Kysyisin mielipidettänne seuraavaan:
Reilu satavuotias hirsitalo olis tarkoitus remontoida perusteellisesti. Kysyn mielipidettänne hirsiseinien lisä eristämiseen, että onko parempi eristää Hirsiseinä sisäpuolelta vai ulkopuolelta? Olen kuullut että ulkopuolelta olis parempi eristää kun sisäpuolelta. Entä mikä paras eriste? Lisäksi olisi tarkoitus korottaa taloa et sais 2- kerrokseen paremmin tilaa,. Niin et miten kannattais toi korotus tehdä: Vanhan hirsiseinän päältä, siis ylimmän hirsi varvin päältä vai uus tolpitus vanhan hirsiseinän sisäpuolelle, joka kyl mahdollistais seinien eristämisen sisäpuolelta. Kuulemma puoltavat tuota ulkopuolelta eristämistä koska silloin hirsi jää lämpöiselle puolelle ja se olis parempi hirrelle sekä sen eristävyydelle. Isover mainostaa hirren ulkopuolelle kivivillaa joka vähän arveluttaa et toimiiko se niin et kosteus pääsee läpi seinästä ettei siitä tule pommia. Tietysti sisäpuolelle tulee ilmansulkupaperi jonka pitäis estää kosteuden kulkua.
Vanhan hirsitalon seinien eristäminen
25
5314
Vastaukset
- Edrtt
:D :)
- raksaaja-pullottaja
>Reilu satavuotias hirsitalo olis tarkoitus remontoida perusteellisesti.
Ilmeisesti ulkopuolista verhoilua ei ole tai sitä ei säästetä.
>Kysyn mielipidettänne hirsiseinien lisä eristämiseen, että onko parempi eristää Hirsiseinä sisäpuolelta vai ulkopuolelta? Olen kuullut että ulkopuolelta olis parempi eristää kun sisäpuolelta.
Ulkopuolen eriste turvallisenpi.
Hirsiseinä elää aina vähän. Siksi sisäpuolinen höyrynsulku pitäisi olla elastinen ja täydellinen.
> Entä mikä paras eriste?
Ulkopuolella pitää ehdottomasti olla vesihöyryä läpäisevä eristys.
Esim kivivilla tai lasivilla jonka ulkopuolella tuulensuojalevyt tai runkoleijona.
Korotusta en nyt ideoi...
>Kuulemma puoltavat tuota ulkopuolelta eristämistä koska silloin hirsi jää lämpöiselle puolelle ja se olis parempi hirrelle sekä sen eristävyydelle.
Kyllä.
>Isover mainostaa hirren ulkopuolelle kivivillaa joka vähän arveluttaa et toimiiko se niin et kosteus pääsee läpi seinästä ettei siitä tule pommia.
Kosteus kulkee täysin vapaasti kivivillan läpi.
Mutta jos eristää sisäpuoleta niin tällöin olisi käytettävä täysin vesihöyryn estävää eristettä (esim. SPU) tai ekovillaa.
Sisäpuolelta eristettäessä on aina pieni mahdollisuus kosteuden pääsystä sinne ulkoverhouksena olevaan hirteen, hirren pinta kastuu ja vesi valuu alimpaan hirteen ellei ole käytössä ekovilla.
>Tietysti sisäpuolelle tulee ilmansulkupaperi jonka pitäis estää kosteuden kulkua.
Ilmansulku estää ilman kulkua ja hyvin vähän jos ollenkaan kosteuden kulkua.
Käytä sisäpinnalla mahdollisimman suurta ja aikaa kestävää vesihöyryn vastustajaa, mikäli hirsi ei jää näkyviin.
(itse laittaisin esim.
A) 100mm villaa ulkopuolelle tuulensuoja ja 40mmSPU cyprock sisälle.
