Mediamestarin törkypropagandaa. Osa 271.

"Leipomo ei pystynyt tarjoamaan sämpylöitä, jotka olisivat vastanneet meidän ja asiakkaidemme laatuvaatimuksia",

NOOR, KYL SIINRÄ NÄKEEREHEN YRIITRÄJÄHÄN LAADUHUN SUOMESS,, EIR SIINRÄ PUHUTRUHUN MITÖÖHÖN VILJAHAN LAARUST,,,:))))))))

oo ihan rauhassa kohta homo kaveris tulee väitteleen sun kanssas amisurpo jopan tyhjä pieru

Kaik on mdn! Valtiokkii viemäs meinaha viimeise milijoonaha meilt komehilt.

Älä jope vielä iloitse. Atamaani sipilä heiluttaa ruoskaa ja muuttaa tilanteen. Toivon todella, että tästä alkaa oikea kilpailu elintarvikealalla ja lopulta kasakkojen ryöstösaaliin roima pienennys. Jorma Jänkälä siellä Evijärvellä ei tarvitse lersua sen enempää kuin Kalle duunari Munkkiniemessä.

Ja viikkarin saa ruotuun palauttamalla matkustaja-alus tuen ja muut herkut, rakentamalla uuden paatin. Ei kannata käyttää kumpaakaan yhtiötä atamaani Sipilän hirmuhallinnon aikana. Jos vielä vuonna 2019 on enimmäkseen ulkomaalaista sapuskaa, niin messiin vaan.

taas Jopalle että Viking kanamunien lähdemaata korostaessaan haluaa että myös keskieuroppalaiset uskaltavat niitä ilman salmonellan pelkoa syödä :)

Oiskohan finnairilla todellinen syy sämpylöiden syrjimiseen hinta ?

Laatu Finnairille on vähän eri juttu kuin laatu kuluttajalle. Lentosämpylöiden pitää säilyä pitkiä aikoja niin että eivät homehdu eivätkä kuivu korpuksi. Suomalainen leipomo ei ehkä osannut laittaa tuotteisiinsa riittävästi säilöntäaineita, tai pakkaustekniikka ei ollut tavoitetta vastaavaa.

Mitä makuun ja kuluttajan kokemaan laatuun tulee, ei ne Finnairin sämpylät nytkään mitään herkkua ole, juuri äsken lennolla kä'vi mielessä että onpa surkeita sämpylöitä.

Ylipäätään lentoyhtiöiden ruokatarjoilussa on tragikoomista puhua laadusta, ellei sitten tarkoita säilöntäteknistä laatua.

"Leipomo ei pystynyt tarjoamaan sämpylöitä, jotka olisivat vastanneet meidän ja asiakkaidemme laatuvaatimuksia."

Minä en tunne kyllä yhtään sämpylänviljelijää.

Voihan tietysti olla, että Finnairin havaitsemaa laatuvajetta olisi päässyt syntymään vasta leivontavaiheessa, mutta kuitenkin, kun ottaa huomioon, että asian toi julkisuuteen objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestölehti, on luultavampaa laaduttomuutta löytyneen myös raaka-aineesta eli suomalaisesta viljasta.

Suomalaisen vehnän laatutaso ei esimerkiksi ole kovin kummoinen. Useampana vuonna sadosta keskimäärin kolmekymmentä prosenttia on myllykelpoista ja usein laadullisen osuus on vieläkin vähäisempi. Viljanviljelijät - ahneuksissaan, kuinkas muutoin - vielä tekevät sitä, että sotkevat huippulaatuiseen viljaan rehuviljaa niin, että syntynyt seos vain nipin napin ylittää vaaditun myllykelpoisuustason. Tämä osoittaa, että ammattitaidon vajavaisuuden lisäksi myös ammattiylpeys on mieluumminkin kääntynyt ammattihäpeäksi, vaikka ahneudella ei yleensä häpyä olekaan.

Ilahtuneena olen pannut merkille, että yhä useamman suomalaisen elintarvikeliikkeen valikoimaan on löytänyt tiensä ulkoa tuotu pakastettu leipä, joka sitten myymälässä paistetaan. Päivä päivältä mahdollisuutemme nostaa ruokamme laatutasoa yhä eurooppalaisemmaksi näin paranevat. Se on hyvä.

Turun Sanomat

"Vehnäsatoa ovat tänä vuonna kurittaneet sateet ja märkyys. Ongelmia oli jo keväällä kylvöaikaan. Laatua heikensi sateinen heinäkuu. Kuvassa vehnäpelto, jolla oleva painanne on jäänyt keväällä kylvämättä sateiden takia.

Lehden haastattelema Agrimarketin viljavarastonhoitaja Esa Kaaja toteaa, että tähän mennessä vastaanotetusta kevätvehnästä vain joka kymmenes kuorma on kelvannut leipäviljalle varattuun siiloon.

"Syysvehnästä en ole nähnyt yhtään leipäviljaksi kelpaavaa erää, kaikki menee rehuksi."

