Halvahko 33 -jalkainen

Noihin "pitkälle etelään" purjehduksille sopivia voisivat S&S34 lisäksi olla vaikkapa Victoria 34, She 33 ja 36, Vancouver 32 ja 34.
Rustler 36 taitaa mennä kirkkaasti budjetin yli samoin kuin vaikkapa IW 40.

Välimerellä pitempään purjehtiessa arvostaa veneen uimatasoa, tilavaa avotilaa, väljää ja hyvin tuulettuvaa kajuuttaa (loppukesän yöt ovat usein kuumia) ja vessaa, jossa seisomakorkeus ja suihkutila. Yksin purjehtiessa oppii arvostamaan hyviä triradial-leikattuja rullapurjeita etureunan rullaustoppauksella, helppo ja nopea reivaus on yksin ei-kiire-purjehduksilla tärkeämpi kuin ne viimeiset nopeuden kymmenykset.
Jokin 5-10 v ikäinen keskieurooppalainen Välimeren oloihin suunniteltu olisi hyvä valinta, katso ainakin Bavarian 32-34 jalan tarjonta.

Yli_200_vk_Med-kokemusta kirjoitti:

Välimerellä pitempään purjehtiessa arvostaa veneen uimatasoa, tilavaa avotilaa, väljää ja hyvin tuulettuvaa kajuuttaa (loppukesän yöt ovat usein kuumia) ja vessaa, jossa seisomakorkeus ja suihkutila. Yksin purjehtiessa oppii arvostamaan hyviä triradial-leikattuja rullapurjeita etureunan rullaustoppauksella, helppo ja nopea reivaus on yksin ei-kiire-purjehduksilla tärkeämpi kuin ne viimeiset nopeuden kymmenykset.
Jokin 5-10 v ikäinen keskieurooppalainen Välimeren oloihin suunniteltu olisi hyvä valinta, katso ainakin Bavarian 32-34 jalan tarjonta.

Lue lisää

Kiitos "etelainen pallonpuolisko" ja "Med-kokemusta".
Gib Sea putoaa samantein pois tuon huonon stabiliteetin takia, kiitokset vinkista.

Bavariat tuntuvat kulkevan ranskalaisia paremmin sen perusteella mita olen raskaalla kotimaisellani niita kumpaisiakin vastaan "leikkimielella" kisaillut.

Bavarioissa on purjevenevetolaite, voiko niihin luottaa yhta hyvin kuin akselivetoisiin? Eli oletteko kokeneet vetolaiterikkoja? Ja jos, paljonko tulee maksettavaa laakeriremonteista ja vetolaitekumin vaihdoista? Akselivetoisissa minulla ei ole koskaan ollut mitaan ongelmia, mutta lahella veneen pohjaa pyoriva potkuri on varsinainen melutoosa. Eras Bavarioiden kipukohta kuuluu olevan perasimen vannasputki, asiaa pitaa setvia.

Verottomat, siis lahinna vanhat charter -Bavaria 32 -purret nakyvat maksavan alkaen noin 32 000 euroa. Vero kai lankeaa samantein maksuun yksityiselle ostajalle jo kaupanteossa jossain Kroatiassa? Asia ei ole merkittava ja Suomen lipun alle venetta en enaa rekisteroi. Halpaan veneeseen riittaa joku total loss -vakuutus ja marinoiden vaatima vastuuvakuutus.

Vene liikkuisi nykyisen tavoin Valimerella ja Algarvessa, ehka myos Madeiralla, Kanarialla ja Marokossa. Ankkurointi tulee olemaan runsasta marinoiden korkeiden taksojen kaudella ja vastaavasti talvimyllakoiden aikaan marinassa oleskellaan pysyvammin. Resurssit on silti hyva loytya ylimenoon Kap Verden kautta Karibialle. Mahdollinen hankala paluu Eurooppaan mietitaan sitten erikseen.

Runsas veneasuminen poistaa sinansa erinomaiset X:t listalta. Asuttavaan X:aan kuluu liian suuri potti vuosikausien elamiseen varaamastani kokonaisbudjetista.

