Olen havainnut että minulla on yleissivistyksessä suuri musta aukko. Mulla jäi seitskytluku väliin. Viiskytluvulla olin huoleton nauravasilmäinen lapsi kukkaiskedolla , kuuskytluvulla kapinallinen, mutrusuu murkku ja cool teini-ikäinen takametsän prinsessa ja sitten lähdinkin pois ....ja palasin kymmenen vuotta ajassa kun muutin E-Amerikkaan jossa minusta tuli nopeasti järkevä ja vastuuntuntoinen aikuinen: avioliitto, perhe, oma bisness, iltatyöt ja sittemmin korkeakouluopinnot...tiedän, väärä järjestys, mutta silloin kun ikäiseni täällä ruotsissa elivät villiä ja vapaata 70-lukua, minä olin yrittäjä, opiskelija, äiti ja perheenemäntä (Doña Paloma).
Olen katsellut valokuvia 70-luvun nuorisosta täällä, kuunellut muisteloita barrikaadeista, seksuaalisesta vallankumouksesta, rintaliivien polttamisista, palestiinashaaleista, proggareista ja yleisestä holtittomuudesta. Tunnen että olen jäänyt paljosta paitsi (Legolassi tosin vakuuttaa että en ole jäänyt mistään paitsi että ei se niin ihanaa ollut).
Kertoisitteko minulle 70-luvun elämästä.
Nostalgia On Toinen Nimeni
24
117
Vastaukset
- ETYK-1975
Kertoisin. Vaan minulla kuten meillä suomalaisilla on vaitiolovelvollisuus. Emme saa paljastaa isänmaamme asioita.
Tunnussanoja olivat Simpauttaja. Hurriganes. Juice. Hector. Abba (Silli tietenkin). JNEEi tarvi valtionsalaisuuksia. Eikä niin kauheesti politiikkaakaan. Omakohtaisia kokemuksia. Mikä oli villein ja vapain oma tekosesi, hulvattomin kokemuksesi, muistorikkain tempauksesi seitskytluvulta (vr. flegun Tukholmanriossu) ?
- Hihiiiiii
"jossa minusta tuli nopeasti järkevä ja vastuuntuntoinen aikuinen" Itsetuntoa ainakin on riittävästi...
- sellaista.silloin
70-luvulla käytiin naisissa, yhdyttiin yhdeksi kokonaisuudeksi hekuman huipuksi sulattiin rakkaudesta, sikistiin jälkikasvu.
- Aika-multaa-Kekkosenkin
Ihan kyllä piti opetella kaikki manuaalisesti, kädestä pitäen. Minullakin meni reisille monta kertaa, ennen kuin kokemus ja rytmi löytyi. Ei ollut helppoa 70 luvulla ja ilmapiirikin niin ahdistunut, moraalinen, syyttävä ja Urkkia pelkäävä, että ei mitään rajaa. Paitsi Venäjän rajat, niitä piti kunnioittaa. Ruotsiin pääsi onneksi helpommin.
- muistan
Eiköhän tämän palstan kirjoittajista moni tehnyt lapsia 70-luvulla ja mitä tulee noihin rintiskoiden polttamisiin ym., niin taisi olla pienen joukon tekoja.
Ketkä oli mukana vanhan valtaamisessa?
Mielenosoituksissa Vietnamin sotaa vastaan?
Ketkä poltti pilveä ja käveli paljain jaloin kaupungilla?
Kenellä pojista oli lapaluille ylettyvä suora vaalea tukka?
Kuka oli kommunisti?
Kuka asui kommuunissa?- Sadas-päämies
HIP-PI-HIP-PI HEIJAA.
Entiset kukkaisnuoret, nykyiset sateenkaarikansalaiset.
Kommuuneissa asuivat kommarit, lähinnä. Taistolaisiksikin heitä sanottiin ja Sadankomitealaisiksi etupatsaanaan Ilkka Taipale niminen psyki joka pelasti Pasilan vanhan aseman.
Rintsikoitakin poltti kaksi naista suomen kaikista (kolmesta) feminististä, ja oli muuten tosi pienet päärynät vai peräti viinirypäleet jotka paljastuivat rintsikoiden jälkeen. Olen nähnyt, en koskenut en imaissut. Paloma.se.co kirjoitti:
Ketkä oli mukana vanhan valtaamisessa?
Mielenosoituksissa Vietnamin sotaa vastaan?
