tuli julki.
- 10-14
  2015-11-02 15:23:51
  Bossu kirjoitti:
  Jo nyt saa varmaan netissä yhteyden yhtä moneen alukseen kuin radiollakin saaristomerellä. Mainitsemassani ryhmässä Saariston satamat käytiin kesän aikana satoja keskusteluita esim. siitä, onko sauna auki jossakin, mahtuuko vielä laituriin Örössä, mihin laituriin Seilissä saa mennä jne. Näitä keskusteluita käytiin usein paljon kauempaa kuin mihin VHF:n kantama riittää, kun haluttiin vaikka tietää mihin satamaan kannattaa mennä ensi yöksi. Ja useimpiin kysymyksiin tuli myös vastauksia. Facebook-ryhmiä on monia, esim. useimmilla pursiseuroillakin on varmaan omansa, joissa epäilemättä myös kommunikoitiin. Netti mobiililaitteissa antaa paljon mahdollisuuksia paikallisen tiedon hallintaan, mutta se paikannusmahdollisuus ei ole vielä lyönyt itseään kunnolla läpi. Aika näyttää, lyökö se joskus läpi, kuten edellä visioin.
  
  Mahdettiinko VHF:llä käydä vastaavaa keskustelua ollenkaan yhtä paljon? Kysyttiinkö siellä esimerkiksi mistä menee väylä Öröhön? Levisikö tieto monille? Kokeilin huvikseni ja löysin ym. facebook-ryhmästä Örön rakennusporukan merikarttaluonnoksen Örön vierasvenesataman väylästä n. 30 sekunnissa. Siellä se julkaistiin ennen kuin virallinen versio tuli julki.
  Minusta tätäkin keskustelun haaraa häiritsee nyt usein toistuva ongelma: sekoitetaan iloisesti Itämeriveneilyn ja maapallonkiertämisen tarpeet ja vaatimukset. Olen täysin varma siitä, että "Bossun" näkemys viestintätarpeista ja -välineistä on täysin pätevä Itämeren olosuhteissa. Se ei muutu vääräksi sillä perusteella, että jossain Vanuatun kulmilla ehkä olisikin käyttöä MF/HF -radiolle. Toisaalta taas Itämeren olosuhteissa täysin riittävät ja toimivat ratkaisut eivät välttämättä riitä valtamerille.
  
  Tosin hieman epäilen noiden perinteisten radioliikennekonstien välttämättömyyttä siellä "kauempanakaan". Satelliittiyhteydet ovat aika hyvällä tasolla nykyisin.
- TuntematonPelottaa
  2015-11-02 15:27:09
  tehtävän.suoritus kirjoitti:
  Eipä ole sitä SSB:tä kotona, on vain netti. Tietyn varaosan löydän helposti netistä ja saan sen kotiin toimitettuna luultavasti viikossa. Chuukin laguunissa ei marinetrafficin mukaan ole ainuttakaan alusta. Melko varmasti siellä sellaisia on, mutta netti ei sitä tiedä. Paikallinen HAM-verkko varmasti tietäisi.
  
  Naurettava keskustelu alumiiniprofiilista oli hyvin elävää elämää muutaman viikon takaa. Netistä löytyi kyllä jossain tuolla maakunnissa oleva yritys, joka olisi toimittanut profiilia metrin pätkinä viikon toimitusajalla. Tarve oli huomiseksi, joten ensin kierros Tattarisuon romiksilla ja sitten sikäläisissä metallipajoissa tuotti tuloksen. Aikaa meni yli tunti, mutta viitisen kymppiä säästyi käteistä.
  
  Ei liene epäilystäkään siitä, ettei cruising-elämä menisi ajan kanssa nettipohjaiseksi kaikelta tiedon haultaan ja välitykseltään. Se aika vain ei ole vielä. Jatkuva nettiyhteys syö sekä rahaa että sähköä paljon enemmän kuin mihin suurella enemmistöllä on varaa. Muun kuin satelliittiyhteyksin perustuva netin saatavuus on pallokartalla melkein neulanreikinä kuvattavissa.
  Kyllä Chuukissa on ainakin pari alusta. Toisen löysin netistä ja toisen tiedän muuten vaan.
  
  Pöljä on Siilinjärvellä, luulin että olet sieltä kotoisin. Kerro lisää siitä sun hommafoorumistasi, en ole kuulutkaan.
  
  Mille kentälle ei nyt sitten saa varaosia toimitettua, Tongalle saa ja saa Mikroneesiaankin. Ja jos ja kun löytyy varmasti saari, jolla ei ole asutusta eikä lentokenttää, niin kuvitteletko saavasi sinne apua paremmin rajatulla yhteydellä vai rajattomalla?
  
  Tuo alumiinitanko oli sinun ideasi. luulin, että olit sellaisen hankkinut SSB:n avulla, kun kehuit sen varaosapalvelua paremmaksi kuin koko internetti, mutta et saanut kuitenkaan yhteyttä edes Tattarisuolle.
  
  On olemassa syy, miksi informaatiotekniikka on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti. Vanha tekniikka poistuu käytöstä. Enää ei morseteta, ei lähetetä teleksiä eikä oikeasti edes faksia. Siihen ei ole tarvetta koska reaaliaikaista tietoa on saatavana lähes rajattomasti.
  
  Ymmärrän tietenkin halukkuuden korostaa sellaista tekniikkaa, johon on itse laittanut rahaa ja on nähnyt vaivan sen opettelemiseen. Luopuminen on haikeaa varsinkin, kun ei enää voi kukkoilla ja esittää tietäjää.
  
  Nykytekniikan taitajat löytyvät peruskoulusta ja jopa ala-asteelta. Enää ei ole tärkeää miten viestin saa perille vaan se, että osaa löytää haluamansa kaiken informaation keskeltä. Se vaatii uusia taitoja. Ennen oli helppoa, kun oli yhdet uutiset ja ne oli sitten absoluuttisesti totta. Ehkä tavoittelet samaa informaation niukkuuden kautta: Vain vähän informaatiota ja sekin mieluiten yksipuolista, niin maailma tuntuu olevan hallinnassa :D
- KivaHarrastus
  2015-11-02 15:30:54
  metereologipalvelu kirjoitti:
  Käsitätköhän seppomartti tahallasi väärin? Amatööriradio modeemi on käypä varustus sääfaksien ja grib-file-ennusteiden vastaanottamiseen aivan kuten "SSB". Radioamatöörien winlink-sähköpostipalvelu on maksuton.
  
  Se että GMDSS:n takia laivoissa on velvollisuus pitää DSC-hätäkanavia kuuntelulla on niiden purjehtijoiden etu, joilla on MF/HF DSC lähetin! Myös kaikki rannikkoradioasemat kuuntelevat hätätaajuuksia sekä niitä MF/HF taajuuuksia, joiden jaksoluvut on julkaistu. Hiljattain Pohjois-Norjassa seilatessani otin yhteyden rannikkoasemaan tsekatakseni "SSB"radioni toimivuuden. N. 800 M päässä ollut Lyngby Radio vastasi välittömästi ja totesi "loud and clear".
  
  Kaikissa niissä MF/HF-"neteissä", joita omalla pallonkierrollani seurasin, oli metereologin sääpalvelu.
  Russel Radion käyttämä metereologi oli ja on edelleen Bob McDavitt (kirjoittanut useita merenkulkijoille tarkoitettuja sääoppaita). Trooppisen matalapaineen lähestyessä sain henkilökohtaiset toimintaohjeet (mm. suunnan, johon piti pyrkiä sekä vaaraa merkitsevät ilmanpainelukemat).
  Epävirallista Pacific Netiä vetänyt purjehtija oli ammatiltaan metereologi.
  Intian valtameren ylityksellä kuuntelin Peri Peri-nettiä, jonka metereologin tapasin myöhemmin Etelä-Afrikassa ja sain henkilökohtaisia ohjeita Etelä-Atlantin ylitykselle (netin vetäjä kutsui kaikki sitä seuraanneet purjehtijat BBQ:lle ranchilleen).
  Pohjois-Atlantilla vuosikaudet toiminut Herb´s Net on lopettanut sen vetäjän jäätyä eläkkeelle. Herb Hildenbergin osaamista oli käytetty myös ammattimerenkulun konsultaatioapuna hurrikaanisesonkien aikana, vaikka hän ei luullakseni ollut ammattimetereologi. Muut olivat.
  Ihan varmasti osaat luetella esihistoriallisia viestintämuotoja ja osaat jopa käyttääkin niitä. Varmasti löydät samanhenkistä porukkaakin. Se nyt kuitenkin on vain samaa kuin rekisterinumeroinen kirjoittaminen vihkoon: kiva ja hyödytön harrastus. Kiinnostus aihetta kohtaan ei ole todistus sen tärkeydestä.
- seppomartti
  2015-11-02 18:08:02
  metereologipalvelu kirjoitti:
  Käsitätköhän seppomartti tahallasi väärin? Amatööriradio modeemi on käypä varustus sääfaksien ja grib-file-ennusteiden vastaanottamiseen aivan kuten "SSB". Radioamatöörien winlink-sähköpostipalvelu on maksuton.
  
  Se että GMDSS:n takia laivoissa on velvollisuus pitää DSC-hätäkanavia kuuntelulla on niiden purjehtijoiden etu, joilla on MF/HF DSC lähetin! Myös kaikki rannikkoradioasemat kuuntelevat hätätaajuuksia sekä niitä MF/HF taajuuuksia, joiden jaksoluvut on julkaistu. Hiljattain Pohjois-Norjassa seilatessani otin yhteyden rannikkoasemaan tsekatakseni "SSB"radioni toimivuuden. N. 800 M päässä ollut Lyngby Radio vastasi välittömästi ja totesi "loud and clear".
  
  Kaikissa niissä MF/HF-"neteissä", joita omalla pallonkierrollani seurasin, oli metereologin sääpalvelu.
  Russel Radion käyttämä metereologi oli ja on edelleen Bob McDavitt (kirjoittanut useita merenkulkijoille tarkoitettuja sääoppaita). Trooppisen matalapaineen lähestyessä sain henkilökohtaiset toimintaohjeet (mm. suunnan, johon piti pyrkiä sekä vaaraa merkitsevät ilmanpainelukemat).
  Epävirallista Pacific Netiä vetänyt purjehtija oli ammatiltaan metereologi.
  Intian valtameren ylityksellä kuuntelin Peri Peri-nettiä, jonka metereologin tapasin myöhemmin Etelä-Afrikassa ja sain henkilökohtaisia ohjeita Etelä-Atlantin ylitykselle (netin vetäjä kutsui kaikki sitä seuraanneet purjehtijat BBQ:lle ranchilleen).
  Pohjois-Atlantilla vuosikaudet toiminut Herb´s Net on lopettanut sen vetäjän jäätyä eläkkeelle. Herb Hildenbergin osaamista oli käytetty myös ammattimerenkulun konsultaatioapuna hurrikaanisesonkien aikana, vaikka hän ei luullakseni ollut ammattimetereologi. Muut olivat.
  "Käsitätköhän seppomartti tahallasi väärin? Amatööriradio modeemi on käypä varustus sääfaksien ja grib-file-ennusteiden vastaanottamiseen aivan kuten "SSB" Kuten olen maininnut, niin hyvä jos on olemassa ja toteaa ne hyödylliseksi. Ei se ole keneltäkään pois.
  Myönnän käsityskykyni rajallisuuden ja tässä radiokommunikaatiotapauksessa en tosiaan käsitä, miksi investoisin MF/ HF radioon. SSB-radiota olen harkinnut mutten ole tuntenut tarvetta, vaikka esim ARC:ssa tällaisia rupattelukerhoja on muutamia kymmeniä veneitä. Säätiedoilla ja sähköpostini hoidolla olen pärjännyt. Soittaminenon vaatinut jonkin syyn. Seuraava parannus oletettavasti olisi parempi satelliittiantenni, mikä sallisi paremmat nettiyhteydet. Amatööriyhteydet ovat aina amatöörien eli vapaaehtoisten hallussa. Elis Askilta kuulemma kyseltiin, (nyrkkeilyä tosin) mitä eroa on amatöörillä ja ammattilaisella. Vastaus oli, että amatööri on huono ja ammattilainen hyvä. Radisti on poistettu kauppa-aluksista ja laitteet ovat pienentyneet ja varmaan parantuneet. Mutta minä olisin varmaan se amatööri laivaradioiden kanssa. Pidän tärkeämpänä- kuten Mornings Cloud- satelliittiyhteyksiä. Jos veneestäni tulisi lähtö, niin ottaisin vesitiiviissä pussissa iridiumkännyn mukaan. Ottaisitko SSB, MH/HF , Pactor ja akut?
- KehittyväMaailma
  2015-11-03 08:47:37
  eiedessolmujatarvita kirjoitti:
  Eikö vanhentuneita käsityksiä osoita sekin, että täällä yhä puhutaan single side bändistä eikä merenkulun MF/HF järjestelmästä ja GMDSS:stä? Eihän niillä ole tarkoituskaan surffata netissä.
  
  Ymmärrän kyllä, että moni täällä pitää paperikarttoja, kompassia, köyden pleissaamista tai jopa solmujen osaamista menneiden aikojen nostalgiana jota nykyveneilijä ei tarvitse mihinkään.
  
  Kaikkea sitä, mitä itse ei tunne eikä osaa, pitää vastustaa. Se mikä on hyväksi koettua, on vanhanaikaista. Siltä tuntui tätä keskustelua seuratessa.
  Eiköhän kysymys ole lähinnä joutavien "normien" vastustamisesta, siis sen ajatuksen, että PITÄISI osata asioita, jotka ovat olleet tärkeitä tai ainakin hyödyllisiä joskus ennen. Maailma ja tekniikka kehittyvät ja vanhat taidot ja käytännöt lakkaavat olemasta tarpeellisia. Joskus niistä tulee jopa vahingollisia ainakin, jos niiden käyttäjä kieltäytyy oppimasta moderneja korvaavia taitoja. Näin on kaikilla elämänalueilla, miksi veneily olisi poikkeus?
  
  Tässä keskustelussa ei ole taidettu mainita sellaista taitoa tai käytäntöä, jonka voisi sanoa vanhentuneen siinä mielessä, että se olisi suorastaan vahingollinen. Mutta aika monen asian kohdalla näkee selvästi, että vanhan tavan vaatijat eivät ymmärrä, että on olemassa muita vähintään yhtä hyviä toimintatapoja.
  
  En ole huomannut, että kukaan olisi kieltämässä SSB-radioiden käyttöä, solmuharrastusta, pleissausta, merkinnänpitoa ja mitä kaikkea ketjussa onkaan mainittu niiltä, jotka haluavat niitä harrastaa. Miksi niiden ystävät sitten eivät voi hyväksyä sitä, että suurin osa nykyveneilijöistä pärjää täysin ongelmitta ilman niitä?
- rahalla.saa
  2015-11-03 09:23:50
  Bossu kirjoitti:
  En saakaan, mutta eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan. Nythän facebookissa on esim. ryhmä Saariston satamat, jossa välitetään ajantasaista tietoa saariston palveluista ja voidaan kysellä myös kaikkea. Tämä on Suomenlaajuinen palvelu, mutta jos jossain Karibialla on marina, jossa keskimäärin 100 venettä makaa viikosta kahteen, voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa.
  
  Olisihan se nyt kuitenkin hauska, jos pelkkä nettiyhteys riittäisi myös tähän. Kuviteltavissa on myös kännykkäsovellus, joka paikantamisen jälkeen välittää viestejä kaikkiin kännyköihin, jotka ovat vaikkapa 5 tai 10 kilometrin säteellä. Samaa ideaa käyttää esim. deittisovellus Tinder. Jos yhden nettiyhteyden varassa oleminen ei tunnu kivalta, voi laittaa varalle toisen nettiyhteyden.
  Toisessa keskustelussa pohditaan juuri keinoja, joilla netin saisi toimimaan omassa saaristossamme. Ja täällä juistetaan, että netti toimii missä hyvänsä maailmassa. Onhan se toimivuus osatotuus. Tarvitaan vain se kuution kokoinen mokkula, eli satelliittiantenni ja kyllähän yhteys toimii keskeltä valtamerta. Sellaisia vain harvemmin näkee alle satajalkaisissa veneissä.
- iridiummessissä
  2015-11-03 09:28:21
  seppomartti kirjoitti:
  "Käsitätköhän seppomartti tahallasi väärin? Amatööriradio modeemi on käypä varustus sääfaksien ja grib-file-ennusteiden vastaanottamiseen aivan kuten "SSB" Kuten olen maininnut, niin hyvä jos on olemassa ja toteaa ne hyödylliseksi. Ei se ole keneltäkään pois.
  Myönnän käsityskykyni rajallisuuden ja tässä radiokommunikaatiotapauksessa en tosiaan käsitä, miksi investoisin MF/ HF radioon. SSB-radiota olen harkinnut mutten ole tuntenut tarvetta, vaikka esim ARC:ssa tällaisia rupattelukerhoja on muutamia kymmeniä veneitä. Säätiedoilla ja sähköpostini hoidolla olen pärjännyt. Soittaminenon vaatinut jonkin syyn. Seuraava parannus oletettavasti olisi parempi satelliittiantenni, mikä sallisi paremmat nettiyhteydet. Amatööriyhteydet ovat aina amatöörien eli vapaaehtoisten hallussa. Elis Askilta kuulemma kyseltiin, (nyrkkeilyä tosin) mitä eroa on amatöörillä ja ammattilaisella. Vastaus oli, että amatööri on huono ja ammattilainen hyvä. Radisti on poistettu kauppa-aluksista ja laitteet ovat pienentyneet ja varmaan parantuneet. Mutta minä olisin varmaan se amatööri laivaradioiden kanssa. Pidän tärkeämpänä- kuten Mornings Cloud- satelliittiyhteyksiä. Jos veneestäni tulisi lähtö, niin ottaisin vesitiiviissä pussissa iridiumkännyn mukaan. Ottaisitko SSB, MH/HF , Pactor ja akut?
  No enpä tietenkään. Ymmärsin vitsin.
  Kerroin eräässä aikaisemmassa viestissäni, että iridium-kännykkä on kuulunut valtamerivarustukseeni (ensimmäisen Motorolan iridium-kännykkäni hankin jo 15 vuotta sitten) ja että MF/HF VHF eivät ole satelliittikännykän vaihtoehtoja. Kummallakin viestiyhteydellä, "terrestiaalisella" ja satelliittien välittämällä, on käyttöalueensa. Myös etunsa ja haittansa.
  Jokaisella on omat kokemuksensa ja mielipiteensä. Niistä ei kannata kinata. Tarkoitukseni ed. viesteissä oli esimerkein kertoa, miksi "vanhanaikaista" radioyhteyttä käytetään valtameripurjehduksilla.
- MillaisiaYhteyksiä
  2015-11-03 09:37:13
  rahalla.saa kirjoitti:
  Toisessa keskustelussa pohditaan juuri keinoja, joilla netin saisi toimimaan omassa saaristossamme. Ja täällä juistetaan, että netti toimii missä hyvänsä maailmassa. Onhan se toimivuus osatotuus. Tarvitaan vain se kuution kokoinen mokkula, eli satelliittiantenni ja kyllähän yhteys toimii keskeltä valtamerta. Sellaisia vain harvemmin näkee alle satajalkaisissa veneissä.
  Aihetta sivuten käytännön kysymys, jos vaikka joku osaisi vastata: millaisia ja minkä hintaisia satelliittinettiyhteyksiä ns. tavallisen kruisaajan huvivenekäyttöön on nykyään saatavana? Onko realistisia (lähinnä realistisen hintaisia) ratkaisuja tavanomaiseen web-sivujen selailuun tarjolla? Veneessäni on jo Iridium-satelliittipuhelin, joka on käyttökelpoinen ja kohtuuhintainen puhumiseen ja tekstiviesteihin. Datan käyttö sillä on kuitenkin järjettömän kallista ja hidasta.
- winlink_positions
  2015-11-03 10:28:52
  seppomartti kirjoitti:
  "Se joka oikeasti on lähdössä valtamerille, ei tarvitse huutoäänestyksen tuloksia viestintävälineittensä hankintaan." Näin ehdottomasti. Kirjavassa keskustelussa menee kaikki kommunikaatio sekaisin. Radioamatööritoiminta on ihan hyvä harrastus sinänsä. Ja voi olla reissussa mukava jonkun toisen aseman kanssa haastella. Kenties saa yhteyden johonkin vapaehtoiseen, joka välittää omia säätulkintojaan, tai ei saa yhteyttä. Mutta se on kaukana virallisesta meripelastussysteemistä tai "sääfakseista". Toinen äärimmäisyys on purjehduspalstalla esitellä merellä liikkuevien kauppa-alusten radiovarustusta pakolliseksi. Ei niitä kovin yleisesti enää hankita ja varmasti kauppa-alukset käyttävät myös satelliittiyhteyksiä.
  Loppuun tarina: Bertha Krupp ( vrt WWI tykit "pitkä" ja "paksu" Bertha) lahjoitti miehelleen syntymäpäivälahjaksi "Germania V" purjealuksen L=20 m Depl 32 tonnia noin 1954. Putkiradioiden aikaan siinä oli erillinen radiohytti. Nykyinen omistaja muutti alkuperäisen radiohytin kylppäriksi.
  Vaikka HF-liikenne moititaan täällä vanhanaikaiseksi ja radioamatöörien harrastelu rupattelutuokioiksi tms, radioamatöörien ylläpitämä winlink-järjestelmä on edelleen voimissaan. Sen yksi muoto on sijaintiraportit. Maailman merillä purjehtivien radioamatöörien sijainteja voi seurata internetistä. Kartan symbolia klikkaamalla näkee radiotunnuksen, ei veneen nimeä. Yksi suomalaisvene näkyy olevan Tongan eteläisimmän saaren kohdalla. Ehkä kartalta löytyy muitakin.
  http://www.winlink.org/userPositions
- ammatti.silti
  2015-11-03 10:32:58
  seppomartti kirjoitti:
  "Käsitätköhän seppomartti tahallasi väärin? Amatööriradio modeemi on käypä varustus sääfaksien ja grib-file-ennusteiden vastaanottamiseen aivan kuten "SSB" Kuten olen maininnut, niin hyvä jos on olemassa ja toteaa ne hyödylliseksi. Ei se ole keneltäkään pois.
  Myönnän käsityskykyni rajallisuuden ja tässä radiokommunikaatiotapauksessa en tosiaan käsitä, miksi investoisin MF/ HF radioon. SSB-radiota olen harkinnut mutten ole tuntenut tarvetta, vaikka esim ARC:ssa tällaisia rupattelukerhoja on muutamia kymmeniä veneitä. Säätiedoilla ja sähköpostini hoidolla olen pärjännyt. Soittaminenon vaatinut jonkin syyn. Seuraava parannus oletettavasti olisi parempi satelliittiantenni, mikä sallisi paremmat nettiyhteydet. Amatööriyhteydet ovat aina amatöörien eli vapaaehtoisten hallussa. Elis Askilta kuulemma kyseltiin, (nyrkkeilyä tosin) mitä eroa on amatöörillä ja ammattilaisella. Vastaus oli, että amatööri on huono ja ammattilainen hyvä. Radisti on poistettu kauppa-aluksista ja laitteet ovat pienentyneet ja varmaan parantuneet. Mutta minä olisin varmaan se amatööri laivaradioiden kanssa. Pidän tärkeämpänä- kuten Mornings Cloud- satelliittiyhteyksiä. Jos veneestäni tulisi lähtö, niin ottaisin vesitiiviissä pussissa iridiumkännyn mukaan. Ottaisitko SSB, MH/HF , Pactor ja akut?
  Pitäisiköhän kuitenkin erottaa tässäkin kohtaa se, missä lajissa ollaan amatööri. Meteorologi saattaa olla radistina amatööri, mutta silti ammattilainen meteorologina.
  