Ariel37 kirjoitti:

Kiitos "etelainen pallonpuolisko" ja "Med-kokemusta".
Gib Sea putoaa samantein pois tuon huonon stabiliteetin takia, kiitokset vinkista.

Bavariat tuntuvat kulkevan ranskalaisia paremmin sen perusteella mita olen raskaalla kotimaisellani niita kumpaisiakin vastaan "leikkimielella" kisaillut.

Bavarioissa on purjevenevetolaite, voiko niihin luottaa yhta hyvin kuin akselivetoisiin? Eli oletteko kokeneet vetolaiterikkoja? Ja jos, paljonko tulee maksettavaa laakeriremonteista ja vetolaitekumin vaihdoista? Akselivetoisissa minulla ei ole koskaan ollut mitaan ongelmia, mutta lahella veneen pohjaa pyoriva potkuri on varsinainen melutoosa. Eras Bavarioiden kipukohta kuuluu olevan perasimen vannasputki, asiaa pitaa setvia.

Verottomat, siis lahinna vanhat charter -Bavaria 32 -purret nakyvat maksavan alkaen noin 32 000 euroa. Vero kai lankeaa samantein maksuun yksityiselle ostajalle jo kaupanteossa jossain Kroatiassa? Asia ei ole merkittava ja Suomen lipun alle venetta en enaa rekisteroi. Halpaan veneeseen riittaa joku total loss -vakuutus ja marinoiden vaatima vastuuvakuutus.

Vene liikkuisi nykyisen tavoin Valimerella ja Algarvessa, ehka myos Madeiralla, Kanarialla ja Marokossa. Ankkurointi tulee olemaan runsasta marinoiden korkeiden taksojen kaudella ja vastaavasti talvimyllakoiden aikaan marinassa oleskellaan pysyvammin. Resurssit on silti hyva loytya ylimenoon Kap Verden kautta Karibialle. Mahdollinen hankala paluu Eurooppaan mietitaan sitten erikseen.

Runsas veneasuminen poistaa sinansa erinomaiset X:t listalta. Asuttavaan X:aan kuluu liian suuri potti vuosikausien elamiseen varaamastani kokonaisbudjetista.

Lue lisää

Kyselit saidrivesta. Uudemmissa veneissä valtaosa on sillä varustettu ja akseliveto on muuttunut harvinaiseksi. Syynä taitaa olla helpompi asennus pakettina moottori vetolaite. Ehkä myös hydrodynmiikaltaan edullisempi ja prop walk on selvästi vähäisepi. Kumikalvon vaihdosta näillä sivuilla on paljon keskusteltu ja epäilty suositeltujen vaihtovälien tarpeellisuutta. Tuskin kenelläkään on pettänyt yli-ikäisenäkään?. Stefat sen sijaan ovat kulutustavaraa ja vaihtoväli on selvästi tiuhempi kuin esim akselivedon volvon musta kumitiiviste. Minulla on mennyt vaihtoon 2-3 v välein. Stefapari reissussa aina varalta mukana ja vetolaitteen öljyn harmautta kanattaa kauden aikana väijyä. Muutoin tuskin akselivetoa arempi tai epäluotettavampi.

Ariel37 kirjoitti:

Kiitos "etelainen pallonpuolisko" ja "Med-kokemusta".
Gib Sea putoaa samantein pois tuon huonon stabiliteetin takia, kiitokset vinkista.

Bavariat tuntuvat kulkevan ranskalaisia paremmin sen perusteella mita olen raskaalla kotimaisellani niita kumpaisiakin vastaan "leikkimielella" kisaillut.

Bavarioissa on purjevenevetolaite, voiko niihin luottaa yhta hyvin kuin akselivetoisiin? Eli oletteko kokeneet vetolaiterikkoja? Ja jos, paljonko tulee maksettavaa laakeriremonteista ja vetolaitekumin vaihdoista? Akselivetoisissa minulla ei ole koskaan ollut mitaan ongelmia, mutta lahella veneen pohjaa pyoriva potkuri on varsinainen melutoosa. Eras Bavarioiden kipukohta kuuluu olevan perasimen vannasputki, asiaa pitaa setvia.

