Tämä on ehkä suomalaisille hieman etäinen aihe, mutta kysynpä kuitenkin, että osaako kukaan kertoa, että mitenköhän erittäin korkeisiin rakennuksiin, esim. 50 kerrosta tai enemmän, rakennetaan toimiva vesijärjestelmä?
Kuinka se vesi saadaan sinne 90:een kerrokseen ja kuinka siellä on vielä painetta, niin että hanasta tulee juoksevaa ja kylmää/kuumaa vettä? Minkälaista tekniikkaa se vaatii?
Varmaan se kulutuskin voi olla aika vaihtelevaa eri korkeuksissa. Entä jos vaikka esim. kerrosten 30-50 välillä on vähäisempi vedenkulutus kuin kerroksissa 60-80? Kuinka nuo kerrokset "ohitetaan" olettaen vielä, että niissä alemmissakin kerroksissa saattaa hetkellisesti olla suurempi veden kulutus kuin ylemmissä kerroksissa?
Kuinka se vesi saadaan sinne 90:een kerrokseen ja kuinka siellä on vielä painetta, niin että hanasta tulee juoksevaa ja kylmää/kuumaa vettä? Minkälaista tekniikkaa se vaatii?
Varmaan se kulutuskin voi olla aika vaihtelevaa eri korkeuksissa. Entä jos vaikka esim. kerrosten 30-50 välillä on vähäisempi vedenkulutus kuin kerroksissa 60-80? Kuinka nuo kerrokset "ohitetaan" olettaen vielä, että niissä alemmissakin kerroksissa saattaa hetkellisesti olla suurempi veden kulutus kuin ylemmissä kerroksissa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vesi tietenkin pumpataan painesäiliöön, joka on sopivalla korkeudella jotta paine riittää joka hanaan. Minullakin on pumppu tuossa 120 metriä alempana porakaivossa eikä se minusta mikään tekniikan ihme ole. Taisi maksaa seitsemän sataa. Pilvenpiirtäjässä varmaan järeämpi laite, jotta jaksaa puskea enemmän vettä ja korkeammalle (jopa 500m). Todennäköisesti siellä on useita rinnakkaisia systeemejä eri tasoissa.
Meksikolaiset maahan muuttajat juoksee ämpärien kanssa pitkin rappusia ja kaataa vettä säiliöön siinä kerroksessa missä sitä eniten tarvitaan.
Suuremmat putket ja paineenkorotusasemat välivarastoilla on oikea vastaus.
https://youtu.be/PgxSD6H799Q
Talotekniikka on jaettu tiettyjen kerrosten välillä, eli pumput on kerroksissa, näin jaetaan niin vesi kuin lämpökin.
Entäs viemärit? Tippuuko paska 110mm viemäriputkea pitkin pystysuoraan alas esim 200 metriä, ja kurvaa siitä sitten liitosmuhvikulmalla normaaliin kaatoon. Meinaan että aika winhaa wauhtia se paska sieltä tulee, aika mäsähdys alakerrassa. Voi siinä vähän putket hetkahtaa, kun paska putkahtaa, jos ei ole kunnolla kiinnitetty rakenteisiin.
Miksi se putki tulisi suoraan alas, kun joka kerrokseen voidaan tehdä sopiva kaato.
Mutta jos tulisi.
Mitä välii? Ei se pökäle tyhjiössä ole, vaan ilmanvastus / kitka putken seiniin pistää pian rajat nopeudelle. En nyt muista ulkoa, kuinka nopeasti rajanopeus saavutetaan, mutta varmaan joku 6 krs tjsp se on. Eli ihan sama, onko talossa 6 vai 36 kerrosta, ei siellä pohjalla sen suurempaa jysäystä tule.
Tuossa on selitys: https://youtu.be/PgxSD6H799Q
Mitä viemäröintiin tulee, niin kysymys kuuluu: onko hyvin kannakoitu ja viemäriputkitettu tornitalo skycraper?
:)
Tuo kaiken veden pumppaus "katolla" olevaan säiliöön on energiankulutuksen kannalta järjetön ratkaisu. Mutta sehän onkin jenkkien keksintö. Ei niitten tekniikka paljoa kummempaa ole kuin LVI-tekniikan kehitysmaassa, englannissa.
Vesisäiliön tarkoitus on taata sammutusveden saatavuus myös sähkökatkojen aikana.
Tässä esim 10 krs asunnon vesi pumpataan ensin sinne katolle, esim. 50. kerrokseen, säiliöön, mistä se tulee toista putkea pitkin alas. Siellä alhaalla hydrostaattinen paine on liian korkea eikä normaalit vesijohtokalusteet kestä -> vesi pitää vielä johtaa paineenalennusventtiilin läpi.
Muualla maailmassa voidaan käyttää
- vyöhykejakoa, joille on jokaiselle oma paineenkorotuspumppunsa nousujohto = ei koroteta painetta kuin just sen verran kuin tarvitaan
- välisäiliöt eli pumppu 1 nostaa veden esim. 10 krs säiliöön, josta pumppu 2 pumppaa vettä 20 krs säiliöön jne.
- modernein ratkaisu on sarjaankytketyt pumppaamot, joissa pumput käyvät koko ajan ja tehoa säädetään taajuusmuuttajilla tarpeen mukaan
Sarjaan kytketyissä pumppaamoissa 1. pumppu nostaa painetta jus niin, että paine riittää esim. 1-10 krs asunnoille ja 11. kerroksessa sijaitsevalle 2. pumpulle, joka ruokkii 11-20 krs asuntoja ja 21 krs pumppua jne. Tässä ei turhaan koroteta painetta yli tarpeen ja sitten hukata tätä paineenalennusventtiilissä = energiaa säästyy. Laitteiston tilantarvekin on pieni, kun ei tarvita isoja säiliöitä.
Toki tämä ratkaisu vaatii a) sähköverkon, jossa sähkökatkot eivät ole jokapäiväinen juttu b) varavoimakoneet katkojen varalle.
Vrt. niinhän sitä vesitornejakin taannoin rakennettiin ja nykyään puretaan tarpeettomina, koska vesijohtoverkossakin on halvempaa ylläpitää painetta taajaripumpuilla!
Eri vaihtoehdoista löytyy graafiset esitykset ainakin Grundfosin (pumppuvalmistaja) sivuilta.
Suomessa ainakin rakennetaan vieläkin vesitorneja. Oliko viime vuonna vantaan hiekkaharjuun tuli uusi vesitorni, joka korvasi vanhan.
Vesitornisysteemi tuntuu näin maallikosta varmemmalta ja paremmalta,
Samoin kerrostalot, joissa ei ole noin kymmentä kerrosta enempää kerroksia.
Lahteen Lahti City Tower