Ketkä poltti pilveä ja käveli paljain jaloin kaupungilla?
Kenellä pojista oli lapaluille ylettyvä suora vaalea tukka?
Kuka oli kommunisti?
Kuka asui kommuunissa?Muistan hyvin tapahtuman
Muistan hyvin Vanhan valtaamisen. Asuin silloin Hietalahdessa noin 1 km Vanhalta, joten kävelin joka päivä sen ohi mennessäni asunnolleni. Yhtenä iltana Vanhan edessä oli paloauto, joka tuuletti Vanhaa ylioppilastaloa, koska taloon oli heitetty jonkinlainen savupommi. En kauaa seurannut tapahtumaa, vaan menin asunnolleni tekemään tehtäviäni. TV:n uutislähetyksestä sitten samana iltana näin, että kommunistit olivat vallanneet Vanhan. Minä en ollut siellä rähinöimässä, koska olin jo silloin isänmaallinen mies.
- k-kk
Kaikki noi tyypit on nykyään ministereitä ja pääjohtajia,ei ne tääl kirjottele
Olet varmastikin oikeassa! Poliittisesti valveutuneista nuorista tuli kansakunnan johtajia. Kaikilla oli tosin mahdollisuudet, mutta ei ehkä tarpeeksi motivaatiota.
Olis kyllä kiva jos ne kirjottelisi täällä.- nollakaksinolla7
Paloma.se.co kirjoitti:
Olet varmastikin oikeassa! Poliittisesti valveutuneista nuorista tuli kansakunnan johtajia. Kaikilla oli tosin mahdollisuudet, mutta ei ehkä tarpeeksi motivaatiota.
Olis kyllä kiva jos ne kirjottelisi täällä.Paitsi että ne käänsi takkins kokonaan; tulenpalava taistolainen onkin ylempänä rikkauksissa kuin yksikään kokoomuslainen koskaan, vieläkään. Ei kannata kadehtia.
Katsoitteko Sailaksen haastattelun viime viikolla? Häntä kunnioitan, ei mennyt mukaan hölötyksiin, ne oli rikkaiden pappojen pojat ja heitä nuoleksivat mielestään viksut ja radikaalit naiset jotka Vanhan *valtasi*. Voi pyhä Sylvi kuitenkin.
Et ole jäänyt mistään älykkästä paitsi paloma. Älä haikaile 70-luvun perään, typerä vuosikymmen se oli. Tai kyllähän me järkevät elettiin viisaasti ja tehtiin muutama lapsi kun jotkut yksittäiset hömelöt hihhuili muka barrikadeilla.
- hytinäx1
Täältäpä Paloma sinulle 70 luvun nostalgiaa Ruotsista.
https://youtu.be/wNiBL7D5krYHehe....ainoo 70-luvun tv-ohjelma mitä olen katsonut (töissä pakosti) on ollut "Fem myror är mer än fyra elefanter" :)
- hytinäx1
Muutin Ruotsiin 70 luvulla . Silloin alkoi tulla katukuvaan punkkarit , kyllä heitä kauhisteltiin. Ja sitten tuli Chilen sotilasvallankaappaus ja Ruotsiin tuli poliittisia pakolaisia Chilestä.
Sitten olivat nämä Länsisaksan terroristit Baader Meinhof jotka tekivät pommi-iskujaan, kuten myös IRA. Länsisaksan suurlähetystöön Tukholmassa iskivät nämä RAF:n terroristit vuonna 1975 ja siinä rytäkässä kuoli neljä henkilöä.
En ollut mukana missään protestiliikkeessä enkä osallistunut mielenilmaisuihin.
Suomiseurat Ruotsissa olivat vielä virkeitä ja toimintaa oli aika paljon.- Lisuke-muistoihisi
Unohdit kuuluisan pankkiryöstön ja siitä aiheutuneen panttivanki tilanteen joka poiki Tukholma-syndrooman. Tapahtui muistaakseni 1973?
Mutta kesyähän tuo oli verrattuna nykyaikaan jossa tapahtuu vaikka mitä ja karua.
Kuusikymmentäluvun loppu ja seitsemänkymmentäluvun alkukin vielä olivat poliittisen valveutumisen aikaa E-Amerikassa. Elettiin Che Guevaran, Kuuban vallankumouksen, militäärijunttien, USA:n ja CIA:n sekaantumisen (takapihan järjestykseenpanemisen), tupamarojen, sissiliikeiden ja Costa Gavrasin State of Siege-elokuvan jälkimaininkeja.