Verottomat, siis lahinna vanhat charter -Bavaria 32 -purret nakyvat maksavan alkaen noin 32 000 euroa. Vero kai lankeaa samantein maksuun yksityiselle ostajalle jo kaupanteossa jossain Kroatiassa? Asia ei ole merkittava ja Suomen lipun alle venetta en enaa rekisteroi. Halpaan veneeseen riittaa joku total loss -vakuutus ja marinoiden vaatima vastuuvakuutus.

Vene liikkuisi nykyisen tavoin Valimerella ja Algarvessa, ehka myos Madeiralla, Kanarialla ja Marokossa. Ankkurointi tulee olemaan runsasta marinoiden korkeiden taksojen kaudella ja vastaavasti talvimyllakoiden aikaan marinassa oleskellaan pysyvammin. Resurssit on silti hyva loytya ylimenoon Kap Verden kautta Karibialle. Mahdollinen hankala paluu Eurooppaan mietitaan sitten erikseen.

Runsas veneasuminen poistaa sinansa erinomaiset X:t listalta. Asuttavaan X:aan kuluu liian suuri potti vuosikausien elamiseen varaamastani kokonaisbudjetista.

Lue lisää

Sekä V-P:n että Yanmarin saildrivet ovat kestäviä siinä kuin akselivetoisetkin. Veneeseemme vaihdettin ihan vaan varmuuden vuoksi V-P:n saildriven kumikalvo lähes 15 v ja 8000 h käytettynä. Vanha kalvo ei vertailussa siihen uuteen kumin ulkonäöltään tai taivuttelemalla mitenkään erottunut uudesta.
Tietysti kaikkeen tekniikkaan voi tulla vikoja, myös akselivetoiseen. Meillä esim. edellisen akselivetoisen veneen moottorin ja vaihteiston välistä rihlaus petti ja koko vaihdelaatikko olisi mennyt uusiksi. vähän myöhemmin petti akselin nivel.
Seppomartti jo toikin saildriven etuja esiin, pieni propwalk. Samoin ongelmia, ne stefat. V-P:n saildriven potkuriakselin stefat voivat vuotaa 2 eri syystä, vaihteisto on täytetty liian täyteen öljyä ja/tai stefat ovat kuluttaneet urat potkuriakseliin, meillä se tapahtui reilun 2000 h ajon jälkeen. Akseli koneistettiin (urien täyttö ja hionta) ja kromattiin, nyt on kestänyt hyvin yli 10 v ja 5000 h.
Yksi iso mukavuustekijä saildrivella on myös moottorin äänettömyys, kun akselivedon tuoma jyrinä ja tärinä poistuu.
Pitkäaikaisessa Välimeren veneilyssä moni Suomessa pikkuasialta tuntuva juttu on yllättävän paljon mukavuuteen vaikuttava. Esimerkiksi helppo kulku veneen avotilasta ranta- tai marinan ponttoonilaiturille. Siinä vanhassa veneessämme oli pinnaohjaus, siis perä ummessa, yksin perä laituriin rantautuessa kulku oli hiukan hidasta. Tämä hankaloitti rantautumisia varsinkin tuulisella paikalla. Nykyisellä lähes 10 jalkaa isommalla ruoriohjatulla yksinkin rantautuessa tuo on paljon helpompaa, kun ruorin takaa pääsee suoraan uimatasolle ja laiturille.
Toinenkin vastaava juttu kannattaa muistaa venevalinnassa, se bimini. Tämäkin on nykyisessä veneessä paremmin kuin siinä vanhassa pienessä, jossa puomi oli melko alhaalla ja ylti avotilan päälle. Veneeseen ei saanut kunnon biminiä, käytettiin satamissa ja ankkurissa pressua puomin yli. Tuo on huono ratkaisu Välimerellä, biminiä pitää voida käyttää myös purjehtiessa, mielellään tilanteen mukaan joko kokonaan tai vain puoliksi avoinna.

