Ala- ja yläpohjan teko hirrestä ?

Suunnitteluvaihe

Kysymys asiantuntijoille: Voiko pienen hirsimökin ala- ja yläpohjat tehdä samasta hirrestä kuin seinät? Jos voi, niin riittääkö pelkkä paksu hirsi, vai pitääkö vielä laittaa muuta eristettä? Mökki tulee ympärivuotiseen käyttöön. Onko tämä tapa uusi ajatus, vai onko se käytössä jo jossain päin? Pitäisi saada homeeton asumus.

17

229

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hihhir

      Ei se nyt pelkästä hirrestä onnistu.

      • Suunnitteluvaihe

        Eikö? Perustele.


      • Suunnitteluvaihde

        Näin tyhmästä päästä vedettynä, eipähän ainakaan eristeet homehdu.


      • jhgfdfg
        Suunnitteluvaihde kirjoitti:

        Näin tyhmästä päästä vedettynä, eipähän ainakaan eristeet homehdu.

        Kyllä ne muut rakenteet yleensä ensin homehtuvat. Esim. puu.


      • remonttimies1
        Suunnitteluvaihe kirjoitti:

        Eikö? Perustele.

        Lankkulattia ja alle purut, paksut panelit kattoon ja päälle paljon purua ja papereita väliin, kaikki puuta ja toimii, älä pyörää uudestaan keksi ;)


      • Kylmä.silta
        Suunnitteluvaihde kirjoitti:

        Näin tyhmästä päästä vedettynä, eipähän ainakaan eristeet homehdu.

        Jos ala- ja yläpohja on hirrestä ilman satoja metrejä eristenauhaa hirsien välissä homehtuu ja satavarmasti.


    • hirrenvetäjä

      Tokihan sen voi hirrestäkin tehdä, mutta miksi ihmeessä?
      Ajatuksena ihan hyväkin ellei oteta huomioon hirren elämistä!

      • BauHerr

        Aivan. Noin 5 % kutistuminen kuivuessa tekee hirrestä käytännössä käyttökelvottoman ala- tai yläpohjaan. Seinässä maan vetovoima sentää hoitaa painumisen yhteen suuntaan. Vaakatasossa pitäisi kehittää jonkinlainen kiristysmenetelmä tai latoa hirret "kaatoon". Pitkällä kierretangolla ja jatkuvalla kiristämisellä saattaisi onnistua. Ehkä. En kuitenkaan lähtisi kokeilemaan.


        Ristiin laminoitu puu toimisi kyllä.

        Ihan mielenkiintoinen ajatus, sinänsä. Kiitos siitä.


      • lapsellinen

        Hirsitalonen seinien "vaakatason kiristysmenetelmänä" tunnetaan mm. ns. itsestään kiristyvät nurkkasalvokset. Lohenpyrstö yhtenä esimerkkinä. Hyvin tehtynä kehikon kuivuessa ja painuessa nurkkasalvos kiristää itse itsensä. Asia mihin kierresalot tms. ei auta paskankaan vertaa riippuen toki nurkkien salvaustavasta. Anteeksi kielenkäyttö alalle tunnusomainen piirre siivoton suu.


      • lapsellinen

    • huonoprovo

      Pelkkä sahausjäte purukin jo parempi eriste kuin massiivihirsi ylä- ja/tai alapohjassa, hirvittävän paljon halvempi ja helpompitöinen. Siitä vaan ala- ja yläpohjatkin hirrestä valmistaja hyvin mielellään ottaa triplahinnan. Sattuneesta syystä moni mökkivalmistaja yrittää pysyä kilpailussa mukana vähentämällä hirsikiertojen määriä jopa siinä määrin että noloimmillaan ikkunat jää jo räystäiden alle osittain piiloon.

    • katollinen

      Hirsilattia oli varsin yleinen vielä 1800-luvulla. Se tehtiin halkaisemalla kuoritut puunrungot keskeltä ja sovittamalla nämä puolikkaat lattiaksi vuoroin latva ja tyvipää rinnakkain. Lattian eristeenä käytettiin kuivattua sammalta. Itse asun vanhassa talossa jonka aluperäiset lattiat oli korvattu 1930-luvulla lautalattialla mutta edelleenkin sammaleristeellä. Kun ostimme talon -90 luvulla,jouduimme nostamaan lattiat ylös lämpöeristeiden uusimista varten,Enää emme jaksaneet keräillä sammalta vaan laitoimme nykyaikaisemman kivivillaeristyksen.

      Hirsikattoja ei tietääkseni ainakaan suomessa ole harrastettu, paanu ja lautakattoja kylläkin.Lautakatto tehtiin tuppeensahatusta laudasta sopivasti limittämällä.Vintillä käytettiin olki/sammaleristystä.

      • lapsellinen

        Huh huh...Piti aluksi ihan puhaltaa kun tuli taas sellaista tekstiä vastaan että huh huh?!

        Halaspuolikkaiden käyttö eristeiden kantavina rakenteina tms. nimikkeillä sen enempää leikkimättä ei tee lattiasta ns:a hirsilattiaa jota ei edes tunneta alapohjien määritelmien yhteydessä koska sitä ei ole koskaan käytetty saati tunnettu. Lattiamääritelmä pohjautuu rakenneratkaisuun eri materiaalivalintoineen. Esim. rossipohjainen lattia mihin itse viittasit. Jos halaspuolikkaiden käyttö olisi hirsilattian määritelmän kysynkin mikä mahtanee olla pintamateriaali johon päädyitte remontin yhteydessä? Oli miten oli sinäkin kutsut sitä silloin pintamateriaalin mukaisesti esim. puulattiaksi tms. et halaspuolikkaiden mukaisesti hirsilattiaksi kuten edellä väität.

