Olen iloinen .sosiaalinen kaipaan keskustelukumppania !
Kuka kirjoittaisi minulle
lesyni
28
83
Vastaukset
- keväänodotus
Sama täällä, samat ominaisuudet kaipaan keskustelukumppania myös jakamaan arjen iloja ja suruja, elämää.
- turvatakuu
Olen ollut talvilomalla tämän viikon. Olen ollut yksin omien ajatusteni kanssa.
Vähän ankeaa.
- näinkötarkoitit
Kirjoitin
- kirkoitajaminä
minä kirjoitan teille illalla
koska aamulla ei ole aikaa
illalla kun nousee kuu
tähdet tuupertuu Kyl mä aina rupattelemaan rupean. Mitäs... mistäs.. täällä on tullut taas lunta, eikä vielä näy loppua, ihanaa! On niin kauniit pitsiset puut :) Harmi että tuulee, pitsi ei taida kauan kestää.
Kohta tuleekin kevät. Aattele, ensi kuusta lähtien saisi jo ruveta lannoittamaan sisäkukkia, ja laittamaan jyviä itäämään :) Onko sulla kesäsuunnitelmia jo?
Eilen olikin vissiin rankempi päivä, mulla on näköjään rakkula tullut oikeaan keskariin. Tuli syötyä vähän sushia :)) Henkisesti sai korjailla isä-poika-suhdetta. Mikä siinä porkkanan antamisessa tekee niin vaikeaksi? Piiskaaminen on helpompaa. Tulee mieleen että tällaisenko maailmaan ne on tsempattu, pelkkää metrin hangessa tarpomista, koska alkaa se nauttiminen.- Mitä.mies
Sormet näppiksille......Outo tilanne minulle kun ei tahdo tulla lausettakaan.
Alotit niin avoimilla "korteilla" että on vaikeaa olettaa sitä että tuota noin,millaista keskustelua kaipaat.
Miehenä en osaa päättää,kirjoitanko moottoriöljyn viskositeetista vai silikonirinnoista mutta toisaalta silikoni tiivisteet pitävät hyvin moottoriöljyt koneen sisällä.
Kaipaan,sana saa minut kuitenkin miettimään että voisit olla sosiaalisuuden lisäksi hieman romantikko.
Iloinen ei varmaankaan tarkoita sitä että jos toinen tosissaan sanoo jotain niin kuolet itsesi nauriaaksi,vaan enemmänkin tarkoittanent iloista ja positiivista luonnetta?
En osaa enempää nyt kirjoittaa,mutta avaa vähän niin kirjoitan tietysti kun ehdin..
:)- sadinfriidu
Kaipaus kätkee sisäänsä niin paljon jo pelkkä kaipaan sana saa pienet herkät kellot hellästi helisemään. Kuka mitäkin kaipaa??????minä kaipaan rakkautta isolla R:llä ihan sitä naisen ja miehen välistä rakkautta jota ei pelkkä seksi ole, kaikkea muuta minulla on, lapsi ja lapsenlapsi, vakituinen kumppani, kaunis koti, ystäviä ja rahaa omiksi tarpeiksi, taidan kaivata jotain sellaista mitä ei ole olamassakaan.
- Mitäkä.mies
mii-su kirjoitti:
Mä veikkaan,että saat jutella silikonirinnoista. ;))
Olisko näin..No,kai silikonit voi tehdä myös onnelliseksi,mutta ei varmaankaan minua kun en osaa pursottaa sopivaa määrää saumaan silikonia ja siitä seuraa hirvee sotku..Laatoilla tahroja ja käsissä silikoniin tarttuneita pyyhepapereita ja jos päätään raapii niin vielä kunnon kestogeelikin jää päälle.Mut ammattimiehen tai naisen saa hyvin onnistunut sauma varmaan onnelliseki;)
- Mitäkä.mies
sadinfriidu kirjoitti:
Kaipaus kätkee sisäänsä niin paljon jo pelkkä kaipaan sana saa pienet herkät kellot hellästi helisemään. Kuka mitäkin kaipaa??????minä kaipaan rakkautta isolla R:llä ihan sitä naisen ja miehen välistä rakkautta jota ei pelkkä seksi ole, kaikkea muuta minulla on, lapsi ja lapsenlapsi, vakituinen kumppani, kaunis koti, ystäviä ja rahaa omiksi tarpeiksi, taidan kaivata jotain sellaista mitä ei ole olamassakaan.
