Aikuiset lapset eivät tarvitse perintöä, sanoo professori.
Siviilioikeuden professori Urpo Kangas suree sitä, että moni vanhus elää vaatimattomasti säästääkseen omaisuuttaan perinnöksi.
http://www.hs.fi/elama/a1455077125655?ref=hs-art-luetuimmat-1
Siviilioikeuden professori Urpo Kangas suree sitä, että moni vanhus elää vaatimattomasti säästääkseen omaisuuttaan perinnöksi.
http://www.hs.fi/elama/a1455077125655?ref=hs-art-luetuimmat-1
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä ja ei jos on mistä antaa niin sitten osan voi antaa, mutta itseääkin tulisi muistaa eikä kituttaa. luonnolisestihan tämä teema koskee tulevaisuudessakin ja nyt erittäin harvoja monellahan ei ole muuta, kuin kansa eläkeensä, jolla ei tule toimeen.
No lakia ollaan kaavailemassa, että mummon omaisuus voidaan myydä jotta saadaan kunnollinen hoitopaikka eikä siihen kysytä omaisten lupaa. Sossutädit katsoo onko mummolla asiat kunnossa ja mummolle määrätään edunvalvoja maistraatista ja sen jälkeen voi omaiset unostaa perinnöt.
Niin eräässä paikassa asui mummo jolla oma rivari ja joutui hoitolaitokseen ja siellä alkoivat räknäämään mihin asti mummon omaisuus riittäsi hoito maksuihin ja asiasta vihiä saatuaan omaisille tuli kova hätä mummostaan.
yks perijä kanditaatti tytär kippas viinaa velaksi kertoen kohta maksavansa kun äitinsä kuolee. no näitä elämän tarinoita on ihan joka puolella suomen maata.
Olen professorin kanssa pitkälti samaa mieltä. Itse luovuin vanhempieni perinnöstä. Minä keski-ikäinen yksin elävä, työssäkäyvä (vaikka velkainen olenkin, omaisuuttakin on), en tarvitse enää rahaa mutta lapseni ovat perheitä perustamassa ja saivat hyvän pesämunan asunnon ostoon. Toinen jo osti talon, toinen vielä etsii. Perintöveron säästökin oli huomattava, saati että se olisi maksettu kahteen kertaan, ensin minä ja sitten lapset.
Toisaalta olen sitä mieltä, että haluan myös jättää lapsille jotain ja teen sen mielelläni. Tietysti jos vaihtoehtona on jossain vaiheessa oma terveys, voi se mennä edelle. Olen tottunut tulemaan vähällä toimeen enkä kaipaa mitään ihmeempiä, matkustelen kyllä ja siihen on rahaa. Töissäkin meinaan olla niin kauan kuin pitävät. Työni on kivaa.
Urpo Kangas on ihan oikeassa. Me nyt perinnnön saamisvaiheessa olevat 40- ja 50-luvulla syntyneet (pääasiasssa jo) eläkeläiset emme kaipaa, tai ei meidän ainakaan pitäisi kaivata vanhempiemme työn tuloksia itsellemme. Olenkin luopunut molempien vanhempieni perinnöstä lasteni hyväksi, kun lapseni - asuntovelkaiset pienten lasten vanhemmat - tarvitsivat isovanhempiensa varoja merkittävästi enemmän kuin minä - kohtuullisesti toimeen tuleva eläkeläinen. Omia ja osituksessa saamiani puolisoni varojani en kuitenkaan ole pahemmin säästellyt, ja lapsetkin patistelivat minua hankkimaan siivoojan kotiin, remontoimaan kämpän, matkustamaan elelänlomille ja elämään muutenkin mukavasti. Kuten UK sanoo, kunkin sukupolven on luotava itse oma elämänsä. Olen todella onnellinen siitä, että omat lapseni pitävät äitinsä hyvinvointia ensisijaisena eivätkä kyttää mahdollisimman isoa perintöä itselleen.
Eihän sinun lapset nyt luo omaa elämäänsä, he luovat oman elämän edellytykset sinun vanhemoien rahoilla.
Pointtihan oli ettei kukaan saisi saada perintöä, ei edes lapsenlapset.
Ajattelitko miten käy lapsillesi kun nuo perintörahat on syöty, tuleeko he sitten pyytämään sulta lisää?
Heidän käsitys rahasta vääristyy jos velat kuitataan tosta vain, kaikki saadaan ilmaiseksi.
Kumpi on parempi, otat itse ja näytät mallia kuinka varoja hoidetaan vai annetaan kaikki ja katsotaan miten käy.
"Pointtihan oli ettei kukaan saisi saada perintöä, ei edes lapsenlapset."
Urpo Kankaan pointti oli toisaaalta se, että perinnöistä riippumatta lapsia on hyvä ja asiallista auttaa ja nimenomaan siinä vaiheessa, kun lapsilla on oikeasti tarvetta apuun. Ja näinhän on erityisesti silloin, kun lapset ovat vasta perheen perustaneet ja heillä on tosi tiukkaa mm. asunolainojen takia. Jos isovanhemmilta sattuu juuri silloin lankeamaan perintöä, onhan se hyvä siirtää lapsenlapsille tilannetta helpottamaan ja on tietysti ihan ok. Mutta lapsille on hyvä tehdä selväksi, että tässä se apu nyt oli, eikä vanhempien pesästä kannata enempää odottaa. Ja jos jotain on vanhemmilta vielä tulossa, menköön siten lapsenlapsille eikä eläkeikäisille lapsille.