        Ja nyt päästää siihen huh huh vaiheeseen : Ymmärsinkö oikein että korvasitte sammaleen kivivillalla eli laitoitteko halaspuolikkaiden päälle kivivillan?

        No itseasiassa hirsikatoiksi kutsuttavia on käytetty katteiden yhteyksissä mitä alapohjissa ei vastaavasti ole käytetty koskaan. Ennen suurta ja mullistavaa rakennusteknistä uudistusta eli pärettä katteina käytettiin tässä asiayhteydessä ns. malkakattoja eli tuohikattoja. Yleinen Suomessa aina 1860-luvulle asti. Malkakaton vesieristeenä oli koivuntuohi. Tuohen haurastuessa nopeasti auringossa suojaksi ladottiin malkoja, jotka samalla pitävät kattotuohia paikoillaan. Malkojen valmistustapoja oli useita joita en jaksa lähteä erittelemään mutta yhtenä esimerkkinä jopa kokonaisia hirsiä käytettiin puolikkaiden lisäksi vaihtoehtoisia tapoja ollessa useita.


      • katollinen
        lapsellinen kirjoitti:

        Huh huh...Piti aluksi ihan puhaltaa kun tuli taas sellaista tekstiä vastaan että huh huh?!

        Halaspuolikkaiden käyttö eristeiden kantavina rakenteina tms. nimikkeillä sen enempää leikkimättä ei tee lattiasta ns:a hirsilattiaa jota ei edes tunneta alapohjien määritelmien yhteydessä koska sitä ei ole koskaan käytetty saati tunnettu. Lattiamääritelmä pohjautuu rakenneratkaisuun eri materiaalivalintoineen. Esim. rossipohjainen lattia mihin itse viittasit. Jos halaspuolikkaiden käyttö olisi hirsilattian määritelmän kysynkin mikä mahtanee olla pintamateriaali johon päädyitte remontin yhteydessä? Oli miten oli sinäkin kutsut sitä silloin pintamateriaalin mukaisesti esim. puulattiaksi tms. et halaspuolikkaiden mukaisesti hirsilattiaksi kuten edellä väität.

        Ja nyt päästää siihen huh huh vaiheeseen : Ymmärsinkö oikein että korvasitte sammaleen kivivillalla eli laitoitteko halaspuolikkaiden päälle kivivillan?

        No itseasiassa hirsikatoiksi kutsuttavia on käytetty katteiden yhteyksissä mitä alapohjissa ei vastaavasti ole käytetty koskaan. Ennen suurta ja mullistavaa rakennusteknistä uudistusta eli pärettä katteina käytettiin tässä asiayhteydessä ns. malkakattoja eli tuohikattoja. Yleinen Suomessa aina 1860-luvulle asti. Malkakaton vesieristeenä oli koivuntuohi. Tuohen haurastuessa nopeasti auringossa suojaksi ladottiin malkoja, jotka samalla pitävät kattotuohia paikoillaan. Malkojen valmistustapoja oli useita joita en jaksa lähteä erittelemään mutta yhtenä esimerkkinä jopa kokonaisia hirsiä käytettiin puolikkaiden lisäksi vaihtoehtoisia tapoja ollessa useita.

        Et sitten alkuunkaan ymmärtänyt lukemaasi.


      • lapsellinen

        Tarkenna ole hyvä vastaan kyllä pelkkä väittämieni kieltäminen kertoo vain oman tietämystasosi rajallisuuden aiheesta. Kokeile huviksesi ethän sinä edes vastannut laitoitteko te todellakin halaspuolikkaiden päälle kivivillan?


      • lapsellinen

        Jäi vastaus saamatta joten jatkan jatkokysymyksellä tai toteamuksella jossa väitän että aluperäiset lattiat jotka oli korvattu 1930-luvulla lautalattialla olivat alkuperäisesti myös lautalattiat. Hämmästyisit jos kertoisin kuinka "myöhään" syrjäseuduilla vielä asuttiin savupirteissä joissa oli mm. maalattia sanan varsinaisessa merkityksessä.
        Uteliaisuuttani vielä kiusaan sen verran koska aihe kiinnostaa oliko halaspuolikkaisiin porattu reiät joissa oli tapit joiden ylpäihin oli vastaavasti upotettu niskat joihin lattialankut oli asennettu? Edelleen jkatkan kysymällä oliko 1930-luvulla vaihdetut lattialaudat edelleen ns. tuppeen sahattua joissa tyviä seurasi latvat vai oliko silloin jopa määrämittaista pontattua lattialauttaa käytettävissä?
        En siis vittuile tai yritä ainkaan tietoisesti päteä mutta olen kiinnostunut aiheesta.


    • raksaaja

      "Ala- ja yläpohjan teko hirrestä"
      Ei järjen häivää tuossa ajatuksessa. Unohda moinen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      30
      3511
    2. Kukka ampu taas Kokkolassa?

      T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs
      Kokkola
      9
      1568
    3. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      113
      1473
    4. Milli-helenalla ongelmia

      Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1265
    5. Kun näen sinut

      tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain
      Ikävä
      34
      893
    6. Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.

      Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht
      Maailman menoa
      242
      893
    7. Yhdelle miehelle

      Mä kaipaan sua niin paljon. Miksi sä oot tommonen pösilö?
      Ikävä
      60
      869
    8. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      130
      868
    9. Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni

      Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ
      Sysmä
      66
      854
    10. Löydänköhän koskaan

      Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲
      Ikävä
      98
      819
    Aihe