Äiti Ei Hyväksy Muuttoa Isän Luo

Sen muuten lisäisin kun tuossa viime vuonna asiasta äidin kanssa puhuin niin hän sanoi vain "jollei asenne muutu, niin isän luo ei ole asiaa ja vien sut psykiatrille"

12v mielipide kysytään kumman vanhemman luona haluaa asua ja senkun muutat isän luokse niin asia selviää ja se siitä.

12-vuotiaalla on jo oikeus ilmaista itseään juridisesti, eli sinun mielipidettäsi kuullaan asiassa. Ole yhteydessä isäsi kanssa kotipaikkakunnan lastenvalvojaan, niin homma alkaa luistaa sitä kautta. Äidin ja isän kanssa lastenvalvojan tapaamiseen, jossa sovitte asian. Oma poikani muutti 14-vuotiaana isänsä luo toiselle paikkakunnalle ja meillä on edelleen hyvät välit vaikkei tavatakaan kuin pari kertaa vuodessa. Whatsup -viestitellään ja soitellaan viikottain.

14-vuotiaana voit itse päättää kumman vanhemman kanssa haluat asua.
Jos vain vanhemmillasi on yhteishuoltajuus.

Yli 12-vuotias saa päättää missä asuu. Mikäli et pysty asiasta äitisi kanssa puhumaan, niin pyydä isääsi varaamaan aika sosiaalitoimeen, jotta saatte asian ratkaistua.

Kenenkään ei ole hyvä asua paikassa, missä ei tunne oloaan hyväksi. Tunnut olevan kirjoituksissasi järkevän oloinen nuori. Pidä pintasi asian suhteen. Äitisi voi yrittää hankaloittaa elämääsi, yritä olla siitä välittämättä.

Olet jo sen ikäinen, että voit itse päättää kumman luona haluat asua. Äitisi toki voi laittaa kapuloita rattaisiin ja hankaloittaa asioita (varsinkin jos on yksinhuoltaja), mutta kokeileppa kertoa asia kuten olet tänne jo itsesi ilmaissut? Pääasiahan on sinun hyvinvointisi, eikö niin? Kuvittelisi äitisikin sen ymmärtävän ainakin jossakin vaiheessa. Jos uhkaa viedä sinut psykiatrille niin sinähän tosiaan voit "asennettasi" muuttaa ja kerro äidillesi, että lähdet sinne ilomielin. Sieltähän saat sitten myös ihan ammattilaisen näkökulman asiaan kun kerrot rehellisesti saman mitä tännekin, saatpahan sieltä sitten myös lausunnon jos tarvitsee asiasta lähteä enemmän tappelemaan esim. viranomaisteitse.

En kuitenkaan usko, että äitisi ilkeyttään sinua "väkisin" pitää luonaan, se on varmasti hänellekin vaikea ja pelottava paikka varsinkin jos välit isääsi ovat viileät ja/tai hankalat. Tuskin kukaan vanhempi haluaa kuulla oman lapsensa suusta, ettei lapsi halua asua tämän kanssa vaikka ne syytkin olisi täysin perusteltuja. Toivottavasti asiasi ratkeaa vielä parhain päin.

Keskustele isän kanssa ja tehkää kirjallinen selvitys sinun toivomuksistasi eron jälkeen. Isän tulisi varata aika lastensuojeluyksiköstä sinulle, jonneka menet yksin keskustelemaan heidän kanssa. Anna heille kirjallinen ilmoitus, kummanko vanhemman luona haluat asua eron jälkeen. Mene sosiaalitoimeen yksin, sillä silloin he saavat tietää sinun toivomuksesi. Jos jompi kumpi vanhempi on mukana, niin he saattavat yrittää vaikuttaa sinun tahtoosi.

Eroneuvokeskukseen voit ottaa myös yhteyttä ja keskustella puhelimessa heidän kanssaan
Tässä yhteystiedot Eroneuvokeskukseen.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/lapset-ja-ero/
------------------------------------------------------------------------------

Hei, Ikäsi puolesta sinulla on oikeus päättää kumman luona asut.. Ja varsinkin jos on noinkin päteviä syitä muuttaa isän luokse, niin kyllä äitisi pitäisi sinut päästää.. Oletko puhunut isäsi kanssa tästä asiasta? ettekö voisi yhdessä puhua äidillesi? Voisit myös ottaa yhteyttä koulun kuraattoriin ja sitä kautta saada asiaa eteenpäin. Myöskin lastenvalvoja voisi auttaa. Äitinä ymmärrän myös äitiäsi, ei ole helppoa luopua lapsesta ja päästää toiselle paikkakunnalle. Mutta kyllä tässä pitäisi ajatella lapsen parasta ehdottomasti, ja sinulla on oikeus saada äänesi kuuluville. Älä luovuta asian kanssa.. Tsemppiä sinulle ja toivotaan että asiat järjestyvät parhain päin.

Tekstistäsi päätellen äitisi tarvitsee itse psykiatria etkä sinä. En tarkkaan tiedä miten tulisi menetellä mutta isäsi ja sosiaaliviranomaiset kaiketi voivat auttaa, myös kouluissa lienee henkilökuntaa jonka puoleen voi kääntyä. Sinulla on ikääkin sen verran että olet oikeutettu itse sanomaan mitä haluat.