Suurin murhe on valkuainen. "Ensimmäisten näytteiden mukaan vehnän valkuaispitoisuus jää pääosin niin alhaiseksi, ettei jyviä voi jauhaa leivontaan", Turun Sanomat kirjoittaa."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ts-vehnäsadosta-vain-rehuksi-1.127252

Olisikohan nyt niin että Finnairin sämpylät onkin leivottu ulkolaisesta vehnästä tai suomalaisesta varastovehnästä. pidempään varastoitu vilja on laadullisesti huonompaa kuin saman satokauden vilja.

jos viljasadon laatu on useana vuonna myllykelvotonta niin jokin tuotantoyhtälössä mättää...
kriisiaikoina heikompikin laatu kelpaa mutta miten tälläinen tilanne palvelee ikiaikaista maataloustukien perusargumenttia eli omavaraisuutta?
miksi ihmeessä tunkea anteliaita tukia viljelijöille jotka tuottavat ihmisruoaksi kelpaamatonta?

"Viljanviljelijät - ahneuksissaan, kuinkas muutoin - vielä tekevät sitä, että sotkevat huippulaatuiseen viljaan rehuviljaa niin, että syntynyt seos vain nipin napin ylittää vaaditun myllykelpoisuustason.." jopa_vain

Tuo on vain sinun mielipiteesi, tai onko sinulla esittää faktatietoa.

Ahneuksissaan? Etkö tiennyt että laatuvaatimukset esittävät ostaja ja ostja myös hinnoittelee viljan laadun perusteella. Mitä järkeä on sekoittaa rehuviljaa leipäviljaan kun sen voi myydä rehuviljana rehuteollisuudelle eikä hintaerokaan ole kovin suuri.

http://www.myllynparas.fi/suomi/yritysinfo/viljan_osto/laatuvaatimukset_ja_hinnoitteluperusteet/

Esimerkiksi:

"VEHNÄN laatuhinnoittelu.
Valkuaispitoisuuden vaikutus hintaan alk. 11,5-11,9% 8,00 €/t
Hehtolitrapainon vaikutus hintaan: 76,0-77,0 kg/hl -4,05 €/t
Alle 180 sakoluku vähentää hintaa : -20,00 €/t
1000 jyvän painon ollessa alhainen se vaikuttaa hintaan seuraavasti: -3,04 €/t
Roskien ja muun vieraan aineen vaikutus hintaan:
määrästä % 10,0 €/t

Kosteuden perusteella viljasta maksetaan hyvitystä seuraavasti: kosteus % <12,0
1,52 €/t , 13,4% 0,00 €/t.
http://www.myllynparas.fi/suomi/yritysinfo/viljan_osto/laatuvaatimukset_ja_hinnoitteluperusteet/

Myllyvehnä keskimäärin 160 €/t, kun tästä vähennetään vain alarajan täyttävän vehnän hinnanalennukset saadaan 115 €/t.
Rehuvehnästä maksetaan keskimäärin 135€/t.

Vielä korjaus, valkuaispitoisuuden vaikutus hintaan oli miinusta tuo 8 €/t jäi vielä pois tuo kosteuden vaikutus. siis alle 12% kosteasta viljasta maksetaan 1,52 €/t, kun taas alarajalla, eli 13,4%-14% kosteasta viljasta ei hyvitystä enää saa.

"...miksi ihmeessä tunkea anteliaita tukia viljelijöille jotka tuottavat ihmisruoaksi kelpaamatonta?" puhdastasuomesta

Oletko tyhmä vai esitätkö tyhmää.

"Rehuvehnälle on kysyntää sekä kauppaviljana että kotieläintilojen omissa rehuseoksissa."
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kevatvehna/rehuvehna

Millä ajattelet että tuotantoeläimet saadaan kasvamaan tai maitoa ja kananmunia
saadaan tuotettua. Eihän eläimet vaan tarvitse ruokaa, mitä luulet?

" Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum: "Joskus hämmästyttää se, että aamulla meidän leipomossa leivottu, valmiiksi pakattu leipä, joka ostetaan illalla, mielletään vähemmän tuoreeksi kuin Keski-Euroopasta tuleva pakasteleipä, joka saattaa olla 12 kuukautta vanha, kun se paistetaan."
http://www.makuja.fi/artikkelit/4950910/ajankohtaista/mt-paistopisteissa-myyty-tuore-leipa-voi-olla-yli-vuoden-vanhaa/

Sinähän jopa oletkin niin laatutietoinen että ostakin jopa vuoden kypsynyttä vuosikertaleipää. Vuoden pakasteessa olleessa leivässä on varmaan enemmän aromeja kuin aamuyöllä paistetussa ja ehkä vielä aamulla lämpimänä myydyssä leivässä.

Olisikohan ulkomailta tuodun pakasteleivän ja hallituksemme ajaman suomen huonon kilpailukyvyn parantamisen välillä mitään syy-yhteyttä.

Raaka-aineen laadulla tai hinnalla ei varmaan voi olla sen kanssa tekemistä koska suomalaisen vehnän tuottajahinta on jopa halvempaa kuin niissä maissa mistä meille pakastetaikina leivän valmistukseen tulee ja suomalaiset myllyt ostavat vain laatuvaatimukset täyttävää viljaa tai vilja tuodaan jopa ulkoa tai jauhot.

Taikinan valmistus on nykyisinkin paljon ihmistyövoimaa vaativa teollisuudenala ja kun työvoimakustannukset ovat kilpailijamaissa 15% alemmat voidaan tuote myös myydä halvemmalla kuin jos kauppa ostaisi kotimaiselta tuottajalta.

Suomalainen vehnä ei kelpas edes venäläiseen sikalaan sapuskaksi.

Katsos, meidän välkky provokaattorimmekin on päässyt pöpilänsä tietokoneelle kirjoittamaan. Pistäpä vielä juttua kannuksesta ja sisäsiittoisuudesta niin tämän päivän jutun onkin taputeltu.