Varmaan kaikki hirsitalofirmat markkinoivat tuotettaan sillä, että hirsitalossa on sisäilman laatu niin paljon parempaa kuin "muovipussitaloissa". Sanovat, että hirsi varastoi kosteaan aikaan kosteutta ilmasta itseensä ja talvella kuivaan aikaan luovuttaa sitä sisäilmaan ja näin sisäilman kosteusprosentti pysyy aina ihmiselle optimaalisella tasolla, eli n 35-50.
No sorruin sitten itsekin tähän markkinamiesten puheisiin uskomaan ja rakennutin hirsitalon. Ja kuinka ollakaan: sisäilman kosteus näillä pakkasilla on ollut 20%. Välillä jopa 18%. Eli täsmälleen sama, ellei jopa hiukan alempi kuin entisessä "muovipussitalossa". Eli aivan liian kuivaa.
Ja hirret käsittelin molemmin puolin hengittävillä aineilla samoin kuin kattopaneelit.
Ilmeisesti jos haluaa, että väitteet hirsitalon sisäilmaa parantavasta vaikutuksesta pitäisi paikkaansa, pitäisi hirret jättää kokonaan käsittelemättä ja väliseinienkin pitäisi olla hirrestä. Tätä tosin ei mikään firma mainitse, koska harva haluaa nykypäivänä taloa, jossa kaikki pinnat on puunväristä.
Vai onko jotain muuta häikkää tässä talossa? Mitkä teidän hirsitaloissanne kosteusprosentit ovat pakkasilla olleet?
No sorruin sitten itsekin tähän markkinamiesten puheisiin uskomaan ja rakennutin hirsitalon. Ja kuinka ollakaan: sisäilman kosteus näillä pakkasilla on ollut 20%. Välillä jopa 18%. Eli täsmälleen sama, ellei jopa hiukan alempi kuin entisessä "muovipussitalossa". Eli aivan liian kuivaa.
Ja hirret käsittelin molemmin puolin hengittävillä aineilla samoin kuin kattopaneelit.
Ilmeisesti jos haluaa, että väitteet hirsitalon sisäilmaa parantavasta vaikutuksesta pitäisi paikkaansa, pitäisi hirret jättää kokonaan käsittelemättä ja väliseinienkin pitäisi olla hirrestä. Tätä tosin ei mikään firma mainitse, koska harva haluaa nykypäivänä taloa, jossa kaikki pinnat on puunväristä.
Vai onko jotain muuta häikkää tässä talossa? Mitkä teidän hirsitaloissanne kosteusprosentit ovat pakkasilla olleet?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Rakennemassojen sisäilmaa kosteuttava vaikutus on häviävän pieni.
Ja ehdottomasti väliseinien materiaaleilla suurempi vaikutus kuin ulkoseinien.
Meillä "muovieristetty" harkkotalo (muovipussitalo?) ja kosteutta sisäilmaan palauttava pyöriväkennoinen IVK/LTO.
-30 asteen pakkasilla sisäilman kosteus% oli 20. Hetkellisesti 18%.
Saunomisen jälkeen hetkellisesti 23%.
Mikäli ulkoseinissä ja/tai katossa ei ole höyrynsulkumuoveja sisäilman kosteuden karkaaminen on tietenkin voimakkaampaa kuin muovipussitalossa ja sisäilma sikäli kuivenpaa ja (SIKÄLI) epäterveellisenpää. http://www.tarkett-commercial.com/img/content/fi-FI-3/diagr_fin.gif
(toki myös myrkkykaasut ja CO2 karkaa seinän läpi paremmin kun höyrynsulkua ei ole ... mutta hyvin hitaasti. KORKEALUOKKAINEN IVK on paljon tehokkaampi terveellisen sisäilman tekijä kuin mikään muu ratkaisu.)
