oletko sijoittanut tuohon? kannattaako sijoittaa vain pitkäksi ajaksi?
s-asuntorahasto
376
13472
Vastaukset
- Isonveljen_käsi_taskuun
S-Asuntorahaston kiinteä hallinnointipalkkio on 1,9 % ja merkintäpalkkio 2,0 %. Lunastuspalkkio vaihtelee 1,0 % - 4,0 % välillä sijoitusajasta riippuen.
Pitkä sijoitus on käytännössä pakollinen, koska lyhyellä pitoajalla menee 8 % päältä kuluihin. Mutta eipä siitä myöhemminkään paljon jää, kun rahasto vie 1,9 % joka vuosi.
Ei tuolla kulurakenteella kiinnosta, kuten eivät tähän mennessä muutkaan asuntorahastot. Ja minä kun ensin luulin, että tällä alalla syntyisi kilpailua, mutta ei. Kaikki ne ovat samanlaisia, sillä ilmeisesti markkinoilla riittää "varovaisia sijoittajia", jotka ovat valmiit maksamaan isolleveljelle puolet tuotoistaan.- 3.vuokra-asuntoa
Asuntosijoituksen tuotto-odotukseksi asetti Timo Metsola uusimmassa lehtihaastattelussa neljä (4) prosenttia. Ennen oli kuutta prosenttia.
Hintoja nostaa sijoittajaryntäyksessä syntynyt ylikysyntä pienistä asunnoista - Tuotto_tiukassa
3.vuokra-asuntoa kirjoitti:
Asuntosijoituksen tuotto-odotukseksi asetti Timo Metsola uusimmassa lehtihaastattelussa neljä (4) prosenttia. Ennen oli kuutta prosenttia.
Hintoja nostaa sijoittajaryntäyksessä syntynyt ylikysyntä pienistä asunnoistaJa se taas johtuu siitä, että riskitön korko on nykyisin nollan tuntumassa. Neljä prosenttiakin on paljon enemmän kuin nolla.
Asuntorahastokaan tuskin saa suurempaa tuottoa kuin kohteensa tarkkaan valitseva yksittäinen sijoittaja. Rahastoon sijoittava piensijoittaja menettää siitäkin puolet hoitopalkkioina. - Anonyymi
3.vuokra-asuntoa kirjoitti:
Asuntosijoituksen tuotto-odotukseksi asetti Timo Metsola uusimmassa lehtihaastattelussa neljä (4) prosenttia. Ennen oli kuutta prosenttia.
Hintoja nostaa sijoittajaryntäyksessä syntynyt ylikysyntä pienistä asunnoistaMetsola ehdotti järkevää kieltoa kolo talonyhtiölainoille.
Nyt tiedetään sinskin kenen persettä Fiva hyysää.
Uusien asuntojen taloyhtiölainat kannattaisi juuri tähän hetkeen ajoitetulla lakimuutoksella kieltää kokonaan, Metsola sanoi Vuokraturvan tiedotteessa tällä viikolla.
Hän arvioi, että näin asuntorakentaminen saisi uuden alun ja suunnan, kun markkinoille tulisi uudiskohteita, jotka olisivat vapaita taloyhtiölainojen mainehaitasta ja muista ongelmista.
Finanssivalvonnan (Fiva) toimistopäällikkö Arttu Kiviniemi ei lämpene Metsolan ajatukselle.
Hän huomauttaa, että vasta heinäkuussa tuli voimaan useita lakimuutoksia. Ennen uusia muutoksia hänestä on syytä katsoa, miten jo tehdyt toimet purevat.
– Nämä ovat aika tuoreita, eivätkä välttämättä ole vielä ehtineet vaikuttaa, Kiviniemi sanoo. - Anonyymi
3.vuokra-asuntoa kirjoitti:
Asuntosijoituksen tuotto-odotukseksi asetti Timo Metsola uusimmassa lehtihaastattelussa neljä (4) prosenttia. Ennen oli kuutta prosenttia.
Hintoja nostaa sijoittajaryntäyksessä syntynyt ylikysyntä pienistä asunnoistaHyvin oltu hajulla päättömistä tuottolupauksista jo 2017.
Tämän kirjoituksen luettuani jätin sijoittamisen näihin väliin.
https://www.taloustaito.fi/Rahat/ovatko-asuntorahastot-pyramidihuijaus/#b27c818e - Anonyymi
3.vuokra-asuntoa kirjoitti:
Asuntosijoituksen tuotto-odotukseksi asetti Timo Metsola uusimmassa lehtihaastattelussa neljä (4) prosenttia. Ennen oli kuutta prosenttia.
Hintoja nostaa sijoittajaryntäyksessä syntynyt ylikysyntä pienistä asunnoistaTästä kun rääpäistn poissa rahastojen noin neljän prossan kokonaiskulut niin mitä jäikään oikeaksi tuotoksi…
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä kun rääpäistn poissa rahastojen noin neljän prossan kokonaiskulut niin mitä jäikään oikeaksi tuotoksi…
Tämä oli kirjoitettu 11/23
eQ liikekiinteistöt haki hulluina vuosina ryöstöhalpaa kiinteistövakuudellista bondirahaa rahastolleen hintaan 2,75 % p.a. Bondin eräpäivä on tammikuun lopussa. Kiinteistömarkkina ei olekaan enää ihan yhtä kuuma ja korot nousseet aika reippaasti. Bondin jälkimarkkinahinta on indikoinut 10-15 % yieldia eräpäivään jo jonkin aikaa, eli aika paljon epävarmuuksia jälleenrahoitukseen on liittynyt.
Tänään rahasto ilmoitti hakevansa bondin omistajilta lupaa pidentää eräpäivää vuoden 2024 loppuun, maksaa karkeasti puolet bondista pois, ja jäljelle jäävän bondin koroksi ehdotetaan 8,25 % tästä eteenpäin. Jos bondin omistajat tämän hyväksyvät. Hyväksynnästä bondin omistaja saa 0,25 % early bird feen ja 1,50 % hyväksymis-feen korkeamman koron lisäksi. Toivottavasti vuokratuototkin ovat nousseet 5,5 %.
Tästä voisi varmaan kirjoittaa jos jonkinlaista teoriaa, mutta ei tuo oikein missään skenaariossa vaikuta älyttömän houkuttelevalta rahaston omistamisen kannalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin oltu hajulla päättömistä tuottolupauksista jo 2017.
Tämän kirjoituksen luettuani jätin sijoittamisen näihin väliin.
https://www.taloustaito.fi/Rahat/ovatko-asuntorahastot-pyramidihuijaus/#b27c818eOn se mukavaa kun joku ouhuu totta👍🏻
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä oli kirjoitettu 11/23
eQ liikekiinteistöt haki hulluina vuosina ryöstöhalpaa kiinteistövakuudellista bondirahaa rahastolleen hintaan 2,75 % p.a. Bondin eräpäivä on tammikuun lopussa. Kiinteistömarkkina ei olekaan enää ihan yhtä kuuma ja korot nousseet aika reippaasti. Bondin jälkimarkkinahinta on indikoinut 10-15 % yieldia eräpäivään jo jonkin aikaa, eli aika paljon epävarmuuksia jälleenrahoitukseen on liittynyt.