B) 50mm runkoleijona ulkopuolelle, 50mm ekovilla sisäpuolelle, höyrynsulkumuovi ja kuitulevytys
C) 50mm runkoleijona ulkopuolelle, 50mm ekovilla sisäpuolelle 40mmSPU cyprock
D) hengittävänpi, mutta mielestäni riskaabelimpi... 50mm runkoleijona ulkopuolelle, 50mm ekovilla sisäpuolelle, TERVAPAPERI ja kuitulevytys
En näkisi mitään syytä alkaa kiusaamaan kuivan asumisen aikakauden seinää modernilla sisäilman kosteustasoilla.
Lattialämpö ja maalämpö energiantuottajaksi ettei tarvitse mennä ihan hulluuksiin eristevahvuuksissa.
Uloimpaan kattoon ehdottomasti finfoam tai spu levytys. Sen päälle paljon mitä villaa vaan.
Kaikkien ilmavuotojen ja höyryvuotojen tarkka tukkiminen.
Laadukas ilmanvaihtokone maalämpö esilämmittämään kovilla pakkasilla.- taas_ihmettä
Ihan hyvä muuten muttei hirsirakenteeseen pidä koskaan lisätä muoveja eikä muita villoja kun ekovilla!
Jos hirsiseinä on terve ja paksumpi kuin kuusi tuumaa niin miksi sitä pitää yleensäkään mennä eristämään, onko tarkoituksena mennä tekemään joku matalaenergiatalo???? - Juuda5
Se matalaenergiatalon tekeminen on suomessa sallittua. Jääpähän rahaa muuhunkin käyttöön.
- raksaaja
taas_ihmettä kirjoitti:
Ihan hyvä muuten muttei hirsirakenteeseen pidä koskaan lisätä muoveja eikä muita villoja kun ekovilla!
Jos hirsiseinä on terve ja paksumpi kuin kuusi tuumaa niin miksi sitä pitää yleensäkään mennä eristämään, onko tarkoituksena mennä tekemään joku matalaenergiatalo????"hirsirakenteeseen pidä koskaan"
Hirsirakenteista olisi ehkä pitänyt luopua silloin kun vesi alkoi juosta sisään. - raksaaja
"Sen päälle paljon mitä villaa vaan"
Korjaan omaa kommenttiani yläpohjan villasta.
Hirsirakennukseen jonka ilmatiiviiksi ja höyrytiiviiksisaaminen on äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta kannattanee yläpohjaan laittaa ekovillaa siksi että se auttaa sisäänsä jääviä rakenteita pysymään homehtumatta Boori lisäaineen ansiosta. (olen testannut) - ohhhoh
Olipa niin paksua (vaarallisia ohjeita) että pitää ihan sulatella niin paljon tuli virheitä??
- im.out
raksaaja kirjoitti:
"Sen päälle paljon mitä villaa vaan"
Korjaan omaa kommenttiani yläpohjan villasta.
Hirsirakennukseen jonka ilmatiiviiksi ja höyrytiiviiksisaaminen on äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta kannattanee yläpohjaan laittaa ekovillaa siksi että se auttaa sisäänsä jääviä rakenteita pysymään homehtumatta Boori lisäaineen ansiosta. (olen testannut)Minkä ihmeen takia sinä yrität edes saada "hengittävää" rakennetta (hirsi) ilma- tai höyrytiiviiksi tms. koska hirsi pysyy terveenä vain ja ainoastaan siihen asti kun sen kosteusteknistä ominaisuutta (hengittäminen) ei poissuljeta kosteuskatkoilla eri muodoissaan? Anteeksi kun sanon mutta järkyttävän typerää tekstiä. Varsinkin kun olet lopussa kuitenkin laittamassa hengittävää eristettä yläpohjaan mikä on se suurin lämpövuotokohta kaikista rakenteista jossa se kosteussulku voi olla jopa perusteltu tapa?
