Ankkurin paino

Bruce ei ole ns kevytankkuri kuten vaikka Fortress tai Rocna.

Bruce pitää huonosti melkein kaikilla pohjilla.
Bruce ei ole myöskään levyankkuri. Olet kopioinut tai googlannut väärän tekstin.

Jos se 40% jätetään vähentämättä, niin olet oikeassa... 20kg Bruce ei enää ole kevyt ankkuri, vaan naurettavan suuri, ja hankala käsitellä.
Bruce on ollut riittävän hyvä kaikilla pohjilla ainakin mun käytössä.

Painolla ja köyden pituudella saa paljon aikaan. Isoilla aluksilla ei ole kettingin perässä edes ankkuria.

Bruce ei ole testien mukaan lähelläkään parasta, mutta se pitää tasaisen huonosti, kun sattuu tarttumaan pohjaan. Tarttuminen taas on helppo testata.

Ankkuritestejä on tehty paljon eri veneillä ja eri pohjilla. Niissä on johtavana ajatuksen ollut se, miten veneen saa mahdollisimman kevyellä ankkurilla ankkuroitua. Erinomaiseen tulokseen voi päätyä myös sillä, että ottaa painavamman ankkurin, jonka pito tai tarttuminen ei ole ihan huippuluokkaa., vaikka sitten Brucen.

Millaista mahtaa olla nämä saaristomeren pohjat pääosiltaan ?.
Ankkuria vaan aika hankala pitää lähes sadan metrin päässä pitoa saadakseen, siksi pitäisi löytää tehokkaat ankkurit.

SR305SB kirjoitti:

Millaista mahtaa olla nämä saaristomeren pohjat pääosiltaan ?.
Ankkuria vaan aika hankala pitää lähes sadan metrin päässä pitoa saadakseen, siksi pitäisi löytää tehokkaat ankkurit.

Lue lisää

Savea joskus hiekkaa, satojen ankkurointien kokemuksella...

Sanan piti olla tietoa Miksi sekoilen?

Olet juonut liikaa hassista.

mitään linkkejä noihin testeihin? 16kg Bulldog-tyyppisen peräankkurin käyttö loppui kun pieni kivi oli estänyt sitä aukeamasta.

Olisiko kirjoitti:

mitään linkkejä noihin testeihin? 16kg Bulldog-tyyppisen peräankkurin käyttö loppui kun pieni kivi oli estänyt sitä aukeamasta.

Fortress tai sen kopio (Buldog) ei ole yleisankkuri. Se sopii muuhun kuin kivikkoiseen pohjaan. Muistelen, että valmistajakin on tuoteselostessaan maininnut.


Osa ankkuritesteistä on sellaisia, joita ei voi lukea netissä ilmaiseksi. Aika paljon on onneksi maksuttomiakin artikkeleita. Luonnollista kai on, että ankkurivalmistajan sivuilta voi lukea sellaisen testin, jossa se oma tuote on menestynyt hyvin (ks. manson, rocna, spade).
Luulisi, että jonkinlaisen kuvan ankkureista saa kun katsoo miten ne itseä eniten kiinnostavat ankkurit ovat pärjänneet monessa erilaisessa testissä.

http://www.manson-marine.co.nz/Anchor Tests/Yachting Monthly -Anchor Test Nov09.pdf

http://www.rocna.com/sites/default/files/press/press_0612_wm_ym_testing.pdf

http://www.spade-anchor.com/IMG/pdf/2015_-_Comparatif_Ancre_-_SAILING_TODAY.pdf

http://www.anchorright.com.au/downloads/Sailing-Today-November-2009-Anchor-Test.pdf


http://www.yachtingmonthly.com/gear/different-types-anchor-pros-cons-29473

http://www.velerosgrecia.com/wp-content/uploads/2012/02/Independent-Anchor-Performance-Testing.pdf

testejä.löytyy kirjoitti:

Fortress tai sen kopio (Buldog) ei ole yleisankkuri. Se sopii muuhun kuin kivikkoiseen pohjaan. Muistelen, että valmistajakin on tuoteselostessaan maininnut.


Osa ankkuritesteistä on sellaisia, joita ei voi lukea netissä ilmaiseksi. Aika paljon on onneksi maksuttomiakin artikkeleita. Luonnollista kai on, että ankkurivalmistajan sivuilta voi lukea sellaisen testin, jossa se oma tuote on menestynyt hyvin (ks. manson, rocna, spade).
Luulisi, että jonkinlaisen kuvan ankkureista saa kun katsoo miten ne itseä eniten kiinnostavat ankkurit ovat pärjänneet monessa erilaisessa testissä.

http://www.manson-marine.co.nz/Anchor Tests/Yachting Monthly -Anchor Test Nov09.pdf

http://www.rocna.com/sites/default/files/press/press_0612_wm_ym_testing.pdf

http://www.spade-anchor.com/IMG/pdf/2015_-_Comparatif_Ancre_-_SAILING_TODAY.pdf

http://www.anchorright.com.au/downloads/Sailing-Today-November-2009-Anchor-Test.pdf


http://www.yachtingmonthly.com/gear/different-types-anchor-pros-cons-29473

http://www.velerosgrecia.com/wp-content/uploads/2012/02/Independent-Anchor-Performance-Testing.pdf

Lue lisää

Mielenkiinoista kuinka erilaisia tuloksia tulee "testeissä" ;D

https://www.youtube.com/watch?list=UU2xy2TENjOanAR3m3kfIDJw&v=J8WJGNeeYzs

Mistä ostit Bruce-kopion?

Itselläni on ollut pitkä henkilökohtainen ankkuritesti, jossa vertailin kolmea ankkuria: perinteinen alkup. CQR, aito Bruce sekä Fortress. CQR on ollut vain keula-ankkurina (ketjua ulos yleensä 5 x syvyys). Se on luotettava, kunhan on kaivautunut pohjaan. Kovassa hiekkapohjassa oli toisinaan ongelmia saada koukku kaivautumaan. Kaksi muuta ankkuria, Bruce ja Fortress, olivat pallonkierrolla käytössä ainoastaan peräankkureina (10m ketjua 80 m köyttä, ankkuroidessa ulkona yleensä 4-8 x syvyys). Ainoa ankkuri näistä kolmesta, joka toistamiseen petti oli Bruce. Testialue oli pääosin pasaatituulien alue pallon ympäri. Ankkuripaikoilla oli toisinaan kova tuuli. Fortress on yllättävän hyvä, Bruce oli yllättävän huono. (Nykyiseen veneeseeni valitsin CQR:n sekä Fortressin kopion nimeltään Buldog - sekin tuntuu hyvältä). Ankkureiden painot olivat valmistajan suosituksia "pykälän" verran suuremmat.
Oman "testini" tulos poikkeaa ankkuritestien tuloksista siinä, että CQR on ollut testituloksia parempi (kolmessa eri veneessä 40 v. ajan). Monet testit on mielestäni tehty aika kevyellä CQR:llä.
Jos Rocna olisi vähän halvempi, ehkä valitsisin sen CQR:n tilalle.

Jos ankkuroi usein, veneeseen kannattaa asentaa kansisuihku ankkuriketjun/köyden ankkurin pesemistä varten. Bilteman painevesipumppu on toiminut jo useita vuosia ilman ongelmia. (Laitan pumpun päälle, kun alan nostaa ankkuria. Muta irtoaa samalla, kun ankkuria nostaa).

oma.testi kirjoitti:

Itselläni on ollut pitkä henkilökohtainen ankkuritesti, jossa vertailin kolmea ankkuria: perinteinen alkup. CQR, aito Bruce sekä Fortress. CQR on ollut vain keula-ankkurina (ketjua ulos yleensä 5 x syvyys). Se on luotettava, kunhan on kaivautunut pohjaan. Kovassa hiekkapohjassa oli toisinaan ongelmia saada koukku kaivautumaan. Kaksi muuta ankkuria, Bruce ja Fortress, olivat pallonkierrolla käytössä ainoastaan peräankkureina (10m ketjua 80 m köyttä, ankkuroidessa ulkona yleensä 4-8 x syvyys). Ainoa ankkuri näistä kolmesta, joka toistamiseen petti oli Bruce. Testialue oli pääosin pasaatituulien alue pallon ympäri. Ankkuripaikoilla oli toisinaan kova tuuli. Fortress on yllättävän hyvä, Bruce oli yllättävän huono. (Nykyiseen veneeseeni valitsin CQR:n sekä Fortressin kopion nimeltään Buldog - sekin tuntuu hyvältä). Ankkureiden painot olivat valmistajan suosituksia "pykälän" verran suuremmat.
Oman "testini" tulos poikkeaa ankkuritestien tuloksista siinä, että CQR on ollut testituloksia parempi (kolmessa eri veneessä 40 v. ajan). Monet testit on mielestäni tehty aika kevyellä CQR:llä.
Jos Rocna olisi vähän halvempi, ehkä valitsisin sen CQR:n tilalle.

Jos ankkuroi usein, veneeseen kannattaa asentaa kansisuihku ankkuriketjun/köyden ankkurin pesemistä varten. Bilteman painevesipumppu on toiminut jo useita vuosia ilman ongelmia. (Laitan pumpun päälle, kun alan nostaa ankkuria. Muta irtoaa samalla, kun ankkuria nostaa).

Lue lisää

>>kansisuihku ankkuriketjun/köyden ankkurin pesemistä varten

Hyvä idea!
Tuosta vielä paljon Biltemaa halvemmalla ja 4x enemmän painetta (Kiinassa ne on tehty Bilteman pumputkin ;) )

http://www.banggood.com/12V-DC-4L-or-Min-100PSI-High-Pressure-Diaphragm-Water-Pump-p-914447.html

http://www.banggood.com/DC-12V-60W-Motor-High-Pressure-Micro-Diaphragm-Water-Self-Priming-Pump-5LMin-p-1009569.html

Paineiden vertailuun
http://muunnin.com/paine/

Raum kirjoitti:

Mistä ostit Bruce-kopion?

nauti kulmasta ostin, keulalla tehdas asennettu. Olen katsellut käytettyä aitoa brucea muuta ei ole vielä tärpännyt.

kopio kirjoitti:

nauti kulmasta ostin, keulalla tehdas asennettu. Olen katsellut käytettyä aitoa brucea muuta ei ole vielä tärpännyt.

Tietääkseni aidon Brucen valmistus on lopetettu jo vuosia sitten, kun ankkureissa tapahtui sukupolven vaihdos. Jos hyvää ankkuria etsii, miksi pitäisi hankkia aito Bruce, kun tarjolla on uuden sukupolven ankkureita?