On kaikki eikä mitään.Kaipaavakin voi olla onnellinen,jos kaipaus ei ole niin syvää ettei kykene olemaan kaipaamatta kokoajan.
Kapaus on myös minulla ja saan miettiä et eikö koskaan saisi olla onnellinen.
Voisitko pyytää sitä vakituista kaveria rakastamaan,isolla ärrällä:)? - sadinfriidu
Mitäkä.mies kirjoitti:
On kaikki eikä mitään.Kaipaavakin voi olla onnellinen,jos kaipaus ei ole niin syvää ettei kykene olemaan kaipaamatta kokoajan.
Kapaus on myös minulla ja saan miettiä et eikö koskaan saisi olla onnellinen.
Voisitko pyytää sitä vakituista kaveria rakastamaan,isolla ärrällä:)?"Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan" kysyy Pave Maijanen.
Rakkautta ei voi määrätä, pakottaa eikä hallita, mutta jokainen tunteva ihminen kaipaa sitä, sitä aitoa, oikeaa rakkautta, onnekas se ihminen jolle se lahja on suotu, siis kahden ihmisen naisen ja miehen välinen rakkaus. En siis voi pyytää kaveriani rakasta minua, "isolla ärrällä" , pitäminen toimeentuleminen ja yhdessä viihtyminen on ehkä osa sitä mutta silti ikävä jää, no joo ehkä mulla on ikävä jotain mitä ei ehkä olekaan. - Tatin-kuppe
Niin se varmaan on. Haaveita horisontin takaa.
- Mitäkä.mies
sadinfriidu kirjoitti:
"Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan" kysyy Pave Maijanen.
Rakkautta ei voi määrätä, pakottaa eikä hallita, mutta jokainen tunteva ihminen kaipaa sitä, sitä aitoa, oikeaa rakkautta, onnekas se ihminen jolle se lahja on suotu, siis kahden ihmisen naisen ja miehen välinen rakkaus. En siis voi pyytää kaveriani rakasta minua, "isolla ärrällä" , pitäminen toimeentuleminen ja yhdessä viihtyminen on ehkä osa sitä mutta silti ikävä jää, no joo ehkä mulla on ikävä jotain mitä ei ehkä olekaan.Sitä on liikkeellä...Tuntuuko siltä että jahtaat haave-haamua.
Tai paremmin sanottuna sitä oikeaa tunnetta.
Minusta tuntuu ajoittain siltä että kaikki muuttuu kokoajan edelläni,aiemmin kuin mihinkään ehtii reagoida.Jälkeenpäin saatan huomata että tilanne,tunne olisi ollut mutta hukkasin sen.Osin olosuhteiden pakosta,mutta myös omaa tyhmyyttäni ja hitauttani.