Med_kokemusta kirjoitti:

Sekä V-P:n että Yanmarin saildrivet ovat kestäviä siinä kuin akselivetoisetkin. Veneeseemme vaihdettin ihan vaan varmuuden vuoksi V-P:n saildriven kumikalvo lähes 15 v ja 8000 h käytettynä. Vanha kalvo ei vertailussa siihen uuteen kumin ulkonäöltään tai taivuttelemalla mitenkään erottunut uudesta.
Tietysti kaikkeen tekniikkaan voi tulla vikoja, myös akselivetoiseen. Meillä esim. edellisen akselivetoisen veneen moottorin ja vaihteiston välistä rihlaus petti ja koko vaihdelaatikko olisi mennyt uusiksi. vähän myöhemmin petti akselin nivel.
Seppomartti jo toikin saildriven etuja esiin, pieni propwalk. Samoin ongelmia, ne stefat. V-P:n saildriven potkuriakselin stefat voivat vuotaa 2 eri syystä, vaihteisto on täytetty liian täyteen öljyä ja/tai stefat ovat kuluttaneet urat potkuriakseliin, meillä se tapahtui reilun 2000 h ajon jälkeen. Akseli koneistettiin (urien täyttö ja hionta) ja kromattiin, nyt on kestänyt hyvin yli 10 v ja 5000 h.
Yksi iso mukavuustekijä saildrivella on myös moottorin äänettömyys, kun akselivedon tuoma jyrinä ja tärinä poistuu.
Pitkäaikaisessa Välimeren veneilyssä moni Suomessa pikkuasialta tuntuva juttu on yllättävän paljon mukavuuteen vaikuttava. Esimerkiksi helppo kulku veneen avotilasta ranta- tai marinan ponttoonilaiturille. Siinä vanhassa veneessämme oli pinnaohjaus, siis perä ummessa, yksin perä laituriin rantautuessa kulku oli hiukan hidasta. Tämä hankaloitti rantautumisia varsinkin tuulisella paikalla. Nykyisellä lähes 10 jalkaa isommalla ruoriohjatulla yksinkin rantautuessa tuo on paljon helpompaa, kun ruorin takaa pääsee suoraan uimatasolle ja laiturille.
Toinenkin vastaava juttu kannattaa muistaa venevalinnassa, se bimini. Tämäkin on nykyisessä veneessä paremmin kuin siinä vanhassa pienessä, jossa puomi oli melko alhaalla ja ylti avotilan päälle. Veneeseen ei saanut kunnon biminiä, käytettiin satamissa ja ankkurissa pressua puomin yli. Tuo on huono ratkaisu Välimerellä, biminiä pitää voida käyttää myös purjehtiessa, mielellään tilanteen mukaan joko kokonaan tai vain puoliksi avoinna.

Lue lisää

Med. asuntovene: Perä auki, kaksi rattia ja levanki lattiaan upotettuna tai ruffin katolle, kunnon pöytä sittlådaan, kattava bimini, mikä on reivattavissa puolikokoon purjehdusta varten ja varustettu ikkunalla purjeen näkemiseksi, keulapotkuri, vakiosta huomattavasti parannettu tuuletus, hyvä ankkurivinssi 70m ankkurikettinkiä köyden lisäksi, 400L vesitankit, iso pentteri ja säilytystilat , 100L löpöä riittää, ankannokan sijaan ulos työnnettävä genaakkeripuomi, paljon lentäviä keulapurjeita kenveisiin tuuliin. Ja tämä kaikki pieneen veneeseen, ettei satamamaksut nouse.

seppomartti kirjoitti:

Kyselit saidrivesta. Uudemmissa veneissä valtaosa on sillä varustettu ja akseliveto on muuttunut harvinaiseksi. Syynä taitaa olla helpompi asennus pakettina moottori vetolaite. Ehkä myös hydrodynmiikaltaan edullisempi ja prop walk on selvästi vähäisepi. Kumikalvon vaihdosta näillä sivuilla on paljon keskusteltu ja epäilty suositeltujen vaihtovälien tarpeellisuutta. Tuskin kenelläkään on pettänyt yli-ikäisenäkään?. Stefat sen sijaan ovat kulutustavaraa ja vaihtoväli on selvästi tiuhempi kuin esim akselivedon volvon musta kumitiiviste. Minulla on mennyt vaihtoon 2-3 v välein. Stefapari reissussa aina varalta mukana ja vetolaitteen öljyn harmautta kanattaa kauden aikana väijyä. Muutoin tuskin akselivetoa arempi tai epäluotettavampi.