  Tässä on jo todettu, että tarpeet Itämerellä ovat täysin toiset kuin isoilla vesillä. Mutta seppomertin kohdalla tulee esiin toinenkin jako. On aivan eri asia mennä montakin kertaa Atlantin yli ARCin mukana ja palailla sieltä erinäisten Karibian saarien jälkeen kuin jatkaa siitä eteenpäin. Olosuhteet muuttuvat kovin, kun mennään kohti Panamaa ja siitä etelään tai länteen. Väli-amerikan intiaaneilla on tuskin sähköä ja Tuamotun atolleista suurin osa on asumattomia. Eikä Pacificin puoli muutenkaan kovin korkealla teknisellä tasolla keskimäärin ole. Toki pallon voi kiertää marinasta marinaankin, mutta onko se antoisaa? Erilaiseen matkatekoon tarvitaan eri välineet.
- toinenkin.löytyy
  2015-11-03 15:46:29
  winlink_positions kirjoitti:
  Vaikka HF-liikenne moititaan täällä vanhanaikaiseksi ja radioamatöörien harrastelu rupattelutuokioiksi tms, radioamatöörien ylläpitämä winlink-järjestelmä on edelleen voimissaan. Sen yksi muoto on sijaintiraportit. Maailman merillä purjehtivien radioamatöörien sijainteja voi seurata internetistä. Kartan symbolia klikkaamalla näkee radiotunnuksen, ei veneen nimeä. Yksi suomalaisvene näkyy olevan Tongan eteläisimmän saaren kohdalla. Ehkä kartalta löytyy muitakin.
  http://www.winlink.org/userPositions
  Toinen matkalla itään päin Marquesasille. Itse asiassa siellä on melkoisen iso joukko veneitä, jotka eivät tiedä olevansa liikkeellä ajastaan jääneellä kalustolla. Ettei vain olisi jopa enemmistö kaikista sellaisia.
- Onttoa
  2015-11-03 16:00:45
  toinenkin.löytyy kirjoitti:
  Toinen matkalla itään päin Marquesasille. Itse asiassa siellä on melkoisen iso joukko veneitä, jotka eivät tiedä olevansa liikkeellä ajastaan jääneellä kalustolla. Ettei vain olisi jopa enemmistö kaikista sellaisia.
  Miten voit olla varma siitä että suurimmalla osalla ei ole satelliittipuhelinta?
- on.tai.ei
  2015-11-03 16:22:51
  Onttoa kirjoitti:
  Miten voit olla varma siitä että suurimmalla osalla ei ole satelliittipuhelinta?
  Voi olla myös satelliittipuhelin, entä sitten. Mutta ainakin on se aikansa elänyt amatööriradio aktiivisessa käytössä. Johtunee siitä, että siitä on enemmän hyötyä.
- seppomartti
  2015-11-03 18:00:39
  ammatti.silti kirjoitti:
  Pitäisiköhän kuitenkin erottaa tässäkin kohtaa se, missä lajissa ollaan amatööri. Meteorologi saattaa olla radistina amatööri, mutta silti ammattilainen meteorologina.
  
  Tässä on jo todettu, että tarpeet Itämerellä ovat täysin toiset kuin isoilla vesillä. Mutta seppomertin kohdalla tulee esiin toinenkin jako. On aivan eri asia mennä montakin kertaa Atlantin yli ARCin mukana ja palailla sieltä erinäisten Karibian saarien jälkeen kuin jatkaa siitä eteenpäin. Olosuhteet muuttuvat kovin, kun mennään kohti Panamaa ja siitä etelään tai länteen. Väli-amerikan intiaaneilla on tuskin sähköä ja Tuamotun atolleista suurin osa on asumattomia. Eikä Pacificin puoli muutenkaan kovin korkealla teknisellä tasolla keskimäärin ole. Toki pallon voi kiertää marinasta marinaankin, mutta onko se antoisaa? Erilaiseen matkatekoon tarvitaan eri välineet.
  En ymmärrä, miten tyynen meren saarten sähköttömyys tai alkeelliset olosuhteet liittyvät veneen radiovarustukseen. Eikä tarvitse yrittää valistaa minua tässä asiassa. Sen sijaan olisin kiinnostunut kuulemaan, miten purjehdus on niin kovin erilaista Panamasta länteen?
- eikö.selvää
  2015-11-03 19:54:35
  seppomartti kirjoitti:
  En ymmärrä, miten tyynen meren saarten sähköttömyys tai alkeelliset olosuhteet liittyvät veneen radiovarustukseen. Eikä tarvitse yrittää valistaa minua tässä asiassa. Sen sijaan olisin kiinnostunut kuulemaan, miten purjehdus on niin kovin erilaista Panamasta länteen?
  Jos ei ole sähköä, ei ole montaa muutakaan nykyaikaan kuuluvaa asiaa.
  
  Panamasta länteen tulee ensin Panaman kanava, joka on vielä kutakuinkin nykytekniikan ulottuvissa. Sen jälkeen alkaa erämaa. Ranskan Polynesiassa on kyllä siellä täällä linkkimastoja ja kännykätkin kuuluvat. Mutta luonnollisesti niiden peitto on alueeltaan olematon. Silloin ollaan oman radiovarustuksen varassa niin yhteyksissä muuhun maailmaan kuin toisiin veneisiinkin. Ja toiset veneet on sekä sosiaalinen verkko että turvaverkko.
- TästäOllaanYhtämieltä
  2015-11-03 20:35:22
  eikö.selvää kirjoitti:
  Jos ei ole sähköä, ei ole montaa muutakaan nykyaikaan kuuluvaa asiaa.
  
  Panamasta länteen tulee ensin Panaman kanava, joka on vielä kutakuinkin nykytekniikan ulottuvissa. Sen jälkeen alkaa erämaa. Ranskan Polynesiassa on kyllä siellä täällä linkkimastoja ja kännykätkin kuuluvat. Mutta luonnollisesti niiden peitto on alueeltaan olematon. Silloin ollaan oman radiovarustuksen varassa niin yhteyksissä muuhun maailmaan kuin toisiin veneisiinkin. Ja toiset veneet on sekä sosiaalinen verkko että turvaverkko.
  Siis ainoa, jolla saa varmasti yhteyden ulkomaailmaan on satelliittipuhelin ja sen data. Ollaan ainakin siistä samaa mieltä. Ei tarvitse huudella eetteriin ja toivoa, että joku sellainen vastaa, joka puhuu samaa kieltä ja jolla on mukana se o-rengas ja alumiinitanko.
  
  Toisaalta jos muut veneet eivät kanna alle 6m alumiinitankoja ja hätä on suuri, sen voi netin kautta tilata. Se tietenkin edellyttää rahaa, mutta purjehdus ei ole tyhjätaskujen hommaa.
- seppomartti
  2015-11-03 23:35:40
  eikö.selvää kirjoitti:
  Jos ei ole sähköä, ei ole montaa muutakaan nykyaikaan kuuluvaa asiaa.
  
  Panamasta länteen tulee ensin Panaman kanava, joka on vielä kutakuinkin nykytekniikan ulottuvissa. Sen jälkeen alkaa erämaa. Ranskan Polynesiassa on kyllä siellä täällä linkkimastoja ja kännykätkin kuuluvat. Mutta luonnollisesti niiden peitto on alueeltaan olematon. Silloin ollaan oman radiovarustuksen varassa niin yhteyksissä muuhun maailmaan kuin toisiin veneisiinkin. Ja toiset veneet on sekä sosiaalinen verkko että turvaverkko.
  Jos ei muuta tapahdu kuin kännykkämastot ja sähkötöpselit vähenee niin voisi sanoa, että pienet on murheet Panaman länsipuolella. Odotin jotain raflaavampaa kun "on aivan eri asia" purjehtia siellä.
- KysynpäVaan
  2015-11-04 07:08:01
  on.tai.ei kirjoitti:
  Voi olla myös satelliittipuhelin, entä sitten. Mutta ainakin on se aikansa elänyt amatööriradio aktiivisessa käytössä. Johtunee siitä, että siitä on enemmän hyötyä.
  Toisaalta, millä eväillä oletat, ettei siellä liikkuisi myös yhtä suurta tai ainakin jonkin kokoista joukkoa muuten samanlaisia seilaajia, mutta ilman näkyvyyttä mihinkään radioamatööri- tms. "skeneen"?
- seppomartti
  2015-11-04 08:39:03
  KysynpäVaan kirjoitti:
  Toisaalta, millä eväillä oletat, ettei siellä liikkuisi myös yhtä suurta tai ainakin jonkin kokoista joukkoa muuten samanlaisia seilaajia, mutta ilman näkyvyyttä mihinkään radioamatööri- tms. "skeneen"?
  Eipä kyllä kiinnosta pätkääkään olettamukset, minkälaisia "joukkoja seilaajia" Tyynellä merellä liikkuu. Toisen purjeen näkeminen horisontissa useammin kuin kerran viikossa olisi suuri harvinaisuus.
- KysynpäVaan
  2015-11-04 08:55:31
  seppomartti kirjoitti:
  Eipä kyllä kiinnosta pätkääkään olettamukset, minkälaisia "joukkoja seilaajia" Tyynellä merellä liikkuu. Toisen purjeen näkeminen horisontissa useammin kuin kerran viikossa olisi suuri harvinaisuus.
  Epäilemättä. Mutta vaikka väitit, etteivät olettamukset kiinnosta, niin sinä teit itse olettamuksen ja täysin perusteettoman, nimittäin sen, että suurimmalla osalla seilaajista olisi radioamatööriverkko käytössä.
- MistäTeKinaatte
  2015-11-04 09:05:50
  KysynpäVaan kirjoitti:
  Epäilemättä. Mutta vaikka väitit, etteivät olettamukset kiinnosta, niin sinä teit itse olettamuksen ja täysin perusteettoman, nimittäin sen, että suurimmalla osalla seilaajista olisi radioamatööriverkko käytössä.
  Kinaatte siitä, millaisia radioita purjeveneissä on? Ymmärsinkö oikein?
- netti.ja.netti
  2015-11-04 09:55:57
  TästäOllaanYhtämieltä kirjoitti:
  Siis ainoa, jolla saa varmasti yhteyden ulkomaailmaan on satelliittipuhelin ja sen data. Ollaan ainakin siistä samaa mieltä. Ei tarvitse huudella eetteriin ja toivoa, että joku sellainen vastaa, joka puhuu samaa kieltä ja jolla on mukana se o-rengas ja alumiinitanko.
  
  Toisaalta jos muut veneet eivät kanna alle 6m alumiinitankoja ja hätä on suuri, sen voi netin kautta tilata. Se tietenkin edellyttää rahaa, mutta purjehdus ei ole tyhjätaskujen hommaa.
  Jos siellä Chuukin laguunissa satun tarvitsemaan puolen metrin pätkää Al-profiilia, en todellakaan soita kotiin, enkä edes netistä löytyvälle jenkkiläiselle metallikauppiaalle. Kysyn paikallisessa netissä, eli radioverkossa lähistöllä olevilta veneiltä. Joku varsin todennäköisesti tietää, mistä saa. Silloinkaan, kun kun saan ilkeän meduusan polton, en soita omaan kotoiseen terveyskeskukseeni, vaan kysyn taas siltä paikalliselta netiltä, missä veneessä on lähin lääkäri.
- en.oleta
  2015-11-04 10:00:06
  KysynpäVaan kirjoitti:
  Toisaalta, millä eväillä oletat, ettei siellä liikkuisi myös yhtä suurta tai ainakin jonkin kokoista joukkoa muuten samanlaisia seilaajia, mutta ilman näkyvyyttä mihinkään radioamatööri- tms. "skeneen"?
  Sellaisilla eväillä tiedän, en oleta, että lähes kaikki tavatut veneet ovat siinä radioverkossa mukana. Ne jotka eivät ole, ovat niitä vain marinasta toiseen matkaa tekeviä.
- ettäköYhtämieltä
  2015-11-04 10:28:10
  TästäOllaanYhtämieltä kirjoitti:
  Siis ainoa, jolla saa varmasti yhteyden ulkomaailmaan on satelliittipuhelin ja sen data. Ollaan ainakin siistä samaa mieltä. Ei tarvitse huudella eetteriin ja toivoa, että joku sellainen vastaa, joka puhuu samaa kieltä ja jolla on mukana se o-rengas ja alumiinitanko.
  
  Toisaalta jos muut veneet eivät kanna alle 6m alumiinitankoja ja hätä on suuri, sen voi netin kautta tilata. Se tietenkin edellyttää rahaa, mutta purjehdus ei ole tyhjätaskujen hommaa.
  Oikeastaan on kiinnostava seurata miten vahvoja mielikuvia on niillä henkilöillä Tyynen valtameren purjehduksista, jotka eivät ole omalla veneellä ylittäneet Tyyntä valtamerta. Outoja kuvitelmia näyttää liittyvän erityisesti veneiden välisiin tai veneiden-rannikkoasemien välisiin viestiyhteyksiin.
  Ainoa asia, josta kai "ollaan yhtämieltä" on se, että kaikki pallonkiertoon vähänkin liittyvät aiheet innostavat vilkkaaseen keskusteluun. Moni haaveilee, harva toteuttaa.
- seppomartti
  2015-11-04 10:36:16
  KysynpäVaan kirjoitti:
  Epäilemättä. Mutta vaikka väitit, etteivät olettamukset kiinnosta, niin sinä teit itse olettamuksen ja täysin perusteettoman, nimittäin sen, että suurimmalla osalla seilaajista olisi radioamatööriverkko käytössä.
  No en kyllä tehnyt mitään olettamusta radiolaitteista veneissä. Mornings cloudissa esitettiin, että tietyt perinteiset "laivaradiot" eivät ole enää nykyaikaa. Luultavasti tähän suuntaan kehitys kulkee ja nettiyhteydet voittaa suosiossa.
- TietämätönPurjehtija
  2015-11-04 10:46:30
  ettäköYhtämieltä kirjoitti:
  Oikeastaan on kiinnostava seurata miten vahvoja mielikuvia on niillä henkilöillä Tyynen valtameren purjehduksista, jotka eivät ole omalla veneellä ylittäneet Tyyntä valtamerta. Outoja kuvitelmia näyttää liittyvän erityisesti veneiden välisiin tai veneiden-rannikkoasemien välisiin viestiyhteyksiin.
  Ainoa asia, josta kai "ollaan yhtämieltä" on se, että kaikki pallonkiertoon vähänkin liittyvät aiheet innostavat vilkkaaseen keskusteluun. Moni haaveilee, harva toteuttaa.
  Onko joku tähän keskusteluun osallistujista muka purjehtinut Tyynellämerellä omalla veneellään, maapallon ympäri purjehtimisesta puhumattakaan? Minä ainakaan en ole, ja kommenttien "asiantuntemuksesta" päätellen tuskin on kukaan muukaan.
  
  Sen verran olen isommilla merillä kuitenkin seilannut, että tiedän siihen liittyvien haasteiden ja ongelmien olevan jossakin ihan muualla kuin veneen radiovarustuksen oletetussa nykyaikaisuudessa tai vanhanaikaisuudessa. Näihin asioihin tosin kiinnitin itsekin kovasti paljon turhaa huomiota ennen kuin lähdin ensimmäistä kertaa kotivesiä kauemmas.
  
  Toki jos pointtina on vain kinastella ja viisastella netissä jostain, varmaan sitten valtameripurjehduksesta löytyy hyviä aiheita, koska se kiihottaa mielikuvitusta ja siitä loppujen lopuksi niin harva mitään tietää. Itsekin kuulun edelleen tähän tietämättömien joukkoon.
- KivaRaikasNäkemys
  2015-11-04 10:56:27
  TietämätönPurjehtija kirjoitti:
  Onko joku tähän keskusteluun osallistujista muka purjehtinut Tyynellämerellä omalla veneellään, maapallon ympäri purjehtimisesta puhumattakaan? Minä ainakaan en ole, ja kommenttien "asiantuntemuksesta" päätellen tuskin on kukaan muukaan.
  
  Sen verran olen isommilla merillä kuitenkin seilannut, että tiedän siihen liittyvien haasteiden ja ongelmien olevan jossakin ihan muualla kuin veneen radiovarustuksen oletetussa nykyaikaisuudessa tai vanhanaikaisuudessa. Näihin asioihin tosin kiinnitin itsekin kovasti paljon turhaa huomiota ennen kuin lähdin ensimmäistä kertaa kotivesiä kauemmas.
  
  Toki jos pointtina on vain kinastella ja viisastella netissä jostain, varmaan sitten valtameripurjehduksesta löytyy hyviä aiheita, koska se kiihottaa mielikuvitusta ja siitä loppujen lopuksi niin harva mitään tietää. Itsekin kuulun edelleen tähän tietämättömien joukkoon.
  Kiitos, että toit oman panoksesi viestintäkeskusteluun.
  
  Ymmärsinkö oikein, että olet mustasukkainen siitä, että muut keskustelevat aiheesta, johon et ole perehtynyt ja haluat tuoda itseäsi esiin vaikka et kuitenkaan aiheesta mitään ymmärrä, vai?
- KunnonTietoa
  2015-11-04 13:29:39
  KivaRaikasNäkemys kirjoitti:
  Kiitos, että toit oman panoksesi viestintäkeskusteluun.
  
  Ymmärsinkö oikein, että olet mustasukkainen siitä, että muut keskustelevat aiheesta, johon et ole perehtynyt ja haluat tuoda itseäsi esiin vaikka et kuitenkaan aiheesta mitään ymmärrä, vai?
  En ole "Tietämätön purjehtija", mutta jaan hänen näkymyksensä, ainakin jos sen oikein ymmärsin.
  
  Luen näitä purjehdus/veneily-juttuja oppiakseni uutta asioista, joista en vielä tiedä riittävästi. Niinkuin vaikka nyt Tyynen meren purjehduksen erikoispiirteistä.
  
  Tällöin ärsyttää se, että osa porukasta laukaa mielipiteitään mistään mitään tietämättä ja osa mielipiteitä on täysin väärässä, usein jopa päinvastaisia oikeean verratuna. Niistä asioista, joita jotain tiedän, sen huomaan ja voi olla huomioimatta nuo väärät viestit. Vaan niistä joita en tunne, on minun hyvin vaikea tietää mikä on oikein, mikä väärin. Tämä on se, mikä ärsyttää.
  
  Erilaisia mielipiteitä saa tietysti olla, useissa asioissa ei ole yhtä oikeaa. Selvästi vääriä vastauksia on kyllä.
  
  Toki jos joku asia on oikeasti minulle tärkeä, otan sen selville luotettavista lähteistä, en (pelkästään) täältä. Mutta se on jo eri juttu.
- MeitäOnMonexi
  2015-11-04 15:28:05
  KunnonTietoa kirjoitti:
  En ole "Tietämätön purjehtija", mutta jaan hänen näkymyksensä, ainakin jos sen oikein ymmärsin.
  
  Luen näitä purjehdus/veneily-juttuja oppiakseni uutta asioista, joista en vielä tiedä riittävästi. Niinkuin vaikka nyt Tyynen meren purjehduksen erikoispiirteistä.
  
  Tällöin ärsyttää se, että osa porukasta laukaa mielipiteitään mistään mitään tietämättä ja osa mielipiteitä on täysin väärässä, usein jopa päinvastaisia oikeean verratuna. Niistä asioista, joita jotain tiedän, sen huomaan ja voi olla huomioimatta nuo väärät viestit. Vaan niistä joita en tunne, on minun hyvin vaikea tietää mikä on oikein, mikä väärin. Tämä on se, mikä ärsyttää.
  
  Erilaisia mielipiteitä saa tietysti olla, useissa asioissa ei ole yhtä oikeaa. Selvästi vääriä vastauksia on kyllä.
  
  Toki jos joku asia on oikeasti minulle tärkeä, otan sen selville luotettavista lähteistä, en (pelkästään) täältä. Mutta se on jo eri juttu.
  Jos on kaksi erilaista näkemystä, ne voivat olla molemmat oikein tai väärin. Ihmisillä on erilaisia kokemuksia ja aivan samoista lähtökohdista voi tehdä tyystin päinvastaisia johtopäätöksiä koska samaan lopputulokseen päästään usein eri tavoilla.
  
  Kun on vasara, alkaa kaikki ongelmat näyttämään nauloilta.
  Jos osaa käyttää hyvin jotain tekniikkaa, sitä käyttää myös sellaisten ongelmien ratkaisuun, joihin se ei ole paras työkalu. Jos itsellä ei ole mikään työkalu hanskassa, on mielenkiintoista tietää, minkä käyttöön kannattaa paneutua.
  
  Eli tässä asiassa päädyn juuri päinvastaiseen johtopäätökseen: Minun mielestä on erittäin kiinnostavaa saada samasta asiasta erilaisia näkemyksiä koska ei ole olemassa yhtä totuutta. Minua ärsyttäisi, jos valittaisiin vain yksi tapa, jota ei koskaan saa kyseenalaistaa. Ja jos vaikka joku asia olisi jollain ajan hetkellä lähes absoluuttinen totuus, niin se voi muuttua hyvinkin nopeasti, erityisesti tietojen välityksessä ja elektroniikassa.
- KunnonTietoa
  2015-11-04 15:41:33
  MeitäOnMonexi kirjoitti:
  Jos on kaksi erilaista näkemystä, ne voivat olla molemmat oikein tai väärin. Ihmisillä on erilaisia kokemuksia ja aivan samoista lähtökohdista voi tehdä tyystin päinvastaisia johtopäätöksiä koska samaan lopputulokseen päästään usein eri tavoilla.
  