Väitän että kaikki ulkoseiniin päästetty vesihöyry menee talvella ulos. Ei ole mielestäni mitään fysikaalista syytä miksi se vesihöyry haluaisis takaisin. Yksiaineisessa voisi käydä niin että kun vesihöyry kondensoituu rakenteen sisällä, se siirtyisi kapilaarisesti sisäpintaan ja takaisin huoneilmaan, mutta näin ei näyttäisi tapahtuvan vaan se vesi muuttuu takaisin höyryksi siirryttyään hieman takaisinpäin ja heti höyryksi muututtuaan alkaa taas pyrkiä ulospäin.
Vaikka meillä on about 100tonnia "massaa" lämmöneristeen sisäpuolella ulkoseinissä, se ei auta lainkaan sisäilman kosteuteen. Ei ainakaan aistein havaittavasti, ehkä tieteellisesti mitattaessa 1...5%.
ja siis pyöriväkennoinen LTO palauttaa kosteutta kovilal pakkasilla noin 90% palautuu takaisin, mutta koska 10% ei palaudu, sisäilma kuivaa ja kuivaa ja kuivaa ja .... Ero sisäilman kosteudessa kuutiokoneeseen nähden jäänee 1...5% haarukkaan?
Jos talovalmistaja väittää ulkoseinien massiivisuuden tai yksiaineisuuden vaikuttavan positiivisesti talvista sisäilman kosteutta ylläpitävänä, se valehtelee. Suurin osa hirsitalovalmistajista taitaa valehdella. Samoin ekovilla -uskovaiset.
Tärkeimmät sisäilman kosteutta eli sikäli sen terveellisyyttä parantavat tekijät ovat:
1) ilman lisäkostutus (RISKI RAKENTEILLE mikäli ei ole höyrynsulkua)
2) Ilmanvaihdon pienentäminen kovimmilla pakkasilla (tarpeen mukainen IV)
3) sisälämpötilan laskeminen
4) höyrynsulku
....
9) pyöriväkennoinen LTO
...
235) massiiiviset seinärakenteet
jne.
Ja jottei totuus unohtuisi, sisäilman suhteellinen kosteus on vain yksi terveellisen sisäilman osatekijä.
Muita, sitä tärkeämpiä, lienevät CO2 pitoisuus, materiaaleista erittyneiden haitallisten kaasujen määrä jne.
Ja hox. Lapsuuden kokemusta on painovoimaisen ilmanvaihdon hirsitaloista (sellaisista satavuotiaista), niissä sisäilma on huomattavasti kuivenpaa, joskin raikkaampaa kuin esim. vm72 muovipussitalossa (ilman säädyllistä ilmanvaihtoa).
Sisäilman kosteus tahtoo nykyisissä rakennuksissa olla alhainen monestakin syystä: Ilmanvaihtokoneet säätämättä tai muuten vaan liiankin tehokkaita. Asumisväljyys niin suuri, ettei asuminen enää pysty kosteutta muodostamaan jne...
Nykyiset hirsitalot on tehty lautoja yhteen liimaamalla pääsääntöisesti ja markkinoidaan Lestadiolaisilla mielikuvilla, yllättävän moni menee miinaan. Rakenteessa on höyrynsulkuja riittävästi ja viranomainen vaatii ilmanvaihtokonetta.
Kaikissa taloissa voi hyvin asua, on enemmänkin mielipide kysymys, mikä on paras tai halvin tai kaunein.
Suomen ilmastossa joudutaan eristämään, jotta energian hukka ei olisi järkyttävän suuri. Siksi myös LTO tarvitaan ja koneellinen ilmanvaihto kaikkiin taloihin.
Hirsitalon vaikutus sisäilman laatuun on kiistaton - se tasaa ilman suhteellisen kosteuden vuorokautista vaihtelua leikkaamalla huippuarvot. Hirsitalossa ihmispolo viettää noin kuusi viikkoa enempi laatuaikaa (miellyttäväksi koettua) kuin "pullotalossa" - tämä etuus kotiutuu asukkaan mielihyvätilille loppukesästä.