- im.out
raksaaja kirjoitti:
"hirsirakenteeseen pidä koskaan"
Hirsirakenteista olisi ehkä pitänyt luopua silloin kun vesi alkoi juosta sisään.Suomen ollessa "metsien maa" hirsi rakennusmateriaalina on enemmän kuin perusteltua minkä lisäksi massivirakenteena "siperiassa" enemmän kuin fiksu materiaali lämmönvarauskykynsä ja kosteusteknisten ominaisuuksiensa puolesta. Minkä ihmeen takia sinä yleensä osallistut palstan viestittelyyn jonka aihepiiri on sinulle selvästi inhokki? Asennevammaisuus paistaa niin kauas että huh huh.
- ohhoh-toipumisenjälkeen
"Hirsiseinä elää aina vähän. Siksi sisäpuolinen höyrynsulku pitäisi olla elastinen ja täydellinen."
> Mikä ihmeen höyrynsulku eihän sitä saa edes käyttää kuin maks. sisäpuolisen lisäeristyksen kohdalla ja tapauksissa joissa eristysvahvuus kasvaa rajan yli jossa ilman kosteussulkua eristeet muodostaa kastepisteen rakenteen sisälle joka ajan kanssa homehduttaa koko talon?
"Ulkopuolella pitää ehdottomasti olla vesihöyryä läpäisevä eristys. Esim kivivilla tai lasivilla jonka ulkopuolella tuulensuojalevyt tai runkoleijona."
> Tulit kyllä kuvanneeksi rakennekokonaisuuden joka on kaukana "hengittävästä" jota itse olit vailla. Kivi- ja lasivilla sitoo mutta ei luovuta kosteutta minkä takia niitä käytettäessä höyrynsulku on ehdoton.
"Kuulemma puoltavat tuota ulkopuolelta eristämistä koska silloin hirsi jää lämpöiselle puolelle ja se olis parempi hirrelle sekä sen eristävyydelle.
Kyllä."
> Mille eristävyydelle? Hirsi "Pitää" jättää sisäpuolelle kosteusteknisten ja lämmönvarauskyvyn takia ei jonkin ihmeellisen eristävyyden takia mikä on hirren yksi heikoimmista ominaisuuksista tapauskohtaisesti.
"Isover mainostaa hirren ulkopuolelle kivivillaa joka vähän arveluttaa et toimiiko se niin et kosteus pääsee läpi seinästä ettei siitä tule pommia.
Kosteus kulkee täysin vapaasti kivivillan läpi."
> Ei todellakaan kulje vaan kivilla sitoo kosteutta kykenemättä luovuttamaan siihen sitoutunutta kosteutta pois. Samasta syystä kivivillaa käytettäessä kosteuden pääsy eristeeseen on estettävä höyrynssululla.
"Mutta jos eristää sisäpuoleta niin tällöin olisi käytettävä täysin vesihöyryn estävää eristettä (esim. SPU) tai ekovillaa."
> Riippuu täysin eristevahvuudesta ja -materiaalista. Siinähän laitat urtsin hirttä vasten niin ulkopuolinen kosteus voi jäädä hirren ja urtsin liittymäkohtaan ja se olis sitten siinä. Homepommi
"Käytä sisäpinnalla mahdollisimman suurta ja aikaa kestävää vesihöyryn vastustajaa, mikäli hirsi ei jää näkyviin.
(itse laittaisin esim.
A) 100mm villaa ulkopuolelle tuulensuoja ja 40mmSPU cyprock sisälle."
> Typerä rakennekokonaisuus ei koskaan urtsilevyjä hirsipinnoille ei koskaan.
"B) 50mm runkoleijona ulkopuolelle, 50mm ekovilla sisäpuolelle, höyrynsulkumuovi ja kuitulevytys"
> Typerä rakennekokonaisuus tuokin. Ajattelit sitten ekoilla ja kuitenkin laittaa sisäpintaan muovin jolla mitätöit kaiken luoden ns. ekotalon joka on kuitenkin ns. pullotalo missä ei ole minkäänlaista järkeä saati logiikkaa.