Jos oot 12, voit mennä keskusteleen sosiaaliviranomaisesi kanssa joka varmasti toimis tukena keskustelulle. Ei suoranaisesti voi ohittaa 12 vuotta täyttäneen omaa toivetta.

Juttuhan on niin, että voit muuttaa isäsi luo koska vain. Laitat kamat kasaan ja muutat. Kukaan viranomainen ei ala sinun ikäistäsi pakottamaan äidin luo, ts. asumissopimuksen pakkotäytäntöönpanoa tekemään. Kun olet tavaroinesi isän luona, isä voi ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaiseeen asumissopimuksen muuttamiseksi siten, että olet kirjoilla isän luona. Mikäli äitisi ei suostu tulemaan sopimusta tekemään, isäsi voi laittaa asian vireille paikkakuntansa käräjäoikeudessa. Käytännössä oikeus sinun ikäisesi kohdalla tekee päätöksen tahtosi mukaan -ellei ole todella vakavia esteitä asumisesi muuttamiseksi isän luo.

Ole jo sen ikäinen että voit aivan hyvin mennä sosiaalityöntekijän luo. Lasten parissa työskentelevien on pakko ottaa asiasi vakavasti. En tiedä äitisi ja isäsi väleistä, mutta tekstistä sain sen vaikutelman että äitisi haluaa kontrolloida isääsi, että sinua ja ilmeisesti toivoo ettet isäsi luona vierailisi ollenkaan. Ota yhteys joko koulusi kuraattorin kautta tai suoraan sosiaalitoimistoon ja pyydä aikaa YKSIN tapaamiselle. Vasta sen jälkeen äitisi ja isäsi voivat tulla mukaan.

Sinulla on oikeus muuttaa isän luo.

Eli keräät tärkeimmät kamat ja jäät sinne.
Tai puhut koulusi kuraattorille tai terveydenhoitajalle.
En usko, että tekstin näyttäminen äidille auttaa. Sen sijaan jos vaikka sattumoisin hän alkaisi laittaa uhkaustaan toteen, sinulla on oikeus vaatia saada tapaamista sosiaali-ihmisten kanssa ihan yksin. Ja myös vaikka siellä psykiatrilla.
Äitisi ei voi estää isätapaamisia. Vaikeuttaa kylläkin.
Itse keräisin kamat vähin äänin ja menisin isän luo, enkä sieltä enää lähtisi.
Isä saisi ottaa yhteyden lastenvalvojaan/sosiaaliviranomaiseen.

jos on niitä uskovaisia jotka käyttää hyväkseen lapsia ei kannata antaa muuttaa,siellä voi papit alkaa juksemaan

Ei muuta kuin painut soskuun tai koulun terkkarille kertomaan. Äitisi ei yksin päätä sinun asuinpaikkaasi.

Olet yli 12 joten äitisi ei voi asialle yhtään mitään. Sinua kuunnellaan jo oikeudessa ja jos isäsi haluaa että muutat hänen luo laittakaa asiat kuntoon lastenvalvojan kautta.Jos se ei auta viekää asia tuomioistuimeen.Lapsen etu on se mitä ajetaan ja sinun tahto.Ei äidin tahto. Tsemppiä!

Sinun ikäistäsi on kuunneltava, kun päätetään kumman luona olet. Laki sanoo rajaksi 12 vuotta tai vieläkin nuorempaa voidaan kuulla, jos lapsi on niin kehittynyt, että osaa ilmaista oman tahtonsa. Hän ei kuitenkaan saa päättää, kumman luona on. Mene käymään koulusi psykologin, terkkarin, kuraattorin tms. luona. Hän kertoo oikeuksistasi tarkemmin. Olisiko hyvä kuitenkin käydä tämä lukukausi loppuun nykyisessä koulussasi?

varmaan kiusallaan yritä sinua luonaan pitää. Hyvin todennäköisesti vain pelkää menettävänsä sinut kokonaan ja pelkää ettet mene häntä koskaan katsomaan. En tiedä, onko perheessäsi muita lapsia, mutta jos olet vielä ainut lapsi, niin äidillesi voi olla kova paikka päästää irti.

Mutta, jos nyt kuitenkin päätät muuttaa isällesi, niin älä ainakaan kokonaan hylkää äitiäsi ja mene säännöllisesti kyläilemään. Isälläsi näyttää olevan muutenkin paljon läheisiä ihmisiä ympärillä esim. hänen omat vanhempansa ja muuta sukua. Äidilläsi asiat voivat olla toisin.