  Kun on vasara, alkaa kaikki ongelmat näyttämään nauloilta.
  Jos osaa käyttää hyvin jotain tekniikkaa, sitä käyttää myös sellaisten ongelmien ratkaisuun, joihin se ei ole paras työkalu. Jos itsellä ei ole mikään työkalu hanskassa, on mielenkiintoista tietää, minkä käyttöön kannattaa paneutua.
  
  Eli tässä asiassa päädyn juuri päinvastaiseen johtopäätökseen: Minun mielestä on erittäin kiinnostavaa saada samasta asiasta erilaisia näkemyksiä koska ei ole olemassa yhtä totuutta. Minua ärsyttäisi, jos valittaisiin vain yksi tapa, jota ei koskaan saa kyseenalaistaa. Ja jos vaikka joku asia olisi jollain ajan hetkellä lähes absoluuttinen totuus, niin se voi muuttua hyvinkin nopeasti, erityisesti tietojen välityksessä ja elektroniikassa.
  On tietysti liikaa vaadittu, että täällä suomi24:ssa kukaan lukisi viestiä loppuun asti ennen kuin kommentoisi. Tai jos lukisi niin ymmärtäisi mitä luki.
  
  Hyvä "MeitäOnMonexi", minähän nimenomaan sanoin että mielipiteet kuuluu asiaan ja että asioissa ei ole yhtä oikeaa. En missään kohdassa sanonut, että pitäisi olla vain yksi absoluuttinen totuus.
  
  Tarkoitin totaalisen valheellisia asioita, niin kuin vaikka väitettäisiin että aurinko kiertää maata ja maa on litteä. Ne eivät ole erilaisia näkemyksiä, ne ovat valhetta. Vastaavan tasoisia väitteitä näkee täällä liian usein.
- AnnaEsimerkkejä
  2015-11-04 17:12:32
  MeitäOnMonexi kirjoitti:
  Jos on kaksi erilaista näkemystä, ne voivat olla molemmat oikein tai väärin. Ihmisillä on erilaisia kokemuksia ja aivan samoista lähtökohdista voi tehdä tyystin päinvastaisia johtopäätöksiä koska samaan lopputulokseen päästään usein eri tavoilla.
  
  Kun on vasara, alkaa kaikki ongelmat näyttämään nauloilta.
  Jos osaa käyttää hyvin jotain tekniikkaa, sitä käyttää myös sellaisten ongelmien ratkaisuun, joihin se ei ole paras työkalu. Jos itsellä ei ole mikään työkalu hanskassa, on mielenkiintoista tietää, minkä käyttöön kannattaa paneutua.
  
  Eli tässä asiassa päädyn juuri päinvastaiseen johtopäätökseen: Minun mielestä on erittäin kiinnostavaa saada samasta asiasta erilaisia näkemyksiä koska ei ole olemassa yhtä totuutta. Minua ärsyttäisi, jos valittaisiin vain yksi tapa, jota ei koskaan saa kyseenalaistaa. Ja jos vaikka joku asia olisi jollain ajan hetkellä lähes absoluuttinen totuus, niin se voi muuttua hyvinkin nopeasti, erityisesti tietojen välityksessä ja elektroniikassa.
  Kerro esimerkki elektroniikan tai tietojen välityksen absoluuttisesta totuudesta, joka on muuttunut nopeasti.
  
  Kuten huomaat, juuri tuollaisia heittoja ovat nettihöpinät väärällään. Heitot eivät perustu mihinkään, ovat yleensä kirjoittajansa itse keksimiä eivätkä kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
- OikeaaTietoaKirjasta
  2015-11-04 19:14:32
  KunnonTietoa kirjoitti:
  En ole "Tietämätön purjehtija", mutta jaan hänen näkymyksensä, ainakin jos sen oikein ymmärsin.
  
  Luen näitä purjehdus/veneily-juttuja oppiakseni uutta asioista, joista en vielä tiedä riittävästi. Niinkuin vaikka nyt Tyynen meren purjehduksen erikoispiirteistä.
  
  Tällöin ärsyttää se, että osa porukasta laukaa mielipiteitään mistään mitään tietämättä ja osa mielipiteitä on täysin väärässä, usein jopa päinvastaisia oikeean verratuna. Niistä asioista, joita jotain tiedän, sen huomaan ja voi olla huomioimatta nuo väärät viestit. Vaan niistä joita en tunne, on minun hyvin vaikea tietää mikä on oikein, mikä väärin. Tämä on se, mikä ärsyttää.
  
  Erilaisia mielipiteitä saa tietysti olla, useissa asioissa ei ole yhtä oikeaa. Selvästi vääriä vastauksia on kyllä.
  
  Toki jos joku asia on oikeasti minulle tärkeä, otan sen selville luotettavista lähteistä, en (pelkästään) täältä. Mutta se on jo eri juttu.
  Niinpä.
  
  Suosittelen aloittamaan oikean tiedon lukemisen vaikka tästä kirjasta: http://www.adlibris.com/fi/kirja/radiotekniikan-perusteet-9789516723672
  
  Löytyy pienellä vaivalla myös englanninkielisenä pdf:nä netistä. Se on kuitenkin piraattiversio ja tunnen toisen kirjoittajista, joten en viitsi laittaa linkkiä.
- kolmaskin.löytyy
  2015-11-04 21:56:05
  toinenkin.löytyy kirjoitti:
  Toinen matkalla itään päin Marquesasille. Itse asiassa siellä on melkoisen iso joukko veneitä, jotka eivät tiedä olevansa liikkeellä ajastaan jääneellä kalustolla. Ettei vain olisi jopa enemmistö kaikista sellaisia.
  Kolmas suomalainen HAM-radiolla winlinkiä käyttävä näkyy olevan Kap Hornin kohdalla.
- IhanSamaMitäAjattelet
  2015-11-04 22:54:09
  AnnaEsimerkkejä kirjoitti:
  Kerro esimerkki elektroniikan tai tietojen välityksen absoluuttisesta totuudesta, joka on muuttunut nopeasti.
  
  Kuten huomaat, juuri tuollaisia heittoja ovat nettihöpinät väärällään. Heitot eivät perustu mihinkään, ovat yleensä kirjoittajansa itse keksimiä eivätkä kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
  Ironia on vaikea laji, se huomattiin taas kerran.
  
  Absoluuttisella totuudella tarkoitam asioita, jotka sillä hetkellä tuntuvat ikuisilta
  totuuksilta. Näitä on sekä informaation käsittelyssä että elektroniikassa lukuisia, mutta hupaisimpia on totuus siitä ettei kukaan yksityinen ihminen tule koskaan käyttämään tietokonetta kotonaan. Sanamuotoa en tarkalleen muista, mutta väite oli IBM:n
  
  Absoluuttinen totuushan ei voi muuttua, mutta niitä totuuksia on vähän, jos ollenkaan. Aurinko ei kierrä maata eikä vesipyörre ole altaassa eri suuntaan eteläisellä kuin pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta molempia on omana aikanaan pidetty absoluuttisena totuutena ihan yhtä varmasti kuin tänä päivänä pidetään totuutena ettei niin ole.
  
  Tiedonvälityksessä ja kommunikoinnissa olemme vasta raapaisemassa mahdollisuuksien pintaa. Tällä hetkellä keskitymme tekemään asioita nopeammin ja helmpommin mukana kulkeviksi. Varsinaisesti uusia asioita on vähän, mutta tekniikka on parempaa.
  
  Ei tarvitse olla foliohattu, jos ennustaa reaaliaikaisen kuvan olevan ihan jokapäiväista arkea kaikkialla maailmassa alueen kehitysoloista riippumatta. Suurimmat markkinat uudelle tekniikalle on tällä hetkellä kehitysmaissa. Niissä ei tarvitse mennä SSB:n kautta uuteen tekniikkaan vaan katavuotiaan tekniikan voi jättää turhana pois välistä.
  
  Näin on käynyt kännyköillä, lankapuhelin ei ole ollut välivaiheena eikä laivoisskaan tarvita välivaiheita satelliittitekniikkaan siirtymisessä. On halvempaa ostaa suoraan toimivaa järjestelmä kuin kerätä vanhoja romuja nurkkiin, jotka vaativat lupia ja koulutuksia.
  
  Tämä asia ei ole huutoaäänestys eikä kehitys pysähdy vaikka kaikki oltaisiin sitä mieltä, että morsetus vasta on tosimiesten puuhaa :D
- turhiayleistyksiä
  2015-11-05 08:13:07
  KehittyväMaailma kirjoitti:
  Eiköhän kysymys ole lähinnä joutavien "normien" vastustamisesta, siis sen ajatuksen, että PITÄISI osata asioita, jotka ovat olleet tärkeitä tai ainakin hyödyllisiä joskus ennen. Maailma ja tekniikka kehittyvät ja vanhat taidot ja käytännöt lakkaavat olemasta tarpeellisia. Joskus niistä tulee jopa vahingollisia ainakin, jos niiden käyttäjä kieltäytyy oppimasta moderneja korvaavia taitoja. Näin on kaikilla elämänalueilla, miksi veneily olisi poikkeus?
  
  Tässä keskustelussa ei ole taidettu mainita sellaista taitoa tai käytäntöä, jonka voisi sanoa vanhentuneen siinä mielessä, että se olisi suorastaan vahingollinen. Mutta aika monen asian kohdalla näkee selvästi, että vanhan tavan vaatijat eivät ymmärrä, että on olemassa muita vähintään yhtä hyviä toimintatapoja.
  
  En ole huomannut, että kukaan olisi kieltämässä SSB-radioiden käyttöä, solmuharrastusta, pleissausta, merkinnänpitoa ja mitä kaikkea ketjussa onkaan mainittu niiltä, jotka haluavat niitä harrastaa. Miksi niiden ystävät sitten eivät voi hyväksyä sitä, että suurin osa nykyveneilijöistä pärjää täysin ongelmitta ilman niitä?
  Suurin osa veneilijöistä ei purjehdi matkapuhelinverkkoa kauempana eikä suurimmalle osalla osalla pakkoa selvitä omin avuin. Surimmalla osalla purjehdukset ovat kesälomaretkeilyä, jonka aikana on mahdollisuus internetyhteyteen, joillakin jopa tv-ohjelmien seuraamiseen veneessä.
  Erittäin pieni vähemmistö on niitä, joille kaukana kaikesta tuosta "itsestään selvästä" tulee aivan tarve toisenlaisiin viestiyhteyksiin - kuten MF/HF-taajuuksilla toimivat yhteydet alusten keskinäiseen viestintään tai iridium-satelliittikännykällä kotipuhelimeen, joita itsekiin käytin pallonkierrollani. (MF/HF-taajuuksia käytän edelleenkin sähköpostiliikenteeseen sekä sääfaksien, grib-failien ja RTTY-sääennusteiden vastaaottamiseen, silloin kun seilaan kaukana rannikoista. Se yhteys ei maksa, satelliittiyhteys maksaa).
  
  Varusteiden ja osaamistason laatua tai tarvetta ei kannttaisia yleistää kaikkia veneilijöitä koskevaksi! En käsitä laitekritiikin ja pottuilemisen perimmäistä motiivia.
- Taustatekijät
  2015-11-05 09:01:22
  turhiayleistyksiä kirjoitti:
  Suurin osa veneilijöistä ei purjehdi matkapuhelinverkkoa kauempana eikä suurimmalle osalla osalla pakkoa selvitä omin avuin. Surimmalla osalla purjehdukset ovat kesälomaretkeilyä, jonka aikana on mahdollisuus internetyhteyteen, joillakin jopa tv-ohjelmien seuraamiseen veneessä.
  Erittäin pieni vähemmistö on niitä, joille kaukana kaikesta tuosta "itsestään selvästä" tulee aivan tarve toisenlaisiin viestiyhteyksiin - kuten MF/HF-taajuuksilla toimivat yhteydet alusten keskinäiseen viestintään tai iridium-satelliittikännykällä kotipuhelimeen, joita itsekiin käytin pallonkierrollani. (MF/HF-taajuuksia käytän edelleenkin sähköpostiliikenteeseen sekä sääfaksien, grib-failien ja RTTY-sääennusteiden vastaaottamiseen, silloin kun seilaan kaukana rannikoista. Se yhteys ei maksa, satelliittiyhteys maksaa).
  
  Varusteiden ja osaamistason laatua tai tarvetta ei kannttaisia yleistää kaikkia veneilijöitä koskevaksi! En käsitä laitekritiikin ja pottuilemisen perimmäistä motiivia.
  Suurin osa veneilijöistä on sisävesillä sourtuveneessä eikä käytä edes pelastusliiviä. Siinä mielessä jo pelkän sähkölaitteen mukana oleminen - mukaan lukien kännykkä - sisältää oletuksen poikkeamisesta normista.
  
  Mihin kukin sitten vetää rajan, vaikuttaa tietenkin sekä laitteisiin että oletukseen niiden tärkeydestä tai käytettävyydestä. Aloituksessakaan ei mainittu mitä ryhmää tarkoitettiin. Tähtinavigaatiota voi halutessaan käyttää soutuveneessäkin eikä se vaadi suurat osaamista, tällä tarkoitan siis pohjoisen löytämistä.
  
  Minä en ole kokenut käytyä keskustelau pottuiluna, mutta jokaisen tunteethan ovat itsestä lähtöisin ja me olemme kokemukseltamme ja ominaisuuksiltamme erilaisia.
- Bossu
  2015-11-05 13:19:37
  ainavoitietystitoivoa kirjoitti:
  "eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan"
  
  No nimenomaan saa. Ei tietysti kaikkiin mutta joihinkin. Kauempana kotosuomesta yhteyden saa useimpiin sillä siellä useimmilla on radio ja on sovittu ajat jolloin kuunnellaan.
  
  "voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa"
  
  voisi ja voisi ... ja kuvitellaan ja kuvitellaan ...
  ihan kivoja kuvitelmia mutta eivät auta jos _nyt_ haluaa sen yhteyden.
  
  Maailma on myös muutakin kuin joku suositumpi Karibian marina. Sitä apua kaipaa eniten juuri silloin kun ei ole sivistyksen parissa.
  Olen sen valmis hyväksymään, että joillain rajaseuduilla on tuollaisia radiovälitteisiä systeemejä, jotka ovat sillä alueella parhaita. Onhan se silti katoavaa teknologiaa, kun se on muualta poistunut. Voi mennä silti pitkäänkin, ennen kuin netti sen korvaa kaikkialla, kun kerran ihmisillä on veneissään toimivat radiot. Mutta netti menee nopeasti eteenpäin, joten voi olla, että Russell radionkin jutut on kohta verkosta luettavissa. Netti on halpa ja tehokas väline tiedon levittämiseen. Sitten kun enemmistöllä on veneessään nettiyhteys muttei muita radioita kuin VHF, rapistuu tuon kaltaiset palvelut nopeasti.
- OH2FMClähestyyNZ
  2015-11-05 18:37:34
  Bossu kirjoitti:
  Olen sen valmis hyväksymään, että joillain rajaseuduilla on tuollaisia radiovälitteisiä systeemejä, jotka ovat sillä alueella parhaita. Onhan se silti katoavaa teknologiaa, kun se on muualta poistunut. Voi mennä silti pitkäänkin, ennen kuin netti sen korvaa kaikkialla, kun kerran ihmisillä on veneissään toimivat radiot. Mutta netti menee nopeasti eteenpäin, joten voi olla, että Russell radionkin jutut on kohta verkosta luettavissa. Netti on halpa ja tehokas väline tiedon levittämiseen. Sitten kun enemmistöllä on veneessään nettiyhteys muttei muita radioita kuin VHF, rapistuu tuon kaltaiset palvelut nopeasti.
  Radioamatöörien verkosta nyt kumminkin näkee, että lähes 60 suomalaisveneessä on HAM-radio (OH-alkuiset tunnukset). Ollin vene (jonka oikea nimi on FågelBlå) näytti tänään olevan enää muutaman vrk-matkan päässä Uudesta-Seelannista. Nuo kaikki suomalaisveneet eivät tietenkään ole parhaillaan maaliman merillä. Esim. Lauri Strengell on päivittänyt Aliisan sijainnin kauan sitten, jololoin hän oli Pääsiäissaarilla. Niin näyttää saksalaisten winlik-sivusto: http://www.yachttrack.org/showShipList.php?anfangsBuchstabe=O#
- mennyt
  2015-11-05 19:26:02
  OH2FMClähestyyNZ kirjoitti:
  Radioamatöörien verkosta nyt kumminkin näkee, että lähes 60 suomalaisveneessä on HAM-radio (OH-alkuiset tunnukset). Ollin vene (jonka oikea nimi on FågelBlå) näytti tänään olevan enää muutaman vrk-matkan päässä Uudesta-Seelannista. Nuo kaikki suomalaisveneet eivät tietenkään ole parhaillaan maaliman merillä. Esim. Lauri Strengell on päivittänyt Aliisan sijainnin kauan sitten, jololoin hän oli Pääsiäissaarilla. Niin näyttää saksalaisten winlik-sivusto: http://www.yachttrack.org/showShipList.php?anfangsBuchstabe=O#
  Onko Strengell lopettanut matkapurjehtimisen?
- jokin.mättää
  2015-11-05 20:17:33
  IhanSamaMitäAjattelet kirjoitti:
  Ironia on vaikea laji, se huomattiin taas kerran.
  
  Absoluuttisella totuudella tarkoitam asioita, jotka sillä hetkellä tuntuvat ikuisilta
  totuuksilta. Näitä on sekä informaation käsittelyssä että elektroniikassa lukuisia, mutta hupaisimpia on totuus siitä ettei kukaan yksityinen ihminen tule koskaan käyttämään tietokonetta kotonaan. Sanamuotoa en tarkalleen muista, mutta väite oli IBM:n
  
  Absoluuttinen totuushan ei voi muuttua, mutta niitä totuuksia on vähän, jos ollenkaan. Aurinko ei kierrä maata eikä vesipyörre ole altaassa eri suuntaan eteläisellä kuin pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta molempia on omana aikanaan pidetty absoluuttisena totuutena ihan yhtä varmasti kuin tänä päivänä pidetään totuutena ettei niin ole.
  
  Tiedonvälityksessä ja kommunikoinnissa olemme vasta raapaisemassa mahdollisuuksien pintaa. Tällä hetkellä keskitymme tekemään asioita nopeammin ja helmpommin mukana kulkeviksi. Varsinaisesti uusia asioita on vähän, mutta tekniikka on parempaa.
  
  Ei tarvitse olla foliohattu, jos ennustaa reaaliaikaisen kuvan olevan ihan jokapäiväista arkea kaikkialla maailmassa alueen kehitysoloista riippumatta. Suurimmat markkinat uudelle tekniikalle on tällä hetkellä kehitysmaissa. Niissä ei tarvitse mennä SSB:n kautta uuteen tekniikkaan vaan katavuotiaan tekniikan voi jättää turhana pois välistä.
  
  Näin on käynyt kännyköillä, lankapuhelin ei ole ollut välivaiheena eikä laivoisskaan tarvita välivaiheita satelliittitekniikkaan siirtymisessä. On halvempaa ostaa suoraan toimivaa järjestelmä kuin kerätä vanhoja romuja nurkkiin, jotka vaativat lupia ja koulutuksia.
  
  Tämä asia ei ole huutoaäänestys eikä kehitys pysähdy vaikka kaikki oltaisiin sitä mieltä, että morsetus vasta on tosimiesten puuhaa :D
  Juu, aina kannattaa oikaista, kun se on mahdollista. Kyllä nytkin harmittaa, etten aikanani hankkinut laajakaistamodemia, vaan hoidin alkuun nettiyhteydet säälittävällä 14400 baudin modemilla. Ja sen jälkeen oli vielä ISDNkin. Ehti olemaan ensin myös NMT, kun olisi yhtä hyvin voinut silloin mennä suoraan 4g älypuhelimeen. Jos nyt olisin taas lähdössä valtamerelle, ottaisin ilman muuta jonkun vähintään gigaisen satelliittimodemin kännykkääni. Olisi sitten kunnon yhteys silloinkin, kun lähtee veneeltä maihin käymään. Vai pitäisiköhän saman tien mennä teranopeuksiin?
- TekniikkaKehittyyVesillä
  2015-11-05 22:38:07
  jokin.mättää kirjoitti:
  Juu, aina kannattaa oikaista, kun se on mahdollista. Kyllä nytkin harmittaa, etten aikanani hankkinut laajakaistamodemia, vaan hoidin alkuun nettiyhteydet säälittävällä 14400 baudin modemilla. Ja sen jälkeen oli vielä ISDNkin. Ehti olemaan ensin myös NMT, kun olisi yhtä hyvin voinut silloin mennä suoraan 4g älypuhelimeen. Jos nyt olisin taas lähdössä valtamerelle, ottaisin ilman muuta jonkun vähintään gigaisen satelliittimodemin kännykkääni. Olisi sitten kunnon yhteys silloinkin, kun lähtee veneeltä maihin käymään. Vai pitäisiköhän saman tien mennä teranopeuksiin?
  Teratason nopeus on paras. Minä juuri viime kesänä otin suoraan sellaisen satelliittilinkin veneeseeni. Todellakin säästyi loppupeleissä paljon rahaa, kun en sählännyt hitaampien tekniikoiden kanssa. Tekniikka kehittyy, mutta menneisyyden miehet eivät vain pysy kehityksessä mukana. Suosittelen kokeilemaan kunnon nopeuksia. Esim. 4K-tasoinen Netflix satelliittidatalinkillä valtamerireissuilla on vapaavahdeille aika mukava kokemus. Hiukan eri juttu kuin joku radioamatöörin leikkiminen jollain ssb:llä. ;-)
- Lauri_on_cool
  2015-11-06 15:57:28
  mennyt kirjoitti:
  Onko Strengell lopettanut matkapurjehtimisen?
  Taitavat olla Anskun kanssa asettuneet melko tavalla aloilleen Cairnsiin. Onhan siinä edestakaisessa reissussa Australiasta Saimaalle ja takaisin yhdelle miehelle ihan tarpeeksi matkaseilausta :)
- siellä
  2015-11-07 19:46:41
  Lauri_on_cool kirjoitti:
  Taitavat olla Anskun kanssa asettuneet melko tavalla aloilleen Cairnsiin. Onhan siinä edestakaisessa reissussa Australiasta Saimaalle ja takaisin yhdelle miehelle ihan tarpeeksi matkaseilausta :)
  Eikös tuo ollut taas myymässä maritimissa noin kaksi tai kolme vuotta sitten?
10-14
2015-11-02 00:45:11
Noniin nyt takas solmukeskusteluun, Kiitos
- PeriaatteestaTakaisin
  2015-11-02 07:41:38
  Ai siihen sinun "periaatteesta en osaa solmuja" -keskusteluun?
  
