Tämä on ehkä suomalaisille hieman etäinen aihe, mutta kysynpä kuitenkin, että osaako kukaan kertoa, että mitenköhän erittäin korkeisiin rakennuksiin, esim. 50 kerrosta tai enemmän, rakennetaan toimiva vesijärjestelmä?
Kuinka se vesi saadaan sinne 90:een kerrokseen ja kuinka siellä on vielä painetta, niin että hanasta tulee juoksevaa ja kylmää/kuumaa vettä? Minkälaista tekniikkaa se vaatii?
Varmaan se kulutuskin voi olla aika vaihtelevaa eri korkeuksissa. Entä jos vaikka esim. kerrosten 30-50 välillä on vähäisempi vedenkulutus kuin kerroksissa 60-80? Kuinka nuo kerrokset "ohitetaan" olettaen vielä, että niissä alemmissakin kerroksissa saattaa hetkellisesti olla suurempi veden kulutus kuin ylemmissä kerroksissa?
Miten pilvenpiirtäjien vesijärjestelmä toimii?
scycrapers
11
2195
Vastaukset
- Pumpulla
Vesi tietenkin pumpataan painesäiliöön, joka on sopivalla korkeudella jotta paine riittää joka hanaan. Minullakin on pumppu tuossa 120 metriä alempana porakaivossa eikä se minusta mikään tekniikan ihme ole. Taisi maksaa seitsemän sataa. Pilvenpiirtäjässä varmaan järeämpi laite, jotta jaksaa puskea enemmän vettä ja korkeammalle (jopa 500m). Todennäköisesti siellä on useita rinnakkaisia systeemejä eri tasoissa.
- Piksi_Nirkka
Meksikolaiset maahan muuttajat juoksee ämpärien kanssa pitkin rappusia ja kaataa vettä säiliöön siinä kerroksessa missä sitä eniten tarvitaan.
Suuremmat putket ja paineenkorotusasemat välivarastoilla on oikea vastaus.
https://youtu.be/PgxSD6H799Q - ttmm2
Talotekniikka on jaettu tiettyjen kerrosten välillä, eli pumput on kerroksissa, näin jaetaan niin vesi kuin lämpökin.
- fel4a
Entäs viemärit? Tippuuko paska 110mm viemäriputkea pitkin pystysuoraan alas esim 200 metriä, ja kurvaa siitä sitten liitosmuhvikulmalla normaaliin kaatoon. Meinaan että aika winhaa wauhtia se paska sieltä tulee, aika mäsähdys alakerrassa. Voi siinä vähän putket hetkahtaa, kun paska putkahtaa, jos ei ole kunnolla kiinnitetty rakenteisiin.
- mietitääsvielä
Miksi se putki tulisi suoraan alas, kun joka kerrokseen voidaan tehdä sopiva kaato.
- fel4a
mietitääsvielä kirjoitti:
Miksi se putki tulisi suoraan alas, kun joka kerrokseen voidaan tehdä sopiva kaato.
Mutta jos tulisi.
- ilmajarru
Mitä välii? Ei se pökäle tyhjiössä ole, vaan ilmanvastus / kitka putken seiniin pistää pian rajat nopeudelle. En nyt muista ulkoa, kuinka nopeasti rajanopeus saavutetaan, mutta varmaan joku 6 krs tjsp se on. Eli ihan sama, onko talossa 6 vai 36 kerrosta, ei siellä pohjalla sen suurempaa jysäystä tule.
- BauHerr
Tuossa on selitys: https://youtu.be/PgxSD6H799Q
Mitä viemäröintiin tulee, niin kysymys kuuluu: onko hyvin kannakoitu ja viemäriputkitettu tornitalo skycraper?
:)- kivikautinen_ratkaisu
Tuo kaiken veden pumppaus "katolla" olevaan säiliöön on energiankulutuksen kannalta järjetön ratkaisu. Mutta sehän onkin jenkkien keksintö. Ei niitten tekniikka paljoa kummempaa ole kuin LVI-tekniikan kehitysmaassa, englannissa.
Vesisäiliön tarkoitus on taata sammutusveden saatavuus myös sähkökatkojen aikana.
Tässä esim 10 krs asunnon vesi pumpataan ensin sinne katolle, esim. 50. kerrokseen, säiliöön, mistä se tulee toista putkea pitkin alas. Siellä alhaalla hydrostaattinen paine on liian korkea eikä normaalit vesijohtokalusteet kestä -> vesi pitää vielä johtaa paineenalennusventtiilin läpi.
Muualla maailmassa voidaan käyttää
- vyöhykejakoa, joille on jokaiselle oma paineenkorotuspumppunsa nousujohto = ei koroteta painetta kuin just sen verran kuin tarvitaan
- välisäiliöt eli pumppu 1 nostaa veden esim. 10 krs säiliöön, josta pumppu 2 pumppaa vettä 20 krs säiliöön jne.