Kaverilla oli vastaava tilanne että halusi muuttaa isän luokse. Kaverin äiti vastusti isälle muuttoa ja oli välillä jopa vihanen ja agressiivinen. Äidiltä tuli erilaisia uhkailuja jotka oli kiristystä. Vanhempansa painosti muun muassa uskontoasioilla ja muilla joka on mielivaltaa. Kaverin koulu alkoi menemään huonosti kun ei enää saanut nukuttua. Asiat pyöri sillä vain mielessä. Meinasi tulla hulluksi. Sitä jatkui aika pitkään kunnes kaveri romahti täysin ja joutui sairaalaan totaalisen hermoromahduksen takia. Sairaalassa alkoivat tutkia että mistä oireet johtuu kunnes sosiaali ja lastensuojeluhenkilöt tuli kuvioihin mukaan. Kaveri avautui avoimesti sosiaalihenkilöille ettei saanut enää unta kun äiti esti tapaamasta tai menemästä isän luokse. Muuttaminen ei tullu äidin mielestä kysymykseen missään nimessä.
Kaikki romahti kaverilla täysin jota edelsi pitkä kaaos jakso unettomineen öineen. Kaveri pääsi isän luokse sairaalan jälkeen ja äiti joutui ongelmiin kun tieto meni sosiaali ja lastenssuojeluviranomaisille. Nyt tapahtumista on jo mennyt aikaa. Kaverin koulu menee kivasti eikä ole enää niitä ahdistus ja traumoja. Muutama kymppi on kokeista tullut. On kuin täysin eri ihminen ja pystyy puhumaan ja auttamaan muita jotka on kokeneet vastaavaa.
Kannattaa mennä lastensuojeluun ja sosiaalihenkilölle puhumaan asioista. Koulun terveudenhoitajakin voi hoitaa asiaa ja järjestää sosiaalihenkilön ja lastensuojeluhenkilön tapaamisen. Pitäisi järjestyä helposti. Ainakin kaverilla kävi tuuri kun sai apua ja elämä on nyt aivan loistavaa.
Toivottavasti tuo sinun tilanne selviää. Puhu sinäkin koulun terveydenhoitajalle ongelmasta ettet enään jaksa ja kohta romahdat kun sinua kiristetään. Niin muutkin menee puhumaan terveydenhoitajalle joka ohjaa sosiaali ja lastensuojeluihmisille. Tee sinäkin niin. Saat apua ja muut jotka olette samassa tilanteessa. Apua on tarjolla, Teidän pitää auttaa itseänne menemällä terveydenhoitajalle ja puhua asioisa avoimesti kaikki. Ei saa jättää kertomatta mitään. Muutkin on saanut apua ongelmiin.
Tätä neuvo voi ja saa jakaa muille vapaasti. Laittakaa elämä järjestykseen niin kuin itse haluatte. Niin muutkin tekee.

Taas joku ---- ääliö tos välissä ---- justiinsa juu.
Senkuin muutat isälles. Ei äitis sitä estää voi! Joku raja on kyl oltava,
Eli et kai ulkomaille ole muuttamassa?

Hei. Tilatkaa isän kaa aika lastenvalvojalle ni asia käsitellään siellä ja äiti ei voi muuttoa estää koska sinulla on ollut jo 12 vuotiaasta oikeus päättää kumman luona haluut asua. Minun 3 vanhinta lasta aikoinaan ilmoitti et haluun sun luo asumaan (tosin porrastettuna etteivät tulleet yhtä aikaa 1 lähti toinen tuli tilalle) ni otimme yhteyttä lastenvalvojaan ja se oli sillä selvä. Nyt lapset ovat jo aikuisia mut tasapaino elämiseen aivan huipussa ku saivat loppu nuoruuden ja varhais aikuisuuden olla kuonani. Koulu menestyskin parani.
Ei muuta ku tzemppiä asiaan ja toivon sinun kannalta et asia hoituu.

terv 5 lapsen isä

Ei ole 100% varma tästä asiasta, mutta muistaakseni joku 12-13 vuotias voi eron sattuessa itse päättää kenen luona haluaisi asua. Tässä tapauksessa tosiaan varmaan on olemassa joku päätös jo. Mutta kannattaa itse olla yhteydessä johonkin aikuiseen joka ymmärtää lakiasioista, niin saisit tietää mitkä sun vaihtoehdot ovat.

jos nyt tämä on oikea viesti ja olet oikea poika..niin käsittääkseni olet siinä iässä , että sinulla oikeus päättää kumman luona asut.
menet koulussa kuraattorin luo ja kerrot asian ja pyydät päästä lastensuojeluviranomaisen puheille..
ja pyydät isääsi mukaan sinne....

Hei,
Vanhempasi voivat viedä Asian käräjille ja isäsi todennäköisesti tulisi sen voittamaan. Sillä jo 12 vuotta vanhaa kuunnellaan käräjillä ja sinä olet jo 14 vuotta. Se että sinulla on noin paha olla, on surullista ja tilanteelle pitää ja voi tehdä muutoksen.
Toki käräjille lähtö on ikävää ja se on yleensä se viimeisin vaihtoehto, mutta vanhempien tulee kuunnella lastaan ja hänen toiveita, missä haluaa asua ja voi hyvin.

Joten jos vanhempasi eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, niin isäsi täytyy silloin viedä asia käräjäoikeuteen.

Kerro asia hänelle ja yritä jaksaa sen aikaa, kunnes pääset isäsi luokse :) VOIMIA!