  Voi hyvä tavaton.
- Se_aito_10-14
  2015-11-02 11:35:48
  Olisi korrektia olla käyttämättä toisten nimimerkkejä. Rekisteröimättömiäkään.
- PeriaatteenMiesSolmii
  2015-11-02 12:38:56
  Se_aito_10-14 kirjoitti:
  Olisi korrektia olla käyttämättä toisten nimimerkkejä. Rekisteröimättömiäkään.
  Hehee...
  
  "Periaatteesta en osaa solmuja" -mies haluaa oikeutta nimimerkilleen.
  
  Ja mitäköhän seuraavaksi?
  
  :-)
- Matt10-14
  2015-11-02 18:37:03
  PeriaatteenMiesSolmii kirjoitti:
  Hehee...
  
  "Periaatteesta en osaa solmuja" -mies haluaa oikeutta nimimerkilleen.
  
  Ja mitäköhän seuraavaksi?
  
  :-)
  Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne.
TietämätönPurjehtija
2015-11-04 20:26:54
Et ymmärtänyt oikein, mutta ei se mitään. Ei tainnut olla ensimmäinen kerta.
merialueenmukaan
2015-11-05 08:53:55
Ammattimerenkulussakin ollaan yhä "vanhanaikaisia".

Vuosi sitten olin pari viikkoa tutkimusaluksella Etelänapamantereen merialueella. Laivassa oli tietenkin moderni elektroniikka: kaksi erilaista tutkaa, kaksi karttaplotterijärjestelmää, näistä riippumaton gps, kaksi AIS-jrjestelmää, Immarsat ja GMDSS:n mukainen HF/MF yms. radiovarustus, mutta elektroniikan ohella käytettiin päivittäin paperikartattoja harppia lyijykynämerkintöjä. Sijainnit ja kelitiedot päivättiin lokikirjaan jokaisen vahtivuoron aikana. Laivan bryggalla näkyi olevan myös perinteinen sekstantti - chileläisen kapteenin mukaan osaaminen paikanmääritykseen sen avulla oli pakollinen ja tarpeellinen!
Sen kyllä ymmärtää, että ruotsinlaivoilla ei ole samanlaista tarvetta kuin ääriolosuhteissa toimivilla aluksilla.
- qwopghghgh
  2015-11-05 13:30:04
  >>Sen kyllä ymmärtää, että ruotsinlaivoilla ei ole samanlaista tarvetta kuin ääriolosuhteissa toimivilla aluksilla.
  
  Toisaalta joo, apu on tietysti paljon, paljon lähempänä Hki-Tukholma välillä.
  
  Toisaalta ruotsinlaivalla on yli 2000 henkeä, joten onnettomuuden sattuessa on paljon useamman henki vaarassa. Ja navigoinnin pitää olla tarkempaa, kun noita pahuksen kareja väijyy joka paikassa.
MFHF
2015-11-05 12:43:54
Olipas hengästyttävä ketju! Päällimmäisenä jäi ehkä "solmumiäs" (alias kymppi-neljätoista) mieleen, joka periaatteessa ei opettele solmuja. Reiviköydet puomiin aina uudella "puukkosolmulla", niin ei tarvitse solmuksi kutsua! Ja jos joskus päättää "pelata ison ässän" hirttäytymällä (muukin tapa käy!) ei itse sido solmua, vaan tilaa pleissattuna! Ja kyllä köyden päät voi rihmatakin ilman, että siinä mitään solmuja tarvitsee itse tehdä! Ilmeisesti radioliikenteestä/tekniikasta on hieman huonommat tiedot, kun ei pystynyt kommentoimaan mitä ei ainakaan tarvitse, saati opettele/käytä! Ehkä jäämme odottelemaan, niin hän pystyy jonkin ajan kuluttua panostamaan tähänkin osioon! Kaiken kaikkiaan hienosti vängätty tuo solmuosio! Itse katson tarvitsevani solmuja (joskus otan jonkun köyden laiturilla vastaan ja aina niissä ei ole "muiden pleissaamia heloja päässä!) ja ne on kohtuullisesti hallussa!
Veneestä löytyy myös MF/HF -radio ja modeemikin on. Tänä kesänä en saanut "asemaa" pystyyn, kun uusi windows aiheutti harmia! Tuo Cap Hornin lähettyvillä oleva suomalaisvene (winlink) lienee Sy Manta. Sosiaaliseen käyttöön tuo MF/HF aparaatti on parempi kuin satelliittipuhelin, mutta ei enää "välttämätön"! Makuasia toisin kuin solmut!
- Aika_hoitaa_kiistan
  2015-11-05 14:54:02
  Ei läheskään kaikki vaivaudu köyden päitä rihmaamaan. Pisti vaan silmään kuriositeettina tekstistäsi.
  
  Ketjun paras kirjoitus oli tuolla ylempänä nimimerkillä KehittyväMaailma. Se toi hyvin esiin sen, mistä tässä ikuisuuskiistassa näyttää olevan kyse: on olemassa taitoja, jotka eivät enää nykyveneilyssä ole tarpeellisia tai ainakaan välttämättömiä. Jostain syystä vaan osa vanhan liiton miehistä ei suostu sitä tunnustamaan vaan jankuttaa sitkeästi, että jokaisen pitäisi osata viisi vai oliko se kymmenen perussolmua, merkitä sijainti kartalle puolen tunnin välein, käyttää vähintään VHF:aa ellei mieluummin HF/MF-radiota ja niin edelleen. Hyvä kun eivät vaadi lujitemuoviveneiden kieltoa samantien.
  
  No, kyllähän 10-14 vuorostaan vastajankuttaa aika sitkeästi hänkin.
- EiSolmujaNetissä
  2015-11-05 15:29:09
  Aika_hoitaa_kiistan kirjoitti:
  Ei läheskään kaikki vaivaudu köyden päitä rihmaamaan. Pisti vaan silmään kuriositeettina tekstistäsi.
  
  Ketjun paras kirjoitus oli tuolla ylempänä nimimerkillä KehittyväMaailma. Se toi hyvin esiin sen, mistä tässä ikuisuuskiistassa näyttää olevan kyse: on olemassa taitoja, jotka eivät enää nykyveneilyssä ole tarpeellisia tai ainakaan välttämättömiä. Jostain syystä vaan osa vanhan liiton miehistä ei suostu sitä tunnustamaan vaan jankuttaa sitkeästi, että jokaisen pitäisi osata viisi vai oliko se kymmenen perussolmua, merkitä sijainti kartalle puolen tunnin välein, käyttää vähintään VHF:aa ellei mieluummin HF/MF-radiota ja niin edelleen. Hyvä kun eivät vaadi lujitemuoviveneiden kieltoa samantien.
  
  No, kyllähän 10-14 vuorostaan vastajankuttaa aika sitkeästi hänkin.
  Eihän purjehtijan toki solmuja tarvitse osata, sehän on niin kovin vanhanaikaista. :-)
  
  Itse ole kyllä huomannut, että joissakin harvinaisissa erikoistilanteissa köyden solmiminen on helpointa... solmulla!
  
  Se on kyllä totta, että nettiä näplätessä ei solmuja yleensä tarvita.
- FaktojaLopuksi
  2015-11-05 15:36:58
  Aika_hoitaa_kiistan kirjoitti:
  Ei läheskään kaikki vaivaudu köyden päitä rihmaamaan. Pisti vaan silmään kuriositeettina tekstistäsi.
  
  Ketjun paras kirjoitus oli tuolla ylempänä nimimerkillä KehittyväMaailma. Se toi hyvin esiin sen, mistä tässä ikuisuuskiistassa näyttää olevan kyse: on olemassa taitoja, jotka eivät enää nykyveneilyssä ole tarpeellisia tai ainakaan välttämättömiä. Jostain syystä vaan osa vanhan liiton miehistä ei suostu sitä tunnustamaan vaan jankuttaa sitkeästi, että jokaisen pitäisi osata viisi vai oliko se kymmenen perussolmua, merkitä sijainti kartalle puolen tunnin välein, käyttää vähintään VHF:aa ellei mieluummin HF/MF-radiota ja niin edelleen. Hyvä kun eivät vaadi lujitemuoviveneiden kieltoa samantien.
  
  No, kyllähän 10-14 vuorostaan vastajankuttaa aika sitkeästi hänkin.
  Laitetaas tähän loppuun mahdollisia purjehduksesta tietoa etsiviä varten vielä pari faktaa:
  
  1. Paalusolmu on syytä opetella tekemään sujuvasti. Sillä on purjeveneessä paljon käyttöä.
  2. Lisäksi on hyvä opetella kiinnitysköysiin erilaisissa kiinnitystilanteissa tarvittavat solmut.
  3. Rannikon välittömässä läheisyydessä ei tarvita muita hätäkutsuvälineitä kuin kännykkä ja hätäraketit.
  4. Avomerellä on hyvä olla myös VHF, jonka antenni on mieluiten maston huipussa.
  5. SSB-radiolla on käyttöä sääfaksien vastaanottoon missä vain ja yhteydenpitoon toisiin veneisiin ja maa-asemiin alueilla, joissa ne usein ovat yli 30--40 mailin etäisyydellä.
  6. Satelliittipuhelinta voi käyttää kuin kännykkää, ja se on hyvä yhteydenpitoväline missä tahansa kännykkäverkkojen ulkopuolella.
  7. Satelliittipohjaisia datayhteyksiä voi käyttää tekstimuotoiseen sähköpostiin ja mm. tuulitietojen/säätietojen lataukseen. Nettisurffailuun satelliittiyhteys on liian hidas ja kallis.
- Satelliittitekeeeron
  2015-11-06 10:20:33
  FaktojaLopuksi kirjoitti:
  Laitetaas tähän loppuun mahdollisia purjehduksesta tietoa etsiviä varten vielä pari faktaa:
  
  1. Paalusolmu on syytä opetella tekemään sujuvasti. Sillä on purjeveneessä paljon käyttöä.
  2. Lisäksi on hyvä opetella kiinnitysköysiin erilaisissa kiinnitystilanteissa tarvittavat solmut.
  3. Rannikon välittömässä läheisyydessä ei tarvita muita hätäkutsuvälineitä kuin kännykkä ja hätäraketit.
  4. Avomerellä on hyvä olla myös VHF, jonka antenni on mieluiten maston huipussa.
  5. SSB-radiolla on käyttöä sääfaksien vastaanottoon missä vain ja yhteydenpitoon toisiin veneisiin ja maa-asemiin alueilla, joissa ne usein ovat yli 30--40 mailin etäisyydellä.
  6. Satelliittipuhelinta voi käyttää kuin kännykkää, ja se on hyvä yhteydenpitoväline missä tahansa kännykkäverkkojen ulkopuolella.
  7. Satelliittipohjaisia datayhteyksiä voi käyttää tekstimuotoiseen sähköpostiin ja mm. tuulitietojen/säätietojen lataukseen. Nettisurffailuun satelliittiyhteys on liian hidas ja kallis.
  Muuten samoilla linjoilla paitsi että satelliitti ei ole enää kovin kallis ja sitä voi käyttää paitsi nettisurfailuun niin myös säätietojen hakemiseen.
  Siinä se on ylivoimainen tekstipohjaiseen tietoon verrattuna.
  
  Pitää myös ottaa huomioon että käyttöliittymä on netissä paljon helpompi muihin välineisiin verrattuna. Lapsikin ja erityisesti lapsi osaa
  
  Mitä sitten tulee paperimerkintöjen tekemiseen kaupallisessa aluksessa, niin sen vaatii laki. Hommaa ei tehdä siksi että se olisi paras.
- mikä.paljonko
  2015-11-06 12:19:33
  Satelliittitekeeeron kirjoitti:
  Muuten samoilla linjoilla paitsi että satelliitti ei ole enää kovin kallis ja sitä voi käyttää paitsi nettisurfailuun niin myös säätietojen hakemiseen.
  Siinä se on ylivoimainen tekstipohjaiseen tietoon verrattuna.
  
  Pitää myös ottaa huomioon että käyttöliittymä on netissä paljon helpompi muihin välineisiin verrattuna. Lapsikin ja erityisesti lapsi osaa
  
  Mitä sitten tulee paperimerkintöjen tekemiseen kaupallisessa aluksessa, niin sen vaatii laki. Hommaa ei tehdä siksi että se olisi paras.
  Jos noin on, on varmaan antaa hankinta- ja käyttökustnnuksista selkeää tietoa. "Ei kovin kallis" on ei kovin hyvin määritelty.
- kuutta.solmua
  2015-11-06 12:40:33
  Aika_hoitaa_kiistan kirjoitti:
  Ei läheskään kaikki vaivaudu köyden päitä rihmaamaan. Pisti vaan silmään kuriositeettina tekstistäsi.
  
  Ketjun paras kirjoitus oli tuolla ylempänä nimimerkillä KehittyväMaailma. Se toi hyvin esiin sen, mistä tässä ikuisuuskiistassa näyttää olevan kyse: on olemassa taitoja, jotka eivät enää nykyveneilyssä ole tarpeellisia tai ainakaan välttämättömiä. Jostain syystä vaan osa vanhan liiton miehistä ei suostu sitä tunnustamaan vaan jankuttaa sitkeästi, että jokaisen pitäisi osata viisi vai oliko se kymmenen perussolmua, merkitä sijainti kartalle puolen tunnin välein, käyttää vähintään VHF:aa ellei mieluummin HF/MF-radiota ja niin edelleen. Hyvä kun eivät vaadi lujitemuoviveneiden kieltoa samantien.
  
  No, kyllähän 10-14 vuorostaan vastajankuttaa aika sitkeästi hänkin.
  Tuo uuden liiton mies, johon aloittajan linkki viittaa, pitää viiden solmun osaamista riittävänä perustasona. Mutta ne viisi pitää osata myös uuden liiton miehen.
- tsekatkaa_faktat
  2015-11-06 12:58:34
  Satelliittitekeeeron kirjoitti:
  Muuten samoilla linjoilla paitsi että satelliitti ei ole enää kovin kallis ja sitä voi käyttää paitsi nettisurfailuun niin myös säätietojen hakemiseen.
  Siinä se on ylivoimainen tekstipohjaiseen tietoon verrattuna.
  
  Pitää myös ottaa huomioon että käyttöliittymä on netissä paljon helpompi muihin välineisiin verrattuna. Lapsikin ja erityisesti lapsi osaa
  
  Mitä sitten tulee paperimerkintöjen tekemiseen kaupallisessa aluksessa, niin sen vaatii laki. Hommaa ei tehdä siksi että se olisi paras.
  Ei vaadi laki enää paperikartta merkintöjä ammattilaisilta eikä edes paperikarttojen mukanaoloa. Edellytyksenä on tietyt normit täyttävä elektroninen kalusto.
- EiKovinKallis
  2015-11-06 14:53:21
  mikä.paljonko kirjoitti:
  Jos noin on, on varmaan antaa hankinta- ja käyttökustnnuksista selkeää tietoa. "Ei kovin kallis" on ei kovin hyvin määritelty.
  Ihan täsmällistä tietoa ei voi toisen käytöstä antaa ja kalleudenkin kukin päättää itse. Hinta riippuu merkittävästi millä alueella liikkuu, esimerkiksi edullinen Thuraya ei toimi Amerikoissa.
  
  Harvalle hinta on varmastikaan rahakysymys, pikemminkin kyse on siitä tunteeko saavansa rahalle vastinetta.
  
  On tiedä odottaako "sekkaafakatat", että kopion tähän nettisivuilta hinnat vai mitä hän tarkoittaa hyvällä määrittelyllä. Jotenkin ajattelin, että jokainen osaa ihan itsekin käydä niillä sivuilla. Jos kuitenkaan ei osaa, niin ole valmis auttamaan.
- tsekatkaa_faktat
  2015-11-06 15:13:12
  EiKovinKallis kirjoitti:
  Ihan täsmällistä tietoa ei voi toisen käytöstä antaa ja kalleudenkin kukin päättää itse. Hinta riippuu merkittävästi millä alueella liikkuu, esimerkiksi edullinen Thuraya ei toimi Amerikoissa.
  
  Harvalle hinta on varmastikaan rahakysymys, pikemminkin kyse on siitä tunteeko saavansa rahalle vastinetta.
  
  On tiedä odottaako "sekkaafakatat", että kopion tähän nettisivuilta hinnat vai mitä hän tarkoittaa hyvällä määrittelyllä. Jotenkin ajattelin, että jokainen osaa ihan itsekin käydä niillä sivuilla. Jos kuitenkaan ei osaa, niin ole valmis auttamaan.
  Enhän minä sinua kommentoinut vaan tuota, joka väitti, että laki vaatii kaupallisessa liikenteessä merkinnänpitoa paperikartalle. Elä sekoita.
- Aika_hoitaa_kiistan
  2015-11-06 15:36:51
  kuutta.solmua kirjoitti:
  Tuo uuden liiton mies, johon aloittajan linkki viittaa, pitää viiden solmun osaamista riittävänä perustasona. Mutta ne viisi pitää osata myös uuden liiton miehen.
  Täytyy kyllä sanoa, että aika heikossa hapessa on se viiden solmun vaatimuskin. Oma käytännön kokemus sanoo, että yhdellä selviää. Tai oikeastaan kahdella, jos umpisolmu lasketaan (lippunarun olen sitonut yhteen umpisolmulla).
  
  Kun ei niitä tilanteita hirveän paljon ole, joissa jotain tarvitsisi solmia. Reiviköydet purjeeseen ja puomiin, se lippunaru lenkiksi, fendareiden narut kiinni fendariin. Siinä ne oikeastaan ovat. Reiviköysien solmut noista ainoat, joita ikinä tarvitsee avata ja nekin vasta syksyllä ennen mastonlaskua.
- Aika_hoitaa_kiistan
  2015-11-06 16:03:13
  Tuli muuten mieleen, että se yksi solmu, jota käytän umpisolmun lisäksi, niin en tiedä sille nimeä. Se näyttää hiukan käänteiseltä tai väärinpäin tehdyltä paalarilta muttei ole paalari. Paalarin olen osannut joskus, mutten tiedä onnistuisiko enää, kun en ole 10-15 vuoteen sitä kertaakaan tarvinnut.
  
  Tuo minun solmuni, osaisinkohan selittää: köysi ensin lenkistä läpi ja vapaa pää rinnan lenkkiin juoksevan kanssa. Sitten vapaa pää etukautta molempien ympäri ja ylhäältä päin sisään syntyneen lenkin läpi. Pitää hyvin ja aukeaa vetämällä solmua lenkille juoksevaa köyttä pitkin, jolloin solmu löystyy ja sen saa vedettyä auki.
- Käytännössäkuitenkin
  2015-11-06 20:35:48
  tsekatkaa_faktat kirjoitti:
  Ei vaadi laki enää paperikartta merkintöjä ammattilaisilta eikä edes paperikarttojen mukanaoloa. Edellytyksenä on tietyt normit täyttävä elektroninen kalusto.
  Ja jos ei ole elektroniasia laitteita, se tehdään käsin. Elektronikkaa on kallista eikä sitä ole kaikissa aluksissa, etenkään vanhoissa ja pienissä.
seppomartti
2015-11-05 19:27:49
FaktojaLopuksi lista on ok. Päästiin solmuihin ja köysiin ja hyvä niin. Pleissaus on jäänyt minulta liki unholaan. Viime vuosina vain 3- lyöty köysi kiinni ankkurikettinkiin. Ja lisäksi pienet ajoankkurit (drogue) pitkään köyteen. Kiinnitysköyteen silmukan pleissaaminen on minusta haitaksi. Pleissaus harvemmin kuin 1x/v.
Rihmaaminen on kaunista mutta turhaa, köyden pään polttaminen on riittävän hyvä.
Solmuja käytän vain: 2 paalusolmua, siansorkka, kasi eli "figure of eight", modifioitu lippusolmu, pollariin ja knaapiin omansa, lisäksi yksi erikoistilanteisiin= klemmheist. Yhteensä 6
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 08:25:37
  Miksi silmukka kiinnitysköysissä olisi jotenkin haitaksi? Pieni silmukka koussin kanssa on jopa suorastaan välttämätön, kun käyttää hakaa, kuten 90% käyttää. Minulla on myös varalla 10-metriset köydet, joihin on pleissautettu vähän isompi silmukka toiseen päähän (niitä hankkiessa tuli muuten kantapään kautta opittua, että ammattilainen määrittelee silmukan koon ympärysmitan eikä halkaisijan mukaan).
  
  Veneilyhistoriani yltää 90-luvun alkuun, viides vene, varmaan viimeinen, menossa. Ei ole tullut eteen sitä tilannetta, että kiinnitysköysiin tarvittaisiin jotain solmua knaapisolmua lukuunottamatta.
  
  Kävin kerran seuran köysikurssin ja paalusolmun osaamisen ohella mieleen on jäänyt lähinnä se, että se, mitä lapsesta saakka olin oppinut kutsumaan umpisolmuksi, onkin veneilyslangissa merimiessolmu ja umpisolmu on puolet siitä.
- seppomartti
  2015-11-06 08:54:52
  Jos käytät pleissattua silmukkaa veneen kiinnitykseen, niin et saa köyttä säädettyä tai irti kovassa vedossa. Hakaan tms kiinnitykseen pleissattu silmukka on ilmeisesti vahvempi, koska heikentävää solmua ei ole. Keinokuitujen vetolujuus toisaalta on niin suuri, että esim. 10 mm köysi poijuhakaan solmittuna kestää vaikka poiju uppoaa vedosta. Dyneemaa ei oikein voi päättää polttamalla ja solmut pyrkii luistamaan, siinä materiaalissa pleissaus on hyvä.
- Bossu
  2015-11-06 09:12:49
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Miksi silmukka kiinnitysköysissä olisi jotenkin haitaksi? Pieni silmukka koussin kanssa on jopa suorastaan välttämätön, kun käyttää hakaa, kuten 90% käyttää. Minulla on myös varalla 10-metriset köydet, joihin on pleissautettu vähän isompi silmukka toiseen päähän (niitä hankkiessa tuli muuten kantapään kautta opittua, että ammattilainen määrittelee silmukan koon ympärysmitan eikä halkaisijan mukaan).
  
  Veneilyhistoriani yltää 90-luvun alkuun, viides vene, varmaan viimeinen, menossa. Ei ole tullut eteen sitä tilannetta, että kiinnitysköysiin tarvittaisiin jotain solmua knaapisolmua lukuunottamatta.
  