Lue lisää

Olen keskustellut noista vetolaitteen kumeista useamman venealan ammattilaisen kanssa ja mielipide (myös Volvon edustajilla) on ollut yhtenevä: kumit eivät mene "vanhuuttaan" miksikään. Niitä rikkoutuu lähinnä kahdenlaisissa tilanteissa:
1) venettä nostetaan liinoilla huolimattomasti eli liina ei olekaan pohjassa kiinni vaan vetolaitteen kohdalla
2) vene ajetaan kohtalaisella vauhdilla kivelle, jolloin moottori saattaa rytkähtää eteenpäin ja vetolaite repii siinä kumia rikki.

Yksikään keskustelukumppaneistani ei ole tunnustanut tuntevansa yhtään tapausta, jossa vetolaitekumi olisi rikkoutunut muun kuin mekaanisen riuhtaisun vuoksi.

10-14 kirjoitti:

Olen keskustellut noista vetolaitteen kumeista useamman venealan ammattilaisen kanssa ja mielipide (myös Volvon edustajilla) on ollut yhtenevä: kumit eivät mene "vanhuuttaan" miksikään. Niitä rikkoutuu lähinnä kahdenlaisissa tilanteissa:
1) venettä nostetaan liinoilla huolimattomasti eli liina ei olekaan pohjassa kiinni vaan vetolaitteen kohdalla
2) vene ajetaan kohtalaisella vauhdilla kivelle, jolloin moottori saattaa rytkähtää eteenpäin ja vetolaite repii siinä kumia rikki.

Yksikään keskustelukumppaneistani ei ole tunnustanut tuntevansa yhtään tapausta, jossa vetolaitekumi olisi rikkoutunut muun kuin mekaanisen riuhtaisun vuoksi.

Lue lisää

Niin eikö vaihdon syy ole juuri siinä, että vanha kumi saattaa helpommin mennä rikki karille ajettaessa? Sehän johtaisi todennäköisesti veneen uppoamiseen. Ainakin nykyinen VP:n vetolaite on varsin hyvin tuettu moottoripetiin, joten vaikea kuvitella, että ko. kumiin tulisi ylisuurta liikettä edes karilleajossa. Käsivoimin vetolaite ei liiku kuin muutaman millin ja tukikumin pettäessä on vielä teräs.

En tosin sellaisestakaan tapauksesta ole koskaan kuullut lukuunottamatta yhtä katamaraania, joka sai pohjakosketuksen suoraan itse vetolaittteeseen.

Tietääkö joku tapauksen jossa kumi olisi revennyt? Edes tapauksessa, jossa nostoliina on vetolaitten ali. Ko. tapaus ei ole kovinkaan relevantti uppoamisvaaraa ajatellen ellei nyt sitten jätä tarkistamatta vuotoa talven ja seuraavan vesillelaskun aikana.

Joakim1 kirjoitti:

Niin eikö vaihdon syy ole juuri siinä, että vanha kumi saattaa helpommin mennä rikki karille ajettaessa? Sehän johtaisi todennäköisesti veneen uppoamiseen. Ainakin nykyinen VP:n vetolaite on varsin hyvin tuettu moottoripetiin, joten vaikea kuvitella, että ko. kumiin tulisi ylisuurta liikettä edes karilleajossa. Käsivoimin vetolaite ei liiku kuin muutaman millin ja tukikumin pettäessä on vielä teräs.

En tosin sellaisestakaan tapauksesta ole koskaan kuullut lukuunottamatta yhtä katamaraania, joka sai pohjakosketuksen suoraan itse vetolaittteeseen.