Ei kai Sinun muuta tarvitse kuin muuttaa isäsi luo. Jos äitisi ei sitä hyväksy niin haastakoon sitten isäsi käräjille. Eikä varmaan haasta kun tietää häviävänsä.

Sinä saat päättäät kumman luona asut. Ota rohkeasti vaikka ensin yhteyttä oman koulusi terveydenhoitajaan ja kerro hänelle tilanteesta. Tai pyydä, että isäsi varaa ajan kaupunkisi/kuntasi lastenvalvojalle, siellä tiedetään miten tilanteessa pitää toimia! Ole rohkea ja ajattele omaa parastasi. Jos haluat isän luo, niin se on mahdollista, äitisi ei sitä pysty estämään!

Mitä isä sanoo? Onko hänellä mahdollisuuksia huolehtia sinusta? Muuttosi olisi hänellekin suuri elämänmuutos. Onko hänellä uusi perhe? Sopeutuminen ei ehkä sujuisi helposti.
Jos hän toivoo sinun muuttavan luokseen, on hänellä mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Olet varmaankin jo yli 12 v.

Yli 12-vuotiaan sana painaa näissä asioissa. Äitisi varmaan rakastaa sinua, ja haluaa sinun olevan luonaan. Äitisi pitäisi kuitenkin nähdä se että et ole onnellinen nyt, joten hänen pitäisi ajatella nyt sinun parastasi, olet 14 ja tiedät jo mielipiteesi. Puhu isällesi.
Jos heillä yhteishuoltajuus, ei äiti voi yksin päättää eikä estää sinua muuttamasta toisen huoltajan luokse. Tsemppiä !

sulla oikeus asua isälläsiki 12 v vanha saa sanoa oman mielipiteen missä haluu asua tyhmää pitää paikas missä ei haluu olla oma tyttö itellä sama juttu

Kauha-Guru on ahkera poika.

Kauha-Guru on ahdistunut huomionhakuinen kiusaaja. Sitä vituttaa kun ei itse saa huomiota omille ongelmilleen, koska todennäköisesti ei pysty itse jäsentämään itseään tarpeeksi selkeästi saadaksaan osakseen empatiaa. Makee muksu, mut sellasiahan noi vajakit on, kiusaavat kun eivät muuhun elämiseen kykene. Enivei, todella hyviä vastauksia. Kaikki oleellinen on varmaan sanottu jo pariin eri kertaan.

Hei

Isäsi tehtävä on ottaa yhteyttä hänen oman kotikuntansa sosiaalitoimistoon ja pyytää heitä opastamaan, kuinka asiaa lähdetään hoitamaan.

Sinun kannattaa tietysti kertoa isällesi nämä samat jutut mitä tänne kirjoitit, mikäli et ole vielä hänen kanssaan niistä puhunut.

Voit kysyä koulusta keneltä voit kysyä saako 12 v päättää itse missä asuu, minusta sinulla on joi oikeus itse tehdä tuo päätös. http://www.laki24.fi/aihe/23171/

Olet siis 13 tai 14 vuotta. Sen kun pakkaat rakkaat tavarasi ja pyydät isää hakemaan muuttokuorman. Äidilläsi ei ole oikeutta estää muuttamasta, jos isä suinkin pystyy sinusta huolehtimaan, ja ihan oikeesti siellä maalla/kotitalossasi kyllä sun on parempi olla ja kasvaa : )
periaatteessa voisitte junailla niin, että joku päivä kun äitisi tulee töistä tms. menoistaan hän toteaa sinun muuttaneen isälle. Mutta voithan reilusti jutella hänelle, ja jos tiukkaa tekee, uhkaa ottaa yhteys lastensuojeluun! Sinun ikäistäsi joka omasta vapaasta tahdostaan haluaa muuttaa äidiltä isälle ei enää poliisivoimin tai muutenkaan haeta takaisin. Äitisi omalla tavallaan rakastaa sinua eikä raatsisi luopua pojastaan. Haluan uskoa näin, eikä esim. että hän ei halua luopua elatusmaksuista jotka isä joka kuukausi sinusta maksaa, plus lapsilisät.

Tosi fiksu kirjoitus aloittajalta vaikka lapsi onkin. Miksi äitisi ei anna sinun muuttaa isällesi, koska sitä itse haluat ja sinulla on siellä kaikki. En ymmärrä ollenkaan, mitä äitisi päässä liikkuu. Onko isäsi juoppo vai onko hän katkera erosta? Onko isälläsi uusi, eikä äitisi hyväksy häntä? Lienee vaikeita kysymyksiä lapselle, mutta kirjoituksesi oli niin kypsä, että uskallan kysellä tällaisia "aikuisten asioita". Puhuit autoista, harrastatko ehkä jokkista? Jos, niin sinulla on hieno harrastus ja jatka sitä. Keskustele koulukuraattorin kanssa, hän varmasti osaisi neuvoa sinua parhaiten ja ottaa yhteyttä äitiisi.

