Olen kuullut, että Aspö:n lahdella ei kannata ankkuroida pohjassa olevan romun takia. Onko tästä jollain parempaa tietoa?
Ankkurointi Aspön edustalla?
Redillä
292860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuulemma jotain vaijereita pohjassa enempikin. Siksi ei suositella ankkuroimista.
Tietäiskö joku enemmän?
Mitä Aspön lukuisista lahdista tarkoitat?
Ainakin siinä yhteysaluslaiturin eteläpuolella on näkynyt veneitä ankkurissa.
No juu, viime kesänä siellä oli tosiaan ainakin musiikkipäivänä hirveä määrä veneitä kylänlahdella ankkurissa joten kyllä siinä ainakin voi ankkuroida.
Joo kyllä Aspön kylän lahdella voi ankkuroida, mutta pohjassa on yhä saksalaisten sotalaivojen jättämiä vaijereita. Se ankkurointipaikka, mikä on heinäkuussa suosituin, on vapaa vaijereista. Paikallisilta asukkailta voi kysellä, jos aikoo ankkuroida redille eikä kallion kupeeseen.
Toisen maailmasodan aikana saksalaiset sotalaivat Prinz Eugen ja Lützow ottivat Aspön sotasatamakseen.
Prinz Euegen oli 207.7m pituinen, 21.7 m levyinen. Syväys oli 7.2 m. Sen huippunopeus oli 41 solmua. Kun Aspössä samaan aikaan oli toinenkin suunnilleen saman kokoinen saksalainen sotalaiva Lützow, satamassa oli varmaankin ahdasta ja paljon kiinnitysketjuja tarvittiin. Osa niistä jätettiin pohjaan. Vaijereita meren pohjaan tuli siksi, että sotasatama suojattiin sukellusveneverkoilla.
Vanhemmilla aspöläisillä on runsaasti tietoa sen aikaisista tapahtumista ja myös pohjassa lojuvista vaijeverkon jäänteistä. Kannattaa jutella ruotsiksi, joka on kyläläisten äidinkieli.
Mielenkiitosta ja hyvää tietoa. Kiitos siitä.
Vähän kyllä jäi askarruttamaan tuo 41 solmun huippunopeus. Valtava uppoumarunkoinen alus n. 7 m. syväyksellä. Vaatii mielettömät konetehot, jotta kulkisi 41solmua. Voi vain kuvitella niitä aaltoja joita tuollainen aiheuttaisi.
Kyllähän senaikaisetkin sotalaivat oli nopeita, mutta toi 41 solmua on vähän liian paljon. Oiskohan tuossa pikku virhe?
Olet oikeassa Prinz Eugenin huippunopeudesta. Lähde, josta olin luvun ottanut, olikin ilmoittanut 41 mph. Virhe oli minun. Maamailia tunnissa ei ole sama kuin kn! Silti luku on hieman liian korkea. 41 mph on hiukan alle 36 kn. Tarkistin luvut nyt useasta lähteestä. Koneteho oli 136 000 akselihv/101 000 kW, nopeus oli 33.5 kn. Aluksen historia on mielenkiintoinen. Sodan jälkeen se oli US Navyn hallussa ja sitä käytettiin Bikinien atollien ydinräjäytysten koealuksena. Se selvisi siitäkin, mutta upotettiin myöhemmin.
Toinen Aspön kyläsatamassa ollut sotalaiva Lützow oli 210 m pitkä, 21.8m leveä ja syväys oli 7.90 m. Voimanlähteenä oli kolme höyryturbiinia, jotka tuottivat 132 000 aks.hv (98 000 kW) ja 37 mph (=n. 32 kn).
Kannttaa heti alkuun kommunikoida kaikkien Suomalaisten äidinkielellä. Suomi on siis oikea valinta, jos mongertaa takaisin jotain kummaa on varminta ottaa pari napakkaa iskua pallean ja kysyä uudestaan.
Ruotsi on noiden suomalaisten käyttämä äidinkieli.
Kummallista etteivät kaksikielisessä maassa kykene kommunikoimaan enemmistön käyttämällä kielellä. Itse puhun vain ja ainoastaan suomea sveduille.
Puhu mitä puhut tai älä puhu, saavat niin muutkin tehdä
Useampia laivoja, ja hitaampia kuin täällä on väitetty:
1)
https://en.wikipedia.org/wiki/German_cruiser_Deutschland
https://fi.wikipedia.org/wiki/Deutschland_(taistelulaiva)
Toisen maailmansodan alettua Deutschland nimettiin uudelleen Lützowiksi, sillä Adolf Hitler ei halunnut isänmaan mukaan nimetyn laivan joutuvan vaaraan merellä.
Nopeus: 28.5 solmua (53km/h)
Uppouma: 12 100 tonnia tyhjänä, 16 200 tonnia täynnä
Pituus: 186 metriä
Leveys: 21,6 metriä
Syväys: 7,4 metriä
Teho: 52 050 hevosvoimaa (40 MW:a)
Commissioned eli otettu käyttöön: 1 April 1933
2)
The ship was laid down in August 1937 and launched in July 1939, after which the Soviet Union requested to purchase the ship. The Kriegsmarine agreed to the sale in February 1940, and the transfer was completed on 15 April. The vessel was still incomplete when sold to the Soviet Union.
https://en.wikipedia.org/wiki/German_cruiser_Lützow_(1939)
Length: 210 m (689 ft 0 in) overall
Beam: 21.80 m (71 ft 6 in)
Draft: Full load: 7.90 m (25.9 ft)
Propulsion:
3 × Blohm & Voss steam turbines
3 × three-blade propellers
100,000 hp (75 MW)
Speed: 32 knots (59 km/h; 37 mph)
3)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinz_Eugen
https://en.wikipedia.org/wiki/German_cruiser_Prinz_Eugen
Uppouma: 15 000 tonnia (vakio) 18 400 tonnia (täysi lasti)
Pituus: 212,5 m
Leveys 21,8 m
Syväys: 7,2 m
Nopeus: 32,0 ... 32,5 solmua
Koneteho: 136 000 hv
Niillä saarilla on aina puhuttu ruotsia. Jo silloin kun olimme samaa maata ruotsin kanssa. Se nyt vain on alkuperäiskieli siellä suunnalla. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.
Puhu sinä nuija sitä kieltä mitä osaat, minä puhun sitä kieltä mitä minä haluan. Ja se voi olla suomea, ruotsia, saksaa...
Itse asiassa suomenruotsalaisten kielititeilijöiden mukaan saaristomerellä puhuttiin suomea ennen ruotsalaisten tuloa. Tästä todistavat monet paikannimet, jotka on väännetty suomesta ruotsiin. Suomalaiset asukkaat pikku hiljaa sulautuivat runsaampaan ruotsalaiseen väestöön, jolloin nimet jäivät eloon. Itse käytän aina sitä kieltä, jolla keskustelu parhaiten onnistuu. Joskus se on suomi, joskus ruotsi.
Voisit edes hiukan kunnioittaa suomenkieltä ja kirjoittaa oikein suomalaiset pienellä s:llä.
Jep. Myös Ahvenanmaalla puhuttiin suomea kunnes se jostain syystä autioitui n. 1000v sitten. Sen jälkeen Ruotsin kuningas asutti sinne ruotsalaisia strategisista syistä. Ahvenanmaalaiset tosin kovasti yrittävät peitellä arkeologisia todisteita...
Miksi ne ruotsalaiset alkoivat puhua suomenruotsia asetuttuaan Ahvenanmaalle?
No kyllä Ahvenanmaan murre on aikalailla riikinruotsin kuuloista. Ahvenanmaalla on muuten paljon suomenkielisiä paikannimiä. Siihen nähden on uskomatonta että saarella yritetään kieltää suomen kieli ja paikannimien suomennokset.
No, aika haipakkaa menivät siltikin.
Mielenkiintoinen historiapläjäys!
Harva tietää sitäkään, että Airistohotellilla oli saksalaisten sukellusveneiden tukikohta. Siellä myös koulutettiin suomalaisia sukellusvenemiehistöjä 30-luvulla.
Kiitos tiedoista ja myös mielenkiintoisesta historiasta!
Huimia ovat olleet nuo saksalaisten sotalaivat. Kotimaiset Turunmaa ja Karjala (74 mtr ja 700 tonnia) huippunopeuddeltaan 35 solmua. Laivaston legendojen mukaan 60-luvulla telakan testeissä ennen sotatekniikan asentamista olisivat menneet 50 solmua, uskomattomalta tuntuu vaikka hevosia onkin 24 000.Mutta saksalaisten 200-metriset, huh huh...
Toisen maailmansodan aikaisen Iowa-luokan 270-metrisen USS Missouri -taistelulaivan nopeus oli 32.7 solmua. Se palautettiin käyttöön 1980-luvulla ja ehti osallistua vielä Persianlahden sotaankin.
Niin ja Suomen idiootit romuttavat Pohjanmaan joka on rungoltaan vasta sisäänajettu. Ei ole varaa varastorasvoihin.
Karjala ja sisarlaiva on aika huikea peli erikseen kytkettävällä akseli kytkimellä kaasuturbiiniin. Siis aluksessa kolme man pääkonetta kolmella akselilinjalla, halutessa keskimmäinen diesel kytketään irti akselilinjasta kaasuturbiini liitetään akselilinjaan konaluskytkimellä ja avot, sitten alkaa tapahtua, kun kerta rykäisyllä rols Royce potkaisee yli puolet alukse kokonais tehoista.
Pääkoneen 3 x MTU 2200kw ja kaasuturbiini 16000kw
Ei tuosta saanut mitään selvää, puoliteho on vajaateho.
Onneksi ei olekaan menossa romuksi
http://yle.fi/uutiset/miinalaiva_pohjanmaata_ei_sittenkaan_romuteta/8744705
Pensarissakin jäi peräankkuri johonkin kaapeliin tai vaijeriin kiinni viime kesänä. Jaksoin kiskoa sitä muutaman metrin pohjasta ylös ja onneksi se oli Fortress-ankkuri, joka liukui vähän sivuun kun tipautin sen takaisin, jolloin se liukui pois kaapelin alta.