  Kävin kerran seuran köysikurssin ja paalusolmun osaamisen ohella mieleen on jäänyt lähinnä se, että se, mitä lapsesta saakka olin oppinut kutsumaan umpisolmuksi, onkin veneilyslangissa merimiessolmu ja umpisolmu on puolet siitä.
  Luonnonsatamissa joutuu yleensä aika paljon soveltamaan kiinnityksissä. Kun menet rannalle 30 metrin köyden kanssa ja löydät sopivan kiinnityspuun tai kiven 20 metrin päästä veneestä, eipä siinä oikein muuta ole tehtävissä kuin sitoa köysi puuhun tai kiveen kiinni jollain solmulla. Jos aina kiinnittyy ainoastaan laituriin, ei yllä mainittua ongelmaa tietysti tule. Itselläni valtaosa kiinnittäytymisistä veneen kanssa jonnekin on muualle kuin laituriin. Laitureissa pärjää aina ilman solmuja, jos vene on sen verran pieni, että haka on käyttökelpoinen. Hakojen käyttökelpoisuus loppuu jossain 6 tonnin veneissä, kun riittävän murtolujuuden omaava haka käy liian järeäksi. Solmujen teosta on paljon hyötyä muuallakin, esim. jos kuljetat sekalaista tavaraa peräkärryssä, on hyödyllistä osata niin paljon solmuja, että tiedät, mikä solmu on hyvä missäkin tilanteessa.
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 09:45:21
  Bossu kirjoitti:
  Luonnonsatamissa joutuu yleensä aika paljon soveltamaan kiinnityksissä. Kun menet rannalle 30 metrin köyden kanssa ja löydät sopivan kiinnityspuun tai kiven 20 metrin päästä veneestä, eipä siinä oikein muuta ole tehtävissä kuin sitoa köysi puuhun tai kiveen kiinni jollain solmulla. Jos aina kiinnittyy ainoastaan laituriin, ei yllä mainittua ongelmaa tietysti tule. Itselläni valtaosa kiinnittäytymisistä veneen kanssa jonnekin on muualle kuin laituriin. Laitureissa pärjää aina ilman solmuja, jos vene on sen verran pieni, että haka on käyttökelpoinen. Hakojen käyttökelpoisuus loppuu jossain 6 tonnin veneissä, kun riittävän murtolujuuden omaava haka käy liian järeäksi. Solmujen teosta on paljon hyötyä muuallakin, esim. jos kuljetat sekalaista tavaraa peräkärryssä, on hyödyllistä osata niin paljon solmuja, että tiedät, mikä solmu on hyvä missäkin tilanteessa.
  Niin no, suurin osa veneistä on kuitenkin alle kuusitonnisia. Omani on noin viisi. Kesässä tulee ehkä noin viisi yötä, etten kiinnity laituriin, mutta ne on aina olleet sitten ankkuroitumisia. Ihan alusta saakka ja paljolti juuri siksi, että on tuntunut tyhmältä ja järjettömän hankalalta etsiä sieltä rannasta kunnollista kiinnityspistettä. Eikä se ole keulagastillekaan niin mukavaa, kalliot on usein liukkaita eikä varmasta jalansijasta ole takeita.
  
  Kuormaliinat on minun vastaukseni tavarankuljetukseen. Ammattilaisilta opittuna. Ne on muuten pirun käteviä veneessäkin, sellaiset "miniversiot" vaikkapa jos kannelle pitää sitoa jotain, esim. jolla. Koukut sopii varvaslistan reikiin ja räikällä kiristyy sopivasti. Pressutelineen putket saa niillä hyvin sidottua nippuun, venettä voi tarvittaessa vähän tukea "kiristämällä" pukkiin. Vaikka mitä käyttökohteita.
  
  Seppomartille: en nyt oikein ymmärtänyt. Miten niin ei saa säädettyä tai irti? Aina olen saanut. Säätö tapahtuu veneen puolelta, ei rantapollarista. Tuulen painaessa pahasti täytyy joka tapauksessa käyttää apuköyttä, joka pannaan juoksemaan takaisin veneeseen ja irrotetaan viimeisenä, ettei gastille tule turhaa kiirettä kyytiin pääsyssä.
- seppomartti
  2015-11-06 10:19:49
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Niin no, suurin osa veneistä on kuitenkin alle kuusitonnisia. Omani on noin viisi. Kesässä tulee ehkä noin viisi yötä, etten kiinnity laituriin, mutta ne on aina olleet sitten ankkuroitumisia. Ihan alusta saakka ja paljolti juuri siksi, että on tuntunut tyhmältä ja järjettömän hankalalta etsiä sieltä rannasta kunnollista kiinnityspistettä. Eikä se ole keulagastillekaan niin mukavaa, kalliot on usein liukkaita eikä varmasta jalansijasta ole takeita.
  
  Kuormaliinat on minun vastaukseni tavarankuljetukseen. Ammattilaisilta opittuna. Ne on muuten pirun käteviä veneessäkin, sellaiset "miniversiot" vaikkapa jos kannelle pitää sitoa jotain, esim. jolla. Koukut sopii varvaslistan reikiin ja räikällä kiristyy sopivasti. Pressutelineen putket saa niillä hyvin sidottua nippuun, venettä voi tarvittaessa vähän tukea "kiristämällä" pukkiin. Vaikka mitä käyttökohteita.
  
  Seppomartille: en nyt oikein ymmärtänyt. Miten niin ei saa säädettyä tai irti? Aina olen saanut. Säätö tapahtuu veneen puolelta, ei rantapollarista. Tuulen painaessa pahasti täytyy joka tapauksessa käyttää apuköyttä, joka pannaan juoksemaan takaisin veneeseen ja irrotetaan viimeisenä, ettei gastille tule turhaa kiirettä kyytiin pääsyssä.
  Vastasit oikeastaa itse kysymykseen, mitä et ymmärtänyt. Tarvitaan irroittamiseen apuköysi "joka tapauksessa" jos pleissattu silmukka on pollarissa ja siinä paljon vetoa. Jos et käytä pleissausta, et tarvitse apuköyttäkään
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 10:41:49
  seppomartti kirjoitti:
  Vastasit oikeastaa itse kysymykseen, mitä et ymmärtänyt. Tarvitaan irroittamiseen apuköysi "joka tapauksessa" jos pleissattu silmukka on pollarissa ja siinä paljon vetoa. Jos et käytä pleissausta, et tarvitse apuköyttäkään
  Oliko ajatuksesi siis se, että jo lähtötilanteessa kiinnitysköysi palaisi takaisin veneeseen? Minä jotenkin ajattelin, että olet kiinnittänyt köyden pään solmulla laituripollariin tai -lenkkiin. Eli normikiinnitys yksinkertaisella köydellä. Silloin tarvitsee sen apuköyden, koska pitää järjestää tilanne sellaiseksi, ettei gastin tarvitse yrittää ehtiä mukaan veneeseen, jonka kiinnitys on jo irti.
  
  Toisaalta pleissisilmukka ei mitenkään estä "juoksuköyttäkään". Silmukka knaapiin, köysi laituripollarin ympäri tai laiturilenkin läpi ja vapaa pää knaapiin. Mielestäni helpompaa kuin jos pitäisi kaksi "vapaata päätä" sitoa samaan knaapiin.
  
  Sitten joskus on tilanne, että laiturilla on pollari ja turvallisin ensikiinnityksen konsti on heittää silmukka siihen veneestä.
- erfgsfdgsdfg
  2015-11-06 10:43:40
  Bossu kirjoitti:
  Luonnonsatamissa joutuu yleensä aika paljon soveltamaan kiinnityksissä. Kun menet rannalle 30 metrin köyden kanssa ja löydät sopivan kiinnityspuun tai kiven 20 metrin päästä veneestä, eipä siinä oikein muuta ole tehtävissä kuin sitoa köysi puuhun tai kiveen kiinni jollain solmulla. Jos aina kiinnittyy ainoastaan laituriin, ei yllä mainittua ongelmaa tietysti tule. Itselläni valtaosa kiinnittäytymisistä veneen kanssa jonnekin on muualle kuin laituriin. Laitureissa pärjää aina ilman solmuja, jos vene on sen verran pieni, että haka on käyttökelpoinen. Hakojen käyttökelpoisuus loppuu jossain 6 tonnin veneissä, kun riittävän murtolujuuden omaava haka käy liian järeäksi. Solmujen teosta on paljon hyötyä muuallakin, esim. jos kuljetat sekalaista tavaraa peräkärryssä, on hyödyllistä osata niin paljon solmuja, että tiedät, mikä solmu on hyvä missäkin tilanteessa.
  30 metrin köysi? Ei semmoisia viitsi veneessä pitää riesana paitsi tietysti ankkuriköydeksi on passeli.
- siinä.se.ero
  2015-11-06 11:09:35
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Oliko ajatuksesi siis se, että jo lähtötilanteessa kiinnitysköysi palaisi takaisin veneeseen? Minä jotenkin ajattelin, että olet kiinnittänyt köyden pään solmulla laituripollariin tai -lenkkiin. Eli normikiinnitys yksinkertaisella köydellä. Silloin tarvitsee sen apuköyden, koska pitää järjestää tilanne sellaiseksi, ettei gastin tarvitse yrittää ehtiä mukaan veneeseen, jonka kiinnitys on jo irti.
  
  Toisaalta pleissisilmukka ei mitenkään estä "juoksuköyttäkään". Silmukka knaapiin, köysi laituripollarin ympäri tai laiturilenkin läpi ja vapaa pää knaapiin. Mielestäni helpompaa kuin jos pitäisi kaksi "vapaata päätä" sitoa samaan knaapiin.
  
  Sitten joskus on tilanne, että laiturilla on pollari ja turvallisin ensikiinnityksen konsti on heittää silmukka siihen veneestä.
  Pleissatulla silmukalla ja haalla selviää useimmista kiinnityksistä. Pelkällä köydellä selviää kaikista.
- vääräyleistys
  2015-11-06 11:24:42
  erfgsfdgsdfg kirjoitti:
  30 metrin köysi? Ei semmoisia viitsi veneessä pitää riesana paitsi tietysti ankkuriköydeksi on passeli.
  Se, mitä "viitsii pitää veneessä", riippuu tietysti veneestä ja kulkualueesta.
  Pitkille reissuille 4 kpl 30 m köysiä ei ole ollenkaan liioittelua.
  Ankkuriköydeksi 30 m on sinulle "passeli" ehkä saaristossa, jossa on matalaa. Jos kuitenkin ankkurointisyvyys on vaikkapa 15 m, ankkurin pito voi edellyttää 5x15m eli 75 m pituista ankkuriköyttä.
  Jonkinlaisen osviitan köysien tarpeesta ja pituuksista saa katsastussäännöist, vaikka ei venettään aikoisi katsastaa.
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 11:27:29
  siinä.se.ero kirjoitti:
  Pleissatulla silmukalla ja haalla selviää useimmista kiinnityksistä. Pelkällä köydellä selviää kaikista.
  No, minä olen sitä mieltä, että minun paketillani (vakioköysissä pleissattu silmukka koussilla ja haka ja varaköysissä pleissattu isompi silmukka toisessa päässä) selviää KAIKISTA kiinnityksistä. Ei ole sitä paikkaa tullut vastaan, jossa ei selviäisi.
  
  Jopa tuosta luonnonrantakiinnityksestä selviäisi: silmukan avulla köysi kiinni puuhun ja "avopää" veneeseen. Mutta sitä tarvettahan minulla ei ole, kuten jo tuli sanotuksi. Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
- Mistä.me.puhutaan
  2015-11-06 11:46:47
  vääräyleistys kirjoitti:
  Se, mitä "viitsii pitää veneessä", riippuu tietysti veneestä ja kulkualueesta.
  Pitkille reissuille 4 kpl 30 m köysiä ei ole ollenkaan liioittelua.
  Ankkuriköydeksi 30 m on sinulle "passeli" ehkä saaristossa, jossa on matalaa. Jos kuitenkin ankkurointisyvyys on vaikkapa 15 m, ankkurin pito voi edellyttää 5x15m eli 75 m pituista ankkuriköyttä.
  Jonkinlaisen osviitan köysien tarpeesta ja pituuksista saa katsastussäännöist, vaikka ei venettään aikoisi katsastaa.
  Määrittele "pitkä reissu"?
- mitenpaaluun
  2015-11-06 12:49:16
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  No, minä olen sitä mieltä, että minun paketillani (vakioköysissä pleissattu silmukka koussilla ja haka ja varaköysissä pleissattu isompi silmukka toisessa päässä) selviää KAIKISTA kiinnityksistä. Ei ole sitä paikkaa tullut vastaan, jossa ei selviäisi.
  
  Jopa tuosta luonnonrantakiinnityksestä selviäisi: silmukan avulla köysi kiinni puuhun ja "avopää" veneeseen. Mutta sitä tarvettahan minulla ei ole, kuten jo tuli sanotuksi. Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
  Miten kiinnität hakaköytesi laiturilla olevaan paaluun jossa on jo kahden muun veneen kiinnitysköydet kiinni?
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 12:56:43
  mitenpaaluun kirjoitti:
  Miten kiinnität hakaköytesi laiturilla olevaan paaluun jossa on jo kahden muun veneen kiinnitysköydet kiinni?
  Kierrän köyden paalun ympäri ja haka köyteen kiinni, joten syntyy silmukka. Toinen vaihtoehto olisi käyttää sitä silmukallista köyttä, mutta kun siinä ei ole joustinta, niin haallinen köysi on parempi.
  Olen nähnyt joidenkin väittävän tuollaisen ratkaisun aiheuttavan muille ongelmia. Se on paskapuhetta. Monta kertaa olen ollut kiinni pollarissa, jossa on 1-2 muun veneen köydet ihan samalla tavalla eikä kellään mitään ongelmia.
- seppomartti
  2015-11-06 13:18:55
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  No, minä olen sitä mieltä, että minun paketillani (vakioköysissä pleissattu silmukka koussilla ja haka ja varaköysissä pleissattu isompi silmukka toisessa päässä) selviää KAIKISTA kiinnityksistä. Ei ole sitä paikkaa tullut vastaan, jossa ei selviäisi.
  
  Jopa tuosta luonnonrantakiinnityksestä selviäisi: silmukan avulla köysi kiinni puuhun ja "avopää" veneeseen. Mutta sitä tarvettahan minulla ei ole, kuten jo tuli sanotuksi. Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
  Jos kiinnität puuhun pleissisilmukan läpi ja vapaa pää veneeseen, niin minun ajatusmaailmassa teet kaksi virhettä. Eläviin puihin ei pidä kiinnittää kevytveneitä lukuun ottamatta purjeveneitä laisinkaan. Mieluummin kalliokiilat käyttöön. Toinen on pleissisilmukan avaamisen mahdottomuus vedossa, tarvitsen edellä mainitun apuköyden rikaamisen päästäksesi eroon puustasi esim. yöllä alkaneesn sivutuulen painaessa. Eli helpommalla päset kun lopetat pleissisilmukan käytön. Veneen päässä silmukan vielä ymmärtää, jos käytät edes- takaisin köyttä. Mutta silloin männynnäreesi kuori tuhoutuu viekä nopeammin.
- askloii
  2015-11-06 13:49:08
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  No, minä olen sitä mieltä, että minun paketillani (vakioköysissä pleissattu silmukka koussilla ja haka ja varaköysissä pleissattu isompi silmukka toisessa päässä) selviää KAIKISTA kiinnityksistä. Ei ole sitä paikkaa tullut vastaan, jossa ei selviäisi.
  
  Jopa tuosta luonnonrantakiinnityksestä selviäisi: silmukan avulla köysi kiinni puuhun ja "avopää" veneeseen. Mutta sitä tarvettahan minulla ei ole, kuten jo tuli sanotuksi. Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
  >>Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
  
  Tämä kertoo hyvin, miten jokaiselle on eri asiat tarkeitä ja antoisia. Minulle koko purjehdusharrastuksen suurimpia iloja on se, kun pääsee luonnonsatamaan, rantakallioille, hiekkarannoille ja metsään. Sinulle toiset asiat. Molemmat nauttikoot rauhassa siitä mikä molempia miellyttää.
- iuhjytytyt
  2015-11-06 14:00:14
  seppomartti kirjoitti:
  Jos kiinnität puuhun pleissisilmukan läpi ja vapaa pää veneeseen, niin minun ajatusmaailmassa teet kaksi virhettä. Eläviin puihin ei pidä kiinnittää kevytveneitä lukuun ottamatta purjeveneitä laisinkaan. Mieluummin kalliokiilat käyttöön. Toinen on pleissisilmukan avaamisen mahdottomuus vedossa, tarvitsen edellä mainitun apuköyden rikaamisen päästäksesi eroon puustasi esim. yöllä alkaneesn sivutuulen painaessa. Eli helpommalla päset kun lopetat pleissisilmukan käytön. Veneen päässä silmukan vielä ymmärtää, jos käytät edes- takaisin köyttä. Mutta silloin männynnäreesi kuori tuhoutuu viekä nopeammin.
  >>Eläviin puihin ei pidä kiinnittää kevytveneitä lukuun ottamatta purjeveneitä laisinkaan...männynnäreesi kuori tuhoutuu
  
  En oikein jaksa uskoa tuohon puiden tuhoutumiseen. Kävin viimeeksi elokuussa Kaivokarissa (Brunnskär, Onaksen saaristossa, Emäsalon länsipuolella). Pohjoispoukamassa on vähintään ne 30 vuotta kun minä olen siellä käynyt ollut käytännössä joka kesäyö veneitä kiinni, aina niissä samoissa männyissä. Luulisi että männyt olisivat ajat sitten tuohoutuneet, jos kiinnistysköydet niitä vaivaisivat. Vaan hyvin nuo näkyivät kasvavan edelleen.
  
  Mutta mielelläni kuulisin ihan oikeaa, perusteltua tietoa asiasta, en pelkkää mutua.
  
  Itse olen yrittänyt ehkäistä tuhoja kietomalla reilun paksuisen köyden kaksi kertaa puun ymprille ja sitten ulkosorkalla kiinni. Olen ajatellut, että tuo minimoisi käyden liikkumisen puun ympärillä.
- einoin
  2015-11-06 14:09:55
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Kierrän köyden paalun ympäri ja haka köyteen kiinni, joten syntyy silmukka. Toinen vaihtoehto olisi käyttää sitä silmukallista köyttä, mutta kun siinä ei ole joustinta, niin haallinen köysi on parempi.
  Olen nähnyt joidenkin väittävän tuollaisen ratkaisun aiheuttavan muille ongelmia. Se on paskapuhetta. Monta kertaa olen ollut kiinni pollarissa, jossa on 1-2 muun veneen köydet ihan samalla tavalla eikä kellään mitään ongelmia.
  "Kierrän köyden paalun ympäri ja haka köyteen kiinni, joten syntyy silmukka."
  
  Kierrät köyden paalun ympäri ja haka köyteen kiinni, joten syntyy _kiristyvä_ silmukka. Siis silmukka jonka alta ne muut eivät sitten saakaan omaansa pois.
  
  Huonoa merimiestapaa.
  
  Hyvää merimiestapaa olisi kiinteä silmukka (vaikka solmulla tehtynä) joka pujotetaan ensin muiden silmukoiden läpi alhaalta ylös ja sittenpaalun yli. Näin kukin saa oman silmukkansa pois koskematta muiden köysiin.
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 14:21:07
  einoin kirjoitti:
  "Kierrän köyden paalun ympäri ja haka köyteen kiinni, joten syntyy silmukka."
  
  Kierrät köyden paalun ympäri ja haka köyteen kiinni, joten syntyy _kiristyvä_ silmukka. Siis silmukka jonka alta ne muut eivät sitten saakaan omaansa pois.
  
  Huonoa merimiestapaa.
  
  Hyvää merimiestapaa olisi kiinteä silmukka (vaikka solmulla tehtynä) joka pujotetaan ensin muiden silmukoiden läpi alhaalta ylös ja sittenpaalun yli. Näin kukin saa oman silmukkansa pois koskematta muiden köysiin.
  Tuollaista olen nähnyt väitettävän, mutta käytännössä en ole ikinä havainnut ongelmaa. Eihän se silmukat toisiinsa vaikuta, ei ne mene vaakatasossa päällekkäin. Eikä voikaan mennä, kun jokainen silmukka on kireällä. En oikein ymmärrä, miten löysiksi te jätätte köytenne roikkumaan, jos silmukat jotenkin pääsevät toisiinsa takertumaan?
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 14:27:52
  askloii kirjoitti:
  >>Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
  
  Tämä kertoo hyvin, miten jokaiselle on eri asiat tarkeitä ja antoisia. Minulle koko purjehdusharrastuksen suurimpia iloja on se, kun pääsee luonnonsatamaan, rantakallioille, hiekkarannoille ja metsään. Sinulle toiset asiat. Molemmat nauttikoot rauhassa siitä mikä molempia miellyttää.
  Juu, näinhän se on. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että joku muu nauttii veneilystä tuolla tavalla. Vähän vaan nousee karvat pystyyn, kun ruvetaan, kuten vähän tässäkin ketjussa, esittämään sitä perusteena, miksi jokin varuste tai toimintatapa olisi paras tai peräti ainoa oikea. Kuten nyt arvosteltiin minun köysivalintojani sillä perusteella, etteivät ne luonnonsatamissa toimisi.
  
  Minä inhoan metsää ja hiekkarannastakin tykkään lähinnä vain etelän mailla, jossa vesi on kyllin lämmintä uimiseen :) Rantakallioilla on joskus kiva kävellä tai istuskella, mutta pääasiallisesti minä saan kyllä tärkeimmät veneilyyn ja mereen liittyvät kokemukseni veneessä. Maihin mennään enimmäkseen provianttitäydennysten vuoksi, pesemään pyykkiä tai peseytymään itse sekä joskus syömään/juomaan ravintolatarjontaa. Kaikki asioita, joita ei luonnosatamista saa :)
- Bossu
  2015-11-06 14:39:45
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  No, minä olen sitä mieltä, että minun paketillani (vakioköysissä pleissattu silmukka koussilla ja haka ja varaköysissä pleissattu isompi silmukka toisessa päässä) selviää KAIKISTA kiinnityksistä. Ei ole sitä paikkaa tullut vastaan, jossa ei selviäisi.
  