Soita johonkin lasten ja nuorten puhelimeen, jossa voit jutella jonkun auttavan aikuisen kanssa turvallisesti. Hän antaa sinulle neuvoja mitä oikeasti voi tehdä ja mitä ei. Puhelinnumeron löydät netistä. :) Tsemppiä!

terve! jos olet yli 12 vuotias saat itse päättää kummalla asut! mene juttelemaan koulun rehtorin tai koulupsykoligin kanssa, kuraattorin! tai soitat itse suoraa sossuu asiastasi! itse aikoinaan soitin itse sossuu ja 2kk meni pääsin VIHDOIN isäni luo asumaan

14 v saa muuttaa ja päättää kumman vanhemman luona asuu. Kerää kamas vaan ja lähde. Tehkää muuttoilmoitus.

Äitis ei anna sen takia muuttaa kun saa sinusta elarit ym. yh tuet. Muuttosi johdosta hän joutuisi maksamaan isällesi.

Äitisi ei voi enää määrätä ja jos haluat lähteä niin lähde. Jos isäsi haluaa sinut luokseen asuman niin olet ihan vapaa lähtemään.

Keräisin tavarat silloin kun äiti on pois kotoa niin ei tule turhaa draamaa, riitaa ja kyllä se äiti siitä selviää kun on pakko. Naiset osaa ottaa kaikki keinot peliin, itku potku raivareineen, niin teki minunkin äitini kun halusin pois kotoa kun siellä oli ihan sairas ilmapiiri eikä mitään omaa rauhaa. Opiskeluni meni aivan pieleen ja ihan kaikki luulosairaan ja läheisriippuvaisen äitini kanssa asuessani. Ei saanut koskaan nukkua edes viikonloppusin niin pitkään kuin halusi.

Olisin mennyt muualle jos olisi ollut mahdollisuus mutta kun ei ollut. Vasta kun löysin poikakaverin hän rohkaisi muuttamaan pois, no en muuttanut hänen luokseen vaan hän auttoi asunnon haussa kun kotoa en saanut mitään apua. Äitini vain hukkui minua joka päivä ja purki jotain traumojaan, koitti tehdä minusta jotain vammaista että pysyn siinä hänen paska sankonaan. Äitini on vieläkin päästään sairas ja minä oirehdin silloin tällöin juomalla pään täyteen niin ettei tarvitse ajatella. Nollaan välillä niin ettei äitini manipulointi vaikuta ja lähden puhtaalta pöydältä ajattelemaan. Äitini kasvatti minua häpäisemällä ja pelottelemalla niin paljon että on on mennyt puoli elämää siitä selviytyäkseen ja olen voiton puolella jo. Se hyöty siitä on että ymmärrän samankaltaisten kohtaloita ja osalle jää niin pahat vauriot ettei koskaan kykene niitä ylittämään.

Äitini jatkoi sukupolvesta toiseen samaa paskaa niin kuin monet muutkin. Elän vaurioideni kanssa koko ikäni ja tiedän että kaikilla ihmisillä on jokin vamma, toisilla se vaan näkyy ulospäin ja toisilla ei. Sitä vammaansa voi sitten toteuttaa joka asiassa yli äyräiden menemällä aivan äärimmäisyyksiin. Sen keski tien kulkemisessa harva onnistuu.

Lapsuudessa minusta oli aivan kamalinta kun joutui ottamaan sen aikuisten roolit ja tehtävät mitkä ei olisi kuulunut ollenkaan siihen. Aivan sekopäisten sukulaisten joukkoon heitettiin joilla sliippasi pahasti.

Viimeinen niitti oli kun piti mennä alasti saunaan äidin miesystävän kanssa murkkuikäisenä niin en ymmärtänyt että MIKSI? En halunnut katsella äidin poikaystävää alasti ja järkytyin. Inhosin muutenkin sitä äijää ja sitten että vielä meidän olisi pitänyt olla alasti saunassa niin ei voi jumalauta mitä äitini päässä oikein liikkui. Seuraava sen äijä tuli rintojani hieroon yllättäen kun istuin huoneessani työpöytäni äärellä. Se äijä oli kiinnostunut enemmän minusta kuin vanhasta akasta. Kerro nyt sille äidille että näin pääsi käymään ja se ukko olisi varmaan valehdellut ja laittanut mielikuvitukseni laskuun. Eikä se tähän lopu vaan sen sen seuraavakin mieskin oli enemmän minusta kiinnostunut kun äidistäni.

Miksi yksinhuoltajat kerää just näitä äijiä jotka eivät ole siitä vanhasta akasta kiinnostuneita vaan tyttärestä? Joo ja jos on lapsia niin lapsiin sekaantujista. Miksi ne vanhat ämmät eivät huomaa mitään erikoista niissä miehissä mitä ne kotiinsa raahaavat?

Kenellekkään normaaleille ei yh kelpaa ja ne joillekka kelpaa niin niillä on jokin taka-ajatus käyttää lapsia tai nuoria hyväkseen.

Tässäkin tapauksessa pojalla olikohan tullut kyllästyminen äidin miesystäviin sillä kukaan lapsi ei lähde ihan ilman mitään vakavaa syytä vaihtamaan asuinpaikkaansa. Minulla olisi ollut syytä vaihtaa jos olisi ollut vaihtoehtoja mutta kun ei ollut.