Neljä sisarusta ja vanhemmat kuoli jättäen jälkeensä pankki tilit ja omakotitalonsa ja miten kävikään sisarukset alkoi riiteleen kahvi kupeista josta riita alkoi, se paisui ja paisui ja lopulta käräjillä vuosien riidaksi ja kalliiksihan se kävi jokaisella asianajo kulunsa ja niinmpä perinnöistään ei jäänyt mitään vaan jokaiselle napsahti vielä n.2500.euron lasku. oikeuskuluja. ja hediän akikkien välit katkes pysyvästi. edes lapsensa eli serkut ei saanu tavata toisiaan.
Ei tämä lasten vika ole,jos vanhemmat eivät eläessään tuhlaa.
Eduskunta säätää lait joita Suomessa noudatetaan,niin herrat kuin narritkin.
Siitä vain säätämään perintö-oikeus pois,valtion uusiokäyttöön.
Professorin tulisikin esittää asiansa maan hallitukselle.
Olen ajatellut asiaa siten että kun on joskus saanut perinnön niin sitä pitää hoitaa ja kartuttaa.
Tietenkin tuosta kartuttamisesta saa nauttia ja loput sitten annetaan taasen lapsille perinnöksi.
Kuka muuten kieltää ettei siitä tuotosta saa antaa jo etukäteen omille lapsille?
Toisekseen jos ajatellaan että perintö pitäisi siirtää suoraan lapsille, eikö ole vaara etteivät he opi tulemaan omillaan toimeen?
Helppo omaisuus on helppo tuhlata, siitä ei sitten jää heidän lapsilleen mitään.
Viisainta olisi tukea lapsia siten että oppivat rahan arvon ja oppivat tulemaan omillaan toimeen.
Esim. itse lainasin lapselleni 6000€ 0% korolla.
Opiskeluja olen myös tukenut, tuhottomasti neuvoja antanut jne.
Lapille voi antaa muutakin tukea kuin rahaa.
Toisekseen kun ajattelee itsekkäitä vanhempia jotka pistävät köyhyyden eteenpäin.
Kaikki mitä tulee pitää tuhlata heti, omaa asuntoa ei kannata hankkia vaan vuokralla saa mukavammin omaisuuden menemään, jne.
Mielummin mahdolisimman paljon velkaa kuin euroakaan tilillä.
Kiva perintö lapsille, toimintamalli miten pysytään köyhänä.
Mutta sehän on jokaisen oma asia miten haluaa lapsensa ja lapsenlapsensa elävän.
Minusta on aivan järkevää antaa rahaa nuorille aikuisille siinä vaiheessa kun he sitä eniten tarvitsevat. Kun/jos se kerran on mahdollista.
Minä olen tosi onnellinen kun kuopukseni sai ostettua itselleen omakotitalon vaarilta saamallaan pesämunalla ja makselee nyt siitä lainaa pankille. Maksellut kuitenkin vuokraa kankkulan kaivoon jo kymmeniä tuhansia. Mukavampihan se on omaan taskuun maksaa.
Emn meinaa kaikkea tuhlata ja silti elän hyvin. Suunnittelen nytkin kuukauden Italian matkaa kenties tulevana kesänä.
Olen saanut vanhemmilta rahaa eikä tarvi maksaa takaisin. Ostin mm asunnon . Hgistä.
Saavathan lapset ainakin geeniperinnön jota ei valtiokaan voi verottaa.
Moni saanut itse perintöä, maata tai rahaa. Miksi nyt pitäisi ruveta sukujen perintömaita myymään, jos niille olisi suvussa käyttäjiä? Siitähän tässä kyse, että haluttaisiin vanhusten kuluttavan kaiken omaisuutensa asuntoaan myöten omiin hoitomaksuihin eli halutaan romuttaa vanhustenhuolto. Se on totta, että kun pitkään eletään joskus ihan järkevää jakaa perintö jo eläessään lapsille tai lapsenlapsille. Miksi ihmiset sitten edes hankkivat omaisuutta??? Tuhlaavatko mljoonaomaisuuksia omaavatkin rahansa, en usko. Professorin mielestä pitkään asuntoaan säästäneet voisivat maksaa hoitokulunsa vanhana, eli ei omistusasunnon säästämisessä tavan ihmisille järkeä olisi. Palkkatyöläinen ei saisi vaurastuttaa sukuaan, rikas kyllä.
Alan olla jo eläkeiässä mutta vanhempani saattavat elää vielä lähes 20-v. Varmaan vielä kuluttavat säästöjään kun hoidon tarve lisääntyy. Jos taas tilanne tulisi piankin ajankohtaiseksi, olisi tuleva perintöosuuteni ( 1/3 ) sellainen, että joutuisin veroja maksamaan. Muutenkin elämäntilanteeni näyttää sellaiselta nyt etten mitään tarvitse, päinvastoin. Tulevasta ei nyt kuitenkaan kukaan tiedä vielä.
Jos ja kun luovun lasteni hyväksi, kukin neljästä saisi ihan kivan käyttörahan, eikä paljon tarvitsisi veroja maksella, jos ollenkaan. Järki siltä osin säilyisi. Tietenkin pitäisi varmaan harkita tilannetta siinä tapauksessa jos olisi huume- , alkoholi-, tai muuta ongelmaa.