Tänään rahasto ilmoitti hakevansa bondin omistajilta lupaa pidentää eräpäivää vuoden 2024 loppuun, maksaa karkeasti puolet bondista pois, ja jäljelle jäävän bondin koroksi ehdotetaan 8,25 % tästä eteenpäin. Jos bondin omistajat tämän hyväksyvät. Hyväksynnästä bondin omistaja saa 0,25 % early bird feen ja 1,50 % hyväksymis-feen korkeamman koron lisäksi. Toivottavasti vuokratuototkin ovat nousseet 5,5 %.
Tästä voisi varmaan kirjoittaa jos jonkinlaista teoriaa, mutta ei tuo oikein missään skenaariossa vaikuta älyttömän houkuttelevalta rahaston omistamisen kannalta.Kuka hullu noihin laittaa rahoja?? Haloo otetaan lainaa ja siitä vielä veloitetaan täydet kulut! Voithan antaa rahasi suoraan rahastoyhtiön myyjälle omaksi:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä kun rääpäistn poissa rahastojen noin neljän prossan kokonaiskulut niin mitä jäikään oikeaksi tuotoksi…
Myyjän hyvä palkkio.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin oltu hajulla päättömistä tuottolupauksista jo 2017.
Tämän kirjoituksen luettuani jätin sijoittamisen näihin väliin.
https://www.taloustaito.fi/Rahat/ovatko-asuntorahastot-pyramidihuijaus/#b27c818eJa 2016
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/17/laillista-pyramidipelia-vuokra-asunnoilla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myyjän hyvä palkkio.
Vallin Malli
- Anonyymi
3.vuokra-asuntoa kirjoitti:
Asuntosijoituksen tuotto-odotukseksi asetti Timo Metsola uusimmassa lehtihaastattelussa neljä (4) prosenttia. Ennen oli kuutta prosenttia.
Hintoja nostaa sijoittajaryntäyksessä syntynyt ylikysyntä pienistä asunnoistaAlla esimerkki miten exel rahaa luodaan. Osakkeissa tosin kukaan ei maksa täyttä hintaa tasearvosta. Rahastot kirjaa kernaasti arvot tappiin. Se kun mahdollistaa tuottosidonnaisen palkkion veloituksen asiakkaalta.
Kojamo ja Sato tekevät paperilla yhteensä yli miljardin tulosloikan – sijoittajien vaatimuksesta
Asuntosijoittaja Kojamo kirjaa tulevaisuuden tuottoja tulokseksi, koska muutkin tekevät niin. Sijoittajalle kiinteistöjen tuottoarvo antaa paremman näkymän tulevaisuuteen.
Mikäli Kojamon sijoituskiinteistöjen käypä arvo syyskuun 2019 lopun tilanteessa arvioitaisiin uudella arvostusmenetelmällä, olisi käypä arvo arviolta noin 760–840 miljoonaa euroa korkeampi kuin nyt käytössä olevalla kauppa-arvomenetelmällä, yhtiön marraskuussa antama tiedote kertoo.
Käytännössä Kojamon tulos 20-kertaistuu kertaiskusta, sillä kiinteistöyhtiöiden voittoon sisällytetään nettovoitot tai -tappiot sijoituskiinteistöjen arvonmuutoksista.
Miten tämä on edes mahdollista? Yksityiselle vuokra-asunnon omistajalle naurettaisiin, jos tämä ilmoittaisi noin vain korottavansa sijoitusasuntojensa myyntihintaa vaikkapa 20 prosentilla tulevien tuottojen perusteella.
Myös ruotsalaisen Balderin pääomistama vuokra-asuntojätti Sato siirtyy tuottoarvomenetelmän käyttöön. Saton tiedotteen mukaan: Arvostusmenetelmän muutoksen seurauksena yhtiön sijoituskiinteistöjen arvon odotetaan kasvavan 400–500 miljoonalla eurolla ja siten vuoden 2019 tuloksen arvioidaan paranevan vastaavasti.
Suuret kiinteistösijoittajat parantavat tulostaan kirjanpidollisella hokkuspokkus-tempulla, joka on kuitenkin vallitsevien sääntöjen mukainen – ja vieläpä yleinen käytäntö.
Suomessa vastaavaa menetelmää käyttävät entuudestaan ostotarjouksen kohde Hoivatilat ja Citycon.
Temppu ja miten se tehdään
Kyseessä on laskentatavan muutos, jossa Kojamo siirtyy kauppa-arvomenetelmästä tuottoarvomenetelmään.
Kauppa-arvomenetelmässä yhtiön kiinteistökanta arvostetaan vallitsevien markkinahintojen perusteella – paljonko Kojamo saisi asunnoistaan, jos se myisi ne markkinoilla nyt? Tässä haasteena on järkevien verrokkiasuntojen löytäminen, kohteet ovat kuitenkin erilaisia ja täysin vastaavien vertailukohteiden löytäminen ei onnistu.
Tuottoarvo on eteenpäin katsova tapa laskea kiinteistösalkun arvoa. Yksinkertaisimmillaan tuottoarvo tulee verottajan kaavasta, jossa kiinteistöjen tuottoarvo tulee jakamalla nettovuokratuotto halutulla tuottovaatimuksella.
Kojamon sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa 5,4 miljardia. Jotta kiinteistöjen arvot nousevat Kojamon arvioimalla tavalla esimerkiksi 800 miljoonaa euroa 6,2 miljardiin euroon, olisi yksinkertaiseen kaavaan iskettävä tuottovaatimus 3,9–4,0 prosenttia.
Tässä oletetaan nettovuokratuoton nousevan koko vuonna samaa 7,6 prosentin tahtia kuin tammi-syyskuun tulosraportissa, ja nettovuokratuotto olisi siten 252 miljoonaa euroa.
Käytännössä laskentatapa on hienostuneempi. Yhtiöt arvioivat jokaisen omistamansa kiinteistökohteen tulevat nettovuokratuotoista kertyvät kassavirrat. Tuottovaatimusta arvioitaessa ne joutuvat ottamaan huomioon myös kohteen sijainnin sekä kohteen kunnon, huoltotarpeet ja inflaation.
Kojamo ja Sato esittänevät tilinpäätösten yhteydessä kiinteistöjen käyvän arvon määrittämisen yksityiskohtaisemmin, kuten esimerkiksi Citycon tekee.
Citycon määrittelee käyvät arvot kohdekohtaisesti 10 vuoden kassavirta-analyysilla, jossa otetaan huomioon niihin kohdistuvat kulut ja jonkinlainen vajaakäyttö. Laskennassa käytettävä diskonttokorko vaihtelee kohteittain.
Tulos ja tase kasvavat, velkaa saa lisää
Kuten Kojamon tiedotteessa todetaan, muutoksessa on kyse kirjanpidollisen arvion muutoksesta: arvostuskäytännön muutoksella ei tule olemaan vaikutusta Kojamon liikevaihtoon, kassavirtaan ennen käyttöpääoman muutosta eikä uudistuotantoinvestointeihin ja asuntokannan ostoihin.
Eteenpäin katsovan tuottoarvon käyttäminen antaakin yhtiöön sijoittavalle tulevaisuuden näkymää. Sen toteutuminen edellyttää, että kaikki menee laskentamallin olettamalla tavalla.