Suurin ongelma hirsitalossa on se, ettei sitä kosteusvaihteluiden tasaamista voi kytkeä pois päältä - ja sille ominaisuudelle olisi käyttöä talvikaudella, kun lämmitetty ulkoilma on lähtökohtaisesti liian kuivaa. Hirsitalo hengittää myös talvikaudella :-(
Hirsitalo onkin mielestäni parhaimmillaan kesämökkinä...
Vesihöyry virtaa ulospäin ei sisäänpäin. Höyrynsulun puute siis alentaa sisäilman kosteutta.
Seurailen tuossa yhtä "50v rakennuskompetenssilla" naapurustoon rakennetun, 10 vuotiaan hirsitalon kosteuskäyttäytymistä.
(alakerrassa paneeli, ilmansulku, 100mm lasivilla, 150mm hirsi, yläkerrassa paneeli, ilmansulku, 150mm lasivilla, paneeli, yläpohjassa rakennusmuovi ja 30cm ekovillaa, halvin mahdollinen IVK<O joka ilmeisesti poissa päältä)
Vesi puskee läpi ulkoverhouksesta yläpohjan, välipohjan ja hieman alimman hirren kohdalta, öljymaali lohkeilee seinästä, seinä selkeästi märkä.
Kaipa se on sitten hengittävä ja terveellinen koska rakentaja uskoo siihen.
> Vesihöyry virtaa ulospäin ei sisäänpäin. Höyrynsulun puute siis alentaa sisäilman kosteutta.
Jep, mutta umpipuussa = hirressä on höyrysulku sisäänrakennettuna ominaisuutena. Siis vesihöyryn vastus on aika iso eikä, minkä ansiosta (pelkkä) hirsiseinä on rakennusfysikaalisesti toimiva rakenne. Vrt ei betonisänkkäreissäkään tarvita erillistä höyrysulkua.
Mutta tuhti lämmöneristys sisäpuolella ilman höyrysulkua = katastrofi. 100 mm villaa eristää paljon paremmin kuin 150 mm hirttä, joten hirren sisäpinnalla lämpötila on matala. Vailla höyrynsulkua huoneilman kosteus pääsee helposti vaeltamaan tänne -> kastepiste ylittyy ja syntyy kondenssia -> vesi imeytyy puuhun -> maalit kukkii.
Ei se vesihöyry minnekään "virtaa"... tai no voi sen ajatella virtaavan ulospäin, mutta se ei ole hirsiseinän hengittävyyden pointti...
Homma nyt menee silleen, että puulla "hengittävänä materiaalina" on nk. tasapainokosteus eli jokaista ilmankosteuden arvoa vastaa puulla jokin toinen kosteuspitoisuus. Ja sisäilman kosteuden vaihdellessa merkittävästi nopealla syklillä (vuorokautinen vaihtelu) hengittävä materiaali imee itseensä kosteutta niistä sisäilman huippuarvoista ja sisäilman kosteuden pudotessa se hengittävä materiaali ryhtyy luovuttamaan takaisin sitä sisäilman kosteuden huippuarvoista imaisemaansa kosteutta - hengittävyys on siis rakenteen kykyä tasata sisäilman kosteuden vaihteluja.
Ja tuo hengittävyys toimii siinä hirren sisäpinnassa - ,muutaman millin matkalla. Se kosteus, joka osallistuu siihen hengittävyyteen, ei ehdi virrata hirren ulkopintaan asti, vaan se palaa siis sinne sisäilmaan.
Ja, jottei homma menisi liian helpoksi, osa kosteudesta toki lähtee matkalle ulkoilmaa kohti (siis virtaa seinä läpi sisältä ulos) mutta sen kosteuden osuus on vähäinen...