  Jopa tuosta luonnonrantakiinnityksestä selviäisi: silmukan avulla köysi kiinni puuhun ja "avopää" veneeseen. Mutta sitä tarvettahan minulla ei ole, kuten jo tuli sanotuksi. Luonnonsatamissa kun ei oikeastaan ole mitään, minkä vuoksi mennä maihin veneestä.
  Selviäisi, muttei olisi kätevin. Kun lähdet veneestä rantaan, sinulla on käsissäsi köysi, jonka toinen pää on veneessä kiinni ja toinen pää on vapaa. Sitä narua kannattaa pitää koko ajan aika kireällä, ettei vene karkaa. Haka-silmukka-yhdistelmällä joudut kiinnittämään köyden pään siihen puuhun. Sitten joudut joko päästämään narun ylimääräisen osan löysäksi kun palaat veneeseen (jolloin veneen keula karkaa hallitsemattomasti) tai pidät sitä käsin kireällä palatessasi takaisin veneeseen (hankalaa). Molemmat tavat ovat huonompia kuin se, että teet solmun sinne puun päähän, jonka jälkeen kiinnitys on heti valmis. Kannattaa opetella edes se ulkosorkka, niin tuo helpottuu.
- veneestäsäädetään
  2015-11-06 15:05:31
  Bossu kirjoitti:
  Selviäisi, muttei olisi kätevin. Kun lähdet veneestä rantaan, sinulla on käsissäsi köysi, jonka toinen pää on veneessä kiinni ja toinen pää on vapaa. Sitä narua kannattaa pitää koko ajan aika kireällä, ettei vene karkaa. Haka-silmukka-yhdistelmällä joudut kiinnittämään köyden pään siihen puuhun. Sitten joudut joko päästämään narun ylimääräisen osan löysäksi kun palaat veneeseen (jolloin veneen keula karkaa hallitsemattomasti) tai pidät sitä käsin kireällä palatessasi takaisin veneeseen (hankalaa). Molemmat tavat ovat huonompia kuin se, että teet solmun sinne puun päähän, jonka jälkeen kiinnitys on heti valmis. Kannattaa opetella edes se ulkosorkka, niin tuo helpottuu.
  Huono tapa. Köyden pituuden säätö on hyvä tehdä veneestä käsin jolloin voi ottaa sisään tai laskea lisää tarvitsematta mennä rantaan. Hyvin kätevää jos haluaa esim. yöksi kauemmas rannasta.
- eiseonnistu
  2015-11-06 15:07:49
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Tuollaista olen nähnyt väitettävän, mutta käytännössä en ole ikinä havainnut ongelmaa. Eihän se silmukat toisiinsa vaikuta, ei ne mene vaakatasossa päällekkäin. Eikä voikaan mennä, kun jokainen silmukka on kireällä. En oikein ymmärrä, miten löysiksi te jätätte köytenne roikkumaan, jos silmukat jotenkin pääsevät toisiinsa takertumaan?
  Miten nostat sieltä alta kiinteän silmukan pois jos päälle on joku idiootti laittanut kiristyvän ja kireällä olevan silmukan?
- Bossu
  2015-11-06 15:37:30
  veneestäsäädetään kirjoitti:
  Huono tapa. Köyden pituuden säätö on hyvä tehdä veneestä käsin jolloin voi ottaa sisään tai laskea lisää tarvitsematta mennä rantaan. Hyvin kätevää jos haluaa esim. yöksi kauemmas rannasta.
  Köyden pituuden säädön voi tehdä myös minun tavassani veneen päästä, jos jättää pari metriä vapaata köyttä veneeseen. Minun tavassani voi venettä päästää kauemmas myös rannasta käsin, jos vaikka lähtee kävelylle.
- rajoittunutta
  2015-11-06 16:00:48
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Juu, näinhän se on. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että joku muu nauttii veneilystä tuolla tavalla. Vähän vaan nousee karvat pystyyn, kun ruvetaan, kuten vähän tässäkin ketjussa, esittämään sitä perusteena, miksi jokin varuste tai toimintatapa olisi paras tai peräti ainoa oikea. Kuten nyt arvosteltiin minun köysivalintojani sillä perusteella, etteivät ne luonnonsatamissa toimisi.
  
  Minä inhoan metsää ja hiekkarannastakin tykkään lähinnä vain etelän mailla, jossa vesi on kyllin lämmintä uimiseen :) Rantakallioilla on joskus kiva kävellä tai istuskella, mutta pääasiallisesti minä saan kyllä tärkeimmät veneilyyn ja mereen liittyvät kokemukseni veneessä. Maihin mennään enimmäkseen provianttitäydennysten vuoksi, pesemään pyykkiä tai peseytymään itse sekä joskus syömään/juomaan ravintolatarjontaa. Kaikki asioita, joita ei luonnosatamista saa :)
  Kirjoittamastasi päätellen pysyt liikkeellä muutaman vuorokauden kerrallaan ja käyt sitten poikkeamassa jossain vierassatamassa ennen seuraavaa parin vuorokauden purjehdusta. Käytännöllisesti katsoen kaikissa vierassatamissa tietenkin selviää sillä silmukka-haka yhdistelmällä. Mutta melkoisen käsittämätön yleistys sanoa sen toimivan kaikissa tilanteissa. Vähän kuin ilmoittaisi, että selviää kesärenkailla poikkeuksetta läpi talven unohtaen kertoa, ettei ikinä aja talvella.
- Splitpaalaaja
  2015-11-06 16:09:26
  rajoittunutta kirjoitti:
  Kirjoittamastasi päätellen pysyt liikkeellä muutaman vuorokauden kerrallaan ja käyt sitten poikkeamassa jossain vierassatamassa ennen seuraavaa parin vuorokauden purjehdusta. Käytännöllisesti katsoen kaikissa vierassatamissa tietenkin selviää sillä silmukka-haka yhdistelmällä. Mutta melkoisen käsittämätön yleistys sanoa sen toimivan kaikissa tilanteissa. Vähän kuin ilmoittaisi, että selviää kesärenkailla poikkeuksetta läpi talven unohtaen kertoa, ettei ikinä aja talvella.
  Kokemus kuitenkin sanoo, että se on toiminut kaikissa tilanteissa. Oli laiturilla sitten lenkit, pollarit tai paalut (tarkoitan pollarilla semmoista, missä on "siivet" sivuille ja paalulla tavallista suoraa tolppaa) tai vaikkapa vain laiturin vaakajuoksu, johon kiinnittyä. Samalla perusteella uskon vakaasti, että toimisi myös luonnonsataman kiveen tai puuhun kiinnittymällä, vaikken sellaista ikinä tee.
  
  Mitä muita tilanteita jää jäljelle?
  
  Kokemusta on parikymmentä kesää, yhteensä 30-40 000 mpk, joka kesä 50 vrk veneessä. Kai tässä ajassa olisi jo tullut vastaan se tilanne, jossa menetelmäni ei toimi?
  
  Aika hyvin ymmärsit, miten liikun. Välillä voi kyllä mennä pitkäkin jakso pelkillä vierassatamilla (ja seuran saaritukikohdalla), mutta joka kesä tulee jonkin verran niitä öitä, että vene on joko kulussa tai ankkurissa.
- kylkikiinnitys
  2015-11-06 16:16:51
  Mistä.me.puhutaan kirjoitti:
  Määrittele "pitkä reissu"?
  No itse ajattelin 4 pitkän köyden tarpeella viitata kylkikiinnityksiin niissä vuorovesisatamissa, joissa ei ole ponttooneja. Silloin laituripollaritkin ovat usein harvassa. Keula-, perä- ja springiköysien on oltava niin pitkät, ettei vene jää laskuvedellä roikkumaan.
  Kyllä vuorovesisatamissa tapaa suomalaisveneitä aina silloin tällöin, joten ei sen pituiset reissut mitään harvivaisuuksia voi olla.
- pyhä.yksinkertaisuus
  2015-11-07 17:57:25
  Splitpaalaaja kirjoitti:
  Tuollaista olen nähnyt väitettävän, mutta käytännössä en ole ikinä havainnut ongelmaa. Eihän se silmukat toisiinsa vaikuta, ei ne mene vaakatasossa päällekkäin. Eikä voikaan mennä, kun jokainen silmukka on kireällä. En oikein ymmärrä, miten löysiksi te jätätte köytenne roikkumaan, jos silmukat jotenkin pääsevät toisiinsa takertumaan?
  Tuo kirjoitus paljastaa melkoisen ymmärtämättömyyden. Luulisi tyhmemmänkin ymmärtävän, että kiinteää lenkkiä ei saa toisen kiinteän lenkin alta pois, jos ei kaikissa oman lenkin yläpuolella olevissa lenkeissä ole löysää. Ei saa, vaikka illusionistit niin näyttävät tekevän. Jos se ylempänä oleva lenkki on vielä sitä typerintä mallia, eli kiristyvä silmukka köyteen itseensä laitetulla haalla, pitää löysää olla varsin paljon. Ei todellakaan ole kysymys mistään köysien, hakojen tai lenkkien tarttumisesta toisiinsa.
  
  Solmien tehdyn lenkin sentään saa sieltä muiden altakin pois avaamalla vain solmun.
- 10-14
  2015-11-09 08:16:47
  kylkikiinnitys kirjoitti:
  No itse ajattelin 4 pitkän köyden tarpeella viitata kylkikiinnityksiin niissä vuorovesisatamissa, joissa ei ole ponttooneja. Silloin laituripollaritkin ovat usein harvassa. Keula-, perä- ja springiköysien on oltava niin pitkät, ettei vene jää laskuvedellä roikkumaan.
  Kyllä vuorovesisatamissa tapaa suomalaisveneitä aina silloin tällöin, joten ei sen pituiset reissut mitään harvivaisuuksia voi olla.
  Hauska virke: "tapaa silloin tällöin, joten [...] ei ne mitään harvinaisuuksia voi olla". Luulisi sinun itsesi ymmärtävän tuon lausuman epäloogisuuden. Mutta jos et tajua, niin käytetään rautalankaa: "silloin tällöin" = "harvoin". Sävyero voi olla, samaan tapaan kuin "puolitäysi" on sävyltään erilainen kuin "puolityhjä", vaikka absoluuttinen merkitys on sama.
  
  Joka tapauksessa vuorovesisatamiin asti seilaa ehkä 1% suomalaisista purjeveneilijöistä, jos niinkään moni. Tuossa kommunikaatiohaarassa taidettiin laskea, että maailman merillä olisi 60 suomalaista venekuntaa tällä hetkellä, se on alle puoli prosenttia koko purjevenekannasta.
- 10-14
  2015-11-09 08:30:58
  pyhä.yksinkertaisuus kirjoitti:
  Tuo kirjoitus paljastaa melkoisen ymmärtämättömyyden. Luulisi tyhmemmänkin ymmärtävän, että kiinteää lenkkiä ei saa toisen kiinteän lenkin alta pois, jos ei kaikissa oman lenkin yläpuolella olevissa lenkeissä ole löysää. Ei saa, vaikka illusionistit niin näyttävät tekevän. Jos se ylempänä oleva lenkki on vielä sitä typerintä mallia, eli kiristyvä silmukka köyteen itseensä laitetulla haalla, pitää löysää olla varsin paljon. Ei todellakaan ole kysymys mistään köysien, hakojen tai lenkkien tarttumisesta toisiinsa.
  
  Solmien tehdyn lenkin sentään saa sieltä muiden altakin pois avaamalla vain solmun.
  No, minäkään en kyllä ymmärrä. En käsitä, miten sinä oikein sotket köytesi muiden köysiin, jos tuollaisia ongelmia esiintyy. Ei kun hetkinen... Nyt kirjoittaessa alkoi valjeta, mitä EHKÄ tarkoitat. Tarkoitatko kiinteällä lenkillä pleissattua silmukkaa, joka pantaisiin sen pollarin/paalun ympärille? Jos tarkoitat, niin on omaa tyhmyyttäsi kiinnittää noin. Fiksu tapa on käyttää sitä köyden valmista silmukkaa "juoksusilmukkana", jonka läpi köysi kulkee eli muodostuu toinen, vapaasti säätyvä silmukka, jonka läpi voi myös vetää sen köyden kokonaisuudessaan ja siten irrottaa silmukan paalusta.
  Vielä parempi on tietysti se hakaköysi, koska sen saa vähemmällä vaivalla irti.
  
  Minäkin olen aina ihmetellyt tuon splittaajan tavoin väitettä, että hakaköyden avulla tehty silmukka olisi muille ongelma, kun en ole koskaan havainnut tilannetta, jossa niin olisi. Aina on jokainen kiinnittyjä saanut oman köytensä irti vain avaamalla haan tai päästämällä veneestä käsin (juoksuköysi) köyden toisen pään irti ja vetämällä toisesta päästä sisään. Mutta nyt vasta tuli mieleen, että ehkä ongelmaihmiset ovatkin ajatelleet tai käyttäneet itse ihan toisenlaista kiinnitystä kuin muut. Jos siihen pollariin on pistänyt pleissatun silmukan, niin sitä ei tosiaan saa mitenkään pois, jos yläpuolella on toinen silmukka. Täysin riippumatta siitä, miten se yläpuolella oleva silmukka on rakentunut. Mutta turha teidän on omasta tyhmyydestänne muita syyttää.
- vähemmän.tyhmä
  2015-11-09 09:06:15
  10-14 kirjoitti:
  No, minäkään en kyllä ymmärrä. En käsitä, miten sinä oikein sotket köytesi muiden köysiin, jos tuollaisia ongelmia esiintyy. Ei kun hetkinen... Nyt kirjoittaessa alkoi valjeta, mitä EHKÄ tarkoitat. Tarkoitatko kiinteällä lenkillä pleissattua silmukkaa, joka pantaisiin sen pollarin/paalun ympärille? Jos tarkoitat, niin on omaa tyhmyyttäsi kiinnittää noin. Fiksu tapa on käyttää sitä köyden valmista silmukkaa "juoksusilmukkana", jonka läpi köysi kulkee eli muodostuu toinen, vapaasti säätyvä silmukka, jonka läpi voi myös vetää sen köyden kokonaisuudessaan ja siten irrottaa silmukan paalusta.
  Vielä parempi on tietysti se hakaköysi, koska sen saa vähemmällä vaivalla irti.
  
  Minäkin olen aina ihmetellyt tuon splittaajan tavoin väitettä, että hakaköyden avulla tehty silmukka olisi muille ongelma, kun en ole koskaan havainnut tilannetta, jossa niin olisi. Aina on jokainen kiinnittyjä saanut oman köytensä irti vain avaamalla haan tai päästämällä veneestä käsin (juoksuköysi) köyden toisen pään irti ja vetämällä toisesta päästä sisään. Mutta nyt vasta tuli mieleen, että ehkä ongelmaihmiset ovatkin ajatelleet tai käyttäneet itse ihan toisenlaista kiinnitystä kuin muut. Jos siihen pollariin on pistänyt pleissatun silmukan, niin sitä ei tosiaan saa mitenkään pois, jos yläpuolella on toinen silmukka. Täysin riippumatta siitä, miten se yläpuolella oleva silmukka on rakentunut. Mutta turha teidän on omasta tyhmyydestänne muita syyttää.
  Kuten omasta kirjoituksestasi huomaat, on monta aivan tarpeettoman hankalaa tapaa kiinnittä lenkki pollariin:
  - kiinteää lenkkiä et saa pois ollenkaan toisten alta, elleivät muut osaa hommaa
  - juoksusilmukan läpi pitää vetää koko köysi, jos ei ole päällimmäinen köysi
  - haan avulla tehty juoksusilmukka on aivan /c:stä sekä kiinnittää että avata ja vaatii paljon löysää köyteen pitkäksi aikaa
  - paalusolmulla tehty silmukka on jo helpompi, avaaminen tarvitsee silti vähän löysää köyteen
  
  Mutta:
  - ulkosorkalla tehdyn silmukan avaa helposti myös vedon alaisesta köydestä, harvoin tarvitaan apuköysiäkään lähtiessä
  - toinen aika toimiva on nostoraksi pollarin ympäri ja hakaköysi kiinni raksiin, aukeaa yhtä helposti kuin paalusolmulla tehty silmukka
  
  Omaa tyhmyyttä tehdä elämästään turhan vaikeaa.
- 10-14
  2015-11-09 09:26:01
  vähemmän.tyhmä kirjoitti:
  Kuten omasta kirjoituksestasi huomaat, on monta aivan tarpeettoman hankalaa tapaa kiinnittä lenkki pollariin:
  - kiinteää lenkkiä et saa pois ollenkaan toisten alta, elleivät muut osaa hommaa
  - juoksusilmukan läpi pitää vetää koko köysi, jos ei ole päällimmäinen köysi
  - haan avulla tehty juoksusilmukka on aivan /c:stä sekä kiinnittää että avata ja vaatii paljon löysää köyteen pitkäksi aikaa
  - paalusolmulla tehty silmukka on jo helpompi, avaaminen tarvitsee silti vähän löysää köyteen
  
  Mutta:
  - ulkosorkalla tehdyn silmukan avaa helposti myös vedon alaisesta köydestä, harvoin tarvitaan apuköysiäkään lähtiessä
  - toinen aika toimiva on nostoraksi pollarin ympäri ja hakaköysi kiinni raksiin, aukeaa yhtä helposti kuin paalusolmulla tehty silmukka
  
  Omaa tyhmyyttä tehdä elämästään turhan vaikeaa.
  Jos sinulla on jotain vaikeuksia avata hakaa, niin ongelma on ihan ikiomasi. Se on aina nopeampi kiinnittää kuin mikään solmuratkaisu eikä avatessakaan häviä paljoa. Ja jos veto on ongelma, silloin tarvitaan hyvin todennäköisesti joka tapauksessa sitä apuköyttä, koska muuten gastille tulee turha kiire ehtiä kyytiin veneen pyrkiessä jo karkuun.
  
  Se on tietysti totta, että juoksusilmukan läpi pitää vetää koko köysi silloin, kun oma köysi ei ole paalussa päällimmäisenä. Ei ole iso ongelma, kun käyttää järkevän mittaisia köysiä.
  
  Lyhyesti sanottuna: yhtä ainutta järkevää perustetta ei ole tässä ketjussa eikä missään muuallakaan esitetty solmujen käytölle etenkään missään sellaisessa paikassa, jossa niitä olisi tarpeen avata koskaan tai useammin kuin kerran kaudessa. Eikä se ole ihme, koska sellaisia perusteita ei oikeasti ole. Menneisyyteen juuttuneet perinnepurjehtijat vain eivät halua myöntää, että heidän menetelmänsä eivät ole ainoita oikeita eivätkä nykyaikaa.
- joitain.idiootteja.on
  2015-11-09 12:12:10
  10-14 kirjoitti:
  No, minäkään en kyllä ymmärrä. En käsitä, miten sinä oikein sotket köytesi muiden köysiin, jos tuollaisia ongelmia esiintyy. Ei kun hetkinen... Nyt kirjoittaessa alkoi valjeta, mitä EHKÄ tarkoitat. Tarkoitatko kiinteällä lenkillä pleissattua silmukkaa, joka pantaisiin sen pollarin/paalun ympärille? Jos tarkoitat, niin on omaa tyhmyyttäsi kiinnittää noin. Fiksu tapa on käyttää sitä köyden valmista silmukkaa "juoksusilmukkana", jonka läpi köysi kulkee eli muodostuu toinen, vapaasti säätyvä silmukka, jonka läpi voi myös vetää sen köyden kokonaisuudessaan ja siten irrottaa silmukan paalusta.
  Vielä parempi on tietysti se hakaköysi, koska sen saa vähemmällä vaivalla irti.
  
  Minäkin olen aina ihmetellyt tuon splittaajan tavoin väitettä, että hakaköyden avulla tehty silmukka olisi muille ongelma, kun en ole koskaan havainnut tilannetta, jossa niin olisi. Aina on jokainen kiinnittyjä saanut oman köytensä irti vain avaamalla haan tai päästämällä veneestä käsin (juoksuköysi) köyden toisen pään irti ja vetämällä toisesta päästä sisään. Mutta nyt vasta tuli mieleen, että ehkä ongelmaihmiset ovatkin ajatelleet tai käyttäneet itse ihan toisenlaista kiinnitystä kuin muut. Jos siihen pollariin on pistänyt pleissatun silmukan, niin sitä ei tosiaan saa mitenkään pois, jos yläpuolella on toinen silmukka. Täysin riippumatta siitä, miten se yläpuolella oleva silmukka on rakentunut. Mutta turha teidän on omasta tyhmyydestänne muita syyttää.
  "Jos siihen pollariin on pistänyt pleissatun silmukan, niin sitä ei tosiaan saa mitenkään pois, jos yläpuolella on toinen silmukka. Täysin riippumatta siitä, miten se yläpuolella oleva silmukka on rakentunut."
  
  Kyllä saa jos muut vain osaavat hommansa. Oikea menettely on kerrottu tässä ketjussa.
  
  Pleissatun silmukan saa pois myös vaikka muut eivät _täysin_ osaisi hommaansa. Riittää että tajuavat tehdä riittävän suuren kiinteän silmukan.
  
  Mutta valitettavasti on näitä idiootteja jotka eivät huomioi muita kun eivät pysty opettelemaan perustaitoja.
- 10-1426
  2015-11-09 12:16:12
  joitain.idiootteja.on kirjoitti:
  "Jos siihen pollariin on pistänyt pleissatun silmukan, niin sitä ei tosiaan saa mitenkään pois, jos yläpuolella on toinen silmukka. Täysin riippumatta siitä, miten se yläpuolella oleva silmukka on rakentunut."
  
  Kyllä saa jos muut vain osaavat hommansa. Oikea menettely on kerrottu tässä ketjussa.
  
  Pleissatun silmukan saa pois myös vaikka muut eivät _täysin_ osaisi hommaansa. Riittää että tajuavat tehdä riittävän suuren kiinteän silmukan.
  
  Mutta valitettavasti on näitä idiootteja jotka eivät huomioi muita kun eivät pysty opettelemaan perustaitoja.
  Kyllä se on ihan sinun omalla vastuullasi käyttää sellaisia kiinnittymismenetelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia muiden ratkaisuista. Jos käytät kiinteää silmukka, on ihan oma häpeäsi, jos et saa sitä irti.
- puukkoavaan
  2015-11-09 14:42:50
  Tässähän se tiivistyy se teikäläisten ajattelumaailma: muille saa aiheuttaa haittaa kun itse ei viitsi opetella toimimaan oikein.
  
  Pleissattu silmukka on se paras silmukka sillä se on pitävin ja se vähentää vähiten köyden lujuutta.
  