Tietääkö joku tapauksen jossa kumi olisi revennyt? Edes tapauksessa, jossa nostoliina on vetolaitten ali. Ko. tapaus ei ole kovinkaan relevantti uppoamisvaaraa ajatellen ellei nyt sitten jätä tarkistamatta vuotoa talven ja seuraavan vesillelaskun aikana.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että ikääntyminen haurastuttaa ja jäykistää kumia ja siten mahdollisuus sen rikkoutua kuvaamissani tilanteissa kasvaa.
Tunnen pari tapausta, joissa koko "moottoripaketti" on karilleajossa rytkähtänyt reilusti eteenpäin. Ne voivat olla sikäli salakavalia, että vaurio ei näy nopealla pintapuolisella vilkaisulla, koska paketti palautuu jotakuinkin normisijoilleen.

Aloittajan tilanteessa näillä ei mielestäni ole kovin suurta merkitystä, koska riski on kohtalaisen pieni joka tapauksessa. Akselivetoahan perustellaan pitkille purjehduksilla huoltovapaudella, mutta Välimeren olosuhteissa on varaosien ja huollon saatavuus ihan toista luokkaa kuin jossain Papua-Uuden Guinean perukoilla.

Joakim1 kirjoitti:

Niin eikö vaihdon syy ole juuri siinä, että vanha kumi saattaa helpommin mennä rikki karille ajettaessa? Sehän johtaisi todennäköisesti veneen uppoamiseen. Ainakin nykyinen VP:n vetolaite on varsin hyvin tuettu moottoripetiin, joten vaikea kuvitella, että ko. kumiin tulisi ylisuurta liikettä edes karilleajossa. Käsivoimin vetolaite ei liiku kuin muutaman millin ja tukikumin pettäessä on vielä teräs.

En tosin sellaisestakaan tapauksesta ole koskaan kuullut lukuunottamatta yhtä katamaraania, joka sai pohjakosketuksen suoraan itse vetolaittteeseen.

Tietääkö joku tapauksen jossa kumi olisi revennyt? Edes tapauksessa, jossa nostoliina on vetolaitten ali. Ko. tapaus ei ole kovinkaan relevantti uppoamisvaaraa ajatellen ellei nyt sitten jätä tarkistamatta vuotoa talven ja seuraavan vesillelaskun aikana.

Lue lisää

"Tietääkö joku tapauksen jossa kumi olisi revennyt? Edes tapauksessa, jossa nostoliina on vetolaitten ali."
Juuri tuollaisen jutun näin muutama vuosi sitten Kos-marinassa. Nostivat noin 45 jalkaisen veneen (Oyster tai ehkä Moody) nostoliina saildriven alla. Veneen pohja piti putsata ja vetää uusi antifouling, mutta tuli paljon isompi remppa. Outoa oli, että vettä ehti päästä sisään niin paljon, että sen vuoksi piti vielä jotain purkaa ja korjata. Noin kuukauden päästä vene oli vielä telakalla.

10-14 kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että ikääntyminen haurastuttaa ja jäykistää kumia ja siten mahdollisuus sen rikkoutua kuvaamissani tilanteissa kasvaa.
Tunnen pari tapausta, joissa koko "moottoripaketti" on karilleajossa rytkähtänyt reilusti eteenpäin. Ne voivat olla sikäli salakavalia, että vaurio ei näy nopealla pintapuolisella vilkaisulla, koska paketti palautuu jotakuinkin normisijoilleen.

Aloittajan tilanteessa näillä ei mielestäni ole kovin suurta merkitystä, koska riski on kohtalaisen pieni joka tapauksessa. Akselivetoahan perustellaan pitkille purjehduksilla huoltovapaudella, mutta Välimeren olosuhteissa on varaosien ja huollon saatavuus ihan toista luokkaa kuin jossain Papua-Uuden Guinean perukoilla.

Lue lisää

No oliko niissä parissa tapauksessa tullut repeämä vetolaitteen kumiin?

