Kysymys asiantuntijoille: Voiko pienen hirsimökin ala- ja yläpohjat tehdä samasta hirrestä kuin seinät? Jos voi, niin riittääkö pelkkä paksu hirsi, vai pitääkö vielä laittaa muuta eristettä? Mökki tulee ympärivuotiseen käyttöön. Onko tämä tapa uusi ajatus, vai onko se käytössä jo jossain päin? Pitäisi saada homeeton asumus.
Ala- ja yläpohjan teko hirrestä ?
Suunnitteluvaihe
17
146
Vastaukset
- hihhir
Ei se nyt pelkästä hirrestä onnistu.
- Suunnitteluvaihe
Eikö? Perustele.
- Suunnitteluvaihde
Näin tyhmästä päästä vedettynä, eipähän ainakaan eristeet homehdu.
- jhgfdfg
Suunnitteluvaihde kirjoitti:
Näin tyhmästä päästä vedettynä, eipähän ainakaan eristeet homehdu.
Kyllä ne muut rakenteet yleensä ensin homehtuvat. Esim. puu.
- remonttimies1
Suunnitteluvaihe kirjoitti:
Eikö? Perustele.
Lankkulattia ja alle purut, paksut panelit kattoon ja päälle paljon purua ja papereita väliin, kaikki puuta ja toimii, älä pyörää uudestaan keksi ;)
- Kylmä.silta
Suunnitteluvaihde kirjoitti:
Näin tyhmästä päästä vedettynä, eipähän ainakaan eristeet homehdu.
Jos ala- ja yläpohja on hirrestä ilman satoja metrejä eristenauhaa hirsien välissä homehtuu ja satavarmasti.
- hirrenvetäjä
Tokihan sen voi hirrestäkin tehdä, mutta miksi ihmeessä?
Ajatuksena ihan hyväkin ellei oteta huomioon hirren elämistä!- BauHerr
Aivan. Noin 5 % kutistuminen kuivuessa tekee hirrestä käytännössä käyttökelvottoman ala- tai yläpohjaan. Seinässä maan vetovoima sentää hoitaa painumisen yhteen suuntaan. Vaakatasossa pitäisi kehittää jonkinlainen kiristysmenetelmä tai latoa hirret "kaatoon". Pitkällä kierretangolla ja jatkuvalla kiristämisellä saattaisi onnistua. Ehkä. En kuitenkaan lähtisi kokeilemaan.
Ristiin laminoitu puu toimisi kyllä.
Ihan mielenkiintoinen ajatus, sinänsä. Kiitos siitä. - lapsellinen
Hirsitalonen seinien "vaakatason kiristysmenetelmänä" tunnetaan mm. ns. itsestään kiristyvät nurkkasalvokset. Lohenpyrstö yhtenä esimerkkinä. Hyvin tehtynä kehikon kuivuessa ja painuessa nurkkasalvos kiristää itse itsensä. Asia mihin kierresalot tms. ei auta paskankaan vertaa riippuen toki nurkkien salvaustavasta. Anteeksi kielenkäyttö alalle tunnusomainen piirre siivoton suu.
- lapsellinen
Esimerkki lohenpyrstöstä:
http://alppisalvos.fi/2012/images/kuvat/kuvituskuvat12/lohenpyrst.jpg
Kulmat päin peetä mutta pääidea tulee esille.
- huonoprovo
Pelkkä sahausjäte purukin jo parempi eriste kuin massiivihirsi ylä- ja/tai alapohjassa, hirvittävän paljon halvempi ja helpompitöinen. Siitä vaan ala- ja yläpohjatkin hirrestä valmistaja hyvin mielellään ottaa triplahinnan. Sattuneesta syystä moni mökkivalmistaja yrittää pysyä kilpailussa mukana vähentämällä hirsikiertojen määriä jopa siinä määrin että noloimmillaan ikkunat jää jo räystäiden alle osittain piiloon.
- katollinen
Hirsilattia oli varsin yleinen vielä 1800-luvulla. Se tehtiin halkaisemalla kuoritut puunrungot keskeltä ja sovittamalla nämä puolikkaat lattiaksi vuoroin latva ja tyvipää rinnakkain. Lattian eristeenä käytettiin kuivattua sammalta. Itse asun vanhassa talossa jonka aluperäiset lattiat oli korvattu 1930-luvulla lautalattialla mutta edelleenkin sammaleristeellä. Kun ostimme talon -90 luvulla,jouduimme nostamaan lattiat ylös lämpöeristeiden uusimista varten,Enää emme jaksaneet keräillä sammalta vaan laitoimme nykyaikaisemman kivivillaeristyksen.
Hirsikattoja ei tietääkseni ainakaan suomessa ole harrastettu, paanu ja lautakattoja kylläkin.Lautakatto tehtiin tuppeensahatusta laudasta sopivasti limittämällä.Vintillä käytettiin olki/sammaleristystä.- lapsellinen
Huh huh...Piti aluksi ihan puhaltaa kun tuli taas sellaista tekstiä vastaan että huh huh?!