"C) 50mm runkoleijona ulkopuolelle, 50mm ekovilla sisäpuolelle 40mmSPU cyprock"
> Sama kuin edellinen täysin järjenvastainen rakennekokonaisuus.
"D) hengittävänpi, mutta mielestäni riskaabelimpi... 50mm runkoleijona ulkopuolelle, 50mm ekovilla sisäpuolelle, TERVAPAPERI ja kuitulevytys"
>No nyt jo menee aika lähelle paitsi ettei sisäpuolella saa käyttää tervapaperia paperi riittää. Hirren varaamisominaisuus kyllä menee että heilahtaa.
"Uloimpaan kattoon ehdottomasti finfoam tai spu levytys. Sen päälle paljon mitä villaa vaan."
> Sama asia molemmat ja taas yksi järjetön ohjeistus hirsitalon yhteydessä.
"Kaikkien ilmavuotojen ja höyryvuotojen tarkka tukkiminen."
>Joo hirsitalossa ei saa olla ilmavuotoja mutta mitä tarkoittaa höyryvuoto jäi mysteeriksi.
Järkyttäviä neuvoja pääasiassa. Juuri niitä tyypillisiä joilla suomen vanha rakennuskanta on peruspilattu ja näköjään tullaan pilaamaan loputkin kun jokainen uretaanimainos menee läpi vaikka on yksi varmimmista tavoista pilat hirsirakennus.
- Lukkas
Puollan kanssa puu-pohjaista eristemateriaalia sekä ulkopuolista lisäeristystä. Hirsi myös varaa lämpöä, joten hölmöähän sellaisen ominaisuuden käyttämättä jättäminen olisi. Tuohon 2. kerroksen korotukseen voisi toimia mansardi-katto palkki-rakenteella. Olisi varmaan edullisin vaihtoehto toteuttaa. Yläkerran eristyksen voisi sitten hoitaa kuten normaalissa puutalossa (paneeli, höyrynsulkupaperi, tuulensuojalevy, tuuletusrako, ulkopaneeli.
- Lukkas
Villahan sieltä paperin ja tuulensuojan välistä unohtui.
- puunpurija
Matalaenergia- ja nollaenegiatalojen tekohan on rakennusteollisuuden mielestä miltei pakko.
Lähitulevaisuudessa ovat homeasuntojen uusimmat ja kalleimmat alalajit! - raksaaja
Korottaminen.
Olen edellisen 20 vuoden itseopiskelun aikana tullut siihen tulokseen että etenkään hirsirakennuksiin ei pidä tehdä toista kerrosta joka on yhteydessä alakertaan.
Se siksi että alaosan rakenteita ei saada ilmatiiviiksi ja siten yläosaan kohdistuu melkoinen nousevan ilman paine. Ja yläosankin tiivistäminen älyttömän haasteellista.
Erittäin suuri todennäköisyys on että lämmin ja kostea sisäilma virtaa yläpohjaan.
Korjaukseksi joudutaan laittamaan tehokas koneellinen poisto.
Entisajan hirsitaloissa käynti yläkertaan tapahtui kuistinkautta tai lämmittämättömän kylmän (vapaastihengittävän) välitilan kautta. Siksi ne oli toimivia.
Muut ratkaisut ei mahda toimia. - poraava
Lusikka tähän soppaan.. Ensinnäkään vaikka käyttökustannukset pienenevät tuolla lisäeristämisellä, ei se koskaan maksa itseään takaisin. Joten jos tuulitiiveyttä haetaan niin laittaisin vain paksun tuulensuojan ulos (Eivät ikkunatkaan jää niin hassun näköisiksi eli seinän sisään, joka ei siis vanhaan taloon kuulu). Ikkunoiden ja ovien tilkitsemiseen runkoon kannattaa muutama ajatus käyttää. Kunnolla ja tuulitiiviisti ja luonnonmukaisella tilkkeellä.