Kojamo perustelee muutosta sillä, että muutos mahdollistaa yhtiön paremman vertailtavuuden sen keskeisiin kansainvälisiin vertailuyhtiöihin, jotka käyttävät jo kassavirtapohjaista arvostusmenetelmää.
Vuokratuottoakaan uudistus ei paranna, mutta se ottaa myös tulevaisuuden vuokratuotot huomioon.
Muutos myös parantaa merkittävästi kiinteistösijoittajien tasetta ja antaa niille mahdollisuuden kasvattaa velkavipua huomattavasti nykyisestä.
Tavallaan markkinat ohjaavat Kojamon muuttamaan laskentatapaansa, sillä yhtiön osakekurssi on karannut pilviin, ja analyytikoiden asettama tavoitehinta on kirinyt kurssiakin .
Tuottoarvomenetelmällä nettovarallisuus nousee ja EPRA NAV tulee lähemmäs yhtiön nykyistä markkina-arvoa.
Cityconilla osakekohtainen nettovarallisuus on selvästi korkeampi kuin yhtiön osakekurssi. Sijoittajat siis epäilevät kauppakeskuksiin keskittyneen Cityconin kiinteistösalkun arvoa.
- feafs
Pitkä sijoitus on pakollinen myös sen vuoksi, että lunastus ei käy ihan kädenkäänteessä.
- jklkg
Asuntorahastojen suurin ongelma (siis kulujakin suurempi) on juuri tuo lunastus. Eikä vain siksi, että se kestää pitkään. Rahastot joutuvat pitämään koko ajan suurta käteiskassaa, jolla voi maksaa lunastajien osuudet pois. Ja siltikin tulee ongelmia, jos isompi joukko haluaa eroon. Viime kesänä Britanniassa monet kiinteistö/asuntorahastot joutuivat keskeyttämään lunastukset joksikin aikaa. Kun lunastuksia on enemmän kuin rahastossa käteistä, pitää myydä omaisuutta, ja se pitää tehdä nopeasti. Se taas tarkoittaa, että joutuu myymään halvalla.
Itse sijoittaisin asunto/kiinteistörahastoihin vain pörssin kautta (etf tai reit-rahastot). Mutta tämä ei sitten missään nimessä ole suositus sijoittaa Oravaan, sillä on ylenpalttisesti muita ongelmia. Maailmalta löytyy vaihtoehtoja. - Anonyymi
Ja ihan senkin takia kun nää on nyt pääsääntöisesti jumissa. Eli eivät pysty maksamaan sijoituksia takaisin.
- Anonyymi
jklkg kirjoitti:
Asuntorahastojen suurin ongelma (siis kulujakin suurempi) on juuri tuo lunastus. Eikä vain siksi, että se kestää pitkään. Rahastot joutuvat pitämään koko ajan suurta käteiskassaa, jolla voi maksaa lunastajien osuudet pois. Ja siltikin tulee ongelmia, jos isompi joukko haluaa eroon. Viime kesänä Britanniassa monet kiinteistö/asuntorahastot joutuivat keskeyttämään lunastukset joksikin aikaa. Kun lunastuksia on enemmän kuin rahastossa käteistä, pitää myydä omaisuutta, ja se pitää tehdä nopeasti. Se taas tarkoittaa, että joutuu myymään halvalla.
Itse sijoittaisin asunto/kiinteistörahastoihin vain pörssin kautta (etf tai reit-rahastot). Mutta tämä ei sitten missään nimessä ole suositus sijoittaa Oravaan, sillä on ylenpalttisesti muita ongelmia. Maailmalta löytyy vaihtoehtoja.Suurin ongelma on se ku rahoja ei saa ulos ollenkaan😂😂🤣🤣🤣
- Anonyymi
Ja nyt myös sen takia et rahat on jumis ja pois et saa
- Anonyymi
jklkg kirjoitti:
Asuntorahastojen suurin ongelma (siis kulujakin suurempi) on juuri tuo lunastus. Eikä vain siksi, että se kestää pitkään. Rahastot joutuvat pitämään koko ajan suurta käteiskassaa, jolla voi maksaa lunastajien osuudet pois. Ja siltikin tulee ongelmia, jos isompi joukko haluaa eroon. Viime kesänä Britanniassa monet kiinteistö/asuntorahastot joutuivat keskeyttämään lunastukset joksikin aikaa. Kun lunastuksia on enemmän kuin rahastossa käteistä, pitää myydä omaisuutta, ja se pitää tehdä nopeasti. Se taas tarkoittaa, että joutuu myymään halvalla.
Itse sijoittaisin asunto/kiinteistörahastoihin vain pörssin kautta (etf tai reit-rahastot). Mutta tämä ei sitten missään nimessä ole suositus sijoittaa Oravaan, sillä on ylenpalttisesti muita ongelmia. Maailmalta löytyy vaihtoehtoja.UB lupaili haastatteluissa inflaatiosuojaa. Ei vaan oo vielä toteutunut tuo suojan osa..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
UB lupaili haastatteluissa inflaatiosuojaa. Ei vaan oo vielä toteutunut tuo suojan osa..
Oliko sellainen sliipattu pelle sullekkin pitsaamassa?🤣🤣🤣
- Kusetusta
Taisin tyhmyyksissäni sijoitaa. Noin kolme viikkoa mennyt ja jo nyt näyttää miinusta. No ehkä taas opin tästä jotain; olin muka huolella tutkaillut eri vaihtoehtoja ja turvallisia sellaisia, mut tää on ihan pelkkää kusetusta.
- vihibkj
Kolmen viikon kurssikehityksellä ei ole yhtään mitään merkitystä, jos et käy lyhyttä kauppaa. Ja rahastolla, josta exitin tekeminen kestää 3 kk, ei voi käydä lyhyttä kauppaa.
- Pah_ja_pah
Sijoitin 10 000 euroa S-asuntorahastoon vuosi sitten. Nyt tuotto sijoituksesta on vuodessa
0,66 %. Jos rahat lunastaisi, tuotta menisi pari prossaa negatiiviseksi.
S-pankki mainostaa, että vuosituotto olisi 6 - 7 %!!
Voi tuosta 4 vuoden jälkeen saada juuri ja juuri omansa pois eli sen 10000 euroa. - Anonyymi
Pah_ja_pah kirjoitti:
Sijoitin 10 000 euroa S-asuntorahastoon vuosi sitten. Nyt tuotto sijoituksesta on vuodessa
0,66 %. Jos rahat lunastaisi, tuotta menisi pari prossaa negatiiviseksi.
S-pankki mainostaa, että vuosituotto olisi 6 - 7 %!!
Voi tuosta 4 vuoden jälkeen saada juuri ja juuri omansa pois eli sen 10000 euroa.Sijoitin noin 3 -4 vuotta sitten 5 000 ja vuosi sitten 5 000 nyt on 11 131€.
Jos joka vuosi menee 1.9% hoitokuluihin, sehän on jo melkein 8%.
Ja muut sijoitus ja nostoprosentit päälle. Ei näytä vieläkään jäävän mitään.
Ei siis kannattanut tämäkään. - Anonyymi
Pah_ja_pah kirjoitti:
Sijoitin 10 000 euroa S-asuntorahastoon vuosi sitten. Nyt tuotto sijoituksesta on vuodessa
0,66 %. Jos rahat lunastaisi, tuotta menisi pari prossaa negatiiviseksi.
