Miten voikaan olla pitkän avioliiton jälkeen niin totaalisen vaikea löytää rohkeus hakea uusi ihmissuhde. Kotoa ei kuulemma kukaan tule noutamaan ja treffipalstoilla ei anneta arvoa aikuiselle naiselle. Mikäs nyt eteen? ;)
Uuden elämän alku
32
163
Vastaukset
- näitä_mietin
Sanopa se! Vissiin löydät paremmin oikeasta elämästä jonkun kuin netistä, netissä miehet ovat hirveän kranttuja. Etsin sieltä uutta kumppania 1990-luvun lopulla, kun olin siinä vähän alle viidenkymmenen ja kyllä siellä oli ihan fiksuja miehiä, joita ei pikkutytöt kiinnostaneet, mutta meistä naisista oli ylitarjontaa. Tänä päivänä en tiedä, millaisia treffipalstat on.
Nyt jos lähtisin etsimään, en menisi nettiin. Se kipinä syttyy aidossa elämässä, ei tilaamalla ja hakemalla sitä. Mene harrastuspiireihin ja katsele työpaikkasi irtomiehiä ja aina parempi, jos on vaikkapa yhteistyökumppaneita, niin se mies ei ole omalta työpaikalta.
Mikähän on se yläikäraja, jolloin vanhentuvalla naisella on vielä mahdollista löytää joku?- yritä-siihenasti-
90 v on ikäraja, joloin voi heittää pyyhkeet kehään,
sitten ei enää kukaa huoli,
Naisilla jokin ihme tarve, että pitää olla voimassaoleva ihmissuhde, kai se liittyy niiden hoitoviettiin.
Uusi ihmissuhde on sopeutumista sopeutumisen jälkeen.
Jos kuumppani on vielä "outo", niin sitten vielä tutustua hänen outoihin sukulaisiin ja tuttaviin.
Parempi etsiä lähipiiristä, niin vähemmällä pääsee. Eihän se niin eksoottiselta tunnu, kun on tuntenut jo pitkän tovin, eikä mielikuvituskaan voi saada hetkellisiä ruusunpunaisia mielikuvia.
Mutta arki koittaa joka tapauksessa.- kauheita_stereotypioita
haISTA VITTU! mITÄÄN HOIVAVIETTIÄ OLE. tOIVOTTAVASTI JOKU HAKKAA SINUT.
Ei ole pakko leikkiä kotia. Ei ole pakko asua samassa osoitteessa. Minä en ole koskaan hoitanut ketään enkä hoida. Jokainen hoitaa itsensä. - pääsiäismietteitä
kauheita_stereotypioita kirjoitti:
haISTA VITTU! mITÄÄN HOIVAVIETTIÄ OLE. tOIVOTTAVASTI JOKU HAKKAA SINUT.
Ei ole pakko leikkiä kotia. Ei ole pakko asua samassa osoitteessa. Minä en ole koskaan hoitanut ketään enkä hoida. Jokainen hoitaa itsensä.Kylläpä on kovaa tekstiä! Vankilastako kirjoitat? Yksinkö elelet viinahöyryt päässä?
Muuten en ymmärrä tällaista vihaa. Toivon sinulle parempaa tulevaisuutta!
Kuuntele musiikkia, se yleensä rauhoittaa. pääsiäismietteitä kirjoitti:
Kylläpä on kovaa tekstiä! Vankilastako kirjoitat? Yksinkö elelet viinahöyryt päässä?
Muuten en ymmärrä tällaista vihaa. Toivon sinulle parempaa tulevaisuutta!
Kuuntele musiikkia, se yleensä rauhoittaa.Hänellä on oikeus mielipiteeseensä.
Tuo vaan osoittaa, että nykymaailmassa on hyvä katsoa, missä kulkee, kun ei noista tiedä, milloin karkaavat kimppuun.- kauheita_stereotypioita
En käytä alkoholia, en ole koskaan ollut laitoshoidossa enkä ole mitenkään niinsanotusti sekaisin päästäni.
Ihmetttelen vain tuota kummallista käsitystä, että naisilla on muka automaattisesti jokin tarve hoitaa aikuisia ihmisiä. Mikä helvetiin hoitovietti? Se on vain vetelien miesten luoma pakko-odotus naisille.
Eikä tässä sitäpaitsi käsittääkseni ollut kyse vakituisen kumppani etsinnästä, siis siinä mielessä vakituisen, että sitä sitten eletään ja asutaan ja muutoinkin nyhjätään yhdessä 24/7.
Myös tuo että musiikki "rauhoittaa", on stereotypia. Minulle, joka en ole musikaalinen, on kaikki musiikki melua.
Kun toistetaan ja toistetaan näitä stereotypioita niin netissä kuin muuallakin, niin totta mooses se ärsyttää.
Ohje kumppanin hakijalle:
Kierrä kaukaa alkoholista tykkääjät, sillä se on asia, joka aikaa myöden muuttuu vain pahemmaksi. Raitistuneet kuuluvat samaan porukkaan, sillä kerran juoppo aina juoppo.
Samoin kierrä kaukaa mustasukkaiset ihmiset. Mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane, vaan pahenee iän myötä.
Muista myös, että kerran epärehellinen on aina epärehellinen.
Jos henkilö arvioi ulkonäköäsi, niin se on ehkä ainoa asia, joka häntä kiinnostaa ja se kun on muuttuvaa sorttia, niin ulkonäön muuttuessa hänen kiinnostuksensakin muuttuu.
Sen sijaan, jos seuraan pyrkivän arvot ovat lähellä omiasi ja hän on kiinnostunut ajatuksistasi, niin kannattaa tsekata tarkemmin.
Ja lopullisesti ratkaisee henkilökemiat, jotka on hyvin laaja pienistä asioista koostuva tuntuma siitä, että mielyttääkö kumppani vai ei.
Älä koskaan kuvittele, että voit muuttaa pienintäkään asiaa toisessa; et voi.
Mieti tarkkaan voitko sietää jotain piirrettä toisessa jatkuvasti.
Itseäsi voit muuttaa eli sopeutua, mutta alistamiseen älä sopeudu.- näitä_mietin
Nuo nyt lienevät itsestään selviä asioita. Tosin asiat paljastuvat henkilöstä vain vähitellen.
Lisäksi kiertäisin kaukaa sellaiset, jotka roikkuvat tavalla tai toisella menneessä. Esimerkiksi antavat aikuisten lasten komentaa itseään. Sellaisiakin miehiä on, vaikka ette ehkä usko. Uuden suhteen negatiivinen puoli on se, että et voi ottaa vain sitä miestä, vaan saat laahuksena koko paketin.
Myös kaikki ruikuttavat surkimukset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Samoin kuin ne jotka luulevat itsestään liikoja ja vain vaativat ja vaativat.
Mitä jää jäljelle? Kun naisella on liikaa ikää, niin aika surkeat on saumat, valitettavasti. näitä_mietin kirjoitti:
Nuo nyt lienevät itsestään selviä asioita. Tosin asiat paljastuvat henkilöstä vain vähitellen.
Lisäksi kiertäisin kaukaa sellaiset, jotka roikkuvat tavalla tai toisella menneessä. Esimerkiksi antavat aikuisten lasten komentaa itseään. Sellaisiakin miehiä on, vaikka ette ehkä usko. Uuden suhteen negatiivinen puoli on se, että et voi ottaa vain sitä miestä, vaan saat laahuksena koko paketin.
Myös kaikki ruikuttavat surkimukset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Samoin kuin ne jotka luulevat itsestään liikoja ja vain vaativat ja vaativat.
Mitä jää jäljelle? Kun naisella on liikaa ikää, niin aika surkeat on saumat, valitettavasti.Niin todella, narsistit jäi listalta pois. Niitä pitää kavahtaa, eikä ryhtyä mihinkään lähempään tuttavuuteen heidän kanssaan.
En usko Sinulla olevan liikaa ikää, ainakaan minun mielestäni.- Mitäkä.mies
näitä_mietin kirjoitti:
Nuo nyt lienevät itsestään selviä asioita. Tosin asiat paljastuvat henkilöstä vain vähitellen.
Lisäksi kiertäisin kaukaa sellaiset, jotka roikkuvat tavalla tai toisella menneessä. Esimerkiksi antavat aikuisten lasten komentaa itseään. Sellaisiakin miehiä on, vaikka ette ehkä usko. Uuden suhteen negatiivinen puoli on se, että et voi ottaa vain sitä miestä, vaan saat laahuksena koko paketin.
Myös kaikki ruikuttavat surkimukset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Samoin kuin ne jotka luulevat itsestään liikoja ja vain vaativat ja vaativat.
Mitä jää jäljelle? Kun naisella on liikaa ikää, niin aika surkeat on saumat, valitettavasti.Kun tarkkaan noudattaa näitä ohjeita niin jäljelle jää pieni osa miehiä ja kun heistä poistaa vielä varatut ja muulla tavoin luonnevikaiset tai sovinistiset,ei jää jäljelle paljon.
Mielestäni ei pidä etsiä viatonta kumppania,kun sellaista tuskin on olemassakaan. noin jyrkät mielipiteet,mustasukkaisesta,epärehellisestä tai alkoholia käyttävästä ihmisestä ovat oikea tapa ajatella mutta eikö ihminen voi mukamas muuttua parempaan suuntaan,kyllä voi! Jos menemme ajassa taakse päin niin huomaamme kuinka harvassa oli täysraittiit nuoret.Erittäin harvalukuisia ja joidenkin mielestä muutenkin outoja,erilaisia ja syrjään vetäytyviä..Ihmekkös tuo kun heille oli humalaisen ilonpidon möly ja kaikki muukin liikaa.
Mieluummin antaisin neuvon ihmis suhteen etsintään.Ensimmäiseksi katse peiliin,sielupeiliin eikä tavalliseen peiliin joka toistaa vain kuvasi ja jopa väärentää hieman kun itsetunto herjaa jostain kuitenkin ja mikäli ei herjaa,on kyseessä joko kaunis ihminen tai luulo siitä.
Pitää miettiä millainen olen ja jos joskus olen juonut alkoholia,ei ole oikeutta vaatia ettei toinenkaan juo tai ole juonut koskaan.
Kaikista ei tule alkoholisteja vaikka yhden sellaisen olisikin jo jättänyt tai haudannut.
Valehtelija..Kuka sen määrittelee ja pitää muistaa se että onko itse ollut aina rehellinen ja jos on niin muistuttaa kovasti Neitsyt maariaa :)
Ulkopuolinen "amor" Kaveri,ystävä,tuttava..Heitä kannattaa kuunnella enemmän kuin meidän typeriä neuvoja täällä,kun emme tiedä sinusta mitään ja minäkin piekksän suustani kirjaimia tänne neuvoksi vaikka ne pitäisi niellä runsaan veden kera.
Vielä yksi neuvo tuli kahvikupista,mustana,ei sokeria ja huuli paloi..Entinen,hänestä pitää päästää kokonaan,ihan kokonaan irti,ellei hän ole kuollut.Muistoistaan ei tarvitse luopua kuitenkaan.Muistoistaan luopuminen on melkein sama kuin luopuisi päästään tai aivoistaan ja tyhjän pään sisään pääsisi kevät tuuli viemään kaikenlaista roskaa ja kärpäsiä.. - toivoaonkuitenkin50
AkanUkolla oli ihan todella hieno yhteenveto. En voisi paremmaksi paljon laittaa. Olen itse muutamia vuosia sitten eronnut ja yli 50:seksi jo ehtinyt.
Raitistuneista ehkä sen verran, että varmaan menee paremmin elämässä, mutta ehkä joku muu addikti tilalla, mutta heillä itsellään elämä monessa suhteessa paremmin, joten nostan heille hattua kuitenkin ja joukossa varmasti ihan mukavia ihmisiä, joten ei koko porukkaa tyrmätä, eihän. Itse en absolutisti, mutta voin juhlia myös ilman iloliemiä.
Mustasukkaisuus on jotenkin lähellä myös epärehellisyyttä, jos on luottamusta yleensä toiseen ihmiseen ja itse haluaa olla avoin ja rehellinen, niin ei ole sillä tavalla mustasukkainen.
Yksi tuttavuus "jäi kiinni" valehtelusta noin parin kuukauden tapailun jälkeen, niin hän jäi kyllä heti saman tien, joten alleviivaan tuon.
Ulkonäöstä, koen olevani ihan ok näköinen, laitauduttuani ihan sieväkin. Mutta juuri tällä viikolla nettideittipalstalla oli mielenkiintoinen ilmoitus ja mies etsi sydämensivistystä omaavaa ihmistä jne. mutta kirjoittelun jatkamiseksi toivoi kuvaa. Ajattelin heti että no niin, taas näitä kauniiden etsijöitä. Laitoin sitten kuvan rillit päässä ja pipo syvällä, niin eipä tullut minkäänlaista vastausta. Hän todennäköisesti näki tunneälyn ja sydämen sivistyksen ihan kuvasta - taito se on sekin.
Minä sitten ihmettelemään, että löytyykö netistä muka kauniimpia naisia? : )
Eiköhän se tie ole loputon, joten siinä kisassa en tule pärjäämään.
Tuo kiinnostunut ajatuksistasi on kyllä huh huh niin tärkeää ja sama, että itse on kiinnostunut siitä toisen ajatusmaailmasta ja haluaa aina vaan tietää enemmän ja oppia tuntemaan sitä puolta. Sehän on myös hirveän antoisaa elämässä.
Ehkä osa jää kiinni täällä netissä siihenkin, että on kiva tutustua aina uuteen. Toisaalta et heti alussa voi tuntea toista ja jos toinen vaikuttaa mielenkiintoiselta niin haluat tutustua. Tosiaankin sitä välillä miettii, että no onko tuo asia niin merkittävä vai tulisinko sen kanssa toimeen, jos toisessa on muuten hyviä puolia. Pidemmässä juoksussa olen huomannut, että asiaa kannattaa todella pohtia, toista en halua muuttaa, enkä siihen kykene eikä ole oikeutta. Omaa asennetta voin toki pohtia ja pyrkiä muuttamaan, mutta sekin vaatii sitä keskustelua ja uuden näkökulman löytämistä.
Jotenkin se arvomaailma ja suhtautuminen kanssaihmisiin on aika oleellista. Kaikki tämähän selviää vain keskustelemalla ja jakamalla, kokemalla yhdessä.
Koska kemiallakin on oma tehtävä, niin ehkä ihan livenä ihmisten kohtaaminen parasta, toisaalta nykyään aika haasteellista. Junassakin voisi aamuisin alkaa juttusille, mutta kaikki ympärillä istuvat miehet räpläävät vain kännyköitänsä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mutta joskus on ollut kivoja kohtaamisia.
Valitettavasti helppoa ei tämä ole, tämä elämänkumppanin etsintä näin 50 ikäisenä. Mutta toivoa on hyvä pitää yllä ja nauttia siinä sivussa elämästä, vaikka näin yksinäisenä pääsiäisvapaalla meinaa kyllä kyynelkin vieriä helposti poskelle... - nuormieli
Mitäkä.mies kirjoitti:
Kun tarkkaan noudattaa näitä ohjeita niin jäljelle jää pieni osa miehiä ja kun heistä poistaa vielä varatut ja muulla tavoin luonnevikaiset tai sovinistiset,ei jää jäljelle paljon.
Mielestäni ei pidä etsiä viatonta kumppania,kun sellaista tuskin on olemassakaan. noin jyrkät mielipiteet,mustasukkaisesta,epärehellisestä tai alkoholia käyttävästä ihmisestä ovat oikea tapa ajatella mutta eikö ihminen voi mukamas muuttua parempaan suuntaan,kyllä voi! Jos menemme ajassa taakse päin niin huomaamme kuinka harvassa oli täysraittiit nuoret.Erittäin harvalukuisia ja joidenkin mielestä muutenkin outoja,erilaisia ja syrjään vetäytyviä..Ihmekkös tuo kun heille oli humalaisen ilonpidon möly ja kaikki muukin liikaa.
Mieluummin antaisin neuvon ihmis suhteen etsintään.Ensimmäiseksi katse peiliin,sielupeiliin eikä tavalliseen peiliin joka toistaa vain kuvasi ja jopa väärentää hieman kun itsetunto herjaa jostain kuitenkin ja mikäli ei herjaa,on kyseessä joko kaunis ihminen tai luulo siitä.
Pitää miettiä millainen olen ja jos joskus olen juonut alkoholia,ei ole oikeutta vaatia ettei toinenkaan juo tai ole juonut koskaan.
Kaikista ei tule alkoholisteja vaikka yhden sellaisen olisikin jo jättänyt tai haudannut.
Valehtelija..Kuka sen määrittelee ja pitää muistaa se että onko itse ollut aina rehellinen ja jos on niin muistuttaa kovasti Neitsyt maariaa :)
Ulkopuolinen "amor" Kaveri,ystävä,tuttava..Heitä kannattaa kuunnella enemmän kuin meidän typeriä neuvoja täällä,kun emme tiedä sinusta mitään ja minäkin piekksän suustani kirjaimia tänne neuvoksi vaikka ne pitäisi niellä runsaan veden kera.
Vielä yksi neuvo tuli kahvikupista,mustana,ei sokeria ja huuli paloi..Entinen,hänestä pitää päästää kokonaan,ihan kokonaan irti,ellei hän ole kuollut.Muistoistaan ei tarvitse luopua kuitenkaan.Muistoistaan luopuminen on melkein sama kuin luopuisi päästään tai aivoistaan ja tyhjän pään sisään pääsisi kevät tuuli viemään kaikenlaista roskaa ja kärpäsiä..On pakko taas kommentoida tuota sinun kirjoittamaasi tekstiä, siis tuo kaikki on niin totta, noin minäkin ajattelen ja todellakin se sielunpeili näyttää sen mitä oikeasti olet, kukaan meistä ei ole täydellinen tai tehnyt elämässään virheitä, luojan luomia olemme kaikki, virheinemme ja puutteinemme, mitä tulee tuohon alkoholin käyttöön "alkoholisti" on aivan eri asia kuin henkilö joka osaa käyttää alkoholia hallitusti, rentoutuakseen ja erilaisten tilanteiden "kunniaksi" ja hauskanpitoon.
Entinen kumppani on entinen ja muistot on muistoja joita meillä jokaisella on ja joskus aika kultaa nuo muistot joten kaikenlainen vertailu on pahasta, tärkeintä on elää tätä hetkeä täysillä ja luottaa tulevaan, positiivisesta ajattelusta saa voimaa ja virtaa.
Niinpä tälle aloittajalle "Uuden elämän alku" rohkeasti vain eteenpäin positiivisella asenteella kaikki aikanaan kuten esimerkiksi uusi kumppani jonka kohtaat jos luoja niin on tarkoittanut. - Mitäkä.mies
nuormieli kirjoitti:
On pakko taas kommentoida tuota sinun kirjoittamaasi tekstiä, siis tuo kaikki on niin totta, noin minäkin ajattelen ja todellakin se sielunpeili näyttää sen mitä oikeasti olet, kukaan meistä ei ole täydellinen tai tehnyt elämässään virheitä, luojan luomia olemme kaikki, virheinemme ja puutteinemme, mitä tulee tuohon alkoholin käyttöön "alkoholisti" on aivan eri asia kuin henkilö joka osaa käyttää alkoholia hallitusti, rentoutuakseen ja erilaisten tilanteiden "kunniaksi" ja hauskanpitoon.
Entinen kumppani on entinen ja muistot on muistoja joita meillä jokaisella on ja joskus aika kultaa nuo muistot joten kaikenlainen vertailu on pahasta, tärkeintä on elää tätä hetkeä täysillä ja luottaa tulevaan, positiivisesta ajattelusta saa voimaa ja virtaa.
Niinpä tälle aloittajalle "Uuden elämän alku" rohkeasti vain eteenpäin positiivisella asenteella kaikki aikanaan kuten esimerkiksi uusi kumppani jonka kohtaat jos luoja niin on tarkoittanut.Näin on alkoholin suhteen..Jokaisen pitää tutkiskella omaa käyttöä kun jokatapauksessa tuo aine on kavala ja toleranssi voi kehittyä huomaamatta,siis itse ei huomaa mutta kumppani on huomannut liikakäytön.Jämäkkyyttä ja omaa tahtoa omaavalle alkoholi ei ole ongelma eikä sitä saa käyttää ongelmien ratkaisuyrityksiin.
Viimeisimmät lauseesi ovat juuri oikeat,avoimin mielin,ilman ennakkoluuloja ja positiivisella asenteella se oikea tulee vastaan etsimättä. Mitäkä.mies kirjoitti:
Kun tarkkaan noudattaa näitä ohjeita niin jäljelle jää pieni osa miehiä ja kun heistä poistaa vielä varatut ja muulla tavoin luonnevikaiset tai sovinistiset,ei jää jäljelle paljon.
Mielestäni ei pidä etsiä viatonta kumppania,kun sellaista tuskin on olemassakaan. noin jyrkät mielipiteet,mustasukkaisesta,epärehellisestä tai alkoholia käyttävästä ihmisestä ovat oikea tapa ajatella mutta eikö ihminen voi mukamas muuttua parempaan suuntaan,kyllä voi! Jos menemme ajassa taakse päin niin huomaamme kuinka harvassa oli täysraittiit nuoret.Erittäin harvalukuisia ja joidenkin mielestä muutenkin outoja,erilaisia ja syrjään vetäytyviä..Ihmekkös tuo kun heille oli humalaisen ilonpidon möly ja kaikki muukin liikaa.
Mieluummin antaisin neuvon ihmis suhteen etsintään.Ensimmäiseksi katse peiliin,sielupeiliin eikä tavalliseen peiliin joka toistaa vain kuvasi ja jopa väärentää hieman kun itsetunto herjaa jostain kuitenkin ja mikäli ei herjaa,on kyseessä joko kaunis ihminen tai luulo siitä.
Pitää miettiä millainen olen ja jos joskus olen juonut alkoholia,ei ole oikeutta vaatia ettei toinenkaan juo tai ole juonut koskaan.
Kaikista ei tule alkoholisteja vaikka yhden sellaisen olisikin jo jättänyt tai haudannut.
Valehtelija..Kuka sen määrittelee ja pitää muistaa se että onko itse ollut aina rehellinen ja jos on niin muistuttaa kovasti Neitsyt maariaa :)
Ulkopuolinen "amor" Kaveri,ystävä,tuttava..Heitä kannattaa kuunnella enemmän kuin meidän typeriä neuvoja täällä,kun emme tiedä sinusta mitään ja minäkin piekksän suustani kirjaimia tänne neuvoksi vaikka ne pitäisi niellä runsaan veden kera.
Vielä yksi neuvo tuli kahvikupista,mustana,ei sokeria ja huuli paloi..Entinen,hänestä pitää päästää kokonaan,ihan kokonaan irti,ellei hän ole kuollut.Muistoistaan ei tarvitse luopua kuitenkaan.Muistoistaan luopuminen on melkein sama kuin luopuisi päästään tai aivoistaan ja tyhjän pään sisään pääsisi kevät tuuli viemään kaikenlaista roskaa ja kärpäsiä..Omiin havaintoihini nuo ohjeet pohjautuvat, eivät mihinkään yleiseen mielipiteeseen. Minun ei tarvitse enää noihin asioihin omalta kohdaltani paneutua, mutta se mitä olen nähnyt ja mitä vaimo on työelämänsä kautta nähnyt, niin niiden perusteella nuo varoituksen sanat on paremminkin ongelmien vähättelyä.
Niin on moni, valitettavasti mies, kertonut seurusteluaikana, että eihän hän nyt viinaa käytä juuri ollenkaan, ehkä pari kertaa vuodessa ja silloinkin vain vähän olutta. Mutta sitten onkin papin aamenen jälkeen ensimmäisestä erimielisyydestä tullut hyvä syy ryypätä kunnolla ja vielä kännipäissään näyttää, että kuka tässä oikeassa on. Siinä on hakattu vaimo pahasti mustelmille. Ehkä jälkeenpäin on kaduttu ja anteeksi pyydetty ja luvattu, että ei koskaan enää. Se lupaus pitää seuraavaan erimielisyyteen saakka. Jne.
Kysymys kuuluu, että pitääkö vaimon vain sopeutua tuollaiseen elämään?
Minäkin tiedän noita tapauksia kymmeniä. Mutta samalla tiedän satoja parisuhteita, joissa tuota ongelmaa ei ole.
Mistä sitten tietää, ettei tilanne muutu uuden kohdalla tuollaiseksi?
Jos kaverin sallitaan ryyppäävän joskus, valehtelevan joskus, niin voiko siihen luottaa, että kaikki menee hyvin?
En sitä sano, että jokainen, joka alkoholia käyttää vähän, että hän olisi hetken päästä edellä kuvatunlainen.
Kyllähän vaimokin viintä tai siideriä joskus nauttii (vaikka en ymmärräkään, kuinka sellaisista sotkuista voi nauttia) ja tiesin sen jo ennen kuin yhteen edes mentiin.
Mustasukkaisuus on sairaus, josta ei parane ja joka aina pahenee iän myötä. Mustasukkaisuudesta on tehty henkirikoksia todella paljon. Kaikkia pahoinpitelyjä ei edes tule tilastoihin ja moni vain sinnittelee jatkuvassa piinassa.
Olen läheltä seurannut aivan järkyttäviä tapauksia, joissa on tuhoutunut yhden ihmisen mustasukkaisuuden takia monen ihmisen elämä. Siksi on parempi, että mustasukkaisen ihmisen kanssa ei kannata ryhtyä parisuhteeseen.
Tottakai ihminen voi muuttua, mutta toista ihmistä ei voi muuttaa. Muutoksen on lähdettävä itsestä.
Mutta alttius alkoholismiin on geeneissä ja jos on antanut alkoholille kerran vallan, niin siellä se on peikkona koko elämän ajan. Voi raitistua, mutta vain suullinen viinaa ja retkahdus tapahtuu. Sekin on nähty lukemattomia kertoja.
On tietenkin eriomainen asia, jos entinen alkoholisti pystyy pitämään itsensä raittiina. En vain sitä käsitä, että miksi pitäisi nimenomaan hänen kanssaan lähteä parisuhdetta luomaan.
On suoranainen itsemurha lähteä parisuhdetta kehittelemään mustasukkaisen entisen väkivaltaisen alkoholistin kanssa.
Mutta toisaalta, tehköön kukin kuin parhaakseen näkee, en tule moittimaan, vaikka jollekin köpelösti kävisikin ja jos käy hyvin niin iloitsen siitä.- Mitäkä.mies
AkanUkko kirjoitti:
Omiin havaintoihini nuo ohjeet pohjautuvat, eivät mihinkään yleiseen mielipiteeseen. Minun ei tarvitse enää noihin asioihin omalta kohdaltani paneutua, mutta se mitä olen nähnyt ja mitä vaimo on työelämänsä kautta nähnyt, niin niiden perusteella nuo varoituksen sanat on paremminkin ongelmien vähättelyä.
Niin on moni, valitettavasti mies, kertonut seurusteluaikana, että eihän hän nyt viinaa käytä juuri ollenkaan, ehkä pari kertaa vuodessa ja silloinkin vain vähän olutta. Mutta sitten onkin papin aamenen jälkeen ensimmäisestä erimielisyydestä tullut hyvä syy ryypätä kunnolla ja vielä kännipäissään näyttää, että kuka tässä oikeassa on. Siinä on hakattu vaimo pahasti mustelmille. Ehkä jälkeenpäin on kaduttu ja anteeksi pyydetty ja luvattu, että ei koskaan enää. Se lupaus pitää seuraavaan erimielisyyteen saakka. Jne.
Kysymys kuuluu, että pitääkö vaimon vain sopeutua tuollaiseen elämään?
Minäkin tiedän noita tapauksia kymmeniä. Mutta samalla tiedän satoja parisuhteita, joissa tuota ongelmaa ei ole.
Mistä sitten tietää, ettei tilanne muutu uuden kohdalla tuollaiseksi?
Jos kaverin sallitaan ryyppäävän joskus, valehtelevan joskus, niin voiko siihen luottaa, että kaikki menee hyvin?
En sitä sano, että jokainen, joka alkoholia käyttää vähän, että hän olisi hetken päästä edellä kuvatunlainen.
Kyllähän vaimokin viintä tai siideriä joskus nauttii (vaikka en ymmärräkään, kuinka sellaisista sotkuista voi nauttia) ja tiesin sen jo ennen kuin yhteen edes mentiin.
Mustasukkaisuus on sairaus, josta ei parane ja joka aina pahenee iän myötä. Mustasukkaisuudesta on tehty henkirikoksia todella paljon. Kaikkia pahoinpitelyjä ei edes tule tilastoihin ja moni vain sinnittelee jatkuvassa piinassa.
Olen läheltä seurannut aivan järkyttäviä tapauksia, joissa on tuhoutunut yhden ihmisen mustasukkaisuuden takia monen ihmisen elämä. Siksi on parempi, että mustasukkaisen ihmisen kanssa ei kannata ryhtyä parisuhteeseen.
Tottakai ihminen voi muuttua, mutta toista ihmistä ei voi muuttaa. Muutoksen on lähdettävä itsestä.
Mutta alttius alkoholismiin on geeneissä ja jos on antanut alkoholille kerran vallan, niin siellä se on peikkona koko elämän ajan. Voi raitistua, mutta vain suullinen viinaa ja retkahdus tapahtuu. Sekin on nähty lukemattomia kertoja.
On tietenkin eriomainen asia, jos entinen alkoholisti pystyy pitämään itsensä raittiina. En vain sitä käsitä, että miksi pitäisi nimenomaan hänen kanssaan lähteä parisuhdetta luomaan.
On suoranainen itsemurha lähteä parisuhdetta kehittelemään mustasukkaisen entisen väkivaltaisen alkoholistin kanssa.
Mutta toisaalta, tehköön kukin kuin parhaakseen näkee, en tule moittimaan, vaikka jollekin köpelösti kävisikin ja jos käy hyvin niin iloitsen siitä.Kuullostaa että tiedät paljon asoista.
Tulee oikein paha olo kun ajatteleekin hakattuja vaimoja ja vielä siksikkin kun näkee hakkaajan saavan uuden tilaisuuden.Se johtuu siitäkin että yleensä tuo luonnevika ilmenee vain humalassa ja anovalla tyylillä alkoholisti,narsisti tai mustasukkainen kykenee luomaan jollain ihmeen keinolla sellaisen tunteen että kaikki voi vielä korjaantua,ja korjaantuukin seuraavaan sessioon asti.
Osa ja suurin osa meistä miehistä joille viinakset maistuvat,ovat ns.hauskoja veikkoja ja seuramiehiä.(pois suljen itseni,koska osaan käyttäytyä jos otan) Ei siis ihme vaikka hauska ja rento tyyppi pääseekin juttusille naisten kanssa hieman helpommin ja totuus paljastuu vasta myöhemmin..
Tunnen useita tapauksia ja tiedostan sen että alkoholisti tai muuten juoppo on manipuloinnin mestari,kun sehän on hänen elämäntyö,saada joku joka huolehtii ja jopa rahoittaa kaiken.Alkoholisti käyttää häikäilemättä hyväkseen kaikkia läheisiään ja kun lähipiiri tympääntyy niin holisti menee vaikka kadulle ruinaamaan rahaa ja myötätuntoa,koska vika on aina toisissa tai yhteiskunnassa hänen mielestään.
Kaikille jotain..On todellakin järjetöntä edes yrittää olla tai alkaa suhteeseen alkoholistin kanssa ja myös lakossa olevilla on yhden ryypyn takana juontiputki.Silti heille on ottajansa,toinen alkoholisti,nainen ja heillä sopivat harrastukset yhteen vaikka puukot ja puntarit heiluvat,kunnes toinen kuolee viinaan tai väkivaltaisesti.
Miehenä sanon kaikille naisille,teidän ei kannata uskoa paranemiseen ja ainoastaan täysi raittius sopii alkoholistille,ei mikään muu välimuoto.
Kiitos hyvästä kirjoituksestasi..
Entä jos se uusi Elämä onkin sellainen missä sinä olet päähenkilö? Mitä varten pitää etsiä sitä toista? Koska olet tottunut siihen?
Noh, kyllä mä tunnen välillä myös kaipuuta Aikuisten maailmaan, lämpöä ja ennen kaikkea jutustelua. Nää on näitä yksinelon varjopuolia :) Mutta, aina on jokaisessa elämässä se "mutta". Toisen ihmisen kanssa on omia varjopuolia.- Varjoon-suojaan-Fredi
Sanonta "varjo seuraa onneain" pätee varmaan monessa ihmissuhteessa. Ja kyllähän parisuhteeseen kuuluu varjojakin. Pilvetön taivas olisi ehkä liian rutiininomaista ja sitä saattaisi erkata toisesta (henkisesti) vaikka yhdessä olisikin.
- toivoaonkuitenkin50
Minun mielestä elämä jaettuna on antoisampaa. Kyllä totta olen tottunut vilskeeseen ja toisten kanssa olemiseen ja koen sen todellisena mausteena elämässä, siksi sitä kaipaan. Olen myös huomannut, että yksin en kasva ihmisenä, siihen tarvitaan toisia ja vuoropuhelua. Varjopuolet tuovat myös valon paremmin esille : )
- nuormieli
"hmp.f" Uusi elämä onkin juuri sitä mikä sinulle itselle sopii, joku haluaa elää yksin tai siis niin et on itse se päähenkilö ja on aivan luonnollista et kaipaa "aikuisen lämpöä".
Oletko koskaan ajatellut et voisit elää siis ns. yksin mut sinulla olisi se "rakas" vaikka ette yhdessä asuisikaan, monille se on sopiva ja ihanteellinen parisuhdemuoto varsinkin jo kypsällä iällä oleville. (anteeksi jos kyselen liian henkilökohtaisia asioita) Tähän teidän kaikkien vastaukseksi. Monesti olen nähnyt että ihminen ripustaa sen onnensa johonkin toiseen. "Olen onnellinen sitten kun...". Täytetään jotain reikää, ilman sitä puuttuvaa palaa ei ole kokonainen.
Miten olisi olla onnellinen ihan omillaan, kokonainen itsensä kanssa. Nauttia elämästä koska sitä on suotu.
Kasvusta, kyllähän silloin kasvaa varmaan eniten kun itse kasvattaa ;)) öh, ei vais. Sitä tapahtuu myös kulttuurin ja politiikan parissa, ystävien ja sukulaisten kanssa. Voi lukea kirjoja ja lehtiä, katsoa leffoja ja ajankohtaisia ohjelmia. Työstää asioita ja muodostaa omat mielipiteet.
Nuormieli, saa minulta kysyä :) Olen kokeillut vaikka mitä seurustelumuotoa, ei ole tainnut olla niistä kiinni. Mun elämässä on ollut omanlaisia haasteita, 8 vuotta kestävä ero, äitini skitsofrenia, lapsia on vieläkin kotona... ei oikein ollut eväitä vielä rakentamaan jotain uutta, huomaan nyt kun katselen taaksepäin. Vähän ivallista, että nyt kun on noista enää vaan (melko aikuisia) lapsia kotona, niin mulla ei ole kiire enää hakea mitään. Jos nyt jotain kivaa tapahtuu, niin otan vastaan, mutta lyhtyni olen ripustanut oven pieleen. En lähde enää vartavasten hakureissulle.- Keskittykääolennaiseen
" Miten olisi olla onnellinen ihan omillaan, kokonainen itsensä kanssa. Nauttia elämästä koska sitä on suotu. "
Napakymppi. Ja sen toteutumattomuudessa on myöskin se syy, miksi moni suhde kariutuu, koska se toinenhan on jukopliuta otettu sitä varten että se tekee minut onnelliseksi!
Kenelläkään ei ole kuitenkaan velvollisuutta onnellistuttaa kuin itsensä. Ja ennen kuin kukaan tukehtuu vaahtoonsa, niin oikeasti onnellinen ja tasapainoinen ihminen jakaa iloa ja onnea omalla olemuksellaan ja ihan itsestään ulkopuolelleen, kaikille. - realismia_kehiin
""""koska se toinenhan on jukopliuta otettu sitä varten että se tekee minut onnelliseksi! """"
Ei, vaan otin sen minkä sain. Valitettavasti miehet olivat ja ovat edelleen erittäin kranttuja.
Ei rakastettu toisiamme, mies arvosteli ja sen sukulaisetkin.
Kyllä mina yksin osasin olla, mutta jossain vaiheessa se yksin oleminen alkoi tympiä. realismia_kehiin kirjoitti:
""""koska se toinenhan on jukopliuta otettu sitä varten että se tekee minut onnelliseksi! """"
Ei, vaan otin sen minkä sain. Valitettavasti miehet olivat ja ovat edelleen erittäin kranttuja.
Ei rakastettu toisiamme, mies arvosteli ja sen sukulaisetkin.
Kyllä mina yksin osasin olla, mutta jossain vaiheessa se yksin oleminen alkoi tympiä.Sua tympi olla yksin, joten hait miehen. Eikö se silloin tarkoita sitä, että odottaa että toinen täyttää jotain reikää sinussa? Parantaa sun maailmaa? Kunhan heittelen miltä sä ulkopuolelta näyttää, ite varmaan parhaiten tiedät :)
Elämänsä voi täyttää monella tavalla, kissoilla, kulttuurilla, ystävillä, harrastuksilla. Tai toisella osapuolella. Mutta ongelmatonta se ei ole, se on varma. Suhteella vaihdat vaan sinkku-ongelmat parisuhde-ongelmiin.- Seonomassataskussa
"Ei rakastettu toisiamme" kuulostaa melkein samalta kuin; luulin että rakastimme toisiamme. Nuorena, kun ei vielä tiedä oikein mistään mitään, luulee paljon. Onneksi on elämä, jonka aikana selviää monta juttua, esim. nämä rakastamisaiheet ja se, miten vähän ihmiset aiheesta todella ja oikeasti tietävät ja ymmärtävät.
Parisuhde on aika hyvä näköalapaikka rakkausaiheille, voi tutkia, pohtia ja opetella, tehdä virheitä ja jotain ehkä oikeinkin, selvittää mikä toinen ihminen on miehiään tai naisiaan. Ja että toinen ei ole omaisuus eikä olemassa minun onneani varten. - realismia_kehiin
Seonomassataskussa kirjoitti:
"Ei rakastettu toisiamme" kuulostaa melkein samalta kuin; luulin että rakastimme toisiamme. Nuorena, kun ei vielä tiedä oikein mistään mitään, luulee paljon. Onneksi on elämä, jonka aikana selviää monta juttua, esim. nämä rakastamisaiheet ja se, miten vähän ihmiset aiheesta todella ja oikeasti tietävät ja ymmärtävät.
Parisuhde on aika hyvä näköalapaikka rakkausaiheille, voi tutkia, pohtia ja opetella, tehdä virheitä ja jotain ehkä oikeinkin, selvittää mikä toinen ihminen on miehiään tai naisiaan. Ja että toinen ei ole omaisuus eikä olemassa minun onneani varten.Emme me luulleet mitään, vaan totesimme ihan avoimesti, että otimme toisemme, kun emme muita saaneet. Mielestäni tein tämän jo aiemmin tässä keskustelussa selväksi. Emmekä olleet mitään aivan nuoria, sillä olin silloin itse lähempänä kolmeakymmentä ja mies oli pari vuotta minua nuorempi.
En ole ikinä kuvitellut, että toinen tekisin minut "onnelliseksi", jos tätä kliseistä sanaa halutaan käyttää. Sellaisia odotuksia minulla ei ollut. Ajattelin että olisi mukava kun olisi joku, joka arvostaisi minua hieman, olisi kaveri, hyvän ystävän kaltainen, mutta valitettavasti tämäkään ei toteutunut. Mies arvosteli minua ja hänen sukulaisensa myös. Silloin tunsin syyllisyyttä, etten ollut sellainen kuin piti olla. No, en todellakaan ollut, mutta tänä päivänä sanoisin, että "taso ei tästä nouse ja turpa kiinni, pitäkää huolta omista asioistanne". Lisäksi olen sitä mielestä, että jos ihminen menee naimisiin, niin jo lähtökohtaisesti hänen pitäisi olla puolisonsa rinnalla, jos tätä arvostellaan, ei kertoa toisten arvosteluita ja haukkua itse lisää. Mutta eihän itsestään epävarmalla miehellä munaa ole. Ja itse tein asian helpoksi, kun en osannut pitää puoliani.
Ei ole sen koomminkaan löytynyt parisuhdetta, mutta siitä viis. Miehet ovat hirveän kranttuja, naisen pitää olla perinteistä emotyyppiä. Ja puoleni pidän tilanteessa kuin tilanteessa, tosin teen sen tekemättä siitä sen kummempaa numeroa. Olen sitä mieltä, että se näkyy ihmisen olemuksesta, kenen yli voi kävellä ja kenen ei. - Vainharvakelpaisi
On niissä miehissäkin kranttuja, mutta on naisissakin. Ainakin minä olen ...
- näitä_mietin
Mielestäni ihminen riittää itselleen, ei tässsä siitä ole kyse, ettei pärjäisi ja viihtyisi yksin.
Minä en edes haluaisi ketään, joka asuisi samassa osoitteessa (paitsi että kun jää vanhuuseläkkeelle, kahden pienen eläkkeen ja menojen yhdistäminen voi olla jäärkevää). Mutta toisinaan tulee mieleen, että olisi mukava, kun olisi jotain vipinää. Ei mitään nallekarhua, jonka kainaloon käpertyä. Vaan mies, jota kohtaan tunnen vetoa ja jossa ei ole niin paljoa häiritsevää, että se suhde ottaa enempi kuin antaa.- nuormieli
"näitä_mietin" ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, minä elän juuri sellaisessa suhteessa jossa kummallakin on omakoti ja oma talous, tapaamme yleensä vain viikonloppuisin, meille molemmille tämä on sopiva tapa elää, kumpikin on nuorena kokenut avioliiton, joten emme haikaile yhdessä asumisen perään tiedämme sen hyvät ja huonot puolet, minä olin vielä alta 30 kymppinen kun erosin ja siitä lähtien olen aina asunut ja halunnut asua yksin, tai siis tyttäreni kanssa kunnes hän meni naimisiin, olisi siinä opettelemista kerrakseen jos asuisin jatkuvasti miehen kanssa, olen huomannut joskus lomilla kun olemme olleet yhdessä parikin viikkoa et jo kaipaan omaa oloa, viihdyn yksin vaikka olenkin hyvin seurallinen ja ulospäin suuntautuva, minulla on hyviä ystäviä ja vilkas seuraelämä, uskallan suositella.
- Relaahyväihminen
Pitkän liiton jälkeen kannattaa varmaankin ensin pitää 'lomaa' suhteista, nauttia vapaudesta, kuunnella ja opetella itseään ja omaa sisältöään ja tutkia maailmaa ja sen kaikkia ihmeitä. Kun ei tee parin etsimisestä sellaista ahdistavaa sessiota kuin esim. aloitus kuulostaa, niin joku löytyy siinä samalla elämää ja sen ihmeitä avoimesti ihmetellessä.
- TervetuloaKerhoon
Join the Club, ei se miehenäkään helppoa ole.
- sinunx1000
Älä lannistu, kevät tuo iloa ja lämpöä luoksesi ja aurinko vielä lisää.
Olet iäti kevään kuningatar, säde kirkkaimman päivän.
Hetkiin unieni yöni, sydämeeni omaat nyörit - olet kaunein saattajain.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3257758Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662186- 1771876
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161422- 1121297
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91271Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701241RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j601210Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411091Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029