Nuorilla oli politiikan ohella vähän rahaa ja aikaa ja mahdollisuuksia kaikkeen länsimaiseen hapatukseen.
Oma paikallinen kulttuuri oli voimakas ja valliseva.- hytinäx1
Jepp, Che oli jo kuollut vuonna 1967 ja Castron Kuba sai venäjältä apua.
- Shekkivaara-cuzessa
Ryhtyikö tuo Gastro sittemmin Gastronomiksi?
- chefideletc
hytinäx1 kirjoitti:
Jepp, Che oli jo kuollut vuonna 1967 ja Castron Kuba sai venäjältä apua.
Castrosta oli mielenkiintoinen dokumenttiohjelma tv:ssä muutama päivä sitten. Teemalla, muistelen. Voisi löytyä Areenasta. Kannattaa katsoa - vaikka Fidel vielä onkin elävien kirjoissa?
- att2
70 luku oli perhe-elämää vuoteen 2007 60 luku oli toista.
Seitkytluku oli minulle henkilökohtaisesti aikuistumien vuosikymmen.
Seitkytluvun alkupuolisko oli hulvatonta biletystä. E-pillerit ja seksuaalinen vapautuminen. Opiskelin itselleni ensimmäisen ammatin. Yöunet eivät olleet meikäläisen juttu, vaan nuoruuden innolla mentiin. Pettymyksiä, mutta myös elämää pää pilvissä. Muutto toiselle paikkakunnalle ja uuteen sopeutumista.
Seitkytluku oli työntekijöille kulta-aikaa. Työhön ei tarvittu CW:n värkkäämisiä ei työhaastatteluihin keskittymistä, työpaikan ovilta vedettiin sisään halukkaat. Työsopimusehtoja neuvoteltiin ja lakkoiltiin herkästi. Toimin ammattiyhdistysliikkeessä aktiivina. Olin monessa mukana mm. lakkovahtina ja vedin tiukkaa linjaa. Tajusin myöhemmin, että se barrikaadeilla kailottaminen ei osaltani kannattanut. Rikkurit kiilasivat ylös ja ohi työpaikkani hierarkiassa,
Myöhäisheränneenä seitkytluvun puolessaväliin aloin opiskelemaan. Samoihin aikoihin tapahtui sitoutuminen ensimmäiseen parisuhteeseen. Opiskelu ja hyvin toiminut parisuhde tyynnytti hurjan luontoni ja kouhotukset tasaantuivat.
Seitkytluvun lopulla olin taas sinkku. Mietin, että se oli nyt tässä. Olin loppusuoralla perusopinnoissani ja ilman miestä ja lapsia. Kävin läpi voimakasta kolmenkympin kriisiä.
Sitten vaihtui vuosikymmen. Kahdeksankytluku oli minulle nousua työhierarkiassa, avioliitto ja lapset sekä lisäopiskelua.Minulle seitkytluku oli myös aikuiseksi kasvamisen, oman persoonan muodustumisen aikaa ja vaikka minunkin vuosikymmen alkoi ankaralla biletyksellä (niinkuin varmaan monen muunkin), mutta se sisälsi myös maailman avartumista, kotikielen pysyvää vaihtoa, uusia kulttuureja ja paljon sopeutumista, Mutta ennen kaikkea se teki minusta MINUN. Se muovasi, hahmotti, leimasi ja viritti minut siksi mikä nyt olen. Perusolemukseltani. Kaikki mitä on tullut senjälkeen on vain kuorta minkä voi ottaa pois (vr. monikerroksinen keltasipuli).
Siksi kai minua kiinnostaakin juuri tuo vuosikymmen,joka elettiin niin eri tavalla täällä Pohjolassa, jossa oman ikäluokkani "coming of age", varsinainen aikuistuminen tapahtui viin paljon vapaammissa ja ekonomisesti väljemmissä puitteissa. Minun seitskytlukuani (kun kuuskytluvun loppupuolen ja 70-luvun ensimmäisen kahden vuoden partyt olivat ohi ja arki alkoi) oli perhe-elämää, työtä ja opiskelua. Kaikkea samaan aikaan. Intensiiviset, ihanat vuodet, parasta elämässänikö? Mutta villiä ja vapaata? Ei todellakaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.359714- 415294
- 434973
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk2033821- 133333
- 443138
- 312906
- 442573
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise692542- 562453