Mitä teen jos koiramme lopetetaan?

Nyt on hyvä hetki oppia siihen, että elämä ei ole ikuista.
Se mitä voit tehdä on muistella sitä teidän koiraa, ottaa siitä mahdollisimman paljon kivoja kuvia, olla sen kanssa mahdollisimman paljon (kuitenkin aina reippaana, ettei koira ihmettele sun käytöstä) jne.
Itke vapaasti, se auttaa. Pyydä äidiltä tukea asian suhteen :)

Nämähän ne elämän lainalaisuudet ovat, vanhat kuolevat mutta toisten elämä jatkuu. Lemmikin poismeno on aina vaikea asia. Kyllä sinä siitä yli pääset, vaikka pahalta tuntuisi pitkään. Koirasta jää sinulle kuitenkin hyvät muistot ja olet varmasti oppinut paljon koiran avulla (esim. vastuuta ja myötätuntoa) ja opit lisää kun koira lopetetaan - et ehkä heti sitä ymmärrä, mutta myöhemmin kyllä. Saa itkeä ja kannattaa kertoa tunteistasi muille, äitisi varmasti ymmärtää ja hänkin suree varmasti koiran kuolemaa, kun sen aika tulee.
Kuulostaa siltä, että teillä on hieno koira, josta välität paljon. Se kertoo sinustakin paljon, että olet hyväsydäminen nuori.
Nyt vain paljon rapsutuksia ja ota kaikki irti yhteisestä ajastanne. Muista kuitenkin ettei etukäteen pidä surra.

Kyllä se noin kirjoitetaan, ihana iso, alkukantainen laumanvartija rotu.

Voi mitä sulle kirjottaisin, voi harmi, on kyllä kurja tilanne teillä nyt.
Kannattaa ajatella niin, että koirathan ei yleensäkään elä kun noin kymmenen vuotta, olette saaneet pitää koiraa kuitenkin kauan luonanne.
Pääasia, että sen ajan kun koira elää, koiraa hoidetaan hyvin, ja että se saa hyvän elämän.
Joskus valitettavasti tulee se hetki, kun koiran elämä on tiensä päässä, ja se tulee ihan kaikille koirille.Ja aina kun se hetki lopulta tulee, tuntuu että se aina tulee, aivan liian aikaisin.
Teillä on nyt kurja, ja surullinen aika siellä menossa.Ja epävarmuutta että miten koiran kanssa käy.Jaksamisia ja voimia teille sinne.

Olen itse myös jo lapsena, ja nyt aikuisenakin joutunut luopumaan lemmikeistä, niiden tullessa vanhoiksi ja sairaiksi.Se on raskasta, ja surullista.
Ja omasta mielestäni surullisempia ovat ne ensimmäiset päivät.
Itse olen ajatellut jälkeenpäin niitä ihania yhteisiä hetkiä, ja muistellut entisiä kissoja ja koiria sitten.Ja kun aikaa kuluu, ei se enää tunnu niin surulliselta.
Kannattaa myös paljon touhuta kavereitten kanssa ihan normaaleja juttuja, harrastuksia jne, niin on muutakin tekemistä ja muuta mietittävää.

Minä olen ollut ilman koiraa ja kissaa välillä, ja sitten ottanut kuitenkin uuden koiran ja kissankin, kun en oikein ilmankaan pidempää osaa olla.Niin monet ihmiset tekee.
Eihän se ikinä korvaa menetetyä koiraa/kissaa, eikä ole tarkoituskaan.
Mutta ihmiset jotka tykkää koirista/kissoista, yleensä vaan niitä haluaa seurakseen ottaa.

Voi, te olette ihania ihmisiä! Kiitos! Joo eli tänään se lopetettiin kun olin koulussa ja hetkeksi koko asian unohdinkin, mutta niin. Itsekin olen jo viime kuussakin ajatellut näin: kun Esko lopetetaan, olen onnellinen, että olen saanut olla osa sen elämää ja että se on ollut terveenä... mutta vielä onnellisempi olen jos se kuolee itse sillä sitten ei ole ollut erityisempää tarvetta lopettaa sitä. Ensin ajattelin että en voi elää ilman eskoa. Sitten luin yhden hevossarjiksen, jossa oli sellainen tilanne että hevonen kuoli ja uusi ostettiin. Sarjakuvan tyttö ajatteli tietenkin, että ei sitäjasitä hevosta voi korvata silläjasillä hevosella. Sitten hän oppi rakastamaan uutta hevostaan ja tajusi että voi rakastaa jotain toista yhtä paljon kuin entistäkin hevosta muttei välttämättä samalla tavalla. Tarinassa oli siis vähän niinkuin opetus. Siitä lähtien kun luin sen olen ajatellut itsekin niin. Olette kyllä niin ihania ihmisiä kun viitsitte vastata näihin keskusteluihin ja auttaa vaikeissa tilanteissa <3. Minusta sellaisilla ihmisillä ei pitäisi olla koiraa tai mitään eläintä jos kyseinen henkilö laittaa esimerkiksi tänne "koirani ryökii, oksentelee kellertävää vaahtoa ja on voimaton, mitä teen?" Koska ihminen olisi ehkä hiukan tietämätön silloin...
Saattaa kestää pari päivää ennenkuin vastaus tulee, ja kyllä nyt kuka tahansa tajuaa soittaa tuolaisessa tilanteessa eläinlääkärille! Olen hokenut tätö varmaan satamiljoonaa kertaa, MUTTA OLETTE NIIIIIIIIIIINNN IHANIA IHMISIÄÄÄÄHH!!♥

Anteeksi tuo edellinen viesti... oikeesti anteeks se oli vähän.. öö.. outo......