Sisäpuolelle mikäli sen hirren haluaa peittoon, sitten ohuempi esim. runkoleijonalevy, jonka voi maalata tai tapetoida. Tai perinteinen pinkopahvi.
Vanha talo on vanha, (ja säilyttämisen arvoinen) ja tarkkana niiden uretaanien ja mineraalivillojen kanssa, jos tulee ilmavuotoja niiden kautta/ohi, silloin kosteus siirtyy suoraan siihen kylmään pintaa ja tiivistyy siellä, jossa voi siis aiheuttaa vahinkoa.
Alkää rakentako pommia. Miettikää huolella materiaalit ja ratkaisut. - maalaisjärkinen
On se kumma kun edelleen pitää noita lisäeristyksiä tehdä vaikka niistä on varmaankin 20 vuotta ollut tietoa ettei ne koskaan maksa itseään takaisin!! No tätä tietoa ei tietenkään löydy villamoskan valmistajien sivuilta.
Ja sama koskee myös ikkunoiden vaihtoa jos se tehdään pelkästään energiatalouden takia! - EläköönHirsi
Meillä on myös täyshirsitalo, mikä pystytettiin tänne 90 vuotta sitten ja tuotiin Terijoelta hevosella. Onneksi tähän ei oltu tehty mitään tyhmiä remontteja tai lisäeristyksiä juuri ollenkaan. Hirsi on paksua ja tässä vaiheessa kaiketi jo täysin kuivaa:)
Talossa on ulkona lautavuoraus, mihin on jätetty ilmarako. 1970-luvulla tehtiin paljon tiivistyksiä uretaanilla, joten jos sitä on laudan ja hirren välissä, niin kaikki pois. Olemme joutuneet uusimaan vain etelänpuoleisen lautaverhouksen. Jos näette laudassa pieniä pyöreitä kuin oksankoloja, on varmaan syynä uretaanin lisääminen hirren ja ulkoseinän väliin, joka täytyy poistaa. Talon sisäseinillä oli tervapaperi ja pinkopahvi, minkä päällä tapeetti. Hirsien välissä oli sammalta yms. Laitoimme sisäseinät tervapaperilla ja sen päälle haltex ennen tapetointia. Jos jossain paikassa (esim. kaapistoissa) oli lastulevyä, se myös nopiasti pois. Katot, oven pielet, yms. olivat talossa lautapaneelia, Hyvin on toiminut.
Katon ja välikattoon oli sumutettu uretaani ja se pois äkkiä ja tilalle ekovilla. Ala-ja yläkerran asuinkerrosten välissä on puukuitua ja se on hyvää ja kuivaa, eikä ole laskeutunut kuten sahanpuru.
Ikkunat ovat 1930-luvulta, käsin paikalle tehtyä, jokainen oma itsensä. Niitä pitää pestä keväisin ja syksyisin ja laittaa esim. jäkälää ulko-ja sisäikkunoiden väliin, ettei höyrysty ja jäädy ulko-ja sisälämpötilan eron takia. Nyt maalasimme yläkerran ikkunat sisältä ja ulkoa ja kittasimme pellavaöljykitilla tarvittaessa. Ensi kesänä täytyy tehdä kellarin ikkunat.
Talon maalattu sisältä M1-luokituksen Uula-maaleilla ja ulkoa Uulan pellavaöljymaalilla. Ulko-ovet on maalattu petrooliöljymaalilla.
Yli 200m2 talosta, keskimääräinen lämmityskulu kuussa kaupungin maakaasulla on n. 250€. Piisin ja takan käytöllä pääsee halvemmalla, mutta nämä siirtomaksut kun ovat vakioita ja todella hintavia. Tosin talvella pidetään pitkähihaisia paitoja ja tarvittaessa villasukkia. Sisällä sellainen 18-20C lämpötila kesät talvet.