  Saan kyllä omani irti. Eihän siihen tarvita kuin puukkoa kaikkien idioottien kiinnitysköysiin, sitten oman saakin sujuvasti pois. Mitäpä sitä muista, sehän on teikäläisten mielipide ...
- tyuiuy
  2015-11-09 15:52:00
  10-14 kirjoitti:
  Jos sinulla on jotain vaikeuksia avata hakaa, niin ongelma on ihan ikiomasi. Se on aina nopeampi kiinnittää kuin mikään solmuratkaisu eikä avatessakaan häviä paljoa. Ja jos veto on ongelma, silloin tarvitaan hyvin todennäköisesti joka tapauksessa sitä apuköyttä, koska muuten gastille tulee turha kiire ehtiä kyytiin veneen pyrkiessä jo karkuun.
  
  Se on tietysti totta, että juoksusilmukan läpi pitää vetää koko köysi silloin, kun oma köysi ei ole paalussa päällimmäisenä. Ei ole iso ongelma, kun käyttää järkevän mittaisia köysiä.
  
  Lyhyesti sanottuna: yhtä ainutta järkevää perustetta ei ole tässä ketjussa eikä missään muuallakaan esitetty solmujen käytölle etenkään missään sellaisessa paikassa, jossa niitä olisi tarpeen avata koskaan tai useammin kuin kerran kaudessa. Eikä se ole ihme, koska sellaisia perusteita ei oikeasti ole. Menneisyyteen juuttuneet perinnepurjehtijat vain eivät halua myöntää, että heidän menetelmänsä eivät ole ainoita oikeita eivätkä nykyaikaa.
  >>yhtä ainutta järkevää perustetta ei ole tässä ketjussa eikä missään muuallakaan esitetty solmujen käytölle
  
  katso 2.11.2015 13:06
- vähemmän.köpelö
  2015-11-09 18:17:15
  10-14 kirjoitti:
  Jos sinulla on jotain vaikeuksia avata hakaa, niin ongelma on ihan ikiomasi. Se on aina nopeampi kiinnittää kuin mikään solmuratkaisu eikä avatessakaan häviä paljoa. Ja jos veto on ongelma, silloin tarvitaan hyvin todennäköisesti joka tapauksessa sitä apuköyttä, koska muuten gastille tulee turha kiire ehtiä kyytiin veneen pyrkiessä jo karkuun.
  
  Se on tietysti totta, että juoksusilmukan läpi pitää vetää koko köysi silloin, kun oma köysi ei ole paalussa päällimmäisenä. Ei ole iso ongelma, kun käyttää järkevän mittaisia köysiä.
  
  Lyhyesti sanottuna: yhtä ainutta järkevää perustetta ei ole tässä ketjussa eikä missään muuallakaan esitetty solmujen käytölle etenkään missään sellaisessa paikassa, jossa niitä olisi tarpeen avata koskaan tai useammin kuin kerran kaudessa. Eikä se ole ihme, koska sellaisia perusteita ei oikeasti ole. Menneisyyteen juuttuneet perinnepurjehtijat vain eivät halua myöntää, että heidän menetelmänsä eivät ole ainoita oikeita eivätkä nykyaikaa.
  Vaimo manaa aina hakaa, kun sitä on käytetty silmukan tekoon. Ja kaikilla muillakin sen haan avaaminen on aikamoista puuhastelua. Joustimella varustettu köysi on erityisen typerä, jos haka tulee joustimen taakse. Jos tuuli hiukankin painaa, on apuköysi ainoa mahdollisuus saada haka irti, koska löysää tarvitaan paljon. Jos haan avaaminen on 10-14 mielestä kätevää, millaisia mahtavatkaan olla hänen mielestään vaivalloiset tavat? Ehkä tosi köpelökouralle haka on nopeampi kuin solmu, normaalikätiseltä solmun teko luontuu nopeammin. Hiukan näppärämpi tekaisee poijuunkin ohimennessä paalusolmun.
  
  Eipä ole tässäkään ketjussa esitetty yhtään faktaa, joka puolustaisi muutaman solmun opettelemista jättämistä. Joku aina silloin tällöin kertoo täällä, miten kaikki ongelmat näyttävät nauloilta, jos on vasara. Toisin päin ajatellen, toinen ei keksi yhtäkään käyttöä nauloille, jos ei ole sitä vasaraa. Kolmas osaa käyttää yhteen paikkaan ruuvia, toiseen nauloja, kolmanteen liimaa ja neljänteen köydellä sitomista.
MFHF
2015-11-06 06:01:05
Hyvä listaus joo! Sepolle, rihmaus ei varmaan välttämätöntä, mutta joidenkin köysien päät on huono sulattaa, eivät pysy hyvänä pitkään! Jossain kohtaa eivät mene ohjaimista tms hyvin läpi, jos köydenpää hiukankaan levinnyt. Siksi rihmailen...
- rihmailen.kans
  2015-11-06 10:20:05
  Ne huonosti, tai käytännössä ei oikeastaan ollenkaan poltettavissa olevat köydet ovat dyneemaa. Polyesteriköysissäkään ei ollut kovin harvinaista, että poltetun köyden päässä kuori ja sisus irtosivat toisistaan. Siksi dyneemaköysien yleistyessä köydenpäiden rihmauksesta on tullut jopa aikaisempaa hyödyllisempää. Kevlar on köysistä poistumassa, mutta sitä ei voi sulattaa lainkaan.
Lisää.viihdettä.kehiin
2015-11-06 15:56:12
Alkaa vähän tuntua, että tästä on tulossa jonkinlainen "free-for-all", yleistappelu kaikki kaikkia vastaan. Ensin näytti, että on selvästi traditionalistit vastaan modernistit, mutta nyt näyttää, että jakolinjoja on enemmänkin. Esim. "Bossu" on traditionalisti köysissä mutta modernisti viestinnässä, toisaalta luonnonsatamiin rantautujilla on keskenään erimielisyyttä köysien käytöstä. Solmuporukatkin ovat erimielisiä jne.
Suolisolmu
2015-11-06 20:23:54
Solmut menee obsoleeteiksi sinä päivänä, kun köysien, narujen ja siimojen käyttö loppuu maailmasta. Eli ei koskaan.

Pidän naurettavana ajatusmallia, että solmuja ei tarvitse opetella, ja koukulla/kaupan pleissatulla lenkillä pärjää kaikissa olosuhteissa. Tällaisella ajatusmallilla ei ole kovin kaukana kotirannasta käyty.

Ihan ajatusleikkinä, mitä mahtaisi tällainen "Solmu-Mäkelä" tehdä, kun pahassa paikassa vaikkapa kiinnitysköysi katkeaisi?

Solmut ovat ihmiskunnan aikojen saatossa kehittämää tietotaitoa, jota tarvitaan, kun köysien/narujen/siimojen kanssa toimitaan. Sitä ei kukaan uusavuton naurettavilla nettikirjoituksillaan pysty miksikään muuttamaan.

Itse tarvitsen seuraavia solmuja jatkuvasti veneillessäni (kalastussolmuja en jaksa tähän luetella):

Köyden kiinnitys johonkin, tyypillisesti "lenkkiin" (tulkittava laajasti) - paalusolmu

Köyden kiinnitys toiseen köyteen - jalussolmu/lippusolmu tai merimiessolmu, riippuen köysien keskinäisestä paksuussuhteesta

Lepuuttajan kiinnitys mantookiin - siansorkka

Kiinnitysköyden kiinnitys maihin, vaikkapa puuhun, pitää saada kuorma päällä auki - ulkosorkka

Solmu köyden päähän sen juoksun estämiseksi - kahdeksikko

Mutta, olkoon kukin uskossaan vahva, toivotan solmudissaajille hyvää jatkoa veneilyn parissa. Kyllä Siperia opettaa...
- 10-14
  2015-11-09 08:11:00
  Katsotaanpa listaamiasi "tarpeita":
  
  Köyden kiinnitys johonkin, tyypillisesti "lenkkiin" (tulkittava laajasti) - paalusolmu
  
  Oikea vastaus: Teräshaka.
  
  Köyden kiinnitys toiseen köyteen - jalussolmu/lippusolmu tai merimiessolmu, riippuen köysien keskinäisestä paksuussuhteesta
  
  Oikea vastaus: Ei tällaista tarvetta juuri ole tullut vastaan. Pressun kiinnitysnaruja on joskus pitänyt jatkaa, se käy umpisolmulla.
  
  Lepuuttajan kiinnitys mantookiin - siansorkka
  
  Oikea vastaus: koukku, jossa on itsessään lukitus lepuuttajanarulle. Mutta annan sen verran periksi, että narun kiinnityksessä lepuuttajaan täytyy jotain solmua käyttää. Umpisolmu hoitaa senkin.
  
  Kiinnitysköyden kiinnitys maihin, vaikkapa puuhun, pitää saada kuorma päällä auki - ulkosorkka
  
  Oikea vastaus: Miksi kiinnittyä paikkaan, jossa ei ole valmiita kiinnityspisteitä? Tosin tuossakin toimii se haka.
  
  Solmu köyden päähän sen juoksun estämiseksi - kahdeksikko
  
  Oikea vastaus: Ei ole tarpeen lainkaan. Vain kädettömiltä tunareilta pääsee köysi karkuun.
- SolmujaOpettelemaan
  2015-11-09 09:08:39
  10-14 kirjoitti:
  Katsotaanpa listaamiasi "tarpeita":
  
  Köyden kiinnitys johonkin, tyypillisesti "lenkkiin" (tulkittava laajasti) - paalusolmu
  
  Oikea vastaus: Teräshaka.
  
  Köyden kiinnitys toiseen köyteen - jalussolmu/lippusolmu tai merimiessolmu, riippuen köysien keskinäisestä paksuussuhteesta
  
  Oikea vastaus: Ei tällaista tarvetta juuri ole tullut vastaan. Pressun kiinnitysnaruja on joskus pitänyt jatkaa, se käy umpisolmulla.
  
  Lepuuttajan kiinnitys mantookiin - siansorkka
  
  Oikea vastaus: koukku, jossa on itsessään lukitus lepuuttajanarulle. Mutta annan sen verran periksi, että narun kiinnityksessä lepuuttajaan täytyy jotain solmua käyttää. Umpisolmu hoitaa senkin.
  
  Kiinnitysköyden kiinnitys maihin, vaikkapa puuhun, pitää saada kuorma päällä auki - ulkosorkka
  
  Oikea vastaus: Miksi kiinnittyä paikkaan, jossa ei ole valmiita kiinnityspisteitä? Tosin tuossakin toimii se haka.
  
  Solmu köyden päähän sen juoksun estämiseksi - kahdeksikko
  
  Oikea vastaus: Ei ole tarpeen lainkaan. Vain kädettömiltä tunareilta pääsee köysi karkuun.
  Perustelusi eivät vakuuta. Solmuja tarvitaan, ja niitä on hyvä osata.
- seppomartti
  2015-11-09 09:16:02
  10-14 kirjoitti:
  Katsotaanpa listaamiasi "tarpeita":
  
  Köyden kiinnitys johonkin, tyypillisesti "lenkkiin" (tulkittava laajasti) - paalusolmu
  
  Oikea vastaus: Teräshaka.
  
  Köyden kiinnitys toiseen köyteen - jalussolmu/lippusolmu tai merimiessolmu, riippuen köysien keskinäisestä paksuussuhteesta
  
  Oikea vastaus: Ei tällaista tarvetta juuri ole tullut vastaan. Pressun kiinnitysnaruja on joskus pitänyt jatkaa, se käy umpisolmulla.
  
  Lepuuttajan kiinnitys mantookiin - siansorkka
  
  Oikea vastaus: koukku, jossa on itsessään lukitus lepuuttajanarulle. Mutta annan sen verran periksi, että narun kiinnityksessä lepuuttajaan täytyy jotain solmua käyttää. Umpisolmu hoitaa senkin.
  
  Kiinnitysköyden kiinnitys maihin, vaikkapa puuhun, pitää saada kuorma päällä auki - ulkosorkka
  
  Oikea vastaus: Miksi kiinnittyä paikkaan, jossa ei ole valmiita kiinnityspisteitä? Tosin tuossakin toimii se haka.
  
  Solmu köyden päähän sen juoksun estämiseksi - kahdeksikko
  
  Oikea vastaus: Ei ole tarpeen lainkaan. Vain kädettömiltä tunareilta pääsee köysi karkuun.
  Kaikkinaisiin kiinnityksiin teräshaka?. Näitä ei näy kotivesien ulkopuolella laisinkaan. Kun lähdet tuntemattomaan ympäristöön, niin havaitset pelkän köyden käyttökelpoisemmaksi vaihtelevan kokoisiin pollareihin ja lenkkeihin kiinnittyessä. Ne saattavat olla laivakokoa ja hakasi ei toimi. Kotipoijuun haka on hyvä mutta peräpoijukiinnitystäkään ei maailmalla käytetä.
  Kaikki solmut umpisomulla?. Avaat ilmeisesti puukolla.
  Köyden päähän ei solmuja?. Et ole tainnut kuulla, että laidan yli menevillä köysillä on outo taipumus mennä potkuriin.
  Oikea vastaus?. Täytyy purjehtia enemmän, niin oivaltaa, että ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan monia mahdollisia. Parempia ja huonompia. Sinun menetelmäsi sijoittuu sinne huonoon päähän. Kannattaa opetella mutama solmu.
- OppiaPurjehdukseen
  2015-11-09 09:43:37
  seppomartti kirjoitti:
  Kaikkinaisiin kiinnityksiin teräshaka?. Näitä ei näy kotivesien ulkopuolella laisinkaan. Kun lähdet tuntemattomaan ympäristöön, niin havaitset pelkän köyden käyttökelpoisemmaksi vaihtelevan kokoisiin pollareihin ja lenkkeihin kiinnittyessä. Ne saattavat olla laivakokoa ja hakasi ei toimi. Kotipoijuun haka on hyvä mutta peräpoijukiinnitystäkään ei maailmalla käytetä.
  Kaikki solmut umpisomulla?. Avaat ilmeisesti puukolla.
  Köyden päähän ei solmuja?. Et ole tainnut kuulla, että laidan yli menevillä köysillä on outo taipumus mennä potkuriin.
  Oikea vastaus?. Täytyy purjehtia enemmän, niin oivaltaa, että ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan monia mahdollisia. Parempia ja huonompia. Sinun menetelmäsi sijoittuu sinne huonoon päähän. Kannattaa opetella mutama solmu.
  Minulta meni joskus kauan sitten tuntikausia oppia tekemään paalusolmu sujuvasti. Olisi sen varmaan voinut jättää laiskuttaan opettelemattakin, kuten muutkin solmut. Onneksi en jättänyt. Eipä olisi kovin kunniakasta olla nyt jossain nettipalstalla "perustelemassa", miksi solmuja ei tarvita ja "vain kädettömät niitä tarvitsevat". Joo, paljon mieluummin opetan solmut edelleen pojalleni, joka toivottavasti myös innostuu purjehduksesta.
- Bossu
  2015-11-09 09:46:35
  seppomartti kirjoitti:
  Kaikkinaisiin kiinnityksiin teräshaka?. Näitä ei näy kotivesien ulkopuolella laisinkaan. Kun lähdet tuntemattomaan ympäristöön, niin havaitset pelkän köyden käyttökelpoisemmaksi vaihtelevan kokoisiin pollareihin ja lenkkeihin kiinnittyessä. Ne saattavat olla laivakokoa ja hakasi ei toimi. Kotipoijuun haka on hyvä mutta peräpoijukiinnitystäkään ei maailmalla käytetä.
  Kaikki solmut umpisomulla?. Avaat ilmeisesti puukolla.
  Köyden päähän ei solmuja?. Et ole tainnut kuulla, että laidan yli menevillä köysillä on outo taipumus mennä potkuriin.
  Oikea vastaus?. Täytyy purjehtia enemmän, niin oivaltaa, että ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan monia mahdollisia. Parempia ja huonompia. Sinun menetelmäsi sijoittuu sinne huonoon päähän. Kannattaa opetella mutama solmu.
  Muistuupa mieleen tilanne, kun olin ostanut veneen ja olin sen kanssa ekalla purjehduksella. Satamaa lähestyessä kävi ilmi, että pisin mukana oleva naru oli n. 5 metriä pitkä, siinä oli haka päässä. Löin haan kiinni poijuun, mutta kävi ilmi, että olisi tarvittu lähemmäs kymmenmetrinen köysi. Veneen edetessä poijulta laituria kohti tein ennätysajassa liitoksen merimiessolmulla toiseen köyteen. Samalla oli vielä moottorin käsiryyppy jäänyt jumiin ja moottori sammui lähestymisen aikana pari kolme kertaa. Naapuriveneestä katseltiin amatööriä säälivästi ja varmaan lisättiin vaivihkaa pari fendaria veneittemme väliin. Kahden köyden pleissaamiseen ja hakojen asennukseen olisi mennyt jo liikaa aikaa.
- 10-14
  2015-11-09 10:04:31
  OppiaPurjehdukseen kirjoitti:
  Minulta meni joskus kauan sitten tuntikausia oppia tekemään paalusolmu sujuvasti. Olisi sen varmaan voinut jättää laiskuttaan opettelemattakin, kuten muutkin solmut. Onneksi en jättänyt. Eipä olisi kovin kunniakasta olla nyt jossain nettipalstalla "perustelemassa", miksi solmuja ei tarvita ja "vain kädettömät niitä tarvitsevat". Joo, paljon mieluummin opetan solmut edelleen pojalleni, joka toivottavasti myös innostuu purjehduksesta.
  On aina kunniakasta kyseenalaistaa vanhat "totuudet" ja ajatella "out-of-the-box". Jos kaikki ajattelisivat näiden solmuihmisten logiikalla, niin auringon kuviteltaisiin yhä kiertävän maata ja maan olevan litteä eikä pallo.
  
  "Näin on aina tehty" ja/tai "Ei noin ole ennenkään tehty" ovat ihmisen pahimpia ajatteluvirheitä.
- tumpelotumppi
  2015-11-09 10:44:11
  Kengännauhalliset kengät on hankalat lähelläkään purjevenettä. Onneksi on nauhattomia kenkiä. Nauhat on historiaa.
- Leipäveitsi
  2015-11-09 11:01:01
  10-14 kirjoitti:
  On aina kunniakasta kyseenalaistaa vanhat "totuudet" ja ajatella "out-of-the-box". Jos kaikki ajattelisivat näiden solmuihmisten logiikalla, niin auringon kuviteltaisiin yhä kiertävän maata ja maan olevan litteä eikä pallo.
  
  "Näin on aina tehty" ja/tai "Ei noin ole ennenkään tehty" ovat ihmisen pahimpia ajatteluvirheitä.
  Ei se ole mitään "out-of-the-box"-ajattelua, että ei osaa solmuja. Se on vain solmujen osaamattomuutta. Samaa sarjaa kaikenlaisten muiden osaamattomuuksien kanssa.
  
  Solmuja ei tehdä siksi, että niin on aina tehty, tai jostakin muusta ylevästä syystä. Solmuja tehdään siksi, että saadaan köysi kiinnitettyä jonnekin. Kyse ei siis ole mistään filosofiasta, vaan käytännön kädentaidoista.
  
  Se on kyllä valitettavan totta, että kaikenlainen kädettömyys lisääntyy kovaa vauhtia. Kaupasta todellakin saa esimerkiksi kiinnitysköysiä, joihin on valmiiksi kiinnitetty metallihaka tai pleissattu silmukka. Mikäs siinä, saahan kaupasta myös valmiiksi leikattua leipää, mutta ei kai se nyt sentään tarkoita, ettei kannattaisi opetella käyttämään leipäveistä? :-)
- KirurginSolmu
  2015-11-09 11:04:16
  10-14 kirjoitti:
  On aina kunniakasta kyseenalaistaa vanhat "totuudet" ja ajatella "out-of-the-box". Jos kaikki ajattelisivat näiden solmuihmisten logiikalla, niin auringon kuviteltaisiin yhä kiertävän maata ja maan olevan litteä eikä pallo.
  
  "Näin on aina tehty" ja/tai "Ei noin ole ennenkään tehty" ovat ihmisen pahimpia ajatteluvirheitä.
  Haluaisitko kertoa kirurgille, miksi solmuja ei tarvita? ;-)
  
  Tuskin haluaisit, mutta kerro toki meille.
- seppomartti
  2015-11-09 12:29:50
  KirurginSolmu kirjoitti:
  Haluaisitko kertoa kirurgille, miksi solmuja ei tarvita? ;-)
  
  Tuskin haluaisit, mutta kerro toki meille.
  Kirurgiassa on myös ompelukoneita ja liimoja muttei ole kovasti yleistyneet. Lanka ja solmu ovat luotettavammat. Käsivarressani on 25cm pitkä ja 7-8 mm:iin levinnyt arpi kun haava suljettiin niittaamalla. Olisipa kirurgi osannut solmut!
  Vuosikymmeniä sitten suomalaisia kävi Moskovassa sydänleikkauksissa. Siellä oli keksitty ompelukone suonien nopeaan liittäömiseen. Tapasin miehen, joka kertoi olevansa 20. siinä leikkauksessa käynyt ja ensimmäinen eloon jäänyt.
  Palataan veneilyyn.
- TurhatKlipsut
  2015-11-09 12:47:36
  seppomartti kirjoitti:
  Kirurgiassa on myös ompelukoneita ja liimoja muttei ole kovasti yleistyneet. Lanka ja solmu ovat luotettavammat. Käsivarressani on 25cm pitkä ja 7-8 mm:iin levinnyt arpi kun haava suljettiin niittaamalla. Olisipa kirurgi osannut solmut!
  Vuosikymmeniä sitten suomalaisia kävi Moskovassa sydänleikkauksissa. Siellä oli keksitty ompelukone suonien nopeaan liittäömiseen. Tapasin miehen, joka kertoi olevansa 20. siinä leikkauksessa käynyt ja ensimmäinen eloon jäänyt.
  Palataan veneilyyn.
  Samoja juttuja veneilysolmuissa. Taannoin törmäsin muoviklipsuihin, jotka oli tarkoitettu fendarien kiinnittämiseen kaidevaijereihin. Varmaan oli olevinaan hyväkin idea, mutta aika vaikeaksi meni, kun piti laittaa fendareita vähän eri korkeuksille, eli säätää klipsua. Solmuilla homma onnistui paljon näppärämmin.
  