"Bruce kopioa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota varren kulmaan suhteessa "lapioon".
Ankkuri lattialle makaamaan samaan asentoon, kuin ankkuroitaessa ja katsoo, että varressa selkeä kulma suhteessa lattiaan. Joissain paska kopioissa ei tätä kulmaa ole joten ei lähde ankkuroitaessa uppoamaan pohjaan sisään, kun tulee vetoa."

Merkitystä on vain sillä, mikä on sen "lapion" muoto, ja missä suunnassa siihen nähden kiinnityspiste sijaitsee. Sillä ei ole vaikutusta lainkaan mitä reittiä pitkin varsi yhdistää kiinnityspisteen ja lapion toisiinsa, se kun ei vaikuta ketjun tai köyden kiinnityspisteeseen kohdistaman voiman suuntaan, suuruuteen, eikä ko voiman momenttiin minkään "lapion" pisteen suhteen!
Varren ja lattian välisellä kulmalla ei siis ole mitään vaikutusta koko asiassa.

Enpä viitsinyt alkaa Rocnan hintaa edes selvittää kun tämä "halpis" kustantaa jo n. 20X Bruce kopion , ei voi muuta todeta , on siinä raudalla hintaa !https://www.motonet.fi/fi/tuote/386225/Ankkuri-15kg-Bruce

Täältä löytyy varmaan cqr-kopioitakin

http://www.ebay.com/bhp/cqr-anchor

Bossu kirjoitti:

Täältä löytyy varmaan cqr-kopioitakin

http://www.ebay.com/bhp/cqr-anchor

Tai sama EU:n sisällä, ei tullia & luultavasti halvemmat postitukset

http://www.ebay.co.uk/sch/Boats-Parts-Accessories-/169485/i.html?_udlo=30&_sop=15&_udhi&_mPrRngCbx=1&_from=R40&_nkw=plough anchor&LH_PrefLoc=3&_dcat=15263&rt=nc

Bossu kirjoitti:

Täältä löytyy varmaan cqr-kopioitakin

http://www.ebay.com/bhp/cqr-anchor

Verratessa alkuperäisen "Made in Scotland" CQR:n ja CQR-kopioiden hintoja, on syytä huomata, että materiaali on erilainen. Aidon CQR :n materiaali on "forged steel", takorauta. Halvat kopiot valmistetaan halvasta valuraudasta, "cast iron". Valuraudan hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä. Materiaalien lujuusominaisuuksissa on isoja eroja. Googlesta löytyy tietoa. Tässä lyhyt materiaaliesittely:
http://www.atcgroup.com.au/CustomCastingForging/TheDifferenceBetweenCastingForging.aspx
Meidän suojaisilla vesillä sattuu ankkurien hajoamisia varmaankin aika harvoin, mutta pallonkiertoa suunnittelevien kannattaa sekin ominaisuus ottaa huomioon ankkuria valitessaan. Halpisankkuri ei välttämättä ole kovin turvallinen. Se koskee paitsi CQR-kopioita myös monen muotoisia Bruce-jäljitelmiä.

Valurautaa on monenlaista.
Austemperoidulla pallografiittivaluraudalla ADI (EN-GJS) voidaan samaan aikaan saavuttaa saavuttaa 1100 Mpa murtolujuus ja 9% murtovenymä, eli sillä on erinomainen sitkeys. Murtovenymästä tinkimällä saadaan murtolujuus nousemaan aina 1600 MPa saakka. Googlaapa itse Austempered Ductile Iron (josta ADI on lyhennetty), niin ei tartte enää kuvitella kaikkia valurautoja yhtä heikoiksi kuin suomugrafiittivalurauta heikoimmillaan on.
Todellisuudessa ADI on olennaisesti halvempaa valmistaa sarjatuotantona kuin teräksestä taottu ankkuri, mutta sillä saavutetaan käytännössä samat ellei jopa paremmat lujuusominaisuudet, ja ennen kaikkea laadunvalvonta tulee tasalaatuisuuden ansiosta halvaksi. ADI:sta tehdään esim jousia kuorma-autoihin.
Seostamalla sille saadaan myös austeniittisferriittinen kiderakenne kuten teräksillekin, jolloin myös korroosionkesto on yhtä erinomaista jopa kuumassa suolavedessä lujuudesta tai sitkeydestä tinkimättä.
Mikään ei siis estä tekemästä erinomaista ja laadukasta ankkuria valuraudasta sarjatuotantona valamalla. Hintaa nostaa lähinnä korroosionkestoa varten lisätty kromi ja nikkeli, mikäli niitä siis käytetään.

Mantus vaikuttaa hyvältä. Tuohan olisi loistava vara-ankkuri, kun menee purettuna ihan lättänäksi.
https://daveskaife.wordpress.com/2014/06/09/mantus-anchor-storage/

Mantuksessa on ihan veitsenterävä etureuna. Paranisikohan oman bruce-ankkurin pito, jos sen etureunan hioisi samalla tavalla teräväksi?
http://sailing-europe.de/blog/file/2015/10/41.jpg

juu987 kirjoitti:

Mantus vaikuttaa hyvältä. Tuohan olisi loistava vara-ankkuri, kun menee purettuna ihan lättänäksi.
https://daveskaife.wordpress.com/2014/06/09/mantus-anchor-storage/

Mantuksessa on ihan veitsenterävä etureuna. Paranisikohan oman bruce-ankkurin pito, jos sen etureunan hioisi samalla tavalla teräväksi?
http://sailing-europe.de/blog/file/2015/10/41.jpg

Lue lisää

Luulisin että ovat Brucen parantamiseksi tehneet erilaisia kokeiluja tehneet monetkin "tahot". Mutta ainahan niitä parannuksia pitää etsiä, ja jos vaikka kohtuuhintaisina onnistuisi pitämään "keksinnöt".

juu987 kirjoitti:

Mantus vaikuttaa hyvältä. Tuohan olisi loistava vara-ankkuri, kun menee purettuna ihan lättänäksi.
https://daveskaife.wordpress.com/2014/06/09/mantus-anchor-storage/

Mantuksessa on ihan veitsenterävä etureuna. Paranisikohan oman bruce-ankkurin pito, jos sen etureunan hioisi samalla tavalla teräväksi?
http://sailing-europe.de/blog/file/2015/10/41.jpg

Lue lisää

Halpisankkureiden materiaali on useimmiten halpismateriaalia eli valurautaa. Valurauta ei ole terottamisen kannalta oikea materiaali. Mantus lienee teräsankkuri ja sen reuna kestää ohennettunakin.
Kopio/halpis-brucea en ryhtyisi työstämään.

Jos se olisi valurautaa niin " varsi " napsahtaisi ensimmäisellä käyttökerralla poikki , sikäli kun joutuisi pieneenkään sivuvetoon . Tuommoisesta katkeamisesta en ole kuullut.

tinkaaja kirjoitti:

Jos se olisi valurautaa niin " varsi " napsahtaisi ensimmäisellä käyttökerralla poikki , sikäli kun joutuisi pieneenkään sivuvetoon . Tuommoisesta katkeamisesta en ole kuullut.

Lue lisää

Olen nähnyt vääntyneitä ankkureita. Niitä, jotka ovat katkenneet ja jääneet pohjaan, pääsee varmaankin harvemmin näkemään. Muistelen, että jossain P.Dunckerin kirjassa oli valokuva hänen vääntyneestä ja lähes katkenneesta ankkuristaan.

Laitan tähän kaksi sitaattia Yachting Monthlystä. Niissä kerrotaan kopioankkureiden materiaalista ja heikkouksista. Jälkimmäisessä todetaan, että satunnaisesti ankkuroivalle halpis kopio on hyväksyttävä, kunnes se katkeaa tai taipuu.

CQR and Bruce copies have been around for years; now there are Delta knock-offs, too. Copies of new-generation anchors will surely follow. In some cases it takes only a cursory inspection to see that copies are crudely made, welded in ways that an amateur would be ashamed of and with minimal galvanising. Cast types are more difficult to assess by eye but they’re likely made from cast iron, which is brittle and has very low tensile strength. You’ll find photos of snapped ones on the Internet. There are cast iron versions of the genuine CQR, recognised by the weight marked in lbs, ending in ½. These also tend to be brittle and will snap if impacted hard enough
Read more at http://www.yachtingmonthly.com/gear/different-types-anchor-pros-cons-29473#P2YfYpivq8PEqmVy.99


If you regularly spend long periods in remote anchorages, you’ll certainly reap the benefits of the more expensive types. Modern ploughs are about a third of the price of new-generation types and almost as effective in most circumstances – perfectly good for weekend and summer-cruise use. Occasional anchorers may well find a copy to be acceptable, unless it breaks or bends!
Read more at http://www.yachtingmonthly.com/gear/choose-right-anchor-29502#eRR6w3tTLIoRLE85.99

Kun oli kysymys valuraudasta , niin valurauta ei taivu vaan katkeaa/halkeaa . Esim. teräspadan voi hakata vaikka littanaksi mutta teeppä sama valurautapadalle. Eiköhän ne , ankkurit , ole jonkin asteista teräsvalua.

tinkaaja kirjoitti:

Kun oli kysymys valuraudasta , niin valurauta ei taivu vaan katkeaa/halkeaa . Esim. teräspadan voi hakata vaikka littanaksi mutta teeppä sama valurautapadalle. Eiköhän ne , ankkurit , ole jonkin asteista teräsvalua.

Lue lisää

Älä lopeta päivätyötäsi ja ryhdy metallurgian asiantuntijaksi.
On katsos niin, että lähes kaikki tuotteet on tehty metalliseoksista, joiden ominaisuudet riippuvat seoksesta ja valmistustavasta. Valu voi taipua ja taottu murtua.

Vertaus valurautapataan noudattaa uskollisesti suolipalstan asinatuntijalinjaa, joka ei perustu mihinkään ja ilmaisee asiat täydellisen tietämättömyyden mukanaan tuomalla varmuudella.

Mutta kerro kuitenkin koulutuksesi, niin saadaan nauraa.

" Mutta kerro kuitenkin koulutuksesi, niin saadaan nauraa "

Sitä samaa sinulta , kun et sen vertaa ymmärrä valuraudan ominaisuuksia.
Jokainen vähänkään valuraudan kanssa tekemisissä ollut tietää mitä tapahtuu kun valurauta alkaa taipumaan. Mutta tietenkin Sinä lettutieteen tohtorina tiedät kaiken.

tinkaaja kirjoitti:

Kun oli kysymys valuraudasta , niin valurauta ei taivu vaan katkeaa/halkeaa . Esim. teräspadan voi hakata vaikka littanaksi mutta teeppä sama valurautapadalle. Eiköhän ne , ankkurit , ole jonkin asteista teräsvalua.