S-pankki mainostaa, että vuosituotto olisi 6 - 7 %!!
Voi tuosta 4 vuoden jälkeen saada juuri ja juuri omansa pois eli sen 10000 euroa.Ässä kusettaa siinä ku muutkin vastaavat
- Anonyymi
Pah_ja_pah kirjoitti:
Sijoitin 10 000 euroa S-asuntorahastoon vuosi sitten. Nyt tuotto sijoituksesta on vuodessa
0,66 %. Jos rahat lunastaisi, tuotta menisi pari prossaa negatiiviseksi.
S-pankki mainostaa, että vuosituotto olisi 6 - 7 %!!
Voi tuosta 4 vuoden jälkeen saada juuri ja juuri omansa pois eli sen 10000 euroa.Ota ihmeessä poissa jos omille edes pääset.
- Anonyymi
vihibkj kirjoitti:
Kolmen viikon kurssikehityksellä ei ole yhtään mitään merkitystä, jos et käy lyhyttä kauppaa. Ja rahastolla, josta exitin tekeminen kestää 3 kk, ei voi käydä lyhyttä kauppaa.
Nykyään exit kestää 6kk ja jos missaat lunastusikkunan menee helposti 9kk.
Ei kannata näihin kiinteistörahastoihin sijoittaa. Täyttä huijausta.. - Anonyymi
vihibkj kirjoitti:
Kolmen viikon kurssikehityksellä ei ole yhtään mitään merkitystä, jos et käy lyhyttä kauppaa. Ja rahastolla, josta exitin tekeminen kestää 3 kk, ei voi käydä lyhyttä kauppaa.
Ei voi käydä kauppaa ollenkaan nykyään ku o jumis
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyään exit kestää 6kk ja jos missaat lunastusikkunan menee helposti 9kk.
Ei kannata näihin kiinteistörahastoihin sijoittaa. Täyttä huijausta..Nykyää menee yli 12kk
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyää menee yli 12kk
Nykyään monella rahastolle ei ole edes lunastusaikaa ku ne on jumissa.
Kiitokset jollekin fiksulle tälläkin palstalla. Varoitteli jo vuosia sitten näistä. Tuli itselläkin tutustua asiaan tarkemmin. Saatiin onneksi pienet säästömme ajoissa poissa. - Anonyymi
vihibkj kirjoitti:
Kolmen viikon kurssikehityksellä ei ole yhtään mitään merkitystä, jos et käy lyhyttä kauppaa. Ja rahastolla, josta exitin tekeminen kestää 3 kk, ei voi käydä lyhyttä kauppaa.
Tarkoitit varmasti rahastoissa joissa exitin tekeminen kestää vuodesta tuntemattomaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voi käydä kauppaa ollenkaan nykyään ku o jumis
Ja pysyy jumissa
- Huijausta
Ei kannata sijoittaa.
- VoittoLopullinen
Jos omistaa (tai "omistaa" velkana) jo oman asuntonsa, ei hajauttamisenkaan kannalta kannata ainakaan kaikkia säästövaroja asuntorahastoon sijoittaa. Hajautusta siis muihin omaisuusluokkiin.
Jos ja kun kiinteistöjen hintatasossa tapahtuu negatiivisia muutoksia, koko omaisuuden arvo tulee samalla kertaa alaspäin.
Muutenkaan tuolla tuotto-odotuksella vs. kulujen määrä - ei kiitos asuntorahastoille.- Anonyymi
Luin Jaakko Analin tekstiä, jossa aivan täyttä kukkahattua kiinteistöjen arvioinnista.
Taisi Jaakolla unohtua se + - -10% joka lukee arvioitsijan disclaimerissä.
Alla olevan perusteella kaikki pitäisi siis sijoittaa Titaniumin rahastoon. Heidän exel jyskyttää varmasti ylöspäin:).
Näkemyksemme mukaan kiinteistöarvioitsijat ovat varsin hyvin perillä markkinahinnoista ja ovat näin ollen mielestämme luotettavia. Mikäli ilmenisi, että kiinteistöarvioitsijat arvioivat kiinteistön arvon yli todellisen markkina-arvon, jäisi tästä "kiinni" viimeistään siinä vaiheessa, kun omistaja on myymässä kiinteistöä. Jotta asiakas tai kuka tahansa pystyisi aidosti haastamaan kiinteistölle määritetyn arvon, tulisi hänellä olla käytettävissä enemmän tietoa kuin virallisilla kiinteistöarvioitsijoilla. Hyvämaineisten ja tunnettujen kiinteistöarvioitsijoiden käyttäminen pienentää riskiä, että kiinteistö merkittävästi yli- tai aliarvostettaisiin.
Ehkäpä näistä kokemuksista voi vetää yhteen ettei kiinteistöiden arvojen oikeellisuutta todellisuudessa tarkista kukaan puolueettomasti. Sonta lyö tuulettimeen siinä kohti kun varat reallisoidaan.
- pitkällätähtäimellä
Itse olen laittanut 500e joka lunastukseen alusta lähtien. Ihan mukavasti ollaan plussalla. Ihmeitä pitää tapahtua, jossei tuosta kunnon eläkesäästö kerry. Itsellä ei vaan aika ja rakennustekninen osaaminen riitä itse alkaa asuntosijoittajaksi.
- Anonyymi
Unohdit mainita älyn ja rahan👍🏻
- Anonyymi
Voi pitää tietenkin tosi lyhyen eläkkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi pitää tietenkin tosi lyhyen eläkkeen.
Aina voi turvautua valtion takuueläkkeeseen. Jää pankkimiehelle enemmän
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina voi turvautua valtion takuueläkkeeseen. Jää pankkimiehelle enemmän
Miten eq rahastot voi lakea?? Niissä on tosi hyvät vuokralaiset.
- Anonyymi
No kunhan töissä jaksat käydä loppuelämän niin tämä on hyvä sijoitus sinulle
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kunhan töissä jaksat käydä loppuelämän niin tämä on hyvä sijoitus sinulle
Kaifari Tampereella oli laittanut koko vakuutussalkunsa näitä täyteen.
On kuulemma hiljaista sijoitusneuvojan suunnalta juuri nyt:)
- sijoittaja_93885
S-asuntorahaston arvo määrätään vain merkintäpäivinä. Tämänhetkinen arvo on aina sama kuin se arvo, millä edellisellä kerralla osuuksia merkittiin (mutta 2% miinusmerkkinen koska merkintäpalkkio on laskenut arvoa). Sen miten arvo oikeasti on kehittynyt näkee vasta joitakin viikkoja seuraavan merkitäpäivän jälkeen.
Tässä onkin mielestäni korkeiden palkkioiden lisäksi toinen rahaston ikävä piirre: ostettaessa ja myytäessä voi vain arvuutella osuuden hintaa. Kauppahinta ilmoitetaan vasta monta vrk siitä kun kaupan on jo tehnyt.- Anonyymi
Siellä on ilmennyt hyviä alkutuottoja. Harmillista ettei osakemarkkinoilla voi kikkailla exelillä😂😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siellä on ilmennyt hyviä alkutuottoja. Harmillista ettei osakemarkkinoilla voi kikkailla exelillä😂😂
Eräs Bernie pystyi tähän Jenkeissä tosi pitkään. Saa nährä kuka vie oalkinnon pisimmästä pyramiidipelistä. EQ on piikki paikalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eräs Bernie pystyi tähän Jenkeissä tosi pitkään. Saa nährä kuka vie oalkinnon pisimmästä pyramiidipelistä. EQ on piikki paikalla.