Ja päälle päätteeksi sananen hengittävistä materiaaleista:
Usein sanotaan, että puukuidut ovat hengittäviä ja muut kuidut eivät, mutta totuus on tässäkin asiassa hieman toisenlainen - useimmat materiaalit ovat hygroskooppisilta ominaisuuksiltaan hengittäviä, mutta toisilla materiaaleilla on vain suurempi kapasiteetti tuohon hommaan käytettävissään. Hengittäviä rakenteita on tehty myös mineraalivillasta... ja sen tietää kaikki alan ammattimiehet, joilla ei ole liikaa asenteellisuutta pelissä.
Hirsi eristää erittäin huonosti, siksi tarvitaan lämmöneristystä erikseen.
Kosteuden tasaantumisen toimivuuteen riittää yhtä hyvin puupaneelit katossa 10 mm paksuisena muovipussitalossa. Katon pinta-ala on myös yleisesti suurempi.
Hirsitalo kauppa on siis huijausta sisäilman varjolla !
Asennevammako on se, kun kyseenalaistaa esim. mineraalivillan hengittävyyden? Ei muuten hengitä. Fakta mutta kutsu sitä toki vaikka asennevammaksi.
Ennen hengittävän materiaalin määritelmät lyhyesti ja suomennettuna tarkoitti sitä, kykeneekö materiaali luovuttamaan siihen sitoutuneen kosteuden pois. Ennen oli ennen ja jos en väärin muista määritelmään hengittävyys lisättiin kosteuden kaasumaiset muodot ja kappas kummaa edellisen johdosta muovipohjaista eristettä hirsien välisenä eristeenä alettiin kutsumaan hengittäväksi materiaaliksi?
http://jyremark.fi/pp-termo-2/
Edellä yksi esimerkkinä kuinka muovikin hengittää ja mikä huvittavinta asiayhteydessä se, että samaan hengenvetoon erikseen korostetaan sitä, kuinka pp ei sido kosteutta mihin yhdistettynä kyky luovuttaa kosteutta täyttyy määritelmä hengittävä rakenne. Hirveintä edellisessä neuvo käyttää ko. eristettä korjausrakentamisen yhteydessä lisäeristykseen. Hirsien välissä parempi lasi- tai mineraalivilloja mutta ei hengitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Harhaanjohtavaa tuotemarkkinointia.
Niin että laittakaa muovipulloon vettä ja jättäkää korkki pois kyllä se vesi haihtuu ajan kanssa oikeissa olosuhteissa jonka perusteella muovipullokin hengittää jos niikseen tulee. Asennevamma? Ei todellakaan ihan puhdasta vittuilua.
Kuinka monta kiloa liimaa on nykyisissä hirsiksi väitetyissä puuseinissä ?
Ehkä kymmenen kiloa ja mitähän liimaa se on ?
Taatusti ei mene puun ja liiman kohdalta mitään läpi. Markkinamiesten höpötyksiä koko juttu, uskon asioita sanon minä.
Taatusti menee vesihöyry puun ja liiman kohdalta läpi, koska liimakalvo muodostaa yhdessä puun kanssa huokoisen solurakenteen.
Puussa on todella suuri vesihöyryn vastus ja on sen toimivuuden pelastus, ettei vesihöyry pääse läpi. Mikäli vesihöyry pääsisi läpi vettyisi puu.
Lestadiolaiset hirsitalomyyjät ovat uskon asialla, ei tiedon.
Mikäli kivitalotkin päällystettäisiin puulla on käytettävä ilmarakoa, jotta tiiviistä puusta ei synny ongelmaa.
Ilmanvaihto tarvitaan kaikkiin taloihin ja aina se on niissä ollutkin räppänistä lähtien.
Hirsitalossa on muutakin hyvää kuin kostea ilma. Ainakaan niissä ei ole märkänä seinään lyötyä villaa tai muuten vain kostunutta.
Painukaa kateelliset helvettiin! Saatanan monimutkaisesti ajattelevia idiootti-insinöörivinkuroita.
Kerronpa+tässä+jotain+kokemuksia+hieman+erilaisessa+talossa+asumisesta.+