Rajun karilleajon jälkeen on tietysti paljon tarkastettavaa veneessä, mutta minua kiinnostaa lähinnä se miten tarpeellista kumi on vaihtaa pelkkää vanhuuttaan.

Med_kokemusta kirjoitti:

"Tietääkö joku tapauksen jossa kumi olisi revennyt? Edes tapauksessa, jossa nostoliina on vetolaitten ali."
Juuri tuollaisen jutun näin muutama vuosi sitten Kos-marinassa. Nostivat noin 45 jalkaisen veneen (Oyster tai ehkä Moody) nostoliina saildriven alla. Veneen pohja piti putsata ja vetää uusi antifouling, mutta tuli paljon isompi remppa. Outoa oli, että vettä ehti päästä sisään niin paljon, että sen vuoksi piti vielä jotain purkaa ja korjata. Noin kuukauden päästä vene oli vielä telakalla.

Lue lisää

Tuo lienee selvästi yli 10 tn vene? Suomessa olen kuullut monesta tapauksesta, jossa venettä on hiukan tai kokonaankin nostettu vetolaitteen alta. Jossain tapauksessa taisi potkuriakseli vääntyä, mutta yleensä ei mitään vaurioita ole tullut ja en ole kuullut yhdestäkään kumin rikkoutumisesta. Suomessa veneet ovat yleensä 2-7 tn ja vetolaite kuitenkin sama kuin isommissa.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo lienee selvästi yli 10 tn vene? Suomessa olen kuullut monesta tapauksesta, jossa venettä on hiukan tai kokonaankin nostettu vetolaitteen alta. Jossain tapauksessa taisi potkuriakseli vääntyä, mutta yleensä ei mitään vaurioita ole tullut ja en ole kuullut yhdestäkään kumin rikkoutumisesta. Suomessa veneet ovat yleensä 2-7 tn ja vetolaite kuitenkin sama kuin isommissa.

Lue lisää

Nostotilanteessa kippari/ omistaja on vastuussa nostokohdasta, ellei ole asianmukaisia merkkejä veneen kyljessä. Jos 10 t venettä nostetaan liina vetolaitteen alla niin ilmeisesti moottorin kumitassut pettää ensin. Eikä ole kumikalvon vika, jos sen varassa ei voi nostaa venettä. Ei taida siinäkään ikäkerroin vaikuttaa mitään. Väärin toimimassa saa rikki akselivedonkin, jos siitä nostaa.

Joakim1 kirjoitti:

No oliko niissä parissa tapauksessa tullut repeämä vetolaitteen kumiin?

Rajun karilleajon jälkeen on tietysti paljon tarkastettavaa veneessä, mutta minua kiinnostaa lähinnä se miten tarpeellista kumi on vaihtaa pelkkää vanhuuttaan.

Lue lisää

Noh... Volvo tietysti sanoo, että PITÄÄ vaihtaa 7 vuoden välein. Vakuutusyhtiöt sanovat, että jos ei ole vaihdettu ja vieläpä nimenomaan valtuutetun pajan toimesta, ei tipu korvauksia, jos vene uppoaa tuon kumin vuodon vuoksi. Ja kuten sanoin, jollain tuntemattomalla prosentilla tietysti kumin joustavuus vähenee ajan funktiona.
Having said that: kaiken sen valossa, mitä olen ammattilaisten kanssa keskustellut, en pitäisi älyttömänä riskinottona, vaikka vaihtoväliä venyttäisi johonkin 10-15 vuoteen. Ehkä ylikin.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo lienee selvästi yli 10 tn vene? Suomessa olen kuullut monesta tapauksesta, jossa venettä on hiukan tai kokonaankin nostettu vetolaitteen alta. Jossain tapauksessa taisi potkuriakseli vääntyä, mutta yleensä ei mitään vaurioita ole tullut ja en ole kuullut yhdestäkään kumin rikkoutumisesta. Suomessa veneet ovat yleensä 2-7 tn ja vetolaite kuitenkin sama kuin isommissa.