Jos joku vanha ämmä huijaa itseään niin huijaa mutta suurin osa kaikista miehistä haluaa nuorta. Vanhat ämmät eivät enää kiinnosta yhtään ketään vaikka kuinka pitäisi itsensä nuorekkaana millä keinoilla tahansa niin vanha on vanha. Yksinhuoltajat saa juuri ne sairaat ylijäämä miehet joita ei kiinnosta se vanha akka vaan ne sen lapset. Miten ihmeessä ne kuvittelevat olevansa vanha nahka niin tärkeitä niin että menee nuorten ylitse?

Eivätkö he näe kuinka niillä silmät kiiluvat nuorten perään tai miksi vanha ämmä voi niin sokea olla että ihan oikeasti kuvittelee sen miehen olevan kiinnostunut enemmän vanhasta nahasta, ryppyisestä naisesta kuin jostain tuoreemmasta. Olen 50v ja kukaan mies ei katso vaikka olen hyvin säilynyt niin kuin kaksikymppisenä sain hätyytellä pois innokkaimpia. Nyt saan olla ihan rauhassa niin ettei kukaan mies ahdistele.

Mee sinne äitisi helmoihin.

Hei nuorimies ! Luin viestisi ja kysymyksesi, ja se toi mieleen kipeät muistot 10 vuoden takaa kun oma poikani halusi muuttaa isänsä luokse. Minusta sinun ehdottomasti pitää saada toteuttaa oma unelmasi, on kysymys sinun elämästäsi. Olet jo sen ikäinen että voit muuttaa isäsi luo ja sinun mielipiteelläsi on painoarvoa jos tulee huoltajuus-oikeusjuttu. Äidilläsi on varmaan nyt menossa joku omistus-luopumisentuska-pelko eikä halua päästää irti sinusta mikä on ymmärrettävää mutta se on itsekästä, ja hänen tulee antaa sinulle vapaus tehdä kuten itse haluat. Lähde rohkeasti toteuttamaan omaa elämääsi, riidoitta ei välttämättä selvitä mutta niistäkin selviää. Kun kerran isäsi tukee asiaasi niin lähdet hänen kanssaan yhdessä toteuttamaan asiaa, äidillesi voit sanoa että ymmärrät häntä ja rakastat häntä, mutta että paikkasi on muualla. Jos hän ei hyväksy päätöstäsi se on sinulle vaikeaa ja surullista, mutta vain sinä voit elää sinun elämäsi, joten sinun on tehtävä kuten itse parhaaksi näet. Onnea ja voimia matkaan !

Hei! Meneppä keskustelemaan koulusi kuraattorin luo. Hän pystyy sinua (toivottavasti) auttamaan. Useimmiten he ovat tosi kivoja :)

Nämä pisteviestit on tyhmiä, hankaloittaa oikean viestin lukemista ja ei kuulu asiaan ollenkaan. Poistakaa asiaan kuulumattomina

Vaikutat ikäiseksesi hyvin kypsältä ja fiksulta tyypiltä. Tuntuu, että se äiti teidän perheessä on se nillittävä teini. ei ole kovin aikuismaista käytöstä tuo katkeruuden purkaminen omaan lapseen ja jopa uhkailu.

itsellä oli vähän vastaava kokemus. Oma neuvo olisi, että pakkaa kamas ja muuta takaisin isäs luo ennen kuin on liian myöhäistä. Eli vielä kun sopeudut vanhoihin ympyröihin. Jos viivyttelet niin kohta huomaat, ettet enää tunne oloasi kotoisaksi siellä isänkään luona. Kavereille on ehtinyt muodostua uusi kaveripiiri ja omat uudet ympyrät, joissa sä edelleen tunnet olos orvoksi.

Äitis selviää kyllä. Sen pitäis mennä johonkin terapiaan. Sä olet 14v. jätkä! Et sä voi alkaa äidilles mieheks. Normisti äiti löytää itselleen uuden miehen ja rakkauden ja antaa pojalleen siimaa elää omaa elämäänsä. Kohta sä huomaat olevas kolmekymppinen mamman kotipoika-neitsyt, jota äiti edelleeen pitää valtansa alla kiristämällä ja syyllistämällä. Et sä pysty auttaan äitiäs ja ratkoon sen ongelmia. Anna sen itse kohdata omat sokeet pisteensä. Siihen on ihan ammattiapua tarjolla ja tosi paljon. Niin se pystyy oleen parempi äiti sulle.

Taitaa olla miessakkien provo. Totta kai 14 v ikäinen voi muuttaa isänsä luo jos tämä on toinen huoltaja. Sossu ei yllensä valita vaikka isä joisi perintörahasi tai et kävisi koulua lainkaan. Niin että keräävaan kimpsusi ja kampsusi ja muuta iskälle . Käyt sitten aina välillä äidillä viikonloppuna tai kylässä.

Tasa-arvovaltuutettu Tiedote 17.2.2011.

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen

– Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat
tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien
yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan
Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa
foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on
muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu
on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle,
joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista.
Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei
kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.

– Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata
oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että
ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa
sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on
vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että
nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

– Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta
selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viran-
omaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista
on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat
äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan
voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat
keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen
kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus
vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana
ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa
vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti
ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa
opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja
terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain
muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset
isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan
ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin
usein suunnattu Kelaa vastaan.

Lisätietoja:

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, puhelin (09) 1607 4465,
ylitarkastaja Minna Lundell-Kiuru, puhelin (09) 1607 4455.
---------------------------------------------------

2/2015
1/2015
4/2014
3/2013
2/2013
1/2013
4/2012
3/2012
2/2012
1/2012
4/2011
3/2011
2/2011
1/2011
4/2010
2/2010
1/2010
4/2009
3/2009
Lapsettomien isien maa
Ihan tavallinen nainen
Anarkistimummo tahtoo naistenlehtimarkkinoille
Kolumni: Synnyttäjän kaventunut valinnanvapaus
Toimituksen valinnat
Reija Ilves
2/2009
1/2009
4/2008
3/2008
2/2008
1/2008
4/2007
3/2007
2/2007
1/2007
LAPSETTOMIEN ISIEN MAA

Äidit osaavat erotilanteessa temput, joilla isältä viedään yhteys lapsiinsa. Eikä siinä vielä kaikki. Yhteiskunta auttaa heitä siinä, sanovat eroisät.

teksti Maria Säkö kuvitus Mirka Suikkanen

VESA JÄI aikoinaan koti-isäksi, kun poika oli vielä vauva. Vaimo Minna opiskeli. Kun lapsi oli parivuotias, Minna ilmoitti haluavansa avioeron. Hän haki apua turvakodista ja syytti Vesaa väkivallasta ja insestistä.

Vesa oli shokissa väitteistä. Hän vei tutkinta-aineiston Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (Teo), koska huomasi, ettei Stakesin insestitutkintaan laatimia sääntöjä ollut noudatettu.

Ydintyöryhmä sai Teolta huomautuksen. Se ei vaikuttanut mihinkään. Vesa ei ole tavannut lastaan vuosiin. Virheellisen tutkinnan tehnyt lääkäri jatkaa työssään.

Avioeroisien tarinoissa toistuvat samat syytökset: Äiti hakee eroa yllättäen. Hän on suunnitellut eroa pitkään ja ottanut selvää, miten saada yksin- tai ainakin lähihuoltajuus eli lapset luokseen asumaan. Jos tilanne näyttää heikolta, äiti voi aina heittää insestikortin hihasta.

"Tiedän sairaaloita, joissa lääkärit usein tutkivat insestitapaukset väärin eli eivät noudata suosituksia ja kirjoittavat insestiepäilylausunnot väärin perustein. Ja sosiaalityöntekijöissä on suuria alueellisia eroja", sanoo vapaaehtoistyössä eroisien tarinoita kuunnellut Ari Jousmäki, joka on toimittanut syksyllä ilmestyvän Syytettynä isä -pamfletin.

"EN OLE KATKERA, mutta kuitenkin / joskus tuntuu että liikaa menetin", tulkitsee Reijo Kallio vuonna 1980 levytetetyssä camp-iskelmäklassikossa Viikonloppuisä. Internetin keskustelupalstat ovat täynnä lapsettomien isien samanhenkisiä tilityksiä. Paitsi, että ne eivät ole ollenkaan camp. Niitä lukiessa kihoavat kyynelet silmiin.

Eroisien asia on pop. Sitä liputtavat muun muassa vasemmistoliiton ja vihreiden tuoreet miespoliittiset ohjelmat. Mutta onko kyseessä sarja murheellisia yksittäistapauksia vai laaja tasa-arvo-ongelma?

Tilastot näyttävät tältä: Vuonna 2007 tehtiin Suomessa 34 359 sopimusta lastenhuollosta, joista yhteishuoltoon päädyttiin 31 768 tapauksessa. Yksinhuoltajaksi jäi 2 269 äitiä ja 322 isää.

Tässä vaiheessa on tarpeen muistuttaa, että vain pieni osa huoltajuuskysymyksistä paisuu riidoiksi. Oikuedessa käsitellään 2 000 huoltoriitaa vuodessa. Niiden osuus vuosittain ratkotuista lapsen huoltoa koskevista asioista on vain 4-5 prosenttia. Sekin on tietysti liikaa.

Periaatteessa isien asema on kohentunut sitten Viikonloppuisän ilmestymisen. Aiemmin yhteishuoltajuutta ei annettu, jos äiti ei sitä hyväksynyt. Nykyään yhteishuoltajuutta pidetään ensisijaisena vaihtoehtona ja siihen päädytään lähes kaikissa avioeroissa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Käytännössä yhteishuoltajuus on liian usein äitien huoltajuutta ja pikemminkin erottanut isiä lapsista. Yhteishuoltoratkaisuissa 14 670 lasta jäi asumaan äidin kanssa, 3 065 isän kanssa.

PERUSASIAT. Ehkä joidenkin miesten kannattaisi alkaa niistä. Monet feministit, kuten Anna Moring (vihr.), ovat sitä mieltä, että huoltajuuskiistoissa näkyy se, että isät kantavat pienten lasten hoivavastuusta vain murto-osan. Suomessa naiset käyttivät vuonna 2007 vanhempainpäivärahoista 94 prosenttia, miehet kuusi.