Makui leffa saadaan eq saagastakin. Titteli ehdotus ”kuinka venytimme kirjanpitoa hoivakojteissa” Bernien palli on kyllä vapisemassa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Makui leffa saadaan eq saagastakin. Titteli ehdotus ”kuinka venytimme kirjanpitoa hoivakojteissa” Bernien palli on kyllä vapisemassa
Unohtuiko mainita ”nostimme osinkoa tuottosidonnaisen veloituksesta” tämäkin toki edellä mainitun kirjanpitokikkailun avulla. Pitäkää hatusta kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohtuiko mainita ”nostimme osinkoa tuottosidonnaisen veloituksesta” tämäkin toki edellä mainitun kirjanpitokikkailun avulla. Pitäkää hatusta kiinni.
No tää taitaa olla stoori kaikis näis vakaantuottiksen fundeissa
Kantsii hiffata esim kojamon ongelmat ja funtsii onks nää jotain velhoja ku arvot ei laske enempää - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohtuiko mainita ”nostimme osinkoa tuottosidonnaisen veloituksesta” tämäkin toki edellä mainitun kirjanpitokikkailun avulla. Pitäkää hatusta kiinni.
No tää taitaa olla stoori kaikis näis vakaantuottiksen fundeissa
Kantsii hiffata esim kojamon ongelmat ja funtsii onks nää jotain velhoja ku arvot ei laske enempää - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohtuiko mainita ”nostimme osinkoa tuottosidonnaisen veloituksesta” tämäkin toki edellä mainitun kirjanpitokikkailun avulla. Pitäkää hatusta kiinni.
No tää taitaa olla stoori kaikis näis vakaantuottiksen fundeissa
Kantsii hiffata esim kojamon ongelmat ja funtsii onks nää jotain velhoja ku arvot ei laske enempää - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohtuiko mainita ”nostimme osinkoa tuottosidonnaisen veloituksesta” tämäkin toki edellä mainitun kirjanpitokikkailun avulla. Pitäkää hatusta kiinni.
No tää taitaa olla stoori kaikis näis vakaantuottiksen fundeissa
Kantsii hiffata esim kojamon ongelmat ja funtsii onks nää jotain velhoja ku arvot ei laske enempää
epäilen vahvasti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eräs Bernie pystyi tähän Jenkeissä tosi pitkään. Saa nährä kuka vie oalkinnon pisimmästä pyramiidipelistä. EQ on piikki paikalla.
eQ alkaa olla poikki ja perässä tulee nämä pienemmät puljut kuten UB ja Aleksandria.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eräs Bernie pystyi tähän Jenkeissä tosi pitkään. Saa nährä kuka vie oalkinnon pisimmästä pyramiidipelistä. EQ on piikki paikalla.
Nyt voisi alkaa kirjoitella uutta leffaa Testo Teron virityksistä eQ:lla:)
Ja Santanen sopivasti hyppää Titaniumilta sivuun ennen suurempaa rytinää.
Titskulla on varmaan todella vanha versio exelistä. Rahasto tuottaa positiivisesti koroista ja markkinoista riippumatta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Makui leffa saadaan eq saagastakin. Titteli ehdotus ”kuinka venytimme kirjanpitoa hoivakojteissa” Bernien palli on kyllä vapisemassa
Samaan tuotantoon kotimainen sarja nimellä Testoa Terolle. Avausjaksolla kuinka rikastuin muiden rahoilla..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt voisi alkaa kirjoitella uutta leffaa Testo Teron virityksistä eQ:lla:)
Ja Santanen sopivasti hyppää Titaniumilta sivuun ennen suurempaa rytinää.
Titskulla on varmaan todella vanha versio exelistä. Rahasto tuottaa positiivisesti koroista ja markkinoista riippumatta.Santis vetää viivan pulveria js rahasto rokkaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaan tuotantoon kotimainen sarja nimellä Testoa Terolle. Avausjaksolla kuinka rikastuin muiden rahoilla..
Onko tää Tero joku punttisalin sankari? Sen jutut ainakin kuullostaa sille.
- pitkäaikainen
Itse olen ostanut FIMin asuntorahastoa joka on sama S-rahaston kanssa jo pari vuotta sutten. On tarkoitus sijoittaa pitkäksi aikaa . vähintään 4 vuodeksi. Ei sinne kaikkia omaisuuuksia kannata sijoittaa. Sen tuotto on tasiasta ja varmaa. Todennäköisesti jos menee miinukselle niin ei paljoa. Osakerahastoissa voi tipahtaa lähivuosina 50%.
Tuottoa on tullut jo pitkästi toistakymmentä prosenttia ensimmäisille sijoituksille, jotka ovat ne suurimmat, ei paha
Avainsana on riskienhallinta.- 23323
Pienet on tuotot ja riskit vieläkin suuremmat. Suurin osa voi laittaa niin pieniä rahoja sijoitukseen että tuotot on olemattomia pitkälläkin aikavälillä.
Rahaa voi tehdä muutoinkin helpommin. - saaps_näkee
Rakentamiskustannukset ovat niin hurjia, että S-rahaston lupauksien toteutumista vahvasti epäilen. Varsinkin kun kulut ovat superkovat.
Itse alkuviikosta sijoitin a) osinkokoneina tunnettuihin ja b) aliarvostettuihin osakkeisiin Nordnetissä yhteensä 23 tonnia.
Kaiken sijoittelun asetin tasakymppitonneihin kuluttomalla Suomi-superrahastolla 7 tonnia. Vuoden kuluttua näkee mikä on 30 tonnin salkun arvo silloin - kokom2
saaps_näkee kirjoitti:
Rakentamiskustannukset ovat niin hurjia, että S-rahaston lupauksien toteutumista vahvasti epäilen. Varsinkin kun kulut ovat superkovat.
Itse alkuviikosta sijoitin a) osinkokoneina tunnettuihin ja b) aliarvostettuihin osakkeisiin Nordnetissä yhteensä 23 tonnia.
Kaiken sijoittelun asetin tasakymppitonneihin kuluttomalla Suomi-superrahastolla 7 tonnia. Vuoden kuluttua näkee mikä on 30 tonnin salkun arvo silloinSenkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
- Voitto.Lopullinen
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Hajautus on sijoittamisen perussääntöjä. Jos asut omistusasunnossa ja sijoitat asuntorahastoon, olet vain yhdessä omaisuusluokassa.
Vaikka asuntorahastosijoittamista mainostetaankin nimenomaan turvallisuudella ja tasaisella tuotolla, asuntohintojen jatkuva nousu ei ole mitenkään kiveen kirjoitettua.
Osakkeiden volatiliteetti on tietenkin isompi kuin asuntojen, mutta tekeekö se osakesijoittamisesta turvattomampaa ei ole selviö.
Riskikorjatun tuoton arviointikin on jo melko haastavaa rahastomyyntitiskeillä.