Lue lisää

Seurassani Sirena 44-veneestä nostettiin vetolaite romuksi. Siinä meni vissiin seuraavastakin kaudesta ainakin osa pilalle. Mun mielestä akselivetokaan ei ole häiriövapaa. Itsellä on joustolaippa hajonnut, jonka jälkeen potkuri ei enää pyörinyt, lisäksi siinä on kaiken maailman laakereita ja akselitukia, jotka voivat hajota.

Tuosta edellisestä nimimerkistä inspiroituneena: Miten olisi HR 352? Saksassa näyttäisi olevan pyynti 49 kEUR ja Irlannissa muutama tonni vähemmän.
http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/1195426/

Rassy on hieno, mutta aikomiani yli 20 vuotta vanhempi. Kokonaisbudjetiksi veneen osalta tulee silloin helposti tuplat verrattuna uudemman massatuotantoveneen hankintaan ja sen paivitys- / korjaustarpeisiin.

Jos ostaa 50 000 euron iakkaan veneen, siihen uusia purjeita, koneen ja muuta uutta tekniikkaa, veneen arvo nousee pikaisesti 80 000 euroon. Sellainen vene pitaa vakuuttaa jo kunnolla ja toisaalta silla 40 000 euron erolla seilaa kaksi lisavuotta tai sen sijoittamalla summa tuplaantuu elakeikaani mennessa kun taas veneen saneeraukseen sijoitettuna summa katoaa. Rassysta saisin ehka ulos silloin joskus sen nyt maksuun menevan 50 000 euroa ja paivitysrahat haviaisivat. Bavaria saa siina aikavalissa muuttua vaikka hylyksi ja paivittamattomana toki muuttuukin joksikin 20 000 euron varttihylyksi, mutta sijoituksissa olisi 80 000...

No, olennaisimmat askeleet on jo otettu kun alas on lahdetty ja nyt pitaa vain pohdiskella jatkoja. Tilanne on hyva.

Ariel37 kirjoitti:

Rassy on hieno, mutta aikomiani yli 20 vuotta vanhempi. Kokonaisbudjetiksi veneen osalta tulee silloin helposti tuplat verrattuna uudemman massatuotantoveneen hankintaan ja sen paivitys- / korjaustarpeisiin.

Jos ostaa 50 000 euron iakkaan veneen, siihen uusia purjeita, koneen ja muuta uutta tekniikkaa, veneen arvo nousee pikaisesti 80 000 euroon. Sellainen vene pitaa vakuuttaa jo kunnolla ja toisaalta silla 40 000 euron erolla seilaa kaksi lisavuotta tai sen sijoittamalla summa tuplaantuu elakeikaani mennessa kun taas veneen saneeraukseen sijoitettuna summa katoaa. Rassysta saisin ehka ulos silloin joskus sen nyt maksuun menevan 50 000 euroa ja paivitysrahat haviaisivat. Bavaria saa siina aikavalissa muuttua vaikka hylyksi ja paivittamattomana toki muuttuukin joksikin 20 000 euron varttihylyksi, mutta sijoituksissa olisi 80 000...

No, olennaisimmat askeleet on jo otettu kun alas on lahdetty ja nyt pitaa vain pohdiskella jatkoja. Tilanne on hyva.

Lue lisää

Oletko suunnitellut asua siinä vaikka muutamat kymmenet vuodet, viimeiset vuodet ikäloppuna itse ja venekin jo ihan ritsa?

rähjäksi kirjoitti:

Oletko suunnitellut asua siinä vaikka muutamat kymmenet vuodet, viimeiset vuodet ikäloppuna itse ja venekin jo ihan ritsa?

Palman satamassa tapasin englantilaisen noin kasikymppisen herran joka asui veneessaan ja liikkui rollaattorilla maissa. Kerran tuuli vei rollaattorin laiturilta mereen ja marinerot naarasivat sen ylos...

Herran elama vaikutti mukavammalta ja antoisammalta kuin vastaavien laitoksiin joutuneiden elamat. Vene oli kylla terasta ja kippari myos. Samaan en oleta kykenevani mutta jos nyt vaikka 20 vuotta menisi nain.