Halaspuolikkaiden käyttö eristeiden kantavina rakenteina tms. nimikkeillä sen enempää leikkimättä ei tee lattiasta ns:a hirsilattiaa jota ei edes tunneta alapohjien määritelmien yhteydessä koska sitä ei ole koskaan käytetty saati tunnettu. Lattiamääritelmä pohjautuu rakenneratkaisuun eri materiaalivalintoineen. Esim. rossipohjainen lattia mihin itse viittasit. Jos halaspuolikkaiden käyttö olisi hirsilattian määritelmän kysynkin mikä mahtanee olla pintamateriaali johon päädyitte remontin yhteydessä? Oli miten oli sinäkin kutsut sitä silloin pintamateriaalin mukaisesti esim. puulattiaksi tms. et halaspuolikkaiden mukaisesti hirsilattiaksi kuten edellä väität.
Ja nyt päästää siihen huh huh vaiheeseen : Ymmärsinkö oikein että korvasitte sammaleen kivivillalla eli laitoitteko halaspuolikkaiden päälle kivivillan?
No itseasiassa hirsikatoiksi kutsuttavia on käytetty katteiden yhteyksissä mitä alapohjissa ei vastaavasti ole käytetty koskaan. Ennen suurta ja mullistavaa rakennusteknistä uudistusta eli pärettä katteina käytettiin tässä asiayhteydessä ns. malkakattoja eli tuohikattoja. Yleinen Suomessa aina 1860-luvulle asti. Malkakaton vesieristeenä oli koivuntuohi. Tuohen haurastuessa nopeasti auringossa suojaksi ladottiin malkoja, jotka samalla pitävät kattotuohia paikoillaan. Malkojen valmistustapoja oli useita joita en jaksa lähteä erittelemään mutta yhtenä esimerkkinä jopa kokonaisia hirsiä käytettiin puolikkaiden lisäksi vaihtoehtoisia tapoja ollessa useita. - katollinen
lapsellinen kirjoitti:
Huh huh...Piti aluksi ihan puhaltaa kun tuli taas sellaista tekstiä vastaan että huh huh?!
Halaspuolikkaiden käyttö eristeiden kantavina rakenteina tms. nimikkeillä sen enempää leikkimättä ei tee lattiasta ns:a hirsilattiaa jota ei edes tunneta alapohjien määritelmien yhteydessä koska sitä ei ole koskaan käytetty saati tunnettu. Lattiamääritelmä pohjautuu rakenneratkaisuun eri materiaalivalintoineen. Esim. rossipohjainen lattia mihin itse viittasit. Jos halaspuolikkaiden käyttö olisi hirsilattian määritelmän kysynkin mikä mahtanee olla pintamateriaali johon päädyitte remontin yhteydessä? Oli miten oli sinäkin kutsut sitä silloin pintamateriaalin mukaisesti esim. puulattiaksi tms. et halaspuolikkaiden mukaisesti hirsilattiaksi kuten edellä väität.
Ja nyt päästää siihen huh huh vaiheeseen : Ymmärsinkö oikein että korvasitte sammaleen kivivillalla eli laitoitteko halaspuolikkaiden päälle kivivillan?
No itseasiassa hirsikatoiksi kutsuttavia on käytetty katteiden yhteyksissä mitä alapohjissa ei vastaavasti ole käytetty koskaan. Ennen suurta ja mullistavaa rakennusteknistä uudistusta eli pärettä katteina käytettiin tässä asiayhteydessä ns. malkakattoja eli tuohikattoja. Yleinen Suomessa aina 1860-luvulle asti. Malkakaton vesieristeenä oli koivuntuohi. Tuohen haurastuessa nopeasti auringossa suojaksi ladottiin malkoja, jotka samalla pitävät kattotuohia paikoillaan. Malkojen valmistustapoja oli useita joita en jaksa lähteä erittelemään mutta yhtenä esimerkkinä jopa kokonaisia hirsiä käytettiin puolikkaiden lisäksi vaihtoehtoisia tapoja ollessa useita.Et sitten alkuunkaan ymmärtänyt lukemaasi.
- lapsellinen
Tarkenna ole hyvä vastaan kyllä pelkkä väittämieni kieltäminen kertoo vain oman tietämystasosi rajallisuuden aiheesta. Kokeile huviksesi ethän sinä edes vastannut laitoitteko te todellakin halaspuolikkaiden päälle kivivillan?
- lapsellinen
Jäi vastaus saamatta joten jatkan jatkokysymyksellä tai toteamuksella jossa väitän että aluperäiset lattiat jotka oli korvattu 1930-luvulla lautalattialla olivat alkuperäisesti myös lautalattiat. Hämmästyisit jos kertoisin kuinka "myöhään" syrjäseuduilla vielä asuttiin savupirteissä joissa oli mm. maalattia sanan varsinaisessa merkityksessä.
Uteliaisuuttani vielä kiusaan sen verran koska aihe kiinnostaa oliko halaspuolikkaisiin porattu reiät joissa oli tapit joiden ylpäihin oli vastaavasti upotettu niskat joihin lattialankut oli asennettu? Edelleen jkatkan kysymällä oliko 1930-luvulla vaihdetut lattialaudat edelleen ns. tuppeen sahattua joissa tyviä seurasi latvat vai oliko silloin jopa määrämittaista pontattua lattialauttaa käytettävissä?
En siis vittuile tai yritä ainkaan tietoisesti päteä mutta olen kiinnostunut aiheesta.
- raksaaja
"Ala- ja yläpohjan teko hirrestä"
Ei järjen häivää tuossa ajatuksessa. Unohda moinen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta912394- 652141
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1001961Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt23186850+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin111692- 771612
hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo271466Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411440Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61412- 731400