Asuntohintavaihteluakin on aina ollut ja tulee aina olemaan, eikä tämä ole mitään näillä foorumeilla yleistä rommauspovausta, vaan ihan tilastollinen fakta. Jopa asuntorahastoista lunastusten tekeminenkin voi osoittautua haastavaksi kun yleiseen taloustilanteeseen tulee esim. joku ulkoinen yllätys. - Anonyymi
Kannattaa tutustua vastaaviin rahastoihin UKssa, Irlannissa ja USAssa:)
Kun rahoja piti alkaa lunastamaan isolla kädellä kiinteistökohteista olisi tuo -50% ollut vielä pieni tappio. Monihan näistä meni tosin jumiin useaksi vuodeksi. Löytyy tosin näitä yli 10 vuotta jumissakin olleita, joissa suojataan osuudenomistajia (rahastoyhtiön omistajia) rajoittamalla lunastuksia, eli laittamalla lunastukset säppiin. - Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Joo 90-luvun alusta ei kestänyt ku reilu 10 vuotta ja Hesassa pääsi omille. Muistakaa se sijainti😂😂😂😂
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Joko loppui odotus😂😂😂
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Pitääkö vielä odottaa pitkään:)
- Anonyymi
Mikä siinä on varmaa???
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Joko masat ostaa halvalla ku rahasto dyykannu
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Vieläkö pitää pitkään odottaa??
Tolkanen pyramidi-rahasto on hiukka eri ku suora kiinteistö - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siinä on varmaa???
Kohtuuttomat kulut
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siinä on varmaa???
Kulut on varmaa
- Anonyymi
Kuinka tasaista se tuotto olikaan???
T,Rahat jumissa siellä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö vielä odottaa pitkään:)
Ei vissin tarvitse enää odotella
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Missä se turvallisia nyt näkyy😂😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohtuuttomat kulut
Kaikissa kiinteistörahastoissa joita Suomessa tuputetaan on aivan älyttömät kulut
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kulut on varmaa
Kallista on etänä kiinteistöjen hallinnointi kun yli 2% veloitetaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikissa kiinteistörahastoissa joita Suomessa tuputetaan on aivan älyttömät kulut
Ja saa kusettamista tuotoissa. Kysykää nyt miten se rahaston alkutuotto muodostuu?
- Anonyymi
Tääkö ei voi laskea?? Ootko joku undulaatti?
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Vielä saa ootelka??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kulut on varmaa
Ei vaan poskettomat kulut
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Nää on rahastoja idiootti
- Anonyymi
Joillakin tasaisesti tuotosta on vaan erilainen käsitys kun aikaisemmalla kirjoittajalla...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joko loppui odotus😂😂😂
Ei tässö enää tarvitse odottaa. Rahat on menetetty mun mielestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaan poskettomat kulut
Voitte ymmärtää miksi myyjä haluaa pitää sinut rahastossa💸💸💸💸
- Anonyymi
saaps_näkee kirjoitti:
Rakentamiskustannukset ovat niin hurjia, että S-rahaston lupauksien toteutumista vahvasti epäilen. Varsinkin kun kulut ovat superkovat.
Itse alkuviikosta sijoitin a) osinkokoneina tunnettuihin ja b) aliarvostettuihin osakkeisiin Nordnetissä yhteensä 23 tonnia.
Kaiken sijoittelun asetin tasakymppitonneihin kuluttomalla Suomi-superrahastolla 7 tonnia. Vuoden kuluttua näkee mikä on 30 tonnin salkun arvo silloinjännitetään nyt ub pohjoismaiset liikekiinteistöt rahaston seuraavaa arvonlaskentaa toivottavasti alkaa tuottoa muodostua ja menetetty tuotto saadaan nopsasti takaisin
funtsin kyllä mitä rahasto voi kulujen jälkeen tässä markkinassa tuottaa.
onko kellään vastausta?
kuluista paljon tällä palstalla kirjoittelua
onko nämä kalliita rahastoja?
tän rahaston kulut ovat avaintietoesitteen mukaan:
kertaluonteiset kulut: merkintäpalkkio 1-2%, lunastuspalkkio 5-0%
jatkuvaluonteiset kulut: salkkutapahtumiin liittyvät kulut 0,56%, muut jatkuvaluonteiset
kulut 2,64%
satunnaiset kulut: tuottosidonnainen palkkio 0,57%
esitteessä olevan kun laskee yhteen tulee aika hurja kulu
onkohan tässä mukana kaikki talonyhtiöiden huoltokulut kun ovat nousseet paljon?
ei raskisi lunastaakaan ku rahasto veloittaa siitä kulua - Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Onko ne asunnot murtoturvallisia, vai mihin turvallisuuteen viittaat??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tässö enää tarvitse odottaa. Rahat on menetetty mun mielestä.
Ootellaan ootellaan ei taida paljoa jäädä kun tyhmyyksissäni näitä ostin
- Anonyymi
kokom2 kirjoitti:
Senkun odotat romahdusta. Asunnot ovat turvallisempia.
Piti vaan kysymään kun sitä romahdusta sai odottaa että joko nyt😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko ne asunnot murtoturvallisia, vai mihin turvallisuuteen viittaat??
Rahastot ovat todellakin murtoturvattuja. Sijoittaja ei saa varojaan ulos edes sorkkaraudalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
jännitetään nyt ub pohjoismaiset liikekiinteistöt rahaston seuraavaa arvonlaskentaa toivottavasti alkaa tuottoa muodostua ja menetetty tuotto saadaan nopsasti takaisin
funtsin kyllä mitä rahasto voi kulujen jälkeen tässä markkinassa tuottaa.
onko kellään vastausta?
kuluista paljon tällä palstalla kirjoittelua
onko nämä kalliita rahastoja?
tän rahaston kulut ovat avaintietoesitteen mukaan:
kertaluonteiset kulut: merkintäpalkkio 1-2%, lunastuspalkkio 5-0%
jatkuvaluonteiset kulut: salkkutapahtumiin liittyvät kulut 0,56%, muut jatkuvaluonteiset
kulut 2,64%
satunnaiset kulut: tuottosidonnainen palkkio 0,57%
esitteessä olevan kun laskee yhteen tulee aika hurja kulu
onkohan tässä mukana kaikki talonyhtiöiden huoltokulut kun ovat nousseet paljon?
ei raskisi lunastaakaan ku rahasto veloittaa siitä kuluaMeinaatko et talonyhtiö saa rahaston palkkiosta jotain!!!
Tää raha menee kuule liituraidoille. Kiinteistöistä maksetaan ihan normaalit kulut jotka nousseet vuokria enemmän.
Voi kuvitella millainen hyväveli/Lestojen peli on noiden kohteiden huoltamisessa ja hallinnoinnissa. - Anonyymi
Olethan muistanut katsoa tuottoprosentin etumerkin oikein?
On tullut tappiota tosiaan yli 20%.
- Anonyymi
sijoita itseesi koska et tiedä koska kuolet, tullut vastaan tapauksia säästäneet pahanpäivän varalle, no mitenkäs kävi kun tuli se pahapäivä ei auttanut säästäminen kuolema korjas ei auttanut paksu pankkitili.
- Anonyymi
Liki kaikki rahastot notkahtivat 2020-koronakevään johdosta. Toiset enemmän, toiset vähemmän. S-Asuntorahasto ei yhtään, mikä kertoo vakaudesta. Hajautus, hajautus ja hajautus.
- Anonyymi
Tai sitten vaan kohteiden luotettavasti ja nopeasta arvioinnista.