Lue lisää

ADI toimii hyvin mm kuorma-auton lehtijousina, taipuu hyvin eikä katkea, ja väsymisominaisuudet ovat huomattavasti parempia kuin hitsatuilla teräksillä voitaisiin saavuttaa.

tinkaaja kirjoitti:

" Mutta kerro kuitenkin koulutuksesi, niin saadaan nauraa "

Sitä samaa sinulta , kun et sen vertaa ymmärrä valuraudan ominaisuuksia.
Jokainen vähänkään valuraudan kanssa tekemisissä ollut tietää mitä tapahtuu kun valurauta alkaa taipumaan. Mutta tietenkin Sinä lettutieteen tohtorina tiedät kaiken.

Lue lisää

Sinä selvästikään et tiedä, ethän edes tiedä miten pallo- ja suomu-grafiittivalurauta eroavat toisistaan. Et siis tunne lainkaan varuraudan ominaisuuksia.

Itse päädyin tähän:
https://www.svb24.com/en/plastimo-kobra-anchor.html
https://www.svb24.com/?t=infopoint&action=shipping
alle 31 kg paketista postimaksu on 25 eur. Paketti tuli kotiovelle (DHL).

Jokainen tietysti parhaiten tietää omat ankkurointitarpeensa ja ratkaisee mikä hinta on itselle liikaa.

No tuo ei kyllä ole posketon ei. Hmm. taidanpa tilata. Olin tuon Kobran ohittanut kun näyttää niin samalta kuin Delta josta on tosi ristiriitaisia tuloksia.

Mahtaako pitää muualla kuin mutapohjassa?

37jalkainen kirjoitti:

No tuo ei kyllä ole posketon ei. Hmm. taidanpa tilata. Olin tuon Kobran ohittanut kun näyttää niin samalta kuin Delta josta on tosi ristiriitaisia tuloksia.

Taidan myös pistää menemään tilauksen, tuo on huomattavasti helpompi ankanokkaan saada "piiloon" kuin tuo ajattelemani Mantus, joskin Mantuksen "testitulokset" vakuuttavampia . . . . . mutta se kaari vie tilaa niin, ettei sitä saa piiloon ankannokassa vaan siihen kompuroi keulasta kuljettaessa . . . . toisaalta, keulasta kuljetaan todella harvoin . . .

Taitaa olla parempi pitää olemassa olevat ankkurit, tulee päänsärkyä . . . ;D

SR305SB kirjoitti:

Taidan myös pistää menemään tilauksen, tuo on huomattavasti helpompi ankanokkaan saada "piiloon" kuin tuo ajattelemani Mantus, joskin Mantuksen "testitulokset" vakuuttavampia . . . . . mutta se kaari vie tilaa niin, ettei sitä saa piiloon ankannokassa vaan siihen kompuroi keulasta kuljettaessa . . . . toisaalta, keulasta kuljetaan todella harvoin . . .

Taitaa olla parempi pitää olemassa olevat ankkurit, tulee päänsärkyä . . . ;D

Lue lisää

Ankkurin valinta riippuu paljon siitä, missä purjehtii ja ankkuroi. Suojaisissa sisäsaariston poukamissa näyttää peräankkuroinnissa riittävän jopa ruotsalaisten suosima "blyplätta" "ankarolina".

Itse olen sitä mieltä, ettei uuden ankkurin hankkiminen tee päänsärkyä. Huoli aiheuttaa päänsärkyä vasta silloin, kun ankkuri ei pidä!
Jostain syystä ankkuriharmeilla on tapana ajoittua aamuyön tunneille. Juuri silloin se ukonilma vihureineen yllättää siitä ainoasta suunnasta, jonne ankkuripaikka on avoin. On kivampi kääntää kylkeä ja jatkaa unia, kun tietää ankkurin pitävän.

Kyllä vanhan polven ankkurillakin pärjää, kunhan se on riittävän painava ja siinä on tarpeeksi ketjua. Ketjun painolla on merkitystä.
Ankkurin pito on tietysti hyvä testata ajamalla koneella. Kun ankkuri on kunnolla tarttunut, vene ei liiku kohtalaislla kierroksilla mihinkään.

sinun.päänsärkysi kirjoitti:

Ankkurin valinta riippuu paljon siitä, missä purjehtii ja ankkuroi. Suojaisissa sisäsaariston poukamissa näyttää peräankkuroinnissa riittävän jopa ruotsalaisten suosima "blyplätta" "ankarolina".

Itse olen sitä mieltä, ettei uuden ankkurin hankkiminen tee päänsärkyä. Huoli aiheuttaa päänsärkyä vasta silloin, kun ankkuri ei pidä!
Jostain syystä ankkuriharmeilla on tapana ajoittua aamuyön tunneille. Juuri silloin se ukonilma vihureineen yllättää siitä ainoasta suunnasta, jonne ankkuripaikka on avoin. On kivampi kääntää kylkeä ja jatkaa unia, kun tietää ankkurin pitävän.

Kyllä vanhan polven ankkurillakin pärjää, kunhan se on riittävän painava ja siinä on tarpeeksi ketjua. Ketjun painolla on merkitystä.
Ankkurin pito on tietysti hyvä testata ajamalla koneella. Kun ankkuri on kunnolla tarttunut, vene ei liiku kohtalaislla kierroksilla mihinkään.

Lue lisää

Nimenomaan sitä aamuyön tunneille sijoittuvaa päänsärkyä pyritään välttämään, ja ennakoimaan ongelma - eli hankitaan kunnollinen ankkuri, siis mahdollisimman hyvä etukäteen, niin paniikkia ei syntyisi.
Paniikit mielenkiintoisia noissa "ruotsalaistyylisissä" ankkuroinneissa, kun tuuli nousee ja kääntyy - se on säpinää saariston yössä ;D

Paras jousto tulee, jos on riittävästi painavaa ketjua. Liinalla varmaankin tarkoitat nauhaa (Ankarolina)? Nauhakelat nauhoineen sopivat peräankkurointeihin suojaisissa saaristosatamissa, joissa keula kiinnitetään maihin.

Perusohjeen noudattaminen vähentää nykimistä. Jos käytät ankkuriköyttä (=ketju köysi tai ketju nauha), laske sitä 5-8 kertaa syvyyden verran, suojattomilla paikoilla enemmän. Jos käytät pelkkää ketjua, riittää 3-5 x syvyys (suojattomassa ankkuripaikassa enemmän).

vähintään5xsyvyys kirjoitti:

Paras jousto tulee, jos on riittävästi painavaa ketjua. Liinalla varmaankin tarkoitat nauhaa (Ankarolina)? Nauhakelat nauhoineen sopivat peräankkurointeihin suojaisissa saaristosatamissa, joissa keula kiinnitetään maihin.

Perusohjeen noudattaminen vähentää nykimistä. Jos käytät ankkuriköyttä (=ketju köysi tai ketju nauha), laske sitä 5-8 kertaa syvyyden verran, suojattomilla paikoilla enemmän. Jos käytät pelkkää ketjua, riittää 3-5 x syvyys (suojattomassa ankkuripaikassa enemmän).

Lue lisää

Roikkuva ketju ei tarjoa kovinkaan paljoa joustoa ankkuroinnissa. Löysänä roikkuva ketju asettuu ketjukäyrä-nimiseen matemaattiseen muotoon (eng. catenary). Ketjukäyrän ominaisuuksiin kuuluu, että sen vetäminen löysästä lähes suoraksi vaatii suhteellisen vähän voimaa, minkä jälkeen jousto loppuu kuin seinään ja viimeisten senttien vetämiseen vaadittava voima kasvaa exponentiaalisesti. Tästä seuraa, että roikkuva ketju on huono joustin. Alussa se joustaa aivan liikaa, lopussa aivan liian vähän ja tuloksena on nykäyksiä ankkuriin ja veneeseen.

Ketjulla ankkuroitaessa pitäisikin käyttää joustavasta kiinnitysköydestä tehtyä nykäysenvaimenninta veneen puoleisessa päässä (eng. anchor snubber). Eli esim. pätkä kiinnitysköyttä, jonka toisessa päässä oleva koukku kiinnitetään ankkurikettinkiin, vedeään ketjuun riittävästi löysää ja kiinnitetään köyden toinen pää knaapiin.

ketju-ei-jousta kirjoitti:

Roikkuva ketju ei tarjoa kovinkaan paljoa joustoa ankkuroinnissa. Löysänä roikkuva ketju asettuu ketjukäyrä-nimiseen matemaattiseen muotoon (eng. catenary). Ketjukäyrän ominaisuuksiin kuuluu, että sen vetäminen löysästä lähes suoraksi vaatii suhteellisen vähän voimaa, minkä jälkeen jousto loppuu kuin seinään ja viimeisten senttien vetämiseen vaadittava voima kasvaa exponentiaalisesti. Tästä seuraa, että roikkuva ketju on huono joustin. Alussa se joustaa aivan liikaa, lopussa aivan liian vähän ja tuloksena on nykäyksiä ankkuriin ja veneeseen.

Ketjulla ankkuroitaessa pitäisikin käyttää joustavasta kiinnitysköydestä tehtyä nykäysenvaimenninta veneen puoleisessa päässä (eng. anchor snubber). Eli esim. pätkä kiinnitysköyttä, jonka toisessa päässä oleva koukku kiinnitetään ankkurikettinkiin, vedeään ketjuun riittävästi löysää ja kiinnitetään köyden toinen pää knaapiin.

Lue lisää

Kiinnityksestä on apua, muttei kuminen joustin, joka joustaa pari senttiä ole sen parempi. Kiinnityksen tärkein syy on se, ettei ankkuripeliin kohdistu jatkuvaa rasitusta. Ketjulukko ajaa saman asian.

toizaalta kirjoitti:

Kiinnityksestä on apua, muttei kuminen joustin, joka joustaa pari senttiä ole sen parempi. Kiinnityksen tärkein syy on se, ettei ankkuripeliin kohdistu jatkuvaa rasitusta. Ketjulukko ajaa saman asian.