Tuttu biisi.onko sulla ikävä ollut" On varmaan niinkin että osa,suurin osa meistä on luotu elämään vain turvallista elämää.Rakkaus ei sellaista ole vaan se on riskialtista antautua rakkauteen ja toisen armoille.Pelkona on aina se kun kaikki loppuu ja silloin ei kannata lentää korkealla kun siivet kärähtää.. Mitäkä.mies kirjoitti:
Olisko näin..No,kai silikonit voi tehdä myös onnelliseksi,mutta ei varmaankaan minua kun en osaa pursottaa sopivaa määrää saumaan silikonia ja siitä seuraa hirvee sotku..Laatoilla tahroja ja käsissä silikoniin tarttuneita pyyhepapereita ja jos päätään raapii niin vielä kunnon kestogeelikin jää päälle.Mut ammattimiehen tai naisen saa hyvin onnistunut sauma varmaan onnelliseki;)
No jos muutaman sanan sanon noista silikonirinnoista,nii en sitten käsitä niitä yhtään.Se on kummiski pieni osa kaikkee.:P
Muutes toi silikoni,niin on se kyllä kiukuttavaa mössöä sormissa.Sit ku tartut paperipyyhkeeseen,niin sitten sitä lirissä onkin. :))- Mitäkä.mies
mii-su kirjoitti:
No jos muutaman sanan sanon noista silikonirinnoista,nii en sitten käsitä niitä yhtään.Se on kummiski pieni osa kaikkee.:P
Muutes toi silikoni,niin on se kyllä kiukuttavaa mössöä sormissa.Sit ku tartut paperipyyhkeeseen,niin sitten sitä lirissä onkin. :))Luomu-neito on paras,mutta suotakoon kuitenkin heille joiden itsetunto on noista pienistä osasista kiinni.
Ei kyllä pienet rinnat pahenna naista yhtään ja asiaa paisutellaan turhaan,koska kaikille pitää olla jotain ja luulen että kaikille tisseille on se joka ihailee.Me miehetkin pidämme eri asioista,mutta minun mieltymys on,mieluummin suuri sydän ja penemmät tai kohtuulliset,kuin suuret rinnat ja pieni sydän;) Mitäkä.mies kirjoitti:
Luomu-neito on paras,mutta suotakoon kuitenkin heille joiden itsetunto on noista pienistä osasista kiinni.
Ei kyllä pienet rinnat pahenna naista yhtään ja asiaa paisutellaan turhaan,koska kaikille pitää olla jotain ja luulen että kaikille tisseille on se joka ihailee.Me miehetkin pidämme eri asioista,mutta minun mieltymys on,mieluummin suuri sydän ja penemmät tai kohtuulliset,kuin suuret rinnat ja pieni sydän;)Juu...ottakoot ne jotka niitä kaipaa. :)
Mä en myöskää usko,etteikö kaikenlaiset tisut kelpaa.Eihä sitä miehiltäkää vaadita mitää silikoni...sitä.. ;))
- heinäzirkka-
Onhan sitä erilaisia päiviä. Joskus tuntee itsensä sosiaaliseksi, iloisuuskin vaihtelee. Oon jotenkin kuvitellu, että sosiaalisella ja iloisella ihmisellä juttukumppani löytyy, live-elämästäkin tuosta vaan miettii kenellehän soittaisi :).
Ei sitte ollu tarkoitettu miksikään pottuiluksi, itsellä just nyt omien asioiden pohdintaa.. ihminen joka laittaa ystävänpäiväkortin, ei vaikuttanut kiinnostuneelta sunnuntaikahveille.. vaikka oisin vieny pullat.. kahvinkin... ei tupata, jollei tykätä.. - sadinfriidu
Hei!! "Tatin-kuppe" ja "Mitäkä.mies", en etsi Haaveita horisontin takaa enkä haave-haamujakaan, etsin sitä jotain mitä mulla suunnaton ikävä on, ja jota tiedän vielä olevan olemassa ja jota "harvoille suodaan". Sitä oikeaa tunnetta, uskokaa vain sitä on vielä, siispä "etsin kunnes läydän sun".
- Mitäkä.mies
Uskotaan uskotaan;) Noin vahvaa uskoa ja ajattelitapaa on kohtalon uskottava myös.
Positiivisista piirteistäsi haluaisin sanoa pari sanaa.
Et maininnut ainuttakaan kriteeriä,millainen tai sellainen sen tulevan,ison ja oikean rakkauden tulee olla:) Vain rakkaus,ilman ennakkoluuloja tai vaatimuksia.
Tuo kaikki lämmittää kenen tahansa miehen syväntä,jopa minunkin vaikka olen lupautunut jo toiselle;) Toivon todella että se oikea ilmestyy piakkoin. - sadinfriidu
Mitäkä.mies kirjoitti:
Uskotaan uskotaan;) Noin vahvaa uskoa ja ajattelitapaa on kohtalon uskottava myös.
Positiivisista piirteistäsi haluaisin sanoa pari sanaa.
Et maininnut ainuttakaan kriteeriä,millainen tai sellainen sen tulevan,ison ja oikean rakkauden tulee olla:) Vain rakkaus,ilman ennakkoluuloja tai vaatimuksia.
Tuo kaikki lämmittää kenen tahansa miehen syväntä,jopa minunkin vaikka olen lupautunut jo toiselle;) Toivon todella että se oikea ilmestyy piakkoin.Ei rakkaudella ole kriteereitä ei vaateita. "Vain rakkaus, ilman ennakkoluuloja tai vaatimuksia." Rakkaus on sokea ja joskus sanatonkin.
"Rakkaus on kuin kallisarvoinen kasvi.
Sitä on jatkuvasti kasteltava.
Sitä on ravittava ja siitä on pidettävä hyvää huolta".
Näin John Lennon kuvaili rakkauden, olihan tuossa vaatimuksia tai pikemminkin velvoitteita jotka ilolla täyttää jos tuon tunteen omaksensa saa. - Mitäkä.mies
Rakkaus on sokea..Tuo on todistettu monta kertaa..Eihan muuten naiset rakastuisi miehiin ikinä.Raastinraudalla ja kirveellä veistetyt kasvot ja joskus raapiva sänki leuassa tai ylähuulen peittona.Miehen vartalokaan ei ole kaunista katsottavaa,ei vaikka kuinka trimmaisi itseään.
Olemme karvaisia ja tehty suurista luista,kuin jokin kilpahevosen mallikappaleet viritettyine lihaksineen,tai...Reilun polttoaine tankin omaavakin usein mies on,eli pitkän matkan kulkija kun säiliö on suurikokoinen.
Sanaton ja outo ilmiö tuo rakkaus.Tunne jota ei pysty selittämään..Rakastuminen tuntuu vähän samalta kuin aivan hillitön nälkä..Heikottaa ja kädet hikoilee ja vapisee.
Olisiko kuinkakin moni mies mennyt vahingossa grillille rakastuttuaan kun on tulkinnut tunteen väärin? :) Tiedä sitten..
- NäinSeMenee
Vanhemmillani on tapana ikävystyttää minut kuoliaaksi tylsillä jorinoillaan siitä, miten vaikeaa elämä mukamas oli, kun he olivat nuoria. Tiedättehän... kouluun piti kävellä 30km ylämäkeen molempiin suuntiin joka ikinen aamu ympäri vuoden kestävissä lumimyrskyissä kantaen nuorempia sisaruksiaan selässään. Ja koulussa oli vain yksi luokkahuone ja kaikki saivat vain kymppejä, vaikka kaikki olivat myös töissä 16 tuntia päivässä, ettei perheen tarvinnut nähdä nälkää.
Vannoin, että itse en koskaan sortuisi samaan. Mutta nyt kun olen vanhempi, niin en voi kuin ihmetellä, miten helppoa nykynuorisolla on! Niillä on kaikki niin helvetin hyvin. Minun nuoruuteeni verrattuna he elävät kuin kuninkaat. Nykynuoret eivät todellakaan ymmärrä, miten hyvin heillä on asiat!
Kun olin nuori, niin ei meillä ollut mitään internettiä eikä googlea. Jos halusimme tietää jotain, niin menimme kirjastoon ja haimme sen tiedon itse. Ei ollut mitään helvetin copy-paste toimintoa, vaan muistiinpanot joutui vääntämään ihan itse ruutupaperille materiaalista, jota varten ensin kahlasi sivukaupalla kirjoja läpi.
Eikä silloin ollut sähköpostia! Meidän piti kirjoittaa kirjeitä, paperille, kynällä. Käsin. Ja sitten piti kävellä ulos, joskus jopa kadun toiseen päähän asti, että sai kirjeen laitettua postilaatikkoon, ja siltikin sen perillemeno kesti viikon.
Eikä meillä ollut MP3:sia tai Napstereita. Jos halusi varastaa musiikkia, piti kävellä levykauppaan ja varastaa sekin ihan itse. Arvatkaa oliko helppoa piilottaa puolen metrin läpimittainen LP-levy takin sisään?
Tai sitten piti odottaa koko ilta radion vieressä, että sai nauhoitettua kappaleen radiosta ja silloinkin juontaja yleensä puhui biisin alun tai lopun päälle ja pilasi koko kappaleen.
Nuorten Sävellahja tuli lauantai-iltaisin juuri siihen aikaan kun olisit halunnut olla kavereiden kanssa ulkona. Yksi ainoa musiikkiohjelma kerran viikossa saatana!
Levyt olivat mustia isoja muovilättyjä, maksoivat omaisuuden ja veivät säilytystilaa hehtaarin. Ne piti kääntää levylautasella itse, jos halusi kuunnella molemmat puolet. Eikä niitä voinut kuunnella autossa - tosin, eipä autojakaan ollut joka perheessä. Kasetteja pystyi sentään usein kuuntelemaan autossa, mutta nekin piti kääntää.
Siis jos oli auto ja varsinkin jos siinä oli ylellisyytenä radiokasettisoitin. Ja seki oli Mono. Ja c-kaseteista hajosivat nauhat luvattoman usein, tai vanha mankanpaska vetäisi ne telojen väliin, jolloin mikään ei pelastanut lempikasettiasi. Ei ollut mitään saatanan varmuuskopioita tietokoneen kovalevyllä!
Ja tiedättekö mikä oli todella rankkaa? Meillä ei ollut mitään hienoa tekniikkaa, kuten jotain koputustoimintoja puhelimessa. Jos olit puhelimessa, kun joku soitti, niin soittajan puhelin tuuttasi korvaasi varattua ja sillä siisti. Eikä meillä ollut mitään soittajannumeronnäyttöjäkään. Kun puhelin soi, ei ollut aavistustakaan, kuka se oli. Oli vaan pakko ottaa riski ja vastata...
Ja itse puhelin, niitähän oli jokaisella perheellä yksi. Keskellä aulaa, että kaikki varmasti kuulivat kaikki keskustelut. Ja johdolla seinässä kiinni, ettei sitä voinut siirtääkään, koska se irtosi seinästä jos kävelit pari metriä. Siinähän istuit sitten eteisen lattialla puhumassa luuriin.
Pikavalinnasta ei meidän nuoruudessamme oltu kuultukaan. Kun veivasit pyöreällä kiekolla kaverin numeron, ja numero olikin varattu, niin veivasit sen uudestaan. Ja ehkä uudestaan. Ja ehkä vielä. Monesti ainakin kaksikymmentä kertaa kymmenen minuutin välein ennenkuin pääsit läpi. Ikinä ei myöskään tiennyt, kuka näihin kollektiivisiin puhelimiin vastasi - yleensä ei ainakaan se oma kaveri, vaan aina joku muu perheenjäsen, jolloin piti esitellä itsensä ja kohteliaasti pyytää hakemaan kaveri puhelimeen. Joka sitten usein olikin jo lähtenyt jonnekin!
Eikä meillä ollut mitään Pleikkareita tai xBoxeja ja hienoja 3D- grafiikoita. Meillä oli joku kämäinen mustavalkoinen tv-peli ja joillakin onnekkailla peräti Commodore 64, varustettuna kasettiasemalla josta pelin hakemiseen ja lataamiseen meni aikaa kevyesti puoli tuntia. Ja koko maailmassa oli sormilla laskettava määrä pelejä, kuten Space Invaders ja Asteroids, jotka näyttivät lähinnä legoilta. Pelihahmot olivat neliöitä. Sinä olit neliö, avaruusolennot olivat neliöitä, ammukset olivat neliöitä. Asteroidit olivat neliöitä, jotka ammuttaessa hajosivat pienemmiksi neliöiksi. Kaikki perkele olivat neliöitä! Eikä silloin ollut mitään vaikeustasoja tai kenttiä, vaan sama kenttä ja taso ikuisuuksiin asti. Eikä pelejä voinut pelata läpi, peli vain jatkui aina vaikeampana ja nopeampana kunnes kuolit. Ihan kuin elämä!
Eikä leffateattereissa ollut kaltevaa lattiaa, vaan kaikki penkit olivat samalla korkeudella! Jos edessäsi istui pitkä hujoppi, niin se siitä, eipä tarvinnut katsoa sitä leffaa. Siinä sitten kurottelit kaulaasi kaksi tuntia sen järkäleen takaa kun perse puutui kivikovalla puisella penkillä!
Ja toki meillä oli telkkari, mutta silloin oli kaksi kanavaa ja nekin mustavalkoisia. Ja ohjelmia tuli- Mitäkä.mies
Ha,ha,ha...Sinulta jäi sanomatta se et kun aikoi katsoa mustavalkoisen elokuvan niin tv,n piti lämmetä perkele monta minuuttia,eikä ennen elokuvaa ollut näitä saatanan mainoksia vaan muutama neliö joutsen lensi erilleen ja yhteen;) Kyllä nauratti,kiitos..
Yks asia kyllä pitää sanoa,että meillä oli silloin parempi kunto kuin nyt nykynuorisolla.Kun ei istuttu tietokoneella eikä pleikkarilla,vaan sitä ulkona juostiin pitkin poikin. :)
- hittolainensentään
.. eikä silloin ollut mitään pika-roskaruokaa, vaan piti olla aina ruoka-aikana kotona jos jotain halusi syödä.
Se sävellahja oli kyllä lauantaina jo iltapäivällä, mutta sen jälkeen oli lauantaisauna mihin oli pakko mennä, ja vasta sen jälkeen saattoi lähteä lauantai-illan viettoon johonkin halkopinon katveeseen kaveriporukan kanssa, sillä ei silloin ollut vielä mitään nuokkuja tms. - Mitäkä.mies
mii-su kirjoitti:
Yks asia kyllä pitää sanoa,että meillä oli silloin parempi kunto kuin nyt nykynuorisolla.Kun ei istuttu tietokoneella eikä pleikkarilla,vaan sitä ulkona juostiin pitkin poikin. :)
Tuohon kultaiseen aikaan vihasin "tietokonetta" Kaiken pystyi tekemään kalkulaattorilla ja kynällä ruutupaperille nopeampaan ja paremmin.Ensimmäisen tulostimen saatuani piirsin cad ohjelmalla jotain..Ei tietenkään mikään toiminut ja talutin konetta roskikseen,käytännössä vedin näyttöä verkkojohdosta kuin koiraa perässäni ja toosa oli kainalossani.Naapuri kysyi mitä aion tehdä roinalle? Silloin ei ollut nykyajan kierrätys juttuja vaan kaikki sulllottiin roskiin joten ilmoitin että tää lähtee kaatikselle.Hän halusi tuon laitteen,missä asui saatana" Maailma pelastui kun myrkyllisen elktroliittikondensaattorit eivä joutuneet maaperään vaan kierrätys käyttöön.Huom sädekehä pääni päällä! :) Ennen kaikki laitettiin tosiaankin roskiin ja nyt kaikki lajitellaan ja laitetaan edelleen samaan poltouuniin,mutta onhan sentään keksitty ongelmajätteelle kallis hinta ;)
Jokin sävelradio oli tosiaan ja sitä tuli huudatettua kunhan ensin putkiradio lämpeni ja vihreä putkivalo oli kirkkaan vihreä.
Jänä surina kuului taustalla kun lähetyksessä oli taukoa...Oliko se ohjelmaketjun mittaustauko? :)
Kesätkin oli lämpimiä,tai sitten vaan veri kiersi hiukan noeampaa tai suurempia putkia pitkin.
Täytyy myöntää että kaipaan kovasti niitä nuoruuden hetkiä.Lämpimiä kesäöitä,auringon nousua usvaisen metsän tai viljelys aavan takaa.
Ronantiikkaakin oli joskus ja nuori pari saattoi isuta käsi kädessä aamutunneilla rantahiekassa,eikä kukaan soittanut tai tekstannut että missä sitä ollaan näin myöhään.. Mitäkä.mies kirjoitti:
Tuohon kultaiseen aikaan vihasin "tietokonetta" Kaiken pystyi tekemään kalkulaattorilla ja kynällä ruutupaperille nopeampaan ja paremmin.Ensimmäisen tulostimen saatuani piirsin cad ohjelmalla jotain..Ei tietenkään mikään toiminut ja talutin konetta roskikseen,käytännössä vedin näyttöä verkkojohdosta kuin koiraa perässäni ja toosa oli kainalossani.Naapuri kysyi mitä aion tehdä roinalle? Silloin ei ollut nykyajan kierrätys juttuja vaan kaikki sulllottiin roskiin joten ilmoitin että tää lähtee kaatikselle.Hän halusi tuon laitteen,missä asui saatana" Maailma pelastui kun myrkyllisen elktroliittikondensaattorit eivä joutuneet maaperään vaan kierrätys käyttöön.Huom sädekehä pääni päällä! :) Ennen kaikki laitettiin tosiaankin roskiin ja nyt kaikki lajitellaan ja laitetaan edelleen samaan poltouuniin,mutta onhan sentään keksitty ongelmajätteelle kallis hinta ;)
Jokin sävelradio oli tosiaan ja sitä tuli huudatettua kunhan ensin putkiradio lämpeni ja vihreä putkivalo oli kirkkaan vihreä.
Jänä surina kuului taustalla kun lähetyksessä oli taukoa...Oliko se ohjelmaketjun mittaustauko? :)
Kesätkin oli lämpimiä,tai sitten vaan veri kiersi hiukan noeampaa tai suurempia putkia pitkin.
Täytyy myöntää että kaipaan kovasti niitä nuoruuden hetkiä.Lämpimiä kesäöitä,auringon nousua usvaisen metsän tai viljelys aavan takaa.
Ronantiikkaakin oli joskus ja nuori pari saattoi isuta käsi kädessä aamutunneilla rantahiekassa,eikä kukaan soittanut tai tekstannut että missä sitä ollaan näin myöhään..Miten tosiaan tuntuu,että aikoinaan oli aina niin lämpimät kesät..Ja jos satoikin vettä,niin ilma oli kuitenkin tosi lämmin.
Sateen jälkeen oli niin ihana tuoksu,kun koivunlehdet levitti ihanaa parfyymiä.Kaippa ne vieläkin tuoksuu,mut maaseudulla kaikki tuoksut tuntuivat voimakkammilta..tai sitten hajuhaisti oli silloin parempi ;P
Kirjoittaisin mielelläni, laita vain sähköpostiosoitteesi näkyviin niin raapustan jotain ja vaikka olisit surullinen ja epäsosiaalinen niin sittenkin voin jotakin sinulle kirjoitella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä403037- 722605
- 1742344
Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?362085- 181456
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?231383Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen411376- 101264
- 131259
- 221231