Kannattaa tutustua tilinpäätöksiin näissä rahastoissa. Kiinnitä eniten huomiota sanaan alkutuotto ja jaksotetut kulut.
Tulet huomaamaan et vuokratuotot ei olman velkavipua kata edes kuluja. Rahaston hallinnointikulusta ei muuten makseta kiinteistöihin liittyviä kustannuksia vaan se kulu maksetaan rahastoyhtiölle. Kaikki muut kiinteistöiden hallintaan ja hankkimiseen liittyvät kulut veloitetaan erikseen. - Anonyymi
Nyt notkahti ja notkahtaa lisää
- Anonyymi
Ja eikö yhtään kellot kilautelleet kun nämä vaan tuotto pommin varmasti?
- Anonyymi
Vai unohtuiko exel vaan päivittää?
- Anonyymi
Osakemarkkinat ovat nyt tuottaneet jos Suomi jätetään laskuista ja kyseiset rahastot dyykänneet.
- Anonyymi
Huonot tuotot verrattuna muihin rahastoihin. Sijoitat esim.2000e tammikuun 15.pv, rahasto ottaa varat vastaan mutta merkintäpäivänä vasta tapahtuu itse sijoitus eikä sitä pysty perumaan. Eli rahat ovat tyhjänpanttina.
Lunastus aikalailla vitsi myös. Teet lunastuksen jonka pitäisi tulla sitä seuraavana merkintäpäivänä eli väh.3kk. Tämän merkintäpäivän jälkeen S-pankki vielä laskee lunastusta n.3 viikkoa. Eli taas ylimääräiset 3 viikkoa rahat tyhjänpanttina.
En suosittele.- Anonyymi
Kaikki nää kiinteistö jne ”tasaisen” tuoton tallaajat on samanlaisia virityksiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki nää kiinteistö jne ”tasaisen” tuoton tallaajat on samanlaisia virityksiä.
Aattelin kokeilla UBn taskujen syvyyttä. Mamma kun sattuu olemaan juristi niin voidaan hieman tarkistella näitä sähköpostiin kirjoitettuja lupauksia myyjän suunnalta.
Eniten sapettaa kun sama myyjä siirrätti varat poissa Titaniumin rahastosta ja tilalle otettiin eq ja ub rahastoja. Täysin paskoja olleet molemmat viimeiset kolme vuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aattelin kokeilla UBn taskujen syvyyttä. Mamma kun sattuu olemaan juristi niin voidaan hieman tarkistella näitä sähköpostiin kirjoitettuja lupauksia myyjän suunnalta.
Eniten sapettaa kun sama myyjä siirrätti varat poissa Titaniumin rahastosta ja tilalle otettiin eq ja ub rahastoja. Täysin paskoja olleet molemmat viimeiset kolme vuotta.Itellä sama polku taaprattu. Jälkikäteen helppo ajatella myyjän Vantaalla vaan kusettaneen mua.
Millä oletuksilla UB Liikekiinteistöt olisi voinut tuottaa paremmin. No nyt lunari on sisässä ja oppirahoja maksetaan.
Tämän saman totesin kun sijoitin tähän S- Asuntorahastoon pari vuotta sitten.. reilu puolen vuoden päästä halusin sijoitukseni pois , piti oottaa seuraavaan merkintäpäivään, joka oli lähes 3kk päässä.. silloin kyselin milloin sijoitukseni on tililläni.. tuli yllärinä että tosiaan odottivat vielä sen 3kk seuraavan merkintäpäivän yli , vasta silloin näin millä hinnalla sijoitukseni myynti toteutui.. se oli juuri ja juuri sama summa kuin ostaessani.. En tosiaan suosittele !
Mutta jos on varaa pitää sijoitusta 10v tai pitempään , niin varmaan tuottoakin tulee..- Anonyymi
Ainakin rahastoyhtiö tienaa yli 20%..
- Anonyymi
Ässä varmasti kiittää kymppivuoden hallinnointipalkkioista ja lähettää ilmaisen bonuskortin
- Anonyymi
Ei missään nimessä älykkö. Huomaathan jo kuluista et sopii hyvin lyhyeksi positioksi. Nämähän ovat pommin varmoja eivätkä voi tehdä tappiota missään tilanteessa.
- Anonyymi
Älykön älykkö. Huomaathan jo kuluista miksi näitä sulle suositellaan..
There us no money like sticky money…
- Anonyymi
Nyt tuli leikin loppu
- Anonyymi
Vieläkö tuottaa hyvin?
Kiinteistömarkkinoilla tapahtuu kummia – kuinka käy ”Excel-voittojen”?
https://www.salkunrakentaja.fi/2022/12/kiinteistomarkkinat-tapahtuu/
Eka laskut ilmeisesti exeleihin kirjattu. Toivottavasti kaikki sijoittajat ei lunasta ku muuten tulee seinät vastaan- Anonyymi
No nythän niistä on suurin osa juntturassa. Rahoja ei saa ulos ja liituraidalla palkkiot juoksee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nythän niistä on suurin osa juntturassa. Rahoja ei saa ulos ja liituraidalla palkkiot juoksee.
Viranomainen oli ainaski meitsin tapauksessa täysin hampaaton
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viranomainen oli ainaski meitsin tapauksessa täysin hampaaton
Ette tule näkemään rahojanne tilillä ainaskaan muutamaan vuoteen.
eQ ilmoitteli jo kesällä et maksetaan ku jaksetaan hinnalla jota voidaan arpoa myöhemmin.
UB Pohjoismaiset liikekiinteistöt pukkas myynnistä saatavat hillot heti uusiin kohteisiin ettei velkavipu vahingossakaan tipu alle kriittisen 50%. Tällä velka-asteellahan rahasto on suomeksi sanottuna jo kusessa!
- Anonyymi
Alusta asti olen sijoittanut 200-500€ kuussa. 20% plussalla ollaan.
- Anonyymi
Saattaa seuraavan lunastusikkunan jälkeen olla vaikea saada masseja ulos ku rahastolta loppuu käteinen ja merkinnät muuttuneet negaksi
- Anonyymi
Tulikin jo uudet lunari säännökset alkaen 5.5:)
- Anonyymi
Joo saa ainoastaan 3% rahaston pääomasta kerralla ulos. Edellisessä lunastusikkunassa lähti 10%
- Anonyymi
OP-vuokratuotto ei saa myytyä markkinoille asuntomäärää joka on 5% sen koko asuntokannasta?
Laskeskelin hieman, mitä nämä esitetyt euromääräiset lunastukset suunnilleen tarkoittavat asunnoiksi muutettuna. Ålandsbankenin osalta käytetty lunastuksissa HS:n 3 esittämää 80 Meur:a, joka siis pitäisi maksaa omistajille lokakuussa. OP:n ja S-Pankin lunastukset otettu @juurikki viestistä yltä, eli luvut pohjautuvat näiden rahastojen nettomerkintöihin (nettolunastuksiin) tammi-elokuun aikana. Muut luvut kaivettu rahastokatsauksista ja -esitteistä rahastojen nettisivuilta.
Ålandsbanken
Lunastukset: 80 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 41,8 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 137 Meur
Rahaston pääoma: 934 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 3634 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 534 kpl
OP
Lunastukset: 67 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 28,2 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 93 Meur
Asuntokannan arvo: 1319 Meur (24 % kiinteistöistä toimitiloja. Oletetaan, että näitä ei myydä.)
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 5760 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 408 kpl
S-Pankki
Lunastukset: 43 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 33,9 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 66 Meur
Rahaston pääoma: 572,6 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 1320 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 151 kpl
Rahastojen käteispuskurien määrää ei ole otettu huomioon, mutta lienee järkevää olettaa, että käteisen määrä halutaan nykytilanteessa pitää vähintään nykyisellä tasolla rahastoissa ja lunastukset maksetaan asuntoja myymällä. Käytännössä asuntokannan arvo siis Ålandsbankenilla ja S-Pankilla (rahastojen käteispuskurit huomioiden) hieman yllä esitettyä pienempi, mikä tarkoittaa, että asuntoja on myytävä kappalemääräisesti hieman enemmän.
Lisäksi on oletettu, että asunnot on arvostettu kesäkuun lopussa rahastojen katsauksissa käypään markkinahintaan ja että kauppaa käydään tasaisesti eri kokoisilla ja arvoisilla asunnoilla (rahastojen “keskivertoasunnoilla”). Jos asuntojen arvot ovat todellisuudessa nykymarkkina huomioiden rahastojen esittämää arvoa alempia, täytyy asuntoja tietysti taas myydä hieman enemmän lunastusten kattamiseksi.
Vertailun vuoksi: HS:n mukaan elokuussa myytiin koko maassa noin 2000 kerrostaloasuntoa, millä tahdilla kvartaalissa myytäisiin 6000 kerrostaloasuntoa. Ålandsbankenin 534 myytävää asuntoa olisi siis suuruusluokaltaan noin 9 % kaikista kvartaalin kerrostaloasuntokaupoista koko Suomessa, jos myynnit toteutettaisiin 3kk kuluessa (ja rahastoon ei virtaisi uutta pääomaa, millä lunastukset voitaisiin maksaa).
OP:n rahaston vuosikertomuksen mukaan 1 rahasto myi vuoden 2022 aikana yhteensä 41 asuntoa. Nyt olisi siis pitänyt 8 kuukauden sisään myydä 10-kertainen määrä asuntoja, jotta rahat olisi saatu maksettua asiakkaille kasvattamatta velkavipua. Muista rahastoista ei äkkiseltään osunut silmiin vastaavaa tietoa viime vuoden myyntimääristä.
EDIT: tuossa HS:n kertomassa kauppamäärässä mukana vain kiinteistövälittäjien ja rakennusliikkeiden ilmoittamat kaupat. Todellinen kokonaiskauppamäärä siis varmaankin suurempi.
EDIT 2:
Jatketaan vielä hieman pohdintaa Ålandsbankenin asuntorahaston osalta.
Rahaston pääomaksi on Ålandsbankenin sivuilla esitetty siis 934 Meur, mistä osuudenomistajien pääomaa on 544 Meur ja velkaa 390 Meur. Tuo 934 Meur lienee siis arvioitu asuntojen markkina-arvo (plus käteiskassa).
JOS asuntojen arvot olisi arvioitu yläkanttiin ja todellisuudessa ne menisivät kaupaksi Asuntojen arvostustaso -ketjussa esitettyjen huutokauppakohteiden tapaan -20 % “alennuksella” parin vuoden takaisista hinnoista, mitä tapahtuisi?
Tällöin rahaston arvo olisi enää 0,8 x 934 Meur, eli 747 Meur. Velkaa olisi rahastolla edelleen samat 390 Meur, eli osuudenomistajien pääoma olisikin enää 357 Meur, eli noin 66 % esitetystä. Silloin nuo 80 Meur nostot muuttuisivatkin enää 52,5 Meur nostoiksi. Tästä revittyjen uutisten seuraukset voi kukin arvailla itse. (Kertokaa joku kiltti, että laskuissani/ajattelussani on virhe! Ja ei, itselläni ei ole rahaa kiinni asuntorahastoissa.)
Rahaston vuoden kehitykseksi on esitetty rahaston sivulla -1,21 % ja 3 kk kehitykseksi -1,13 %. Kolmen vuoden arvonkehityksen puolestaan on esitetty olevan +11,55 %. Toki vuokratuotot jotain plussaa tuovat, mutta mutta… - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
OP-vuokratuotto ei saa myytyä markkinoille asuntomäärää joka on 5% sen koko asuntokannasta?
Laskeskelin hieman, mitä nämä esitetyt euromääräiset lunastukset suunnilleen tarkoittavat asunnoiksi muutettuna. Ålandsbankenin osalta käytetty lunastuksissa HS:n 3 esittämää 80 Meur:a, joka siis pitäisi maksaa omistajille lokakuussa. OP:n ja S-Pankin lunastukset otettu @juurikki viestistä yltä, eli luvut pohjautuvat näiden rahastojen nettomerkintöihin (nettolunastuksiin) tammi-elokuun aikana. Muut luvut kaivettu rahastokatsauksista ja -esitteistä rahastojen nettisivuilta.
Ålandsbanken
Lunastukset: 80 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 41,8 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 137 Meur
Rahaston pääoma: 934 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 3634 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 534 kpl
OP
Lunastukset: 67 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 28,2 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 93 Meur
Asuntokannan arvo: 1319 Meur (24 % kiinteistöistä toimitiloja. Oletetaan, että näitä ei myydä.)
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 5760 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 408 kpl
S-Pankki
Lunastukset: 43 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 33,9 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 66 Meur
Rahaston pääoma: 572,6 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 1320 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 151 kpl
Rahastojen käteispuskurien määrää ei ole otettu huomioon, mutta lienee järkevää olettaa, että käteisen määrä halutaan nykytilanteessa pitää vähintään nykyisellä tasolla rahastoissa ja lunastukset maksetaan asuntoja myymällä. Käytännössä asuntokannan arvo siis Ålandsbankenilla ja S-Pankilla (rahastojen käteispuskurit huomioiden) hieman yllä esitettyä pienempi, mikä tarkoittaa, että asuntoja on myytävä kappalemääräisesti hieman enemmän.
Lisäksi on oletettu, että asunnot on arvostettu kesäkuun lopussa rahastojen katsauksissa käypään markkinahintaan ja että kauppaa käydään tasaisesti eri kokoisilla ja arvoisilla asunnoilla (rahastojen “keskivertoasunnoilla”). Jos asuntojen arvot ovat todellisuudessa nykymarkkina huomioiden rahastojen esittämää arvoa alempia, täytyy asuntoja tietysti taas myydä hieman enemmän lunastusten kattamiseksi.
Vertailun vuoksi: HS:n mukaan elokuussa myytiin koko maassa noin 2000 kerrostaloasuntoa, millä tahdilla kvartaalissa myytäisiin 6000 kerrostaloasuntoa. Ålandsbankenin 534 myytävää asuntoa olisi siis suuruusluokaltaan noin 9 % kaikista kvartaalin kerrostaloasuntokaupoista koko Suomessa, jos myynnit toteutettaisiin 3kk kuluessa (ja rahastoon ei virtaisi uutta pääomaa, millä lunastukset voitaisiin maksaa).
OP:n rahaston vuosikertomuksen mukaan 1 rahasto myi vuoden 2022 aikana yhteensä 41 asuntoa. Nyt olisi siis pitänyt 8 kuukauden