Ihan hyvä asua, myös erittäin allergisen ja astmaattisen poikani.- Osa-aikaeläkeläinen
Minulla on alkuaan 1700-luvulla tehty hirsitalo. Tiilikatto purettiin pois, lappeet oikaistiin ja peltikatto päälle. Tämä senkin takia, että taloni kestää suuremman lumikuorman, jos sellainen sattuu tulemaan.
Seuraavaksi oli ulkovuori- ja ikkunaremppa. Vanha pystylaudoitus pois, seiniin 25 mm tuulensuojalevy, seinien oikaisu ja uusi vaakalaudoitus pintaan. Laudat on tehtaalla maalattu, joten kuivuessaan niihin ei tullut maalittomia raitoja.
Hyvät ikkunat ovat täällä maaseudun rauhassakin tarpeen, äänieristyksenkin vuoksi. On mukavaa olla huoneissa joihin ei kuulu ulkoa mitään. Sitä rauhaa kun täälläkään ei aina ole.
Talossa on 2 1 ilmalämpöpumppua lämmittämässä ja jäähdyttämässsä. Tuo 1 on sellainen, jolla lämmitetäään tai jäähdytetään lasikuisti tarvittaessa.
Ensi vuoden puolella vielä räystäänalusremppa, niin taloni on hienossa kunnossa.
Kai tässä tehtiin kaikki toisin kuin sinä teit, mutta tälläisen talon halusimme.
Kamareita lämmitetään kahdella uunilla. Sähköä talossa kuluu vuodessa alle 10 000 kWh.
- reikäseinään
meillä 1910 luvun hirsitalo joka eristetty 80 luvulla 100 millisellä keltaisella isoverillä sekä höyrynsylkumuovilla, terassin rakentamisen yhteydessä piti tehdä aukko seinään ovea varten ja sahasimme hirret esille, hirret olivat täysin kirkkaassa ja hyvässä kunnossa villasta ja muovista huolimatta, miksi se ei ollut homeessa kuten kaikki niin uskovat??
kulutus pyörii 10 000-13 000 välillä ja neliöitä 185m2.- kunniallinenkatti
eihän muovi ja villa ole homeeseen syypäitä jos ne oikeaoppisesti on rakennettu kuten tapauksessasi on tehty, katsoppas sen muovin on tarkoitus ESTÄÄ kosteuden kulun rakenteisiin.
rakennusvirheet on syypää homeisiin ei materiaalit. ja toinen syy puheisiin on ns.homehörhöt jotka näkevät hometta kaikkialla. ole huoleti mökkisi olisi jo nurin jos se olisi väärillä materiaaleilla tehty ja vielä väärin. - hehehehehett
hmmm...homehörhöillä hiljaista? :=) heheheh
- justjusti
kunniallinenkatti kirjoitti:
eihän muovi ja villa ole homeeseen syypäitä jos ne oikeaoppisesti on rakennettu kuten tapauksessasi on tehty, katsoppas sen muovin on tarkoitus ESTÄÄ kosteuden kulun rakenteisiin.
rakennusvirheet on syypää homeisiin ei materiaalit. ja toinen syy puheisiin on ns.homehörhöt jotka näkevät hometta kaikkialla. ole huoleti mökkisi olisi jo nurin jos se olisi väärillä materiaaleilla tehty ja vielä väärin.miten on mahdollista ettei ollut homeessa? villa ja muovi on homeessa heti kun asentaa :=)
- Anonyymi
Vaikeaa tuo eristämisen valinta. Itse olen ajatellut 100 mm hirsiseinän eristämiseksi sisäpuolelle 50 mm pontti finnfoam tervapaperi rimoitus ja leveä puupaneeli. Ulkopuolelle 50 mm koolaus villa ( mikä olis paras ??) , tuulensuojalevy , rimoitus ja 22 mm vahva ja 150 mm korkea vaakapaneeli. Onko täydellinen ansa myöhemmille vuosille ?
- Anonyymi
On.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1404361- 892089
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152061Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi691819Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541512Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1411498VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041375- 751286
- 981231
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201099