Arjen tutkijoiden mukaan lastenhoito pysyy äidin työnä myös vanhempainvapaa- ja hoitovapaakausien jälkeen. Jo kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä nainen käyttää kymmenen tuntia viikossa enemmän kotitöihin kuin mies. Ennen lasten syntymää naisen rahat ovat naisen rahoja; miehen rahat miehen. Ensimmäisen lapsen synnyttyä naisen rahat muuttuvat jotenkin kummasti perheen rahoiksi, miehen rahat pysyvät miehen rahoina.

"Jos vallitsisi täysi tasa-arvo perheen työnjaossa, miehet eivät varmasti kokisi niin laajasti tulevansa syrjityksi näissä asioissa", muotoilee Lastensuojelun Keskusliiton eroneuvontaa jakavan Neuvo-projektin johtaja Heikki Koiso-Kanttila.

Koiso-Kanttila muistuttaa, ettei lasta voi ikään kuin ansaita itselleen. Lapsen suhdetta kumpaankaan vanhempaan tai kummankaan vanhemman sukuun ei saisi katkaista.

Jos äidit hoitavat lapsiaan enemmän ennen eroa, eikö ole luontevaa, että tilanne jatkuu eron jälkeen samanlaisena? Koiso-Kanttilasta on vanhanaikaista painottaa sitä, että lapsen ympäristö muuttuu mahdollisimman vähän. Nykyisin pidetään tärkeämpänä, että lapsella säilyy yhteys molempiin vanhempiin.
------------------

Ota kamasi mukaan ja muuta isäsi luo se onnistuu. Nähty on omassa perheessä.

Itse kertoisin murheesta esim. koulun kuraattorille. Hän ammattilainen ja ymmärtää.
Kerro että haluat menestyä koulussa, ja sinulle ystävät , ja isän apu,ja läsnäolo tähän tärkeää.

Muista äitisi on aikuinen ihminen (yli 18v) hänen tulee kuten kaikkien muidenkin aikuisten pystyä asettamaan järki tunteiden edelle ja omata edes jonkin sortin tunneälyn aakkoset on turha alkaa säälimään jos toisen lärvi on kuin petolinnun perse kun mainitsee isän vain sen vuoksi JOS hänellä itsellään on huonoja kokemuksia isästä hänen on ymmärrettävä että lapselle isä ei merkitse samaa huonoa kokemusta."Jollei asenne muutu, niin isän luo ei ole asiaa ja vien sut psykiatrille " tuo lähentelee jo psykologista terroria oman turvallisuuden tähden kuten kjhgf3 19.1.2016 11:16 sen mainitsi kuraattori on hyvä henkilö jolle tuollaisesta PITÄÄ (siis ei voi vaan ehdottomasti pitää) ilmoittaa.

Hei,
kaikkein viisainta on aikuisten jutella tällaiset asiat. Sinä olet kuitenkin lain mukaan jo sen ikäinen, että sinun ääntäsi ja mielipidettäsi täytyy kuunnella. Toivon todella, että asia ratkeaa parhain päin ja saisit elämääsi tasapainoa ja iloa. Älä jää yksin, nuorten auttavia puhelimia on olemassa. Entä se koulu- onko siellä kuraattoria? Käy juttelemassa hänelle, hän on koulun sosiaalityöntekijä.

Mitä jos menisit juttelemaan kuraattorin kanssa? Sieltä voisit saada aikuisen tuen tälle asialle ja joka voisi sitten jutella vanhempien kanssa.
Itsellä saman ikäinen poika ja välillä on keskusteltu isän luokse muuttamisesta, tiedän että siellä on paljon hyviä asioita joita poika kaipaa. Aina olen sanonut että saa tehdä päätöksen itse ja tuen sitä aina, eikä mun rakkaus siihen pääty että asuu eri osoitteessa, voisin jopa muuttaa johonkin lähemmäs että kulkeminen olisi helpompaa :)

Lapsi saa päättää kumman vanhemman luona asuu 12 vuotta täytettyään. Jos haluat muuttaa, äitisi ei voi estää sitä. Äitilläsi voi olla muita syitä kuin sinun etusi tässä asiassa. Niitä voi olla hänen oma identiteettinsä äitinä. Hän voi hävetä, sillä ajattelee muiden pitävän häntä huonona äitinä kun lapset muuttavat pois. Hän voi myös kaivata elareita isältäsi. Sano asia isällesi, että hän voi hakea sinulle koulupaikkaa.

Maalaispojat kuuluu maalle. Kun itsekin koet noin, niin on kyllä aika julmaa riistää lapsi juuriltaan. Itse olen maatalon emäntä, ja vaikka meille ero tulisi, niin lapset ei kyllä täältä haluaisi minnekään muuttaa. Jos haluan pysyä lasteni elämässä, niin minun on erotapauksessa viisasta pysyä itsekin jossain täällä lähellä. Näin se vaan menee, kun lapset ovat tänne maalaiselämään kasvaneet.