Lue lisää

Tuossa olis pari vaihtoehtoa https://www.svb.de/de/niro-kettenfanghaken.html
https://www.svb.de/de/niro-kettenkralle.html

ketju-ei-jousta kirjoitti:

Roikkuva ketju ei tarjoa kovinkaan paljoa joustoa ankkuroinnissa. Löysänä roikkuva ketju asettuu ketjukäyrä-nimiseen matemaattiseen muotoon (eng. catenary). Ketjukäyrän ominaisuuksiin kuuluu, että sen vetäminen löysästä lähes suoraksi vaatii suhteellisen vähän voimaa, minkä jälkeen jousto loppuu kuin seinään ja viimeisten senttien vetämiseen vaadittava voima kasvaa exponentiaalisesti. Tästä seuraa, että roikkuva ketju on huono joustin. Alussa se joustaa aivan liikaa, lopussa aivan liian vähän ja tuloksena on nykäyksiä ankkuriin ja veneeseen.

Ketjulla ankkuroitaessa pitäisikin käyttää joustavasta kiinnitysköydestä tehtyä nykäysenvaimenninta veneen puoleisessa päässä (eng. anchor snubber). Eli esim. pätkä kiinnitysköyttä, jonka toisessa päässä oleva koukku kiinnitetään ankkurikettinkiin, vedeään ketjuun riittävästi löysää ja kiinnitetään köyden toinen pää knaapiin.

Lue lisää

Ketjulla ankkurointiin kuuluu tietenkin ketjun kiinnityksen varmistus köydenpätkällä. Sillä siirretään ketjun kuorma ankkurivinssin ketjupyörältä keulaknaapiin. Köysi on nopea ja helppo kiinnittää ketjuun, jos käyttää ketjukoukkua. Ketjulukko ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin ketjukoukku köysi siksi, että se ei eliminoi ketjusta runkoon johtuvia ääniä.
Vahinkoja ketjun varmistuksen puuttumisesta on sattunut. Eräs ARC:in starttia odotellut suomalaisvene kärsi vaurioita, kun ketjun varmistus oli unohtunut Los Christianoksen satamassa (jossa oli maininkeja tuulista). Kipparin ja miehistön ollessa rantaravintolassa ankkurivinssi oli käynnistynyt omia aikojaan ja kelannut ketjun sisään. Vene ehti ajelehtia kivikkoon ennekuin paikalliset kalastajat ehtivät apuun.
Toinen riski ketjun varmistamatta jättämisestä on se, että ankkuripelin lukitus pettää ja ketju juoksee ulos.

Itse olen ankkuroinut eri puolilla maailmaa, vuorovesissä ja valtameren mainingeissa, toisinaan kovassa tuulessa. Normaali tukeva nailonköysi ketjun ja keulaknaapin välissä on aina riittänyt.
Mitään kumijoustinta ei tarvita, vaikka niin teoretisoit. Itselleni ei ole koskaan tullut edes mieleen hankkia sellaista. Miksi tulisikaan, koska sellaiselle ei ole käytännön tarvetta! Kyllä tuntuvia nykäyksiä tulee, jos ketjua on laskettu ulos liian vähän.

Paljonko laskelmiesi mukaan pitää tuulla, jotta 40-jalkaisen purjeveneen 100 m pituinen ja 10 tai 12 mm paksuinen ketju oikenee suoraksi ja pysyy suorana (eli jousto on poissa) ? Muistelen, että 10-millinen ketju painaa 2.25kg/m, 12-mm ketjun paino lienee lähes 3.5kg/m.

Ehkäpä Skip Novakin opetusvideosta on käytännön hyötyä. Hän esittelee normaalin ankkurointitekniikan. Siihenkään ei kuulu kumijoustinta.
https://www.youtube.com/watch?v=rYfoki6vW-M

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Ketjulla ankkurointiin kuuluu tietenkin ketjun kiinnityksen varmistus köydenpätkällä. Sillä siirretään ketjun kuorma ankkurivinssin ketjupyörältä keulaknaapiin. Köysi on nopea ja helppo kiinnittää ketjuun, jos käyttää ketjukoukkua. Ketjulukko ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin ketjukoukku köysi siksi, että se ei eliminoi ketjusta runkoon johtuvia ääniä.
Vahinkoja ketjun varmistuksen puuttumisesta on sattunut. Eräs ARC:in starttia odotellut suomalaisvene kärsi vaurioita, kun ketjun varmistus oli unohtunut Los Christianoksen satamassa (jossa oli maininkeja tuulista). Kipparin ja miehistön ollessa rantaravintolassa ankkurivinssi oli käynnistynyt omia aikojaan ja kelannut ketjun sisään. Vene ehti ajelehtia kivikkoon ennekuin paikalliset kalastajat ehtivät apuun.
Toinen riski ketjun varmistamatta jättämisestä on se, että ankkuripelin lukitus pettää ja ketju juoksee ulos.

Itse olen ankkuroinut eri puolilla maailmaa, vuorovesissä ja valtameren mainingeissa, toisinaan kovassa tuulessa. Normaali tukeva nailonköysi ketjun ja keulaknaapin välissä on aina riittänyt.
Mitään kumijoustinta ei tarvita, vaikka niin teoretisoit. Itselleni ei ole koskaan tullut edes mieleen hankkia sellaista. Miksi tulisikaan, koska sellaiselle ei ole käytännön tarvetta! Kyllä tuntuvia nykäyksiä tulee, jos ketjua on laskettu ulos liian vähän.

Paljonko laskelmiesi mukaan pitää tuulla, jotta 40-jalkaisen purjeveneen 100 m pituinen ja 10 tai 12 mm paksuinen ketju oikenee suoraksi ja pysyy suorana (eli jousto on poissa) ? Muistelen, että 10-millinen ketju painaa 2.25kg/m, 12-mm ketjun paino lienee lähes 3.5kg/m.

Ehkäpä Skip Novakin opetusvideosta on käytännön hyötyä. Hän esittelee normaalin ankkurointitekniikan. Siihenkään ei kuulu kumijoustinta.
https://www.youtube.com/watch?v=rYfoki6vW-M

Lue lisää

Täydet pisteet Skip Novakille todella selkeästä opetusvideosta!
Hieno oivallus oli ankkurin maalaus eri väreillä osoittamaan ulkona olevan kettingin määrää ja erityisesti kiinteä laatta ankkuripelin vieressä, jossa lukee värit & ketttingin pituus. Ei tarvitse ulkoa muistella! :) Kohdassa 7:40.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Ketjulla ankkurointiin kuuluu tietenkin ketjun kiinnityksen varmistus köydenpätkällä. Sillä siirretään ketjun kuorma ankkurivinssin ketjupyörältä keulaknaapiin. Köysi on nopea ja helppo kiinnittää ketjuun, jos käyttää ketjukoukkua. Ketjulukko ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin ketjukoukku köysi siksi, että se ei eliminoi ketjusta runkoon johtuvia ääniä.
Vahinkoja ketjun varmistuksen puuttumisesta on sattunut. Eräs ARC:in starttia odotellut suomalaisvene kärsi vaurioita, kun ketjun varmistus oli unohtunut Los Christianoksen satamassa (jossa oli maininkeja tuulista). Kipparin ja miehistön ollessa rantaravintolassa ankkurivinssi oli käynnistynyt omia aikojaan ja kelannut ketjun sisään. Vene ehti ajelehtia kivikkoon ennekuin paikalliset kalastajat ehtivät apuun.
Toinen riski ketjun varmistamatta jättämisestä on se, että ankkuripelin lukitus pettää ja ketju juoksee ulos.

Itse olen ankkuroinut eri puolilla maailmaa, vuorovesissä ja valtameren mainingeissa, toisinaan kovassa tuulessa. Normaali tukeva nailonköysi ketjun ja keulaknaapin välissä on aina riittänyt.
Mitään kumijoustinta ei tarvita, vaikka niin teoretisoit. Itselleni ei ole koskaan tullut edes mieleen hankkia sellaista. Miksi tulisikaan, koska sellaiselle ei ole käytännön tarvetta! Kyllä tuntuvia nykäyksiä tulee, jos ketjua on laskettu ulos liian vähän.

Paljonko laskelmiesi mukaan pitää tuulla, jotta 40-jalkaisen purjeveneen 100 m pituinen ja 10 tai 12 mm paksuinen ketju oikenee suoraksi ja pysyy suorana (eli jousto on poissa) ? Muistelen, että 10-millinen ketju painaa 2.25kg/m, 12-mm ketjun paino lienee lähes 3.5kg/m.

Ehkäpä Skip Novakin opetusvideosta on käytännön hyötyä. Hän esittelee normaalin ankkurointitekniikan. Siihenkään ei kuulu kumijoustinta.
https://www.youtube.com/watch?v=rYfoki6vW-M

Lue lisää

Uusimmassa Yachting Monthlyssa on testattu tätä kettinkijuttua, muistaakseni force 6 (12 m/s?) tai sinnepäin suoristi kettingin jolloin varsinkin aallokon aiheuttamat nykäykset saattavat irrottaa ankkurin pohjasta tai se rupeaa laahaamaan. Paremmin muistavat voi korjata luvut... siinä artikkelissa suositeltiin usean metrin pituista köyttä tai muuta joustavaa osuutta kettinkiin.

juu987 kirjoitti:

Täydet pisteet Skip Novakille todella selkeästä opetusvideosta!
Hieno oivallus oli ankkurin maalaus eri väreillä osoittamaan ulkona olevan kettingin määrää ja erityisesti kiinteä laatta ankkuripelin vieressä, jossa lukee värit & ketttingin pituus. Ei tarvitse ulkoa muistella! :) Kohdassa 7:40.

Lue lisää

>>Hieno oivallus oli ankkurin maalaus eri väreillä
siis kettingin maalaus, tietenkin!!

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Ketjulla ankkurointiin kuuluu tietenkin ketjun kiinnityksen varmistus köydenpätkällä. Sillä siirretään ketjun kuorma ankkurivinssin ketjupyörältä keulaknaapiin. Köysi on nopea ja helppo kiinnittää ketjuun, jos käyttää ketjukoukkua. Ketjulukko ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin ketjukoukku köysi siksi, että se ei eliminoi ketjusta runkoon johtuvia ääniä.
Vahinkoja ketjun varmistuksen puuttumisesta on sattunut. Eräs ARC:in starttia odotellut suomalaisvene kärsi vaurioita, kun ketjun varmistus oli unohtunut Los Christianoksen satamassa (jossa oli maininkeja tuulista). Kipparin ja miehistön ollessa rantaravintolassa ankkurivinssi oli käynnistynyt omia aikojaan ja kelannut ketjun sisään. Vene ehti ajelehtia kivikkoon ennekuin paikalliset kalastajat ehtivät apuun.
Toinen riski ketjun varmistamatta jättämisestä on se, että ankkuripelin lukitus pettää ja ketju juoksee ulos.

Itse olen ankkuroinut eri puolilla maailmaa, vuorovesissä ja valtameren mainingeissa, toisinaan kovassa tuulessa. Normaali tukeva nailonköysi ketjun ja keulaknaapin välissä on aina riittänyt.
Mitään kumijoustinta ei tarvita, vaikka niin teoretisoit. Itselleni ei ole koskaan tullut edes mieleen hankkia sellaista. Miksi tulisikaan, koska sellaiselle ei ole käytännön tarvetta! Kyllä tuntuvia nykäyksiä tulee, jos ketjua on laskettu ulos liian vähän.

Paljonko laskelmiesi mukaan pitää tuulla, jotta 40-jalkaisen purjeveneen 100 m pituinen ja 10 tai 12 mm paksuinen ketju oikenee suoraksi ja pysyy suorana (eli jousto on poissa) ? Muistelen, että 10-millinen ketju painaa 2.25kg/m, 12-mm ketjun paino lienee lähes 3.5kg/m.

Ehkäpä Skip Novakin opetusvideosta on käytännön hyötyä. Hän esittelee normaalin ankkurointitekniikan. Siihenkään ei kuulu kumijoustinta.
https://www.youtube.com/watch?v=rYfoki6vW-M

Lue lisää

100 m 2,25 kg ketju vaakatasossa ja välissä syvä kuoppa käyttäytyy seuraavasti:
10 kg veto: vene 27,7 m päässä ankkurista
100 kg, 68,9 m
200 kg, 95,4 m
300 kg, 97,8 m
400 kg, 98,73 m
500 kg, 99,17 m
600 kg, 99,42 m
700 kg, 99,57 m
800 kg, 99,67 m
900 kg, 99,74 m
1000 kg, 99,79 m

Todellisuudessa ankkuriketju ei ole vaakatasossa ja välissä ei ole kuoppaa, joten joustoa on vähemmän ketjukäyrän takia kuin yllä.

Vastaavasti 100 m 16 mm 8-lyöty nylonköysi venyy 1,22 m jokaista 100 kg vetolisää kohti. Se on siis joustavampi n. 300 kg vedosta lähtien. Vastaa polyesteriköysi venyy 0,24 m jokaista 100 kg vetolisää kohti eli se on joustavampi n. 600 kg vedosta lähtien. Kettinki venyy n. 0,01 m jokaista 100 kg vetolisää kohti eli sen venymää voi pitää nollana.

Onhan tuossa ongelmana, että jousto pienenee voimakkaasti vedon kasvaessa. Jos veneen liike-energia riittää oikaisemaan ketjun on lopussa voima valtavan suuri, kun ketjun pitää hyvin lyhyellä matkalla pysäyttää vene.

Joakim1 kirjoitti:

100 m 2,25 kg ketju vaakatasossa ja välissä syvä kuoppa käyttäytyy seuraavasti:
10 kg veto: vene 27,7 m päässä ankkurista
100 kg, 68,9 m
200 kg, 95,4 m
300 kg, 97,8 m
400 kg, 98,73 m
500 kg, 99,17 m
600 kg, 99,42 m
700 kg, 99,57 m
800 kg, 99,67 m
900 kg, 99,74 m
1000 kg, 99,79 m

Todellisuudessa ankkuriketju ei ole vaakatasossa ja välissä ei ole kuoppaa, joten joustoa on vähemmän ketjukäyrän takia kuin yllä.

Vastaavasti 100 m 16 mm 8-lyöty nylonköysi venyy 1,22 m jokaista 100 kg vetolisää kohti. Se on siis joustavampi n. 300 kg vedosta lähtien. Vastaa polyesteriköysi venyy 0,24 m jokaista 100 kg vetolisää kohti eli se on joustavampi n. 600 kg vedosta lähtien. Kettinki venyy n. 0,01 m jokaista 100 kg vetolisää kohti eli sen venymää voi pitää nollana.

Onhan tuossa ongelmana, että jousto pienenee voimakkaasti vedon kasvaessa. Jos veneen liike-energia riittää oikaisemaan ketjun on lopussa voima valtavan suuri, kun ketjun pitää hyvin lyhyellä matkalla pysäyttää vene.

Lue lisää

Joustoa on kettingillä todellisuudessa enemmän kuin tilanteessa, jossa kettinki olisi kiinni samalla korkeudella molemmista päistä. Laskelmasi kuvaa stattista tilannetta, jossa ei oteta huomioon veden ja veneen joustoa sekä massan hitautta.

Staattisella mallilla ei voi kuvata dynaamista voimaa ja sen vuorovaikutuksia luotettavasti.

Joakim1 kirjoitti:

100 m 2,25 kg ketju vaakatasossa ja välissä syvä kuoppa käyttäytyy seuraavasti:
10 kg veto: vene 27,7 m päässä ankkurista
100 kg, 68,9 m
200 kg, 95,4 m
300 kg, 97,8 m
400 kg, 98,73 m
500 kg, 99,17 m
600 kg, 99,42 m
700 kg, 99,57 m
800 kg, 99,67 m
900 kg, 99,74 m
1000 kg, 99,79 m

Todellisuudessa ankkuriketju ei ole vaakatasossa ja välissä ei ole kuoppaa, joten joustoa on vähemmän ketjukäyrän takia kuin yllä.

Vastaavasti 100 m 16 mm 8-lyöty nylonköysi venyy 1,22 m jokaista 100 kg vetolisää kohti. Se on siis joustavampi n. 300 kg vedosta lähtien. Vastaa polyesteriköysi venyy 0,24 m jokaista 100 kg vetolisää kohti eli se on joustavampi n. 600 kg vedosta lähtien. Kettinki venyy n. 0,01 m jokaista 100 kg vetolisää kohti eli sen venymää voi pitää nollana.

Onhan tuossa ongelmana, että jousto pienenee voimakkaasti vedon kasvaessa. Jos veneen liike-energia riittää oikaisemaan ketjun on lopussa voima valtavan suuri, kun ketjun pitää hyvin lyhyellä matkalla pysäyttää vene.

Lue lisää

Joissain ulkomaisissa veneoppaissa neuvottiin yhtenä keinona kiinnittämään erillinen lisäpaino kettingin puolivälin kohdille. Perusteluna taisi tosin olla pitää vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, ei niinkään kuin lisätä joustoa.

Tässä kirjoittaessani muistin, että kutsuivat tuollaista enkeliksi, Angel, joten google kertoo lisää:
http://www.westboundadventures.co.uk/angels-riding-sails-and-shorelines/

juu987 kirjoitti:

>>Hieno oivallus oli ankkurin maalaus eri väreillä
siis kettingin maalaus, tietenkin!!

Ketjumerkit ovat käytännössä välttämättömät. Itse olen maalannut leveät (n. 20cm) merkit valkoisella maalilla (valkoinen näkyy hämärässäkin ja myös veden alla). Merkit olen maalannut 10 metrin välein siten, että 1 merkki on 10 m, 2 merkkiä 20 m jne. Ketjuni ei ole kuin 75 m, joten koodikarttaa ei tarvita kuten Skip Novakin pitkässä ankkuriketjussa.
Olen kokeillut myös muita tapoja ketjumerkintään kuten nippuside- tai muovimerkkejä. Jälkimmäisiä myydään venetarvikeliikkeissä. Mielestäni molemmat olivat käytännössä huonoja, koska ne näkyivät vain hyvässä valossa sekä silloin, kun laskin ankkurin hitaasti.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Ketjumerkit ovat käytännössä välttämättömät. Itse olen maalannut leveät (n. 20cm) merkit valkoisella maalilla (valkoinen näkyy hämärässäkin ja myös veden alla). Merkit olen maalannut 10 metrin välein siten, että 1 merkki on 10 m, 2 merkkiä 20 m jne. Ketjuni ei ole kuin 75 m, joten koodikarttaa ei tarvita kuten Skip Novakin pitkässä ankkuriketjussa.
Olen kokeillut myös muita tapoja ketjumerkintään kuten nippuside- tai muovimerkkejä. Jälkimmäisiä myydään venetarvikeliikkeissä. Mielestäni molemmat olivat käytännössä huonoja, koska ne näkyivät vain hyvässä valossa sekä silloin, kun laskin ankkurin hitaasti.

Lue lisää

Lisään omaan kommenttiini vielä sen, että ankkuriketjun loppupään ja ketjuboksin kiinnityssakkelin väliin kannattaa laittaa parin metrin pituinen köysi. Idea on se, että koko ketjun ollessa ulkona köysi tulee vinssille asti. Se on hätätilanteessa helppo katkaista (esim. myrskyn yllättäessä ja ankkurista lähdön tullessa kiireelliseksi). Jos ketjun pää on kiinnitetty veneeseen, hätätilanteessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin katkaista ketju rälläkällä.
Mereen jätetyn ketjun ylösnaaraaminen myrskyn jälkeen on tuskin kovin ylivoimainen homma. Omaa kokemusta siitä ei tosin ole.

juu987 kirjoitti:

Joissain ulkomaisissa veneoppaissa neuvottiin yhtenä keinona kiinnittämään erillinen lisäpaino kettingin puolivälin kohdille. Perusteluna taisi tosin olla pitää vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, ei niinkään kuin lisätä joustoa.

Tässä kirjoittaessani muistin, että kutsuivat tuollaista enkeliksi, Angel, joten google kertoo lisää:
http://www.westboundadventures.co.uk/angels-riding-sails-and-shorelines/

Lue lisää

Lisäpaino on varmaankin hyvä silloin, kun ankkuroidaan köydellä eikä ketjulla. Käytännössä näkee sen, että ankkurointipaikoilla ne veneet, jotka käyttävät ankkuriköyttä, kääntyilevät tuulien ja virtojen mukaan aivan eri tavoin kuin ketjua käyttävät veneet. (Kolarien välttämiseksi kannattaa katsoa, ettei ankkuroi kovin lähelle köyttä käyttäviä veneitä. Sama koskee monirunkoisia veneitä , jotka myös kääntyilevät ankkurissa muista poikkeavasti).

Nimimerkki juu987 taisi tehdä käännösvirheen. Jutussa ei varmaankaan tarkoitettu ainoastaan ankkuriketjua. Cable=ankkuriköysi, -kettinki. Ketjua käyttäessä lisäpano on yleensä tarpeeton. Joidenkin purjehtijoiden olen nähnyt käyttävän lyijypainoa ketjussa siksi, että ankkurin pito on ollut kyseenalainen.

Jimmy Cornellin ankkurointitekniikka oli juuri päinvastainen. Hän kiinnitti ankkuriketjuunsa pieniä poijuja n. 10-20 m välein. Ajatus oli se, että poijut kohottivat kettinkiä pohjasta sen verran, ettei ketju olisi kiertynyt koralleihin (keskustelimme tästä Suwarrowin atollilla ankkuroidessamme). Ketjun kiertyminen korallien ympäri voi tuottaa ongelmia ankkuria nostaessa.

juu987 kirjoitti:

Joissain ulkomaisissa veneoppaissa neuvottiin yhtenä keinona kiinnittämään erillinen lisäpaino kettingin puolivälin kohdille. Perusteluna taisi tosin olla pitää vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, ei niinkään kuin lisätä joustoa.

Tässä kirjoittaessani muistin, että kutsuivat tuollaista enkeliksi, Angel, joten google kertoo lisää:
http://www.westboundadventures.co.uk/angels-riding-sails-and-shorelines/

Lue lisää

Kuinka merkityksellistä ketjun oikeneminen on? Viime keväänä vedin muutamaan otteeseen 20-metristä 16-millistä ketjua pihalla. Se laahautui perässä ihan kevyesti hiekalla ja ylämäkeen kovalla pihalla eikä mitenkään oiennut. Ja jos ketjua on ulkona vaikka 6xveden syvyys, niin se vetokulmakaan ei kauheasti muutu. Tästä siis päättelen, että ankkurin pito on ylivoimaisesti tärkein ominaisuus.

JännäJuttu kirjoitti:

Joustoa on kettingillä todellisuudessa enemmän kuin tilanteessa, jossa kettinki olisi kiinni samalla korkeudella molemmista päistä. Laskelmasi kuvaa stattista tilannetta, jossa ei oteta huomioon veden ja veneen joustoa sekä massan hitautta.

Staattisella mallilla ei voi kuvata dynaamista voimaa ja sen vuorovaikutuksia luotettavasti.

Lue lisää

Millä perusteella joustoa on enemmän alaviistossa ketjussa, joka vielä makaa alkuosan pohjassa pienemmillä voimilla? Alaviistoon ketjuun tulee suurempi vetovoima samalla vaakasuoralla vedolla ja ketjun painovoima ei enää aiheuta kohtisuoraa voimaa ketjuun nähden, joten poikkema on pienempi samalla vetovoimalla.

Ketjun pituus vs. veneen paikka ei juuri muutu 10 tai 20 m syvyyksillä tuohon vaakatasoon nähden 100 kg vedosta lähtien. 50 m syvyydellä siirtymät kasvavat 10-20%. Sama pätee tietysti myös köyteen.

Dynaaminen tilanne on tosiaan monimutkaisempi. Siirtyminen paikasta toiseen edellyttää ketjun kuopan pienentämistä eli työtä ketjun nostamiseksi. Tämä kutakuinkin tuplaa voimat siirtymän aikana (toiseen suuntaan siis pienentää). Toisaalta ketun voi saada nousuliikkeeseen pienellä voimalla ja nousu jatkuu massan hitauksen takia eikä enää auta kun ketju suoristuu. Potentiaalinen ongelma tuossa kuitenkin on voiman valtava progressiivisuus, joka mahdollistaa paljon suuremman piikkivoiman kuin köysi, jonka jousto on kutakuinkin vakio, mutta toisaalta ei aiheuta voimaa lainkaan ennen kuin on kireänä. Lyijyköysi lienee paras yhdistelmä tässä suhteessa.

Joakim1 kirjoitti:

Millä perusteella joustoa on enemmän alaviistossa ketjussa, joka vielä makaa alkuosan pohjassa pienemmillä voimilla? Alaviistoon ketjuun tulee suurempi vetovoima samalla vaakasuoralla vedolla ja ketjun painovoima ei enää aiheuta kohtisuoraa voimaa ketjuun nähden, joten poikkema on pienempi samalla vetovoimalla.

Ketjun pituus vs. veneen paikka ei juuri muutu 10 tai 20 m syvyyksillä tuohon vaakatasoon nähden 100 kg vedosta lähtien. 50 m syvyydellä siirtymät kasvavat 10-20%. Sama pätee tietysti myös köyteen.

Dynaaminen tilanne on tosiaan monimutkaisempi. Siirtyminen paikasta toiseen edellyttää ketjun kuopan pienentämistä eli työtä ketjun nostamiseksi. Tämä kutakuinkin tuplaa voimat siirtymän aikana (toiseen suuntaan siis pienentää). Toisaalta ketun voi saada nousuliikkeeseen pienellä voimalla ja nousu jatkuu massan hitauksen takia eikä enää auta kun ketju suoristuu. Potentiaalinen ongelma tuossa kuitenkin on voiman valtava progressiivisuus, joka mahdollistaa paljon suuremman piikkivoiman kuin köysi, jonka jousto on kutakuinkin vakio, mutta toisaalta ei aiheuta voimaa lainkaan ennen kuin on kireänä. Lyijyköysi lienee paras yhdistelmä tässä suhteessa.

Lue lisää

Laskelmissa pitäisi kai huomioida veden vastus. Luulisi senkin vaimentavan esim. 100 m pituisen ketjun liikkeitä aallokossa. Teorioista en tiedä, mutta ankkuriketjun tempoileminen ei ole ollut erityinen käytännön ongelma omassa veneessäni.
Trooppisten vesien alueella ankkuroidessa purjehtijoilla on tapana sukeltaa ja tsekata ankkuri ketju. Kovien tuulten ja aallokon jälkeen oli tavallista, että ankkuri ja osa ketjua oli hautautunut näkymättämiin hiekan alle. Mitä kovempi kuormitus sitä syvemmälle ankkuri oli yleensä hautautunut. Sen perusteella ketju ei olisi oiennut viivasuoraksi ja ankkuri pyrkinyt irtautumaan pohjasta.

Lyijyköysi varmaankin sopii sellaisiin tilanteisiin, joissa merenpohja on sileä vailla teräviä kiviä tai koralleja.
Oma kokemus ankkuriköydestä oli sen huono kuivuminen verrattuna ketjuun. Vuorovesille ja valtamerireissuille paras valinta on ketju. Köysi lyhyt ketju sopii peräankkuriin, lyijyköysi varmaankin kotisaaristoon.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Lisäpaino on varmaankin hyvä silloin, kun ankkuroidaan köydellä eikä ketjulla. Käytännössä näkee sen, että ankkurointipaikoilla ne veneet, jotka käyttävät ankkuriköyttä, kääntyilevät tuulien ja virtojen mukaan aivan eri tavoin kuin ketjua käyttävät veneet. (Kolarien välttämiseksi kannattaa katsoa, ettei ankkuroi kovin lähelle köyttä käyttäviä veneitä. Sama koskee monirunkoisia veneitä , jotka myös kääntyilevät ankkurissa muista poikkeavasti).

Nimimerkki juu987 taisi tehdä käännösvirheen. Jutussa ei varmaankaan tarkoitettu ainoastaan ankkuriketjua. Cable=ankkuriköysi, -kettinki. Ketjua käyttäessä lisäpano on yleensä tarpeeton. Joidenkin purjehtijoiden olen nähnyt käyttävän lyijypainoa ketjussa siksi, että ankkurin pito on ollut kyseenalainen.

Jimmy Cornellin ankkurointitekniikka oli juuri päinvastainen. Hän kiinnitti ankkuriketjuunsa pieniä poijuja n. 10-20 m välein. Ajatus oli se, että poijut kohottivat kettinkiä pohjasta sen verran, ettei ketju olisi kiertynyt koralleihin (keskustelimme tästä Suwarrowin atollilla ankkuroidessamme). Ketjun kiertyminen korallien ympäri voi tuottaa ongelmia ankkuria nostaessa.

Lue lisää

Juu, olet oikeassa. Ymmärtääkseni [Anchor] Cable= ylipäätään veneen ja ankkurin välissä oleva kettingi, köysi tai niiden yhdistelmä, varmaan myös ankarlina. Chain=kettinki ja rope=köysi. Rope:lle lienee muitakin synonyymeja.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Lisäpaino on varmaankin hyvä silloin, kun ankkuroidaan köydellä eikä ketjulla. Käytännössä näkee sen, että ankkurointipaikoilla ne veneet, jotka käyttävät ankkuriköyttä, kääntyilevät tuulien ja virtojen mukaan aivan eri tavoin kuin ketjua käyttävät veneet. (Kolarien välttämiseksi kannattaa katsoa, ettei ankkuroi kovin lähelle köyttä käyttäviä veneitä. Sama koskee monirunkoisia veneitä , jotka myös kääntyilevät ankkurissa muista poikkeavasti).

Nimimerkki juu987 taisi tehdä käännösvirheen. Jutussa ei varmaankaan tarkoitettu ainoastaan ankkuriketjua. Cable=ankkuriköysi, -kettinki. Ketjua käyttäessä lisäpano on yleensä tarpeeton. Joidenkin purjehtijoiden olen nähnyt käyttävän lyijypainoa ketjussa siksi, että ankkurin pito on ollut kyseenalainen.

Jimmy Cornellin ankkurointitekniikka oli juuri päinvastainen. Hän kiinnitti ankkuriketjuunsa pieniä poijuja n. 10-20 m välein. Ajatus oli se, että poijut kohottivat kettinkiä pohjasta sen verran, ettei ketju olisi kiertynyt koralleihin (keskustelimme tästä Suwarrowin atollilla ankkuroidessamme). Ketjun kiertyminen korallien ympäri voi tuottaa ongelmia ankkuria nostaessa.

Lue lisää

>>veneet, jotka käyttävät ankkuriköyttä, kääntyilevät tuulien ja virtojen mukaan

Veneen kääntyilyä ankkurissa voi ehkäistä laskemalla kaksi ankkuria omissa köysissään, molemmat vinosti tuulen silmästä 30-45 astetta sivulle (siis niin että vastatuuli on ankkureiden välissä. Silloin nuo kaksi ankkuria eivät juurikaan lisää pitovoimaa kun vene on vuoronperään jommankumman varassa, mutta vene seilaa pienemmässä kaaressa.

Ymmärtääkseni jos haluaa lisätä pitoa, niin kaksi ankkuria kannattaa laittaa peräkkäin smaan köyteen, oliko vielä niin että isompi on edessä ja pienempi lähempänä venettä? Onko jollain kokemuksia tai tietoa. Minä olen kyllä joskus noin tehnyt, mutta kun ankkurit ovat pitäneet, niin ei koskaan tiedä kuinka lähellä irtoamisraja on ollut....

Ankkurimanooverejä nuo molemmat tavat tietysti hankaloittavat.

juu987 kirjoitti:

Joissain ulkomaisissa veneoppaissa neuvottiin yhtenä keinona kiinnittämään erillinen lisäpaino kettingin puolivälin kohdille. Perusteluna taisi tosin olla pitää vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, ei niinkään kuin lisätä joustoa.

Tässä kirjoittaessani muistin, että kutsuivat tuollaista enkeliksi, Angel, joten google kertoo lisää:
http://www.westboundadventures.co.uk/angels-riding-sails-and-shorelines/

Lue lisää

Onko jollain kokemuksia tuossa westboundadventures-artikkelissa mainitusta Riding Sailistä? Rajoittaako ankkurissa seilaamista hyvin? Minkä kokoinen olisi sopiva? Toimiiko peräharukseen laitettuna, kun ei ole mesaanimastoa?

juu987 kirjoitti:

>>veneet, jotka käyttävät ankkuriköyttä, kääntyilevät tuulien ja virtojen mukaan

Veneen kääntyilyä ankkurissa voi ehkäistä laskemalla kaksi ankkuria omissa köysissään, molemmat vinosti tuulen silmästä 30-45 astetta sivulle (siis niin että vastatuuli on ankkureiden välissä. Silloin nuo kaksi ankkuria eivät juurikaan lisää pitovoimaa kun vene on vuoronperään jommankumman varassa, mutta vene seilaa pienemmässä kaaressa.

Ymmärtääkseni jos haluaa lisätä pitoa, niin kaksi ankkuria kannattaa laittaa peräkkäin smaan köyteen, oliko vielä niin että isompi on edessä ja pienempi lähempänä venettä? Onko jollain kokemuksia tai tietoa. Minä olen kyllä joskus noin tehnyt, mutta kun ankkurit ovat pitäneet, niin ei koskaan tiedä kuinka lähellä irtoamisraja on ollut....

Ankkurimanooverejä nuo molemmat tavat tietysti hankaloittavat.

Lue lisää

Tietysti voit laskea keulasta kaksi ankkuria köysillä, mutta todennäkäisesti niiden nostamisessa on hankaluuksia jos tuuli ja/tai vuorovesivirta on muutaman kerran ehtinyt kääntyä 180°.
Jos käytät samassa ketjussa kahta ankkuria, eikö luonnollista ole lisäankkurin (esim. sen kevyemmän, jota käytät peräankurina) kiinnittäminen pääankkurin ketjuun? Kun nostat ankkurin, lisäankkuri tulee vastaan ensin. Kun se on irroitettu, nosto jatkuu normaalisti. Jos pääankkurisi on luotettava, kahden ankkurin kiinnittäminen samaan ketjuun on tarpeeton. Jos rekaa, vie jollalla myrskyankkuri pitkällä köydellä kauas.

Köyden kanssa ankkuripaikoilla on siis se hankaluus, että vene liikkuu kevyessä tuulessa ja virrassa eri tavalla kuin ne veneet, jotka ovat ankkuroineet ketjun kanssa. Ketju laahaa pohjassa ja jarruttaa veneen liikkeitä, köysi ei. Lähekkäin ankkurissa olevat veneet kolaroivat keskenään helposti, jos ne kääntyilevät eri tavalla. Tämän voit todeta vuorovesillä tai vaikka Karibian suosituilla ankkuripaikoilla. Ankkuroi riittävän kauas niistä, joiden näet käyttävän ankkuriköyttä (jos itse käytät ketjua). Sama koskee monirunkoveneitä. Nekin liikkuvat ankkurissa virran ja tuulen vaikutuksesta aivan eri tavalla kuin yksirunkoiset purjeveneet. Kolareita tulee helposti, kun virta kääntyy ja tuuli on heikko.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Laskelmissa pitäisi kai huomioida veden vastus. Luulisi senkin vaimentavan esim. 100 m pituisen ketjun liikkeitä aallokossa. Teorioista en tiedä, mutta ankkuriketjun tempoileminen ei ole ollut erityinen käytännön ongelma omassa veneessäni.
Trooppisten vesien alueella ankkuroidessa purjehtijoilla on tapana sukeltaa ja tsekata ankkuri ketju. Kovien tuulten ja aallokon jälkeen oli tavallista, että ankkuri ja osa ketjua oli hautautunut näkymättämiin hiekan alle. Mitä kovempi kuormitus sitä syvemmälle ankkuri oli yleensä hautautunut. Sen perusteella ketju ei olisi oiennut viivasuoraksi ja ankkuri pyrkinyt irtautumaan pohjasta.

Lyijyköysi varmaankin sopii sellaisiin tilanteisiin, joissa merenpohja on sileä vailla teräviä kiviä tai koralleja.
Oma kokemus ankkuriköydestä oli sen huono kuivuminen verrattuna ketjuun. Vuorovesille ja valtamerireissuille paras valinta on ketju. Köysi lyhyt ketju sopii peräankkuriin, lyijyköysi varmaankin kotisaaristoon.

Lue lisää

No mitä ne sukeltajat sitten totesivat köyttä käyttäytyvien ankkurien hautautumisesta hiekkaan? Oliko eroa? Ankkurit suunnitellaan kaivautumaan pohjaan, vaikka veto olisikin hiukan yläviistoon.

Veden vaimennus lienee köydellä ja ketjulla aika samanlaista ellei sitten köysi ehdi upota kaarelle löysänä jaksona. Tuskin tuo on kovinkaan merkittävä vaimennustekijä.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Tietysti voit laskea keulasta kaksi ankkuria köysillä, mutta todennäkäisesti niiden nostamisessa on hankaluuksia jos tuuli ja/tai vuorovesivirta on muutaman kerran ehtinyt kääntyä 180°.
Jos käytät samassa ketjussa kahta ankkuria, eikö luonnollista ole lisäankkurin (esim. sen kevyemmän, jota käytät peräankurina) kiinnittäminen pääankkurin ketjuun? Kun nostat ankkurin, lisäankkuri tulee vastaan ensin. Kun se on irroitettu, nosto jatkuu normaalisti. Jos pääankkurisi on luotettava, kahden ankkurin kiinnittäminen samaan ketjuun on tarpeeton. Jos rekaa, vie jollalla myrskyankkuri pitkällä köydellä kauas.

Köyden kanssa ankkuripaikoilla on siis se hankaluus, että vene liikkuu kevyessä tuulessa ja virrassa eri tavalla kuin ne veneet, jotka ovat ankkuroineet ketjun kanssa. Ketju laahaa pohjassa ja jarruttaa veneen liikkeitä, köysi ei. Lähekkäin ankkurissa olevat veneet kolaroivat keskenään helposti, jos ne kääntyilevät eri tavalla. Tämän voit todeta vuorovesillä tai vaikka Karibian suosituilla ankkuripaikoilla. Ankkuroi riittävän kauas niistä, joiden näet käyttävän ankkuriköyttä (jos itse käytät ketjua). Sama koskee monirunkoveneitä. Nekin liikkuvat ankkurissa virran ja tuulen vaikutuksesta aivan eri tavalla kuin yksirunkoiset purjeveneet. Kolareita tulee helposti, kun virta kääntyy ja tuuli on heikko.

Lue lisää

En mitenkään kiistä valtamerikokemustasi. Oma käyttöni ja luultavasti todella suurella osalla muista lukijoistakin on täällä kotoisilla vesillä.

Suomen vesillä ei onneksi ole vuorovesivirtauksia. Tuuli voi kääntyä 180 astetta, mutta aika harvinaista se on. Ankkuripaikoissa (luonnonsatamissa) saa olla olla yleensä yksinään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Ja kun olot ovat helpot valtameriin verrattuna, niin köysi&lyhyehkö ketju voittaa mielestäni kokopitkän kettingin käytettävyydessä, painossa ja kustannuksissa. (no, kustannuksista en ole ihan varma).

juu987 kirjoitti:

En mitenkään kiistä valtamerikokemustasi. Oma käyttöni ja luultavasti todella suurella osalla muista lukijoistakin on täällä kotoisilla vesillä.

Suomen vesillä ei onneksi ole vuorovesivirtauksia. Tuuli voi kääntyä 180 astetta, mutta aika harvinaista se on. Ankkuripaikoissa (luonnonsatamissa) saa olla olla yleensä yksinään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Ja kun olot ovat helpot valtameriin verrattuna, niin köysi&lyhyehkö ketju voittaa mielestäni kokopitkän kettingin käytettävyydessä, painossa ja kustannuksissa. (no, kustannuksista en ole ihan varma).

Lue lisää

>> köysi&lyhyehkö ketju voittaa
etenkin kun veneeni ei ole kovin iso. 10m pituutta , 4500 kg.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Ketjumerkit ovat käytännössä välttämättömät. Itse olen maalannut leveät (n. 20cm) merkit valkoisella maalilla (valkoinen näkyy hämärässäkin ja myös veden alla). Merkit olen maalannut 10 metrin välein siten, että 1 merkki on 10 m, 2 merkkiä 20 m jne. Ketjuni ei ole kuin 75 m, joten koodikarttaa ei tarvita kuten Skip Novakin pitkässä ankkuriketjussa.
Olen kokeillut myös muita tapoja ketjumerkintään kuten nippuside- tai muovimerkkejä. Jälkimmäisiä myydään venetarvikeliikkeissä. Mielestäni molemmat olivat käytännössä huonoja, koska ne näkyivät vain hyvässä valossa sekä silloin, kun laskin ankkurin hitaasti.

Lue lisää

Mikähän olisi hyvä tämä merkitä pituusmerkinnät ankkuriköyteen tai ankarlinaan? Maalaminen ei tunnu yhtä hyvältä kuin ketjussa.

Helppo tulkinta pituudesta, näkyy hämärässäkin, ei tipu/kulu pois eikä haittaa ankarlinan rullautumista säilytysrullaansa.
Ehdotuksia?

Joakim1 kirjoitti:

No mitä ne sukeltajat sitten totesivat köyttä käyttäytyvien ankkurien hautautumisesta hiekkaan? Oliko eroa? Ankkurit suunnitellaan kaivautumaan pohjaan, vaikka veto olisikin hiukan yläviistoon.

Veden vaimennus lienee köydellä ja ketjulla aika samanlaista ellei sitten köysi ehdi upota kaarelle löysänä jaksona. Tuskin tuo on kovinkaan merkittävä vaimennustekijä.

Lue lisää

Kyllä oma ankkuri ja joskus kavereittenkin tuli tsekattua snorklaamalla kymmeniä kertoja pallon kierron kuluessa. Sitä en voi tietää, miten ankkuriköysi olisi käyttäytynyt samoissa tilanteissa: en tavannut ketään, joka olisi ankkuroinut ilman täyspitkää ketjua!

Ketju ankkurivinssi on yksinkertaisin ja varmin ankkurointitapa silloin, kun jäädään keula-ankkurin varaan.

käytäntö.ankkuroinnissa kirjoitti:

Tietysti voit laskea keulasta kaksi ankkuria köysillä, mutta todennäkäisesti niiden nostamisessa on hankaluuksia jos tuuli ja/tai vuorovesivirta on muutaman kerran ehtinyt kääntyä 180°.
Jos käytät samassa ketjussa kahta ankkuria, eikö luonnollista ole lisäankkurin (esim. sen kevyemmän, jota käytät peräankurina) kiinnittäminen pääankkurin ketjuun? Kun nostat ankkurin, lisäankkuri tulee vastaan ensin. Kun se on irroitettu, nosto jatkuu normaalisti. Jos pääankkurisi on luotettava, kahden ankkurin kiinnittäminen samaan ketjuun on tarpeeton. Jos rekaa, vie jollalla myrskyankkuri pitkällä köydellä kauas.

Köyden kanssa ankkuripaikoilla on siis se hankaluus, että vene liikkuu kevyessä tuulessa ja virrassa eri tavalla kuin ne veneet, jotka ovat ankkuroineet ketjun kanssa. Ketju laahaa pohjassa ja jarruttaa veneen liikkeitä, köysi ei. Lähekkäin ankkurissa olevat veneet kolaroivat keskenään helposti, jos ne kääntyilevät eri tavalla. Tämän voit todeta vuorovesillä tai vaikka Karibian suosituilla ankkuripaikoilla. Ankkuroi riittävän kauas niistä, joiden näet käyttävän ankkuriköyttä (jos itse käytät ketjua). Sama koskee monirunkoveneitä. Nekin liikkuvat ankkurissa virran ja tuulen vaikutuksesta aivan eri tavalla kuin yksirunkoiset purjeveneet. Kolareita tulee helposti, kun virta kääntyy ja tuuli on heikko.

Lue lisää

Auttaisikohan, jos laittaisi toisen ankkurin suoraan taakse. Sen voisi viedä jollalla ja sen narusta voisi vetää "tyhjät pois". Silloin keulan puolelta tulisi vain tuulen suora puhallus ja aallokko, mutta veneen liike eteen ja taakse ja se kovin nykäisy jäisi pois. Tuulen kääntyessä ketjut ei sotkeutuisi, mutta toisaalta sivutuuli ei olisi ihanteellinen.

Bossu kirjoitti:

Auttaisikohan, jos laittaisi toisen ankkurin suoraan taakse. Sen voisi viedä jollalla ja sen narusta voisi vetää "tyhjät pois". Silloin keulan puolelta tulisi vain tuulen suora puhallus ja aallokko, mutta veneen liike eteen ja taakse ja se kovin nykäisy jäisi pois. Tuulen kääntyessä ketjut ei sotkeutuisi, mutta toisaalta sivutuuli ei olisi ihanteellinen.

Lue lisää

Eikö kaikkein helpoin ja varmin (joskaan ei halvin) tapa ole hankkia kunnollinen ankkuri?
Ei en tarvitse olla Rocna, mutta Rocnaa kehuvan uusiseelantilaisen artikkelit on kirjoitettu selkeästi. Mukana siteeratuissa ankkuritesteissä on jopa Kippari-lehden ankkuritestin tulokset. Artikkelin yhdessä osiossa löytyy caterany-asiaa. En tiedä mitä termi on suomeksi, mutta se kuvaa ankkuriketjun (tai köyden) "notkoa".
http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/independent-performance-testing.php

petersmith.artikkeli kirjoitti:

Eikö kaikkein helpoin ja varmin (joskaan ei halvin) tapa ole hankkia kunnollinen ankkuri?
Ei en tarvitse olla Rocna, mutta Rocnaa kehuvan uusiseelantilaisen artikkelit on kirjoitettu selkeästi. Mukana siteeratuissa ankkuritesteissä on jopa Kippari-lehden ankkuritestin tulokset. Artikkelin yhdessä osiossa löytyy caterany-asiaa. En tiedä mitä termi on suomeksi, mutta se kuvaa ankkuriketjun (tai köyden) "notkoa".
http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/independent-performance-testing.php

Lue lisää

Peter Smith on Rocna-ankkurin suunnittelija.
Yllättäen kaikissa tuohon artikkeliin valituissa testeissä Rocna on saanut parhaat pisteet....

kokokokokk kirjoitti:

Peter Smith on Rocna-ankkurin suunnittelija.
Yllättäen kaikissa tuohon artikkeliin valituissa testeissä Rocna on saanut parhaat pisteet....

Kyllä kyllä, mutta luitko catenary-jutun ja katsoitko muiden kuin Rocnan testitulokset Peter Smithin koosteesta? Kiinnostavaa on ollut katsoa meillä suosittujen kopioankkureiden testituloksia. Uuden sukupolven ankkureista Mantus on aika kiinnostava, koska sen hinta ei ole lähellekään kallista Rocnaa.

juu987 kirjoitti:

Joissain ulkomaisissa veneoppaissa neuvottiin yhtenä keinona kiinnittämään erillinen lisäpaino kettingin puolivälin kohdille. Perusteluna taisi tosin olla pitää vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, ei niinkään kuin lisätä joustoa.

Tässä kirjoittaessani muistin, että kutsuivat tuollaista enkeliksi, Angel, joten google kertoo lisää:
http://www.westboundadventures.co.uk/angels-riding-sails-and-shorelines/

Lue lisää

Jos tarkoituksena on pitää ankkuriin kohdistuvaa vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, tulee lisäpaino kiinnittää ankkuriin tai mahdollisimman lähelle sitä, eikä suinkaan puoleen väliin ketjua. Tosin vaihtamalla painavampaan ankkuriin saa lisäpainon lisäksi suuremman pinta-alan ja siten selkeästi paremman pidon. Puoliväliin kiinnitetystä lisäpainosta puolet ainoastaan painaa veneen kiinnityspistettä alas, vaikuttamatta ankkuriin kohdistuvan voiman suuntaan yhtään mitään. Suoraan ankkuriin kiinnitetyllä painolla vaikutus on tasan kaksinkertainen jos verrataan yhtä painavaa lisäpainoa samasta materiaalista (koska veden nostekin vaikuttaa).

Jos tavoitteena taas on lisätä ketjukäyrän "joustoa" on oikea paikka puolivälissä ketjua, mutta yhtä hyvin sinne voisi laittaa kellukeen nostamaan, eikä painon painamaan. Tai sitten sekä alaneljänneksen kohdalle paino että yläneljänneksen kohdalle kelluke, esim poiju. Viimeinen neljännes poijusta veneeseen voi olla jopa kelluvaa köyttä, tai ainakin lähes kelluvaa kuten nailonia, mikä ihan oikeastikin joustaa.

lisäpainosta kirjoitti:

Jos tarkoituksena on pitää ankkuriin kohdistuvaa vetoa vaakasuorana mahdollisimman pitkään, tulee lisäpaino kiinnittää ankkuriin tai mahdollisimman lähelle sitä, eikä suinkaan puoleen väliin ketjua. Tosin vaihtamalla painavampaan ankkuriin saa lisäpainon lisäksi suuremman pinta-alan ja siten selkeästi paremman pidon. Puoliväliin kiinnitetystä lisäpainosta puolet ainoastaan painaa veneen kiinnityspistettä alas, vaikuttamatta ankkuriin kohdistuvan voiman suuntaan yhtään mitään. Suoraan ankkuriin kiinnitetyllä painolla vaikutus on tasan kaksinkertainen jos verrataan yhtä painavaa lisäpainoa samasta materiaalista (koska veden nostekin vaikuttaa).

Jos tavoitteena taas on lisätä ketjukäyrän "joustoa" on oikea paikka puolivälissä ketjua, mutta yhtä hyvin sinne voisi laittaa kellukeen nostamaan, eikä painon painamaan. Tai sitten sekä alaneljänneksen kohdalle paino että yläneljänneksen kohdalle kelluke, esim poiju. Viimeinen neljännes poijusta veneeseen voi olla jopa kelluvaa köyttä, tai ainakin lähes kelluvaa kuten nailonia, mikä ihan oikeastikin joustaa.

Lue lisää

Olet varmasti oikeassa siinä, että yksi hyvä ankkuri on parempi ratkaisu kuin erilaiset kikkailut. Ajatuksesi kelluvasta köydestä taitaa olla syntynyt pöydän ääressä eikä merellä. Sama koskee ankkurin vaihtamista merellä.
"Viimeinen neljännes" kelluvaa köyttä tai "alaneljänneksen" paino/kelluke ovat kirjoituspöytäpohdintaa. Käytännössä ankkuroit eri syvyyksille, toisinaan vaikkapa 20m syvyyteen ja tarvitse 100m ankkuriketjua/köyttä, toisinaan vaikkapa 3 m syvyyteen ja lasket ehkä 20 m ankkuriketjua/köyttä. Tuntuu teoretesoinnilta ajatella noita "neljänneksiä".

Käytännön ankkurointirutiini on yksinkertaisimmillaan se, että sulla on luotettava ankkuri (esim. "ylipainava" CQR tai vähän kevyempi uuden sukupolven Mantus, Kobra, Rocna tms.) pitkä ketju (Itämeren alueella riittää 30-50 m, valtameriretkillä minimi on 70m) ankkurivinssi. Kaikuluotaimesta katsot syvyyden ja lasket ketjua 5 kertaa syvyyden verran, kovatuulisilla paikoilla huomattavasti enemmän. Pakitat moottorilla reippaasti niin, että ketju kiristyy ja toteat veneen pysyvän paikallaan. Muuta ei tarvita. Jos ankkuri rekaa, lasket lisää ketjua ulos. Jos se ei riitä, vaihdat paikkaa tai lasket myrskyankkurisi jossa on 10m ketjua pitkä köysi.

>>muutamien "asiantuntijoiden" anatamat "älykkäät"

Oh, nimimerkki "MelkoistaOnTouhu", odotamme niin kärsimättömästi sinun täydellisen oikeassa olevia kommenttejasi.

Miksi piinaat meitä tietämättömiä vaikenemalla ja antamalla väärien profeettojen johdattaa meitä harhaan?