  Sama juttu kaikenlaisten pleissattujen kiinnitysköysien ja valmiiksi kiinnitettyjen palomiehenhakojen kanssa. Ehkä toimii, kun laiturilla on juuri yhteensopivat kiinnitysvehkeet, mutta kokemus on osoittanut, että vapaa köydenpää, johon tehdään tilanteen mukaiset solmut tai kiinnitetään tarvittavat helat, on paljon parempi, joustavampi ja helpompi ratkaisu.
- MFHF
  2015-11-09 13:58:25
  Niitä muoviklipsuja on myös sellaisia, jotka käyvät "kymppi-neljälletoista"! Eli niissä on säätö. Mutta kauden tai kaksi kestävät ja sitten alkavat hajoamaan. Niihin kyllä tarvii sen "puukkosolmun" (= pitää olla aina erillainen, ja vain puukolla avattavissa, muuten joku voi tulkita solmuksi ja solmut ovat saatanasta!), muuten säätötilanteessa voi köysi luiskahtaa läpi! Yleensä tohelointia, mitä ei missään nimessä tapahdu/suvaita/koskaan/ikinä! En sitten tiedä tarvitaanko "kaksi fendaritohelointia", niin jää 10-14:sta baatista rannalle (vastaa yhtä nostin tohelointia!), vai onko sekin yhdestä poikki!? Molemmat yhdessä varmaan johtaisivat gastin ennenaikaiseen poistamiseen. Siinä olisi kyllä ollut oiva "iskänpäivän" lahjavinkki "solmukammoiselle", sellaiset pikkuriikkiset haat nostimien päihin (toimitus asennettuna!). Voisi gastitkin paremmin pysyy kyydissä...
- SolmuHäiriö
  2015-11-09 14:18:21
  MFHF kirjoitti:
  Niitä muoviklipsuja on myös sellaisia, jotka käyvät "kymppi-neljälletoista"! Eli niissä on säätö. Mutta kauden tai kaksi kestävät ja sitten alkavat hajoamaan. Niihin kyllä tarvii sen "puukkosolmun" (= pitää olla aina erillainen, ja vain puukolla avattavissa, muuten joku voi tulkita solmuksi ja solmut ovat saatanasta!), muuten säätötilanteessa voi köysi luiskahtaa läpi! Yleensä tohelointia, mitä ei missään nimessä tapahdu/suvaita/koskaan/ikinä! En sitten tiedä tarvitaanko "kaksi fendaritohelointia", niin jää 10-14:sta baatista rannalle (vastaa yhtä nostin tohelointia!), vai onko sekin yhdestä poikki!? Molemmat yhdessä varmaan johtaisivat gastin ennenaikaiseen poistamiseen. Siinä olisi kyllä ollut oiva "iskänpäivän" lahjavinkki "solmukammoiselle", sellaiset pikkuriikkiset haat nostimien päihin (toimitus asennettuna!). Voisi gastitkin paremmin pysyy kyydissä...
  Ajatelkaapa, millaisen vaivan 10-14 on nähnyt perustellessaan itselleen ja muille, miksi solmuja ei veneessä tarvita? Tulee kyllä mieleen, että olisiko se solmujen opettelu ollut sittenkin helpompaa. Vai olisiko tässä kyse jostain sellaisesta rajoitteesta, jonka vuoksi solmujen tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu? Hiukan samaan tapaan kuin lukihäiriöiselle on vaikea hahmottaa sanoja, vaikka miten yrittäisi ja harjoittelisi. Jos näin on, "solmunvastustajan" kirjoitukset asettuvat tietenkin ihan uuteen valoon, eikä asiassa tietenkään ole mitään naureskelun aihetta.
- haittaakosolmutaito
  2015-11-09 15:00:10
  SolmuHäiriö kirjoitti:
  Ajatelkaapa, millaisen vaivan 10-14 on nähnyt perustellessaan itselleen ja muille, miksi solmuja ei veneessä tarvita? Tulee kyllä mieleen, että olisiko se solmujen opettelu ollut sittenkin helpompaa. Vai olisiko tässä kyse jostain sellaisesta rajoitteesta, jonka vuoksi solmujen tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu? Hiukan samaan tapaan kuin lukihäiriöiselle on vaikea hahmottaa sanoja, vaikka miten yrittäisi ja harjoittelisi. Jos näin on, "solmunvastustajan" kirjoitukset asettuvat tietenkin ihan uuteen valoon, eikä asiassa tietenkään ole mitään naureskelun aihetta.
  Siinä ajassa, joka on mennyt tämän viestiketjun lukemiseen tai muutaman viestin kirjoittamiseen, olisi ehtinyt opetella vaikkapa paalusolmun tekemisen!
  
  Tuntuu, että joillekin solmujen tarpeettomuuden puolustelu on jonkinalainen uskonalahko. Uskonasioista kinaaminen on hyödytöntä. Silti kinaaminen jatkuu...
- nytharjoittelemaan
  2015-11-09 15:07:45
  haittaakosolmutaito kirjoitti:
  Siinä ajassa, joka on mennyt tämän viestiketjun lukemiseen tai muutaman viestin kirjoittamiseen, olisi ehtinyt opetella vaikkapa paalusolmun tekemisen!
  
  Tuntuu, että joillekin solmujen tarpeettomuuden puolustelu on jonkinalainen uskonalahko. Uskonasioista kinaaminen on hyödytöntä. Silti kinaaminen jatkuu...
  Youtubessa näyttää olevan kymmenittäin opetusvideoita paalusolmun tekemisestä. Tässä yksi selkeä: https://www.youtube.com/watch?v=ozskWrDM-F4
  
  Löytynee myös suomenkielellä puhuttuja, jos esimerkin katsominen ei riitä.
- AvoHoidossaSeilataan
  2015-11-09 17:10:23
  10-14 kirjoitti:
  On aina kunniakasta kyseenalaistaa vanhat "totuudet" ja ajatella "out-of-the-box". Jos kaikki ajattelisivat näiden solmuihmisten logiikalla, niin auringon kuviteltaisiin yhä kiertävän maata ja maan olevan litteä eikä pallo.
  
  "Näin on aina tehty" ja/tai "Ei noin ole ennenkään tehty" ovat ihmisen pahimpia ajatteluvirheitä.
  Vaikuttaa siltä, että 'out-of-the-box' tarkoittaa tässä tapauksessa tilannetta, jossa ajattelija on juuri päässyt ulos kopista.
- 10-14
  2015-11-10 07:59:53
  haittaakosolmutaito kirjoitti:
  Siinä ajassa, joka on mennyt tämän viestiketjun lukemiseen tai muutaman viestin kirjoittamiseen, olisi ehtinyt opetella vaikkapa paalusolmun tekemisen!
  
  Tuntuu, että joillekin solmujen tarpeettomuuden puolustelu on jonkinalainen uskonalahko. Uskonasioista kinaaminen on hyödytöntä. Silti kinaaminen jatkuu...
  "Uskonlahko" on sana, joka parhaiten kuvaa teitä paalusolmu-uskovaisia.
- AloitaPaalusolmusta
  2015-11-10 08:32:28
  10-14 kirjoitti:
  "Uskonlahko" on sana, joka parhaiten kuvaa teitä paalusolmu-uskovaisia.
  Viestit vähän lyhenevät, ennen kuin loppuvat kokonaan. :-)
  
  Hyvä niin. Ja nyt solmukouluun! Kyllä sinäkin ne opit, siinä missä me kaikki muutkin. Paalusolmusta kannattaa tosiaan aloittaa.
- 10-14
  2015-11-10 11:43:15
  SolmuHäiriö kirjoitti:
  Ajatelkaapa, millaisen vaivan 10-14 on nähnyt perustellessaan itselleen ja muille, miksi solmuja ei veneessä tarvita? Tulee kyllä mieleen, että olisiko se solmujen opettelu ollut sittenkin helpompaa. Vai olisiko tässä kyse jostain sellaisesta rajoitteesta, jonka vuoksi solmujen tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu? Hiukan samaan tapaan kuin lukihäiriöiselle on vaikea hahmottaa sanoja, vaikka miten yrittäisi ja harjoittelisi. Jos näin on, "solmunvastustajan" kirjoitukset asettuvat tietenkin ihan uuteen valoon, eikä asiassa tietenkään ole mitään naureskelun aihetta.
  Kysymys on siitä, että minua vituttavat tyhmät ja epärehelliset ihmiset. Kuten sellaiset, jotka väittävät jotain paalusolmua tarvittavan, vaikka kokemus osoittaa tämän väitteen olevan valhe.
  
  Lyhyesti sanottuna: solmu-uskovaiset ovat väärässä ja minä oikeassa, kuten aina. Tämä on fakta.
  
  Asia on loppuunkäsitelty.
MFHF
2015-11-06 22:59:33
Suolisolmulla hyvä loppukaneetti!
tumpelotumppi
2015-11-06 23:32:42
Ennen pystyttiin kiertämään jopa maapallo sekstantin, tähtinavigaation ja osittain puuttuvien paperikarttojen avulla. Veneet olivat yksinkertaisia, toimivia ja merelle tehtyjä. Oli ne nykymittapuun mukaan kovia kavereita. Nykyään ei päästä edes laiturista ilman sähköä, eikä haluta edes lähteä merelle ilman toimivaa jääkaappia ja nettiyhteyttä. Niin se maailma muuttuu.
- asasasqq
  2015-11-07 03:10:10
  Höh, kyllähän maapallo on kierretty jo ennen sekstantin keksimistä ja ilman karttoja.
- merimiestaidot
  2015-11-07 08:37:53
  asasasqq kirjoitti:
  Höh, kyllähän maapallo on kierretty jo ennen sekstantin keksimistä ja ilman karttoja.
  Tuossa tumpelotumpin osuvassa viestissä viitattiin varmaankin suomalaisiin purjehtijoihin ja kenties siihen, että puuttuvia merimiestaitoja ei pysty korvaamaan kalliilla veneellä.
- MuutkoOnHuonoja
  2015-11-07 09:48:31
  merimiestaidot kirjoitti:
  Tuossa tumpelotumpin osuvassa viestissä viitattiin varmaankin suomalaisiin purjehtijoihin ja kenties siihen, että puuttuvia merimiestaitoja ei pysty korvaamaan kalliilla veneellä.
  Sitä voi pitää terveenä itsekritiikkinä koska kirjoittaja on itse suomalainen.
  
  Jos taas tarkoitus oli sanoa suomalaiset paisti minä, niin sillä ajatuksella voi pyyhkiä takapuolensa. Sen tarkoitus ei ole tuoda uutta tietoa vaan kohottaa heikon itsetunnon omaavan ihmisen statusta omissa silmissä.
- mietiuudelleen
  2015-11-07 11:46:09
  MuutkoOnHuonoja kirjoitti:
  Sitä voi pitää terveenä itsekritiikkinä koska kirjoittaja on itse suomalainen.
  
  Jos taas tarkoitus oli sanoa suomalaiset paisti minä, niin sillä ajatuksella voi pyyhkiä takapuolensa. Sen tarkoitus ei ole tuoda uutta tietoa vaan kohottaa heikon itsetunnon omaavan ihmisen statusta omissa silmissä.
  Merenkulun historiasta kenties tiedät, että navigointisekstanttia alettiin kehittää 1730-luvulla. Merikarttoja piirrettiin löytöretkien havainnoista 1500-luvulta lähtien.
  Viestini pointti oli, että ainakaan kukaan suomalainen ei ole purjehtinut maapallon ympäri "jo ennen sekstantin keksimistä ja ilman karttoja"!
  
  Miksi kirjoittelit itsekritiikistä, itsetunnosta , takapuolen pyyhkimisestä yms.?
- asasasqq
  2015-11-07 13:34:56
  mietiuudelleen kirjoitti:
  Merenkulun historiasta kenties tiedät, että navigointisekstanttia alettiin kehittää 1730-luvulla. Merikarttoja piirrettiin löytöretkien havainnoista 1500-luvulta lähtien.
  Viestini pointti oli, että ainakaan kukaan suomalainen ei ole purjehtinut maapallon ympäri "jo ennen sekstantin keksimistä ja ilman karttoja"!
  
  Miksi kirjoittelit itsekritiikistä, itsetunnosta , takapuolen pyyhkimisestä yms.?
  >>pointti oli, että ainakaan kukaan suomalainen
  
  Kannattaa sanoa selkeästi se, mitä tarkoittaa. Lukijoiden on vaikea lukea ajatuksiasi. Eli jos tarkoitat suomalaisia, niin kirjoita "suomalainen". ;)
  
  Mutta varsinaisesta asiastasi (jonka minä ymmärrän niin, että purjehdus Suomessa ja Itämeren alueella on muuttunut mukavaksi lomanvietoksi) olen ihan samaa mieltä.
- suomalaisetmerillä
  2015-11-07 14:09:43
  mietiuudelleen kirjoitti:
  Merenkulun historiasta kenties tiedät, että navigointisekstanttia alettiin kehittää 1730-luvulla. Merikarttoja piirrettiin löytöretkien havainnoista 1500-luvulta lähtien.
  Viestini pointti oli, että ainakaan kukaan suomalainen ei ole purjehtinut maapallon ympäri "jo ennen sekstantin keksimistä ja ilman karttoja"!
  
  Miksi kirjoittelit itsekritiikistä, itsetunnosta , takapuolen pyyhkimisestä yms.?
  Ensimmäinen Navstar-satelliitti laukaistiin v.1985, mutta nykyinen 24:n satelliitin paikannusjärjestelmä oli käyttökunnossa vasta 1995. Huviveneiden gps-laitteet taisivat tulla markkinoille 90-luvulla.
  Satnav-laitteita oli muutama vuosi ennen niitä. 1980-luvulla rannikkonavigoinnissa käytettiin vielä deccajärjestelmää, sitä ennen radiomajakoita. Valtameripurjehduksessa paikanmäärityksen tärkein väline oli silloin sekstantti.
  Ennen 2000-lukua 35 suomalaisvenettä oli purjehtinut maapallon ympäri, kaksi niistä kolmasti. http://venelehti.fi/uutiset/pallon-kiertanyt-nyt-61-suomalaisvenetta
  
  “Vanhanaikaisin” menetelmin on purjehdittu pitkiä reissuja. Miksi perinteiset merenkulun laitteet (SSB, VHF, sekstantista nyt puhumattakaan) ja taidot (solmut ja pleissaamistaito) herättävät kiihkeitä tunteita? Tunteet heijastuvat viestiketjun ennätyksellisenä pituutena.
- JöllyGoodFellow
  2015-11-07 14:29:42
  asasasqq kirjoitti:
  >>pointti oli, että ainakaan kukaan suomalainen
  
  Kannattaa sanoa selkeästi se, mitä tarkoittaa. Lukijoiden on vaikea lukea ajatuksiasi. Eli jos tarkoitat suomalaisia, niin kirjoita "suomalainen". ;)
  
  Mutta varsinaisesta asiastasi (jonka minä ymmärrän niin, että purjehdus Suomessa ja Itämeren alueella on muuttunut mukavaksi lomanvietoksi) olen ihan samaa mieltä.
  Aikajänne taitaa olla relevantti osa aihetta. 100 vuotta sitten hyvin harva liikkui vesillä vain huvikseen - tosin pitempi perspektiivi näyttää selkeämmin kehityksen suunnan.
  
  Tässä yhetydessä olisi kai järkevä todeta, että jos et tarkoita suomalainen, ei sitä kannat turhaan kirjoittaa. Sama kehitys on ollut muuallakin, tosin me olemme maan köyhyyden takia jälkijunassa tässä kehityksessä. Englantilaiset ovat "aina" purjehtineet huvikseen.
- MäKunLuulinEttä
  2015-11-07 14:32:09
  suomalaisetmerillä kirjoitti:
  Ensimmäinen Navstar-satelliitti laukaistiin v.1985, mutta nykyinen 24:n satelliitin paikannusjärjestelmä oli käyttökunnossa vasta 1995. Huviveneiden gps-laitteet taisivat tulla markkinoille 90-luvulla.
  Satnav-laitteita oli muutama vuosi ennen niitä. 1980-luvulla rannikkonavigoinnissa käytettiin vielä deccajärjestelmää, sitä ennen radiomajakoita. Valtameripurjehduksessa paikanmäärityksen tärkein väline oli silloin sekstantti.
  Ennen 2000-lukua 35 suomalaisvenettä oli purjehtinut maapallon ympäri, kaksi niistä kolmasti. http://venelehti.fi/uutiset/pallon-kiertanyt-nyt-61-suomalaisvenetta
  
  “Vanhanaikaisin” menetelmin on purjehdittu pitkiä reissuja. Miksi perinteiset merenkulun laitteet (SSB, VHF, sekstantista nyt puhumattakaan) ja taidot (solmut ja pleissaamistaito) herättävät kiihkeitä tunteita? Tunteet heijastuvat viestiketjun ennätyksellisenä pituutena.
  Aika rohkea oletsu, että tunteiden määrää tai laatua voi suoraan verrata ketjun pituuteen. Tyhmempi vosii luulla, että myös aihe (=kaikki tähän mennessä tapahtunut) myös vaikuttaa rönsyihin ja kirjoituksen suuntiin, mutta ilmeisesti ei.
- tunnettasekin
  2015-11-07 18:34:23
  MäKunLuulinEttä kirjoitti:
  Aika rohkea oletsu, että tunteiden määrää tai laatua voi suoraan verrata ketjun pituuteen. Tyhmempi vosii luulla, että myös aihe (=kaikki tähän mennessä tapahtunut) myös vaikuttaa rönsyihin ja kirjoituksen suuntiin, mutta ilmeisesti ei.
  Eikö juuri se ole tunnetta, kun syntyy halu osallistua kirjoitteluun? Sitä tunnetta tarkoitin suhteella viestiketjun pituuteen. Jos keskustelun aloitus/aihe ei herätä minkäänlaista tunnetta (posit, negat, auttamisen halua, oikaisun halua, kannustamisen/vastustaminen halua tms), keskustelua ei viriä. Sama koskee vastausviestejä ja keskustelun jatkumista.
- AjattelinKerranTänään
  2015-11-07 18:57:58
  tunnettasekin kirjoitti:
  Eikö juuri se ole tunnetta, kun syntyy halu osallistua kirjoitteluun? Sitä tunnetta tarkoitin suhteella viestiketjun pituuteen. Jos keskustelun aloitus/aihe ei herätä minkäänlaista tunnetta (posit, negat, auttamisen halua, oikaisun halua, kannustamisen/vastustaminen halua tms), keskustelua ei viriä. Sama koskee vastausviestejä ja keskustelun jatkumista.
  Kertoo osittain, mutta aiheen laajuudellakin on tekemistä keskustelun määrän kanssa. Tässäkin keskustelu on jakautunut köysiin ja elektroniikkaan ja nyt aiheeseen itseensä.
  
  Jos aloitus on suljettu kysymys, jolle on faktoihin perustuva vastas, niin keskustelu on aika lyhyt. Politiikasta löytyy montakin sellaista aihetta, joista ei tunnetta siltyi puutu.
- seppomartti
  2015-11-10 11:30:57
  AjattelinKerranTänään kirjoitti:
  Kertoo osittain, mutta aiheen laajuudellakin on tekemistä keskustelun määrän kanssa. Tässäkin keskustelu on jakautunut köysiin ja elektroniikkaan ja nyt aiheeseen itseensä.
  
  Jos aloitus on suljettu kysymys, jolle on faktoihin perustuva vastas, niin keskustelu on aika lyhyt. Politiikasta löytyy montakin sellaista aihetta, joista ei tunnetta siltyi puutu.
  Ensimmäinen pallon kierto >1520 saattoi olla Magalhaesin laivasto. 4 laivaa ja muistaakseni 220 miestä lähti. Tappiot 3 laivaa ja 200 miestä mukaan luettuna Magalhaes.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
04.05.2025 05:51Kotimaiset julkkisjuorut
144
2470
Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?
04.05.2025 13:07Ikävä
196
1157
Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo
04.05.2025 23:42Maailman menoa
113
1071
Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa
04.05.2025 15:00Hindulaisuus
389
930
Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi
05.05.2025 07:43Maahanmuutto
296
888
Mitkä asiat teidän elämässänne on
Tällä hetkellä parasta?
05.05.2025 12:15Ikävä
66
858
Kyllä me vaan
Tykätään toisistamme ❤️ siinä ei ole mitään väärää kenellekään
04.05.2025 13:59Ikävä
53
841
Miksi kaivata miestä
jolla ei edes muna toimi?
04.05.2025 21:53Ikävä
89
837
Oot nainen kaunis
muista hymyillä jatkossakin.
04.05.2025 21:17Ikävä
46
829
Mitä haluaisit kysyä
Kaivatultasi?
05.05.2025 05:59Ikävä
51
743

Vastaukset

solmuilla.mennään kirjoitti:

Solmuja kirjoitti:

HuonoaMerimiestaitoa kirjoitti:

HuonoaMerimiestaitoa kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

sori.vaan kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

solmusiinäkin kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

turhaakinturhempi kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

sori.vaan kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

tänääntällaista kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

tarvittavataito kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

kyllä.voi kirjoitti:

solmujasolmuja kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

solmujasolmuja kirjoitti:

solmujasolmuja kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

Veneilijä60luvultaAsti kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

Veneilijä60luvultaAsti kirjoitti:

kgfth kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

Ammattitaitoinen kirjoitti:

10-14 kirjoitti:

Bossu kirjoitti:

Guglielmo kirjoitti:

seppomartti kirjoitti:

HermitSailor kirjoitti:

eikaikilletarpeen kirjoitti:

v1915tekniikkaSSB kirjoitti:

valtameri_sisämeri kirjoitti:

KilautaKaverille kirjoitti:

ei.noin kirjoitti:

OnParemaapkin kirjoitti:

mitään.tietävä kirjoitti:

ei.noin kirjoitti:

v1915tekniikkaSSB kirjoitti:

KokeileJoskus kirjoitti:

kokeile.ite kirjoitti:

TeePerässä kirjoitti:

TeePerässä kirjoitti:

edelleen.väärin kirjoitti:

HohhoijaaKasvaAikuiseksi kirjoitti:

HohhoijaaKasvaAikuiseksi kirjoitti:

MitenOtatYhteyden kirjoitti:

Oikeaakokemusta kirjoitti:

entäHAM kirjoitti:

entäHAM kirjoitti:

KaivaaOmaaKuoppaa kirjoitti:

MeriittiäPukkaa kirjoitti:

KaivaaOmaaKuoppaa kirjoitti:

KaivaaOmaaKuoppaa kirjoitti:

tehtävän.suoritus kirjoitti:

tehtävän.suoritus kirjoitti:

SavonVastaisku kirjoitti:

kukinvalitseetiensä kirjoitti:

Bossu kirjoitti:

näinsenytvaanon kirjoitti:

Bossu kirjoitti:

seppomartti kirjoitti:

ainavoitietystitoivoa kirjoitti:

Bossu kirjoitti:

tehtävän.suoritus kirjoitti:

metereologipalvelu kirjoitti:

metereologipalvelu kirjoitti:

eiedessolmujatarvita kirjoitti:

Bossu kirjoitti: