Moi, silläkin uhalla, että perämoottoreille on oma keskustelualueensa, laitan tämän tänne. Uskoisin, että purjehduspalstalta löytyy paremmin kokemusta, kun nyt kuitenkin puhutaan nimenomaan purkkreiden perämoottoreista.
Vene tuli hommattua, mutta nyt pitäisi löytää kelpo kone siihen. Veneen paino n. 1600kg. Moottorin hinnalla ei niin väliä, kunhan löytyy kestävä, varmatoiminen ja luotettava peli. Olen haarukoinut seuraavat:
- Mercury Sail Power 5hp pitkäriki. Hinta n. 1350e
- Tohatsu SailPower 6hp erikoispitkäriki n. 1400e ja ultrapitkä riki n. 1500e.
Onko yllä mainituista kokemusta, tai osaisiko joku kertoa, puoltaako jokin esim. hiukan kalliimman Tohatsun hankintaa? Onko tähän tarkoitukseen muita hyviä vaihtoehtoja muilla valmistajilla?
Entä kokemuksia / suosituksia em. moottoreista?
Kiitos.
Perämoottorin valinta purjeveneeseen
35
5747
Vastaukset
- PerämoottoriPurkkareissa
http://www.yamaha-motor.eu/fi/products/peramoottorit/index.aspx#
http://www.yamaha-motor.eu/fi/binary/2016_Yamaha perämoottorihinnasto_tcm213-647327.pdf
Koska kirjoitit:"Moottorin hinnalla ei niin väliä" laitan alemmasta linkistä yhden rivin lainauksena vastaukseksi:
"FT9,9 LEPL 4 270 € High Thrust, kaukohallintalaite, sähkökäynnistys, sähkökippi"
Potkurin halkaisija ratkaisee yhdessä tehon kanssa suurimman mahdollisen työntövoiman, ja tuossa koneessa halkaisija on lähes 12 tuumaa, eli 300 mm.
Niinpä hyötysuhde on purjevenekäytössä aivan eri suuruusluokkaa kaasu auki ajettaessa kuin noilla muilla koneilla, jolla on merkitystä kovempaan vastatuuleen puskettaessa. Toki pääset samaan kahdella pikkukoneella, eli 2 * (Mercury Sail Power 5hp pitkäriki. Hinta n. 1350 €/kpl) ja silloin hintaa kertyy moottoreilta vain 2700 €, mutta vastaavasti hyötysuhde on jopa parempi silloin kun tehoja ei tarvita, eli osakaasulla hitaasti yhdellä koneella ajettaessa. Lisäksi tarvirset sitten kaksi telinettä moottoreille, ja veneestä riippuen mahdollisesti tupla kaukohallintalaitteet.- VanhaHai
Liikkuu hyvin 2hp pitkärikisellä vispilällä ja ohlson 22 menee 5 hp koneella päin tuulta. He kumpaisetkin keliin minne pitää satamasta lähteä. Sitten vaan menoksi:-)
- PerämoottoriPurkkareissa
VanhaHai kirjoitti:
Liikkuu hyvin 2hp pitkärikisellä vispilällä ja ohlson 22 menee 5 hp koneella päin tuulta. He kumpaisetkin keliin minne pitää satamasta lähteä. Sitten vaan menoksi:-)
Niin, mutta ongelma onkin silloin, kun saavut satamaan kelissä jossa et sieltä lähtisi, ja venepaikka on niin päin, että vene joudutaan pysäyttämään pakilla tuulen tullessa viistosti takaa. Jos jarrutat liian myöhään voima ei riitä pysäyttämään ajoissa, ja jos yhtään aiemmin niin ajaudut sivuttain toisten veneiden päälle.
Tähän auttaa vain ja ainoastaan riittävän suuri työntövoima, ja sitä ei 2hp koneesta löydy, ja 5hp riittää vain tuulipinnan ollessa alhainen (pieni vene matalalla rikillä) ja silloinkin vain kun ei tuule liikaa.
Tyynessä ongelmia ei ole kuin tunareilla, mutta kelissä tarvitaan sitä työntövoimaa sekä eteen että taaksepäin tilanteen mukaan, eikä ohjattavasta työntövoimastakaan haittaa ole, kun kerran perämoottoreista on kyse. - VanhaHai
PerämoottoriPurkkareissa kirjoitti:
Niin, mutta ongelma onkin silloin, kun saavut satamaan kelissä jossa et sieltä lähtisi, ja venepaikka on niin päin, että vene joudutaan pysäyttämään pakilla tuulen tullessa viistosti takaa. Jos jarrutat liian myöhään voima ei riitä pysäyttämään ajoissa, ja jos yhtään aiemmin niin ajaudut sivuttain toisten veneiden päälle.
Tähän auttaa vain ja ainoastaan riittävän suuri työntövoima, ja sitä ei 2hp koneesta löydy, ja 5hp riittää vain tuulipinnan ollessa alhainen (pieni vene matalalla rikillä) ja silloinkin vain kun ei tuule liikaa.
Tyynessä ongelmia ei ole kuin tunareilla, mutta kelissä tarvitaan sitä työntövoimaa sekä eteen että taaksepäin tilanteen mukaan, eikä ohjattavasta työntövoimastakaan haittaa ole, kun kerran perämoottoreista on kyse.On se riittänyt, Haissa kun ei paljon joutavaa tuulipintaa ole ja tuo kaikki 2 hp on ikäänkuin Azipod, kone on ypäripyörivää mallia ja heti sitloodan takana peräsimen kohdilla eikä siellä kaukana peräpeilissä, siis helppo hanskata. Kotilaituriin tullessa ja muuallakin missä käy päinsä springiköysi kiinni ensimmäiseksi, koneella passataan aisalaituriin ihan kuin isommatkin laivat:-)
- turuntietäjä
en ymmärrä mitä täällä pyörin perämoottorimiehenä, mutta näköjään sopivasti joku kysyy perämoottoriasiaa joten vastaan. Komppaan tuota toista vastausta, eli jos hinnalla ei väliä niin panosta tehoon ja isohalkaisijan potkuriin.
Olis ollut hauska tietää mikä purjeveneessä kyseessä, painon perusteella ehkä helmsman 23, H - vene, guy 22 tai If marieholm mutta who cares. tutulla vaan ollut helmsman ja if marieholm jossa 4 hv lyhytrikinenkin perusperämoottori riitti välttämättömimpään satamapyöritykseen...Mut joo, osta toi 9,9 HV mitä tuo toinen vinkkas. - Mercuryfreddie
Moro, kyseessä 24 jalkainen pikkupurkkari. Vaikka hinnalla ei nyt niin väliä ole, niin tuo jammu on kuitenkin jo reilusti yli puolet veneeni hinnasta. Ja se on myös n 16kg painavampi kuin tuo Tohatsu. Mietin myös, kuinka merkittävä tuo teholisäys on, koska vene kulkee runkonopeutta 5hp koneella n. 2/3 kaasulla. Olette varmaan oikeassa, mutta eikö tuollainen 1500-2000kg paatti myt liiku ihan tuollaisella 5-6hp koneellakin? Jos oikeen kova keli tulee, niin silloinhan pitää vastaiseen mennä räteillä.
- turuntietäjä
Juu no jos vene kerran on kuten uumoilin 8 metrin luokkaa ja vielä vain parin kolmen tuhannen euron vene niin melkein suosittelisin jotain muutaman satasen 5 hv moottoria. kaksitahtinen kaksisylinterinen 4 hv johnson painaa 17 kiloa, helppo kanniskella ja laittaa vaikka apujollan koneeksi saareen saapuessa. Sellaisella aiemmin kaikki veneilijät pärjäsi, aiemmin tarkoittaen 70 - 80 lukua jolloin ilmeisesti veneesikin on tehty. Ei kaikkeen nykyajan thruster - hullutukseen tarvitse trendin tai periaatteen takia mennä jos venekään ei ole viimeistä trendiä.
- NykyAikana
turuntietäjä kirjoitti:
Juu no jos vene kerran on kuten uumoilin 8 metrin luokkaa ja vielä vain parin kolmen tuhannen euron vene niin melkein suosittelisin jotain muutaman satasen 5 hv moottoria. kaksitahtinen kaksisylinterinen 4 hv johnson painaa 17 kiloa, helppo kanniskella ja laittaa vaikka apujollan koneeksi saareen saapuessa. Sellaisella aiemmin kaikki veneilijät pärjäsi, aiemmin tarkoittaen 70 - 80 lukua jolloin ilmeisesti veneesikin on tehty. Ei kaikkeen nykyajan thruster - hullutukseen tarvitse trendin tai periaatteen takia mennä jos venekään ei ole viimeistä trendiä.
70 - 80 luvuilla oli tilaa niin luonnonsatamissa kuin rakennetuissa satamissakin.
Nykyään työntövoimaa tarvitaan nimenomaan ahtaissa satamissa nopeaan pysäyttämiseen, sillä liian aikasin hidastettaessa vene sortaa tuulessa sivusuunnassa toisten veneiden tai niiden kiinnitysten päälle.
Aina ei ole edes peräpoijua josta voisi teoriassa köydellä hidastaa, ja käytännössä joskus harvoin poijua ei saadakaan kiinni, tai se liikkuu kuormitettaessa ennakoitua pitemmälle veneen suuntaan, jopa niin lähelle laituria, ettei sitä saa kiristettyä tarpeeksi vaikka on jo perässä kiinni. Toisinaan taas ei liiku yhtään ja on niin kaukana että peräköysi loppuu kesken. Työntövoimasta on suuri apu kun jokin menee ennakoimattomalla tavalla, tai joudutaan ahtaaseen väliin jossa poijua ei riitä vapaana, ja toisten veneiden köydet vetävät poijut niin kauas ettei niihin yletytä tai ei saada poijua vauhdissa kiinni. Samoin aisapaikoissa, tolppapaikoiss ym ...
Lisäksi nykyisillä 4-t koneilla hyötysuhde ei ole osakaasulla huono, joten hieman suuremmalla koneella kulutus ei matka-ajossa kasva, jos ajetaan matka-ajossa samalla vauhdilla ja siten pienemmällä kaasulla kuin pikkukoneella. Niinpä ainoa järkevä syy rajoittaa valinta pienempään konekokoon on hinta, ja jos se ei ole este ei syytä ole ollenkaan.
Tästä huolimatta 5 hp koneella on pikkuveneessä pärjätty ennenkin, mutta tarvittaessa kaasua on sitten jouduttu käyttämään pohjassakin. Pakkilukon kestävyys vain todellakin on pikkukoneiden ongelma kuten joku jo mainitsikin. - Anonyymi
NykyAikana kirjoitti:
70 - 80 luvuilla oli tilaa niin luonnonsatamissa kuin rakennetuissa satamissakin.
Nykyään työntövoimaa tarvitaan nimenomaan ahtaissa satamissa nopeaan pysäyttämiseen, sillä liian aikasin hidastettaessa vene sortaa tuulessa sivusuunnassa toisten veneiden tai niiden kiinnitysten päälle.
Aina ei ole edes peräpoijua josta voisi teoriassa köydellä hidastaa, ja käytännössä joskus harvoin poijua ei saadakaan kiinni, tai se liikkuu kuormitettaessa ennakoitua pitemmälle veneen suuntaan, jopa niin lähelle laituria, ettei sitä saa kiristettyä tarpeeksi vaikka on jo perässä kiinni. Toisinaan taas ei liiku yhtään ja on niin kaukana että peräköysi loppuu kesken. Työntövoimasta on suuri apu kun jokin menee ennakoimattomalla tavalla, tai joudutaan ahtaaseen väliin jossa poijua ei riitä vapaana, ja toisten veneiden köydet vetävät poijut niin kauas ettei niihin yletytä tai ei saada poijua vauhdissa kiinni. Samoin aisapaikoissa, tolppapaikoiss ym ...
Lisäksi nykyisillä 4-t koneilla hyötysuhde ei ole osakaasulla huono, joten hieman suuremmalla koneella kulutus ei matka-ajossa kasva, jos ajetaan matka-ajossa samalla vauhdilla ja siten pienemmällä kaasulla kuin pikkukoneella. Niinpä ainoa järkevä syy rajoittaa valinta pienempään konekokoon on hinta, ja jos se ei ole este ei syytä ole ollenkaan.
Tästä huolimatta 5 hp koneella on pikkuveneessä pärjätty ennenkin, mutta tarvittaessa kaasua on sitten jouduttu käyttämään pohjassakin. Pakkilukon kestävyys vain todellakin on pikkukoneiden ongelma kuten joku jo mainitsikin.Voi vittu nyt on niin hankalan kuuloista etten kyllä mihinkään yleisiin satamiin lähde, jos vähänkään tuulee.
Yksikin virhe ja rikot sekä oman että toisten veneet.
Mistä vitusta minä pystyn tuulenpuuskia ja suunnanmuutoksia ennakoimaan, sitten tulen kyrpä pystyssä viittä solmua laituriin ja tuuli muuttuukin yhtäkkiä. Pakki päälle, vene lähtee kylki edellä kohti naapuria, kolahtaa päin, sotkeutuu peräköyteen, akka huutaa, kompastun sitloodassa, köysi putoaa yli laidan (sinne meni se satasen poijuhaka), pahimmassa tapauksessa sotkeentuu potkuriin jne.
Ei vittu antaa mieluummin olla. Täytyy pysyä liikkeellä ja katsoa sääennusteet niin, että vain lähes tyynellä lähtee kokeilemaan täyteen ahdettuihin satamiin ajamista.
Ja varsinkaan millään perämoottorilla, joka tietenkin sammuu juuri kun lasket hetkeksi tyhjäkäynnille kytkeäksesi sen pakin jarrutusta varten....
Siinä sitten nyit sen saatanan Johnsonin narua, joka jää käteen.
- Outboard
Perämoottorin käyttö purjeveneesä on todellakin eri asia kuin moottoriveneessä. Olen testannut 5hp Hondaa 27ft veneessä. Moottorini on lyhtrikinen, mutta olen asentanut sen melko alas.
Teho riittää kyllä hyvin (vene 3,2tonnia painoa) kevyessä tuulessa - n. 5,6 kn, mutta kun aalto kasvaa se alkaa ulvahtelemaan ikävästi.
Tämän perusteella sanoisin, että kannattaa ottaa pisin riki mitä on tarjolla, jos aikoo aallokossa kulkea.
Kokeilin kerran 2,3 Hondaa siellä perässä ja pienessä tuulessa ilman mitään aallokkoa sain nopeudeksi n.4 kn. Tehokysymys ei näyttäisi olevan ratkaiseva, jos ei lähde vastatuuleen puskemaan, mutta kova aallokko tekee etenemisestä tuskallista. Edellisessä 24ft veneessä oli Mercury sailpower, ihan hyvä moottori ei ollut ongelmia. Sellainen muistikuva vain jäi, että Tohatsu on ilmeisesti lähes sama moottori eri tarralla.
- 089654
Yamaha osti Tohatsun tehtaan ja siinä yhteydessä Suzuki liitettiin Mercuryyn, joten näiden firmojen tuotteet voivat olla samoja riippuen vuosimallista ja teholuokasta.
- tkutietäjä
nimimerkille "089654" ei tarjoilla enää olutta pöytään.
a. yamaha ja suzuki on omia itsenäisiä yrityksiä ja pahimpia kilpailijoita
b. mercury teettää pienimpiä moottoreitaan tohatsulla, samoin evinrude.
c. mercuryn moottorit 80-90 luvulla oli yamahoita
d. evinrude ja johnson teetti pienimpiä 4-tahtimoottoreitaan suzukilla 2000 luvulla.
e. tohatsu on sama kuin entinen nissan
huomaa kun purjehtijat puhuu moottoreista, vähän kuin pitsinkutojat hitsauspuikoista... - Anonyymi
tkutietäjä kirjoitti:
nimimerkille "089654" ei tarjoilla enää olutta pöytään.
a. yamaha ja suzuki on omia itsenäisiä yrityksiä ja pahimpia kilpailijoita
b. mercury teettää pienimpiä moottoreitaan tohatsulla, samoin evinrude.
c. mercuryn moottorit 80-90 luvulla oli yamahoita
d. evinrude ja johnson teetti pienimpiä 4-tahtimoottoreitaan suzukilla 2000 luvulla.
e. tohatsu on sama kuin entinen nissan
huomaa kun purjehtijat puhuu moottoreista, vähän kuin pitsinkutojat hitsauspuikoista...pitsiä ei kudota... sitä nyplätään
- hhhhhvene
Minulla oli aikanaan H-veneessä (n. 1400kg) 5 heppanen moottori. Riitti käytännössäkaikkeen mitä tarvitsikin.
Aallokossa kulkemiseen auttoi paljon se, että asensin moottorin tarkoituksella "liian" syvälle. Niin että se vaakasuora levy, joka neuvotaan laittamaan vedenpintaan, olikin reilusti vedenpinnan alla. Silloin potkuri ei haukannut vastaaallokossa ilmaa läheskään niin helposti. Mitään haittaa en tuosta huomannut edes tyvenessä.
Moottori oli pitkärikinen, mikä on mielstäni oikea valinta.- Anonyymi
Ei sen kavitaatiolevyn kuulu olla pinnassa. Taas on hevosmiehet neuvoneet pieleen. Kavitaatiolevyn kuuluu olla noin veneen pohjan tasalla tai tuuman alapuolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sen kavitaatiolevyn kuulu olla pinnassa. Taas on hevosmiehet neuvoneet pieleen. Kavitaatiolevyn kuuluu olla noin veneen pohjan tasalla tai tuuman alapuolella.
Hyvä nosto. Missä kohdassa ajattelet H-veneen pohjan ohjeen näkökulmasta olevan? Noin toki esimerkiksi Yamahan ohjekirjoissa kerrotaan oikeaksi korkeudeksi, mutta ohje tietysti soveltuu lähinnä johonkin lättäpohjaisern Busteriin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sen kavitaatiolevyn kuulu olla pinnassa. Taas on hevosmiehet neuvoneet pieleen. Kavitaatiolevyn kuuluu olla noin veneen pohjan tasalla tai tuuman alapuolella.
Kavitaatiolevy kyseisen osan nimenä on varmaankin peräisin siltä tuntemaltasi hevosmieheltä, koska se ei liity kyseisen osan toimintaan taikka tarkoitukseen mitenkään.
Kyseisen levyn tarkoituksena on estää/rajoittaa ventilaatiota, varsinkin vaihde eteenpäin.
Pakilla se ei estä pakokaasuja pääsemästä potkurille, ja jollei estä mikään muukaan niin ventiloi reilusti olipa tuota levyä missään syvyydessä taikka ei.
- menee1
Oma H-vene liikkuu mukavasti 5 kn kovaankin vastatuuleen moottorina 4 hp Suzuki pitkäriki.
- Ex-Hoo
Jos Suzukisi on -06 eteenpäin niin saat siitä 6hp pienellä näpertelyllä. Moottorit 4,5 ja 6hp ovat täysin samoja, mutta 4 ja 5 ovat rajoitettu. Holkki tosin kulkee riittävästi tuolla 4 hepallakin, mutta kunhan kerroin.
Hintaero 4 ja 6 heppasen välillä on huomattava.
- FreddieTohatsu
Moro, lopetin ämpyilyn heti kättelyssä ja tein kaupat 6hp tohatsu sail powerista ultrapitkällä rikillä (vielä n. 10cm pitempi kuin erikoispitkä riki). Eihän se vastatuuli olekaan ongelma, vaan aallokko. Kerran tulin Hankoon lännestä 17ms itätuulta vasten, ja kulki 5hp koneella tuulta päin vielä 3,5-4kN. Sitten vasta sen kapean röörin jälkeen kun aaallokko painoi selältä, oltiin pulassa. Kone haukkoi tyhjää ja tehot putosi, ja vene kääntyi aallokossa tuuleen. Lopulta päästiin luoviin koneella nippa nappa sataman aallonmurtajien suojiin. Nyt elättelen toiveita, että ultrapitkä riki toimisi hiukan paremmin myös aallokossa.
- PakkilukotEiKestä
Ultrapitkäriki on erinomainen valinta, mikäli et koskaan käytä konetta pakilla kierroksilla.
Pitkä vipuvarsi yhdistettynä hiemankin suurempaan työntövoimaan saa koneen tilttaamaan taakse pakkilukon hajotessa useimmista koneista.
Purjevenepotkurilla tavallisesta pitkärikisestäkin (20" eli 508 mm) saa pakkilukon rikki, kun yrittää pysäyttää vauhdin eteenpäin vääntämällä pakilla kaasun täysin auki. Aika monta samalla tavalla hajottua on jo tullut nähtyä vieras satamissa veneilijöita tavatessa vuosien varrella.
Ainoastaan se erikois suurella halkaisijalla oleva jammun 9.9 on varustettu myös erikoisvahvalla pakkilukolla, sähkötiltin ja kunnon laturin lisäksi.
Toki voi itse viritellä tuen koneelle alempaa pakkia varten, jos ultrapitkää haluaa käyttää myös pakilla. Erikoispitkä linee 25", joten ultrapitkä lienee sitten 29", kun kerran on 4" pitempi. - Matila_7
Vähän ihmetyttää tämä pakkikeskustelu tässä? Minulla oli noin 10v sitten 24 jalkainen Matilda 5hv Suzuki 2-tahtikoneella. En muistaa että olisin kertaakaan väkisin pysähtänyt veneen koneella. Ankkurilla tai poijulla kyllä. Kun sekä mottori että peräsin käännettin niin vene pyörii akselinsa ympärilla ihan paikallaan, sillä sai hyvin ylmääräisen vauhdin pois.
Kone oli pitkärikinen, ainoa ongelma sen kanssa oli että allokossa se haukkasi ilmaa. Jos olisin saanut valita niin se olisi ollut super-erikoispitkärikillä :) - VanhaHai
Matila_7 kirjoitti:
Vähän ihmetyttää tämä pakkikeskustelu tässä? Minulla oli noin 10v sitten 24 jalkainen Matilda 5hv Suzuki 2-tahtikoneella. En muistaa että olisin kertaakaan väkisin pysähtänyt veneen koneella. Ankkurilla tai poijulla kyllä. Kun sekä mottori että peräsin käännettin niin vene pyörii akselinsa ympärilla ihan paikallaan, sillä sai hyvin ylmääräisen vauhdin pois.
Kone oli pitkärikinen, ainoa ongelma sen kanssa oli että allokossa se haukkasi ilmaa. Jos olisin saanut valita niin se olisi ollut super-erikoispitkärikillä :)Tuntuisi todella, että hevosvoimausko on ohittanut vanhan osaamisen. Mikä hyvänsä perämoottoripursi kääntyy miltei paikallaan kun myötää myös peräsimellä. Samoin pikkupurren vajaanparin tonnin hallinta peräköydestä jarruttamalla tarvitsee vaan hanskan käteen tai köyden vähän ympäri pollarin. Vanhastaan, jos Haissa ylipäänsä oli konetta niin se oli Seagull heimolainen. Pakki puuttui eikä kone kääntynyt kun vajaan 90 astetta suuntaansa kun se erillinen pakoputki... Konepukkikin kippasi automatic ylös jos veto loppui. Maihin kuitenkin tarvittaessa tultiin me amatööripurjehtijat?!
Ai niin Hai pikkupursi on 32 jalkainen, mutta jotain muuta kuin samanpituinen nykyvene.
- MiniMeFrddie
Eipä ole tullut tuollainen mieleen. Luulisi, että rakenne on tehty kestämään moottorin käyttötarkoituksen mukaista käyttöä, johon myös peruuttelu kuulunee. No, eiköhän mene takuun piikkiin ainakin viiden vuoden ajan, jos pakkilukko pettäisi normaalikäytössä. Varmasti jammussa onkin jämäkämpi rakenne, onhan siitä tehojakin puolet enemmän kuin vaikka Tohatsussa.
- pakkilukko
Pakkilukot on suunniteltu ja tehty kestämään 15" 381mm ja 20" 508 mm rikejä, eli normi ja pitkärikisiä. Jos tuplasyvyisessä on samat osat niin momentti on tupla jo samalla työntövoimalla, ja sitä ei kestä eikä takuusta ole kukaan mitään saanut, koska kaikkien mielestä täydellä kaasulla vauhdin pysäyttäminen ei ole normaalikäyttöä, eikä välttämättä edes koneen asentaminen yli tonnin (tai useamman) purkkariin vajaat 20 kg kumpparin sijasta.
Tiedän tapauksia joissa 20 hp lyhytrikisestä on pettänyt pakkilukko, vaikka on ollut perämoottoriveneessä jolla ei koskaan ole pakilla otettu suuremmin kierroksia eikä pohjaan ole ajettu. Tiedä sitten oisko traileroinnissa tullut suurempia kuormia kuin kulussa, ja siinä käytössä ko vene oli ollut ja kauan. Loivalle luiskalle vesiltä tultaessahan kone on kipattuna, jos trailerin pyörä osuu kuoppaan tai töyssyyn niin massan hitaus aikaan saa pakkilukkoa kuormittavia kuormia.
- Kometilti
Kysymys: miten kannattaa määrittää perämoottoritelineen asennusorkeus perälevyyn purkkareissa? Mitta telineen levyn yläreunasta vesirajaan ja riki sen mukaan vai miten?
- Outboarding
Se on hankala juttu, koska ainakin minun veneeni keula nousee nopeuden kasvaessa ja alas asennetun moottorin tyhjäkäynnin pakoportti jää vedenpinnan alapuolelle (Honda 5 ) käsikirjan mukaan sen pitäisi olla vähintäin 150mm pinnan yläpuolella.
Minulla on normaali pituinen riki, joten tämä ei tietenkään ole sama asia jos asennetaan pitkärikistä. Se ainakin on tärkeää että paikallaan ollessa jäähdytysvedenottoreijät ovat selvästi vedessä.
Pärjään hyvin pienessä aallokossa, mutta 0,5m tienoilla alkaa ulvahtelemaan. Pitäisi vaihtaa pitkärikiseksi, jotta ulkosaaristossa voisi konettaa.
Sellainen moottoriteline, jota voisi säätää korkeussuunnassa voisi olla vastaus näihin asennusongelmiin.
- Speedy1957
Itselläni Aphrodite 25:ssa 9,9 hv Mercury sähkökipillä. Matalakierroskone ja nelilapainen potkuri. Pakittaa paremmin kuin vanha dieselmoottori. Eteenpäin menee
7 solmua maksimissaan. - Anonyymi
Tosiaan tohatsu ja mercury sekä 5 ja 6 hevosvoimaisina ovat yksi ja sama kone, 5 hp on vähän kuristettu mutta vaikuttanee lähinnä kierroksiin. Hyvä kone
Olen joskus pohtinut ePropulskonin kolmiheppaista samaan käyttöön. Kallis mutta immuuni yli pyyhkäiseville aalloille.- Anonyymi
Tuo sitten riippuu mitä haluaa. Nuo 5 ja 6 heppaiset on yksisylinterisiä. Toimivia peruskoneita. Käydä ruksuttavat kuin ruohonleikkuri tai nelaripiikki. Ääntä ja tärinää riittää tehoalueella.
Nuo noin 10 hv mallit ovat kaksisylinterisiä ja käyvät sivistyneemmin. Ovat toki myös 20 kg painavampia ja tontun kalliimpia..
- Anonyymi
Yamaha 9.9 AEUL on juuri painavaankin purjeveneeseen sopiva voimanpesä, jossa ultrapitkä riki, todella iso potkuri ja sen pyörittämiseen sopiva välitys. Lisäksi koneessa on tehokas laturi.
- Anonyymi
Kuka helvetti sen koneen sinne perään ja sieltä pois nostaa?
Tuon painoinen konehan vetää koko veneen perä edellä syvyyksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka helvetti sen koneen sinne perään ja sieltä pois nostaa?
Tuon painoinen konehan vetää koko veneen perä edellä syvyyksiin.Miksi sitä konetta tarvitsisi nostella kuin kerran keväällä ja kerran syksyllä?
- Anonyymi
Siihen jollaa, millä rantautuu?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606294- 1003252
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.252566- 212198
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3551788- 271696
- 251480
Suomessa oikeistohallitus vallassa: nälkäiset lapset hakevat jo Punaiselta ristiltä ruoka-apua
Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa. Kyllä tämän maan tilanne on surkea, kun lapset näkevät n2261413- 491392
- 321368