Lasten ja lastenlasten perintö

Siis jos lapsen lapset ovat saman arvoisia.

Pikku tarkennus:
//Lapsilla on lakiosa, joka on vähintään puolet lakimääräisestä perintösouudesta//

Lakiosa ei ole vähintään puolet, vaan puolet lakimääräisestä perintöosasta.

erk-ki kirjoitti:

Pikku tarkennus:
//Lapsilla on lakiosa, joka on vähintään puolet lakimääräisestä perintösouudesta//

Lakiosa ei ole vähintään puolet, vaan puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Lue lisää

Kyllä lakiosa on nimenomaan VÄHINTÄÄN puolet lakimääräisestä perintöosasta eikä kuten yleensä luullaan tasan puolet siitä.

Syy on siinä, että lakiosalaskelmaan saatetaan joissakin tapauksissa tehdä lisäyksiä, jotka eivät vaikuta lakimääräiseen perintöosaan.

Esimerkki:
Miljooonaomaisuuden omistava perittävä on antanut 10.000 euroan arvoisen kellon lahjaksi yhdelle kahdesta lapsestaan kolme päivää ennen kuolemaansa. Hän on lahjakirjassa todennut, että kello ei ole ennakkoperintöä. Lahjaa on pidettävä kuitenkin testamentiin rinnastuvana lahjana.

Lakimääräinen perintöosa on:
1.000.000 € : 2 = 500.000 €

Lakiosalaskelma:
jäämistö 1.000.000 €
testamenttiin rinn. lahja 10.000 €
lakiosajäämistö yhteensä: 1.010.000 €

Lakiosa on 1.010.000 € : 2 = 505.000 €

Lakiosan suhde lakimääräiseen perintöosaan 505.000 : 1.000.000 = 0,505 eli yli puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Sama periaate koskee suosiolahjaa ja ylisuuria henkivakuutusmaksuja.

Esimerkki 2:
vain tuhat euroa tilillään kuollessaan omistava tilanomistaja on lahjoittanut yhdelle kahdesta lapsestaan miljoonan euron arvoisen tilansa määräten lahjakirjassa, että tila ei ole ennakkoperintöä. Sitä on kuitenkin pidettävä suosiolahjana.

Lakimääräinen perintöosa:
1.000 € : 2 = 500 €

Lakiosalaskelma:
jäämistö 1.000 €
suosiolahja 1.000.000 €
lakiosajäämistö yhteensä: 1.001.000 €

Lakiosa on 1.001.000 € : 2 = 500.500 €

Lakiosan suhde lakimääräiseen perintöosaan 500.500 : 1.000 = 500,5 eli yli 500 kertaa lakimääräisestä perintöosasta!!!

katkera-pala kirjoitti:

Kyllä lakiosa on nimenomaan VÄHINTÄÄN puolet lakimääräisestä perintöosasta eikä kuten yleensä luullaan tasan puolet siitä.

Syy on siinä, että lakiosalaskelmaan saatetaan joissakin tapauksissa tehdä lisäyksiä, jotka eivät vaikuta lakimääräiseen perintöosaan.

Esimerkki:
Miljooonaomaisuuden omistava perittävä on antanut 10.000 euroan arvoisen kellon lahjaksi yhdelle kahdesta lapsestaan kolme päivää ennen kuolemaansa. Hän on lahjakirjassa todennut, että kello ei ole ennakkoperintöä. Lahjaa on pidettävä kuitenkin testamentiin rinnastuvana lahjana.

Lakimääräinen perintöosa on:
1.000.000 € : 2 = 500.000 €

Lakiosalaskelma:
jäämistö 1.000.000 €
testamenttiin rinn. lahja 10.000 €
lakiosajäämistö yhteensä: 1.010.000 €

Lakiosa on 1.010.000 € : 2 = 505.000 €

Lakiosan suhde lakimääräiseen perintöosaan 505.000 : 1.000.000 = 0,505 eli yli puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Sama periaate koskee suosiolahjaa ja ylisuuria henkivakuutusmaksuja.

Esimerkki 2:
vain tuhat euroa tilillään kuollessaan omistava tilanomistaja on lahjoittanut yhdelle kahdesta lapsestaan miljoonan euron arvoisen tilansa määräten lahjakirjassa, että tila ei ole ennakkoperintöä. Sitä on kuitenkin pidettävä suosiolahjana.

Lakimääräinen perintöosa:
1.000 € : 2 = 500 €

Lakiosalaskelma:
jäämistö 1.000 €
suosiolahja 1.000.000 €
lakiosajäämistö yhteensä: 1.001.000 €

Lakiosa on 1.001.000 € : 2 = 500.500 €

Lakiosan suhde lakimääräiseen perintöosaan 500.500 : 1.000 = 500,5 eli yli 500 kertaa lakimääräisestä perintöosasta!!!

Lue lisää

Korjaus. Tuli väärä jakaja:

Lakiosa on 1.010.000 € : 4 = 252.500 €

Lakiosan suhde lakimääräiseen perintöosaan 252.500 : 500.000 = 0,505 eli yli puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Esimerkki 2:

Lakiosa on 1.001.000 € : 4 = 250.250 €

250.250 : 500 > 500 kertainen lakimääräiseen perintöosaan nähden.

katkera-pala kirjoitti:

Korjaus. Tuli väärä jakaja:

Lakiosa on 1.010.000 € : 4 = 252.500 €

Lakiosan suhde lakimääräiseen perintöosaan 252.500 : 500.000 = 0,505 eli yli puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Esimerkki 2:

Lakiosa on 1.001.000 € : 4 = 250.250 €

250.250 : 500 > 500 kertainen lakimääräiseen perintöosaan nähden.

Lue lisää

No jos ollaan aivan pedanttisia, niin lakiosa on oikeasti enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta, sen jälkeen kun realijäämistöön on tehty tietyt lisäykset.

Rintaperillisen ei tarvitse vaatia koko lakiosaansa, jos ei halua mutta on oikeutettu saamaan sen, jos vaatii (siksi on väärin sanoa vähintään).

10-9 kirjoitti:

No jos ollaan aivan pedanttisia, niin lakiosa on oikeasti enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta, sen jälkeen kun realijäämistöön on tehty tietyt lisäykset.

Rintaperillisen ei tarvitse vaatia koko lakiosaansa, jos ei halua mutta on oikeutettu saamaan sen, jos vaatii (siksi on väärin sanoa vähintään).

Lue lisää

En osta käsitystäsi. Lakiosa on vähintään lakimääräinen perintöosa. Se ettei perillinen vaadi osaansa ei muuta mitään. Hän saa silloin sen osan lakiosastaan, jonka vaatii.

Käsityksesi on vain väärä, koska et ymmärrä lakiosalaskelmaan tehtäviä lisäyksiä ja niiden eroa niihin lisäyksiin, mitä tehdään perintöosalaskelmaan (mikä määrittää lakimääräisen perintöosan suuruuden).

Kun lakiosa voi olla yli 500 kertaa perintöosan määrä, miten siitä pedanttisesti saat enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta? - ei mitenkään.

katkera-pala kirjoitti:

En osta käsitystäsi. Lakiosa on vähintään lakimääräinen perintöosa. Se ettei perillinen vaadi osaansa ei muuta mitään. Hän saa silloin sen osan lakiosastaan, jonka vaatii.

Käsityksesi on vain väärä, koska et ymmärrä lakiosalaskelmaan tehtäviä lisäyksiä ja niiden eroa niihin lisäyksiin, mitä tehdään perintöosalaskelmaan (mikä määrittää lakimääräisen perintöosan suuruuden).

Kun lakiosa voi olla yli 500 kertaa perintöosan määrä, miten siitä pedanttisesti saat enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta? - ei mitenkään.

Lue lisää

"Käsityksesi on vain väärä, koska et ymmärrä lakiosalaskelmaan tehtäviä lisäyksiä ja niiden eroa niihin lisäyksiin, mitä tehdään perintöosalaskelmaan (mikä määrittää lakimääräisen perintöosan suuruuden).

Kun lakiosa voi olla yli 500 kertaa perintöosan määrä, miten siitä pedanttisesti saat enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta?"

No tuossa väitän, että sinun käsityksesi on väärä.

Perintöosalaskelman mukaisella perintöosalla ja lakimääräisellä perintöosalla ei välttämättä ole mitään tekemisissä toistensa kanssa. Esimerkiksi jos jäämistöstä on kaikenkattava testamentti. Esittämäsi ei siis ole väärin mutta se ei kata kaikkia tilanteita. (siitä se pedanttisuus)

PK 7:1.2 mainittu lakimääräinen perintöosa on laskennallisesti puhtaasti lain nojalla määritetty jäämistö osakkaineen, johon on tehty PK 7:3.3:n mukaiset lisäykset, kuten myös kerrot, ja lakiosa on tuosta jäämistöstä enintään se tietty murto-osa.

Itse suosin käyttää sanaa enintään, koska juristit yleensä tietävät, että jotain voi vaatia myös osin mutta maallikolle se ei ole niin selvää. Sanan "vähintään" käyttäminen vahvistaa tätä ennakkoluuloa. Ymmärrän kyllä, että tuo muoto varmasti tulee kahden eri momentin yhdistämisestä samaan lauseeseen, eli PK 7:1

"Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen."
ja
"Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."

Nopeasti kun tuon haluaa sanoa tuo lauseesi on lopputulos.

10-9 kirjoitti:

"Käsityksesi on vain väärä, koska et ymmärrä lakiosalaskelmaan tehtäviä lisäyksiä ja niiden eroa niihin lisäyksiin, mitä tehdään perintöosalaskelmaan (mikä määrittää lakimääräisen perintöosan suuruuden).

Kun lakiosa voi olla yli 500 kertaa perintöosan määrä, miten siitä pedanttisesti saat enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta?"

No tuossa väitän, että sinun käsityksesi on väärä.

Perintöosalaskelman mukaisella perintöosalla ja lakimääräisellä perintöosalla ei välttämättä ole mitään tekemisissä toistensa kanssa. Esimerkiksi jos jäämistöstä on kaikenkattava testamentti. Esittämäsi ei siis ole väärin mutta se ei kata kaikkia tilanteita. (siitä se pedanttisuus)

PK 7:1.2 mainittu lakimääräinen perintöosa on laskennallisesti puhtaasti lain nojalla määritetty jäämistö osakkaineen, johon on tehty PK 7:3.3:n mukaiset lisäykset, kuten myös kerrot, ja lakiosa on tuosta jäämistöstä enintään se tietty murto-osa.

Itse suosin käyttää sanaa enintään, koska juristit yleensä tietävät, että jotain voi vaatia myös osin mutta maallikolle se ei ole niin selvää. Sanan "vähintään" käyttäminen vahvistaa tätä ennakkoluuloa. Ymmärrän kyllä, että tuo muoto varmasti tulee kahden eri momentin yhdistämisestä samaan lauseeseen, eli PK 7:1

"Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen."
ja
"Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."

Nopeasti kun tuon haluaa sanoa tuo lauseesi on lopputulos.

Lue lisää

Sinulla on varmasti jokin idea käsityksesi takana, mutta kun se ei vastaa vakiintuneita käsitteitä, se ei aukea minulle.

"Perintöosalaskelman mukaisella perintöosalla ja lakimääräisellä perintöosalla ei välttämättä ole mitään tekemisissä toistensa kanssa. Esimerkiksi jos jäämistöstä on kaikenkattava testamentti. "

Jos perittävä on tehnyt koko jäämistönsä kattavan testamenttimääräyksen, on silti laskettavissa lakimääräinen perintöosa. PK 7:1,2 sanotaan, että lakiosa on puolet perintöosan arvosta, mutta laki on tässä kohden harhaanjohtava. Lakiosa on nimittäin vähintään puolet siinä mainitusta perintöosan arvosta.

Esim. 1
Perittävällä on kaksi lasta, A ja B
Jäämistö on 80.000.
Perittävä on antanut ennakkoperintöä 20.000 A:lle.
Perintöosa lasketaan: (80.000 20.000) : 2 = 50.000.

Perinnönjako:
A saa 50.000 - 20.000 = 30.000
B saa 50.000

Esim. 2
Jos perittävä on antanut vielä esim. testamenttiin rinnastuvan lahjan 100.000, lakiosa on (100.000 80.000 20.000) : 4 = 50.000.
Lakiosa on siis tässä tapauksessa yhtä suuri kuin lakimääräinen perintöosa.
Jos testamentti on tehty muille kuin mainituille lapsille, testamenttia ei voida panna toimeen lainkaan, koska lakimääräinen perintöosa on yhtä suuri kuin kummankin lapsen lakiosa. Koko jäämistö menee lakimääräisille perillisille.

Perinnönjako:
A saa 30.000 (kuten yllä)
B saa 50.000
lahjansaaja pitää saamansa 100.000
testamentinsaaja ei saa mitään (=0).

katkera-pala kirjoitti:

Sinulla on varmasti jokin idea käsityksesi takana, mutta kun se ei vastaa vakiintuneita käsitteitä, se ei aukea minulle.

"Perintöosalaskelman mukaisella perintöosalla ja lakimääräisellä perintöosalla ei välttämättä ole mitään tekemisissä toistensa kanssa. Esimerkiksi jos jäämistöstä on kaikenkattava testamentti. "

Jos perittävä on tehnyt koko jäämistönsä kattavan testamenttimääräyksen, on silti laskettavissa lakimääräinen perintöosa. PK 7:1,2 sanotaan, että lakiosa on puolet perintöosan arvosta, mutta laki on tässä kohden harhaanjohtava. Lakiosa on nimittäin vähintään puolet siinä mainitusta perintöosan arvosta.

Esim. 1
Perittävällä on kaksi lasta, A ja B
Jäämistö on 80.000.
Perittävä on antanut ennakkoperintöä 20.000 A:lle.
Perintöosa lasketaan: (80.000 20.000) : 2 = 50.000.

Perinnönjako:
A saa 50.000 - 20.000 = 30.000
B saa 50.000

Esim. 2
Jos perittävä on antanut vielä esim. testamenttiin rinnastuvan lahjan 100.000, lakiosa on (100.000 80.000 20.000) : 4 = 50.000.
Lakiosa on siis tässä tapauksessa yhtä suuri kuin lakimääräinen perintöosa.
Jos testamentti on tehty muille kuin mainituille lapsille, testamenttia ei voida panna toimeen lainkaan, koska lakimääräinen perintöosa on yhtä suuri kuin kummankin lapsen lakiosa. Koko jäämistö menee lakimääräisille perillisille.

Perinnönjako:
A saa 30.000 (kuten yllä)
B saa 50.000
lahjansaaja pitää saamansa 100.000
testamentinsaaja ei saa mitään (=0).

Lue lisää

Hyvä että joku tarkistaa kun puhun p:tä, ehdin jo unohtaa päivällä edellisen illan ajatuksenjuoksuni.

Lauseesi toimii kyllä aina esimerkkisi tilanteessa mutta se ei kata kaikkia tilanteita. Kuten Jos ennakkoperinnön on antanut leski, perintöosaa määrättäessä lasketaan tiettyjä lisäyksiä erilailla, kun lasketa lakiosaa.

Eli ero ilmene, kun P:llä on puoliso joka on antanut ennakkoperinnön.

Muokataan esimerkkiäsi
P:llä on puoliso L ja lapset A ja B.
P:n varallisuus kuollessa on 80 000
L:n varallisuus P:n kuollessa on 100 000 ja hän on antanut A:lle 20 000 ennakkoperinnön P:n suostumuksin.

Osituksessa AL 94a § mukaisesti huomioidaan L:n antama ennakkoperintö
(80 000 20 000 100 000)/2= 100 000 tasinkoa ei makseta

PK 6:1.2 myös puolison antama ennakkoperintö lasketaan ensiksi kuolleen antaneeksi, eli perintöosa on (80 000 20 000)/2= 50 000
A = 50 000 - 20 000= 30 000
Ja B 50 000

Että meidän pitää selvittää lakiosat sanotaan, että P on tehnyt täyden testamentin V:lle. A:lla ja B:llä on oikeus lakiosaansa.

A:n ja B:n lakiosa on realijäämistö PK 7:3 mukaiset muutokset, eli nyt vain perinnönjättäjän antamat ennakkoperinnöt, joita nyt ei ole, eli lakiosa on 80 000/4= 20 000

Lakiosa on nyt alle puolet ilman testamenttia määräytyvästä perintöosasta mutta puolet PK 7 luvun mukaisesti määräytyvastä perintöosasta.

Näin on. On siis yksi poikkeustapaus, jossa lakiosa voi olla pienempi kuin puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Voitaneen sanoa, että lakiosa voi olla siis puolet perintöosasta tai jotakin muuta. Ei voida sanoa, että lakiosa olisi VÄHINTÄÄN tai ENINTÄÄN puolet perintöosasta.

katkera-pala kirjoitti:

Näin on. On siis yksi poikkeustapaus, jossa lakiosa voi olla pienempi kuin puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Voitaneen sanoa, että lakiosa voi olla siis puolet perintöosasta tai jotakin muuta. Ei voida sanoa, että lakiosa olisi VÄHINTÄÄN tai ENINTÄÄN puolet perintöosasta.

Lue lisää

Niin en väittänyt, että lakiosa olisi enintään puolet perintöosasta vaan, että {lakiosa on enintään puolet lakimääräisestä perintöosasta}.

Tuolle lauseelle en ole vielä löytänyt tilannetta, jossa se olisi epätosi.

Vaikuttaisiko se perintöveroon jos perintö menisi testamentin kautta myös lastenlapsille? Jos lapsenlapsetkin saisivat ensin alle 20 000 verovapaasti niin sehän vaikuttaisi hyvältä isommissa perinnöissä. Taitavat kuitenkin verottaa enemmän jos oma vanhempi on vielä elossa tai ei luovu omasta perinnöstään.

Muuten ihan kannatettava siirtää perintö yhden polven yli elleivät sitten ole kovin nuoria vielä tai esim. huumeiden käyttäjä, alkoholisti, rikollinen tms. Kuitenkin normaalisti isovanhempien lapset ovat jo iäkkäitä hekin ja useinkaan perinnölle ei ole enää tarvetta.

Todella outo väite! Joissain tilanteissa on ehdottoman "normaaliälyistä" hypätä yhden sukupolven yli ja testamentata omaisuus lapsenlapsille lasten sijaan. Jää yhdet perintöverot välistä pois.

Lisäksi, kun ihmiset elävät pitempään kuin ennen, ovat monet "lapset" vanhempiensa kuollessa jo viisi-kuusikymppisiä ja taloudellisesti vakaassa tilanteessa. Heidän lapsensa sen sijaan ovat vasta aikuiselämän alkupuolella ja heille perintörahoilla on paljon enemmän merkitystä.

Viisaassa perheessä isovanhemmat testamenttaavat lapsenlapsilleen ja lapset eivät tietenkään vaadi lakiosaansa.

No meillä nyt ei ole kyse "romuista" vaan monen sadan tuhannen euron omaisuudesta (asuntoja, arvopapereita, arvotauluja yms.).

Ja vanhempani nimenomaan ovat tehneet testamentin jossa kaikki menee heidän viidelle lapsenlapselleen (tasaosuuksin). Minä ja kaksi veljeäni emme todellakaan aio vaatia lakiosiamme. Meillä on kaikilla jo omaa omaisuuttakin kertynyt joten lapsillemmehan tuo vanhemmiltamme perittykin omaisuus menisi joka tapauksessa sitten aikanaan. Siinä vaan tulee maksaneeksi useita kymmeniä tuhansia euroja veroja täysin turhaan.

Veroja maksan mielelläni mutta en nyt sentään aivan miten järjettömällä tavalla hyvänsä.

Outo-väite kirjoitti:

No meillä nyt ei ole kyse "romuista" vaan monen sadan tuhannen euron omaisuudesta (asuntoja, arvopapereita, arvotauluja yms.).

Ja vanhempani nimenomaan ovat tehneet testamentin jossa kaikki menee heidän viidelle lapsenlapselleen (tasaosuuksin). Minä ja kaksi veljeäni emme todellakaan aio vaatia lakiosiamme. Meillä on kaikilla jo omaa omaisuuttakin kertynyt joten lapsillemmehan tuo vanhemmiltamme perittykin omaisuus menisi joka tapauksessa sitten aikanaan. Siinä vaan tulee maksaneeksi useita kymmeniä tuhansia euroja veroja täysin turhaan.

Veroja maksan mielelläni mutta en nyt sentään aivan miten järjettömällä tavalla hyvänsä.

Lue lisää

eli annette mukuloiden vetää edelleen välistä.
tyypillistä pilalle hemmottelua.

Mitä hemmetin välistävetämistä? Ei näillä lapsenlapsilla ole mitään sanottavaa siihen, testamenttaavatko isovanhemmat heille jotain vai jättävätkö kaiken rintaperillisilleen. Miten ihmeessä sellaisessa tilanteessa voi "vetää välistä"?

Jotain järkeä nyt taas tähän kitinään. Yllä on aivan taviksellekin ymmärrettävällä tavalla selitetty miksi voi kaikkien kesken ihan sopusoinnussa ja lisäksi turhan veronmaksun välttämiseksi olla järkevää "hypätä yhden sukupolven yli". Mikä sinä kuvittelet olemaan moralisoimaan sitä, varsinkin kun argumenttisi ovat "välistä vetämistä" ja "pilalle hemmottelua".

Katkeroittaahan se varmasti, jos omat isovanhempasi eivät sinulle mitään ole testamentanneet, mutta älä anna sen vaikuttaa ihan noin voimakkaasti.

t5hrbfg kirjoitti:

Mitä hemmetin välistävetämistä? Ei näillä lapsenlapsilla ole mitään sanottavaa siihen, testamenttaavatko isovanhemmat heille jotain vai jättävätkö kaiken rintaperillisilleen. Miten ihmeessä sellaisessa tilanteessa voi "vetää välistä"?

Jotain järkeä nyt taas tähän kitinään. Yllä on aivan taviksellekin ymmärrettävällä tavalla selitetty miksi voi kaikkien kesken ihan sopusoinnussa ja lisäksi turhan veronmaksun välttämiseksi olla järkevää "hypätä yhden sukupolven yli". Mikä sinä kuvittelet olemaan moralisoimaan sitä, varsinkin kun argumenttisi ovat "välistä vetämistä" ja "pilalle hemmottelua".

Katkeroittaahan se varmasti, jos omat isovanhempasi eivät sinulle mitään ole testamentanneet, mutta älä anna sen vaikuttaa ihan noin voimakkaasti.

Lue lisää

lässyn lässyn onpa se nyt tärkeää miten pitäisi ymmärtää ja miten pitäisi arkumentoida bla bla bla ja vielä jossain intter-netin maailmassa...huoh!

ja ei se nyt katkeroita mitään ja koita sinä nyt ymmärtää että ei varmasti ole
syytäkään ketään katkeroittaa, sekö onkin tarkoituksesi vai.

miksi ei saisi vituttaa jos on siihen on syytäkin, onko se häpeä?

Sanamuoto on "tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää". Taitaapi olla aika harvoin käytetty pykälä, eikä siihen pelkkä "suututtaminen" riitä.