- modernein ratkaisu on sarjaankytketyt pumppaamot, joissa pumput käyvät koko ajan ja tehoa säädetään taajuusmuuttajilla tarpeen mukaan
Sarjaan kytketyissä pumppaamoissa 1. pumppu nostaa painetta jus niin, että paine riittää esim. 1-10 krs asunnoille ja 11. kerroksessa sijaitsevalle 2. pumpulle, joka ruokkii 11-20 krs asuntoja ja 21 krs pumppua jne. Tässä ei turhaan koroteta painetta yli tarpeen ja sitten hukata tätä paineenalennusventtiilissä = energiaa säästyy. Laitteiston tilantarvekin on pieni, kun ei tarvita isoja säiliöitä.
Toki tämä ratkaisu vaatii a) sähköverkon, jossa sähkökatkot eivät ole jokapäiväinen juttu b) varavoimakoneet katkojen varalle.
Vrt. niinhän sitä vesitornejakin taannoin rakennettiin ja nykyään puretaan tarpeettomina, koska vesijohtoverkossakin on halvempaa ylläpitää painetta taajaripumpuilla!
Eri vaihtoehdoista löytyy graafiset esitykset ainakin Grundfosin (pumppuvalmistaja) sivuilta. - Anonyymi
kivikautinen_ratkaisu kirjoitti:
Tuo kaiken veden pumppaus "katolla" olevaan säiliöön on energiankulutuksen kannalta järjetön ratkaisu. Mutta sehän onkin jenkkien keksintö. Ei niitten tekniikka paljoa kummempaa ole kuin LVI-tekniikan kehitysmaassa, englannissa.
Vesisäiliön tarkoitus on taata sammutusveden saatavuus myös sähkökatkojen aikana.
Tässä esim 10 krs asunnon vesi pumpataan ensin sinne katolle, esim. 50. kerrokseen, säiliöön, mistä se tulee toista putkea pitkin alas. Siellä alhaalla hydrostaattinen paine on liian korkea eikä normaalit vesijohtokalusteet kestä -> vesi pitää vielä johtaa paineenalennusventtiilin läpi.
Muualla maailmassa voidaan käyttää
- vyöhykejakoa, joille on jokaiselle oma paineenkorotuspumppunsa nousujohto = ei koroteta painetta kuin just sen verran kuin tarvitaan
- välisäiliöt eli pumppu 1 nostaa veden esim. 10 krs säiliöön, josta pumppu 2 pumppaa vettä 20 krs säiliöön jne.
- modernein ratkaisu on sarjaankytketyt pumppaamot, joissa pumput käyvät koko ajan ja tehoa säädetään taajuusmuuttajilla tarpeen mukaan
Sarjaan kytketyissä pumppaamoissa 1. pumppu nostaa painetta jus niin, että paine riittää esim. 1-10 krs asunnoille ja 11. kerroksessa sijaitsevalle 2. pumpulle, joka ruokkii 11-20 krs asuntoja ja 21 krs pumppua jne. Tässä ei turhaan koroteta painetta yli tarpeen ja sitten hukata tätä paineenalennusventtiilissä = energiaa säästyy. Laitteiston tilantarvekin on pieni, kun ei tarvita isoja säiliöitä.
Toki tämä ratkaisu vaatii a) sähköverkon, jossa sähkökatkot eivät ole jokapäiväinen juttu b) varavoimakoneet katkojen varalle.
Vrt. niinhän sitä vesitornejakin taannoin rakennettiin ja nykyään puretaan tarpeettomina, koska vesijohtoverkossakin on halvempaa ylläpitää painetta taajaripumpuilla!
Eri vaihtoehdoista löytyy graafiset esitykset ainakin Grundfosin (pumppuvalmistaja) sivuilta.Suomessa ainakin rakennetaan vieläkin vesitorneja. Oliko viime vuonna vantaan hiekkaharjuun tuli uusi vesitorni, joka korvasi vanhan.
Vesitornisysteemi tuntuu näin maallikosta varmemmalta ja paremmalta,
Samoin kerrostalot, joissa ei ole noin kymmentä kerrosta enempää kerroksia.
- LahestLahest
Lahteen Lahti City Tower
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?
Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-237415Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite986076Tytti Tuppurainen häpäisi Suomen epäisänmaallisella lausunnollaan USA:n ulkoministerille Rubiolle.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011816267.html Miksi Tytti Tuppurainen päästetään antamaan typeriä lausuntoja noin1144133- 1554124
- 1631881
- 611738
Miksi miehen on hankala ymmärtää
Että hänen on tehtävä aloite. Niin sen kuuluu mennä luonnollisesti.1321618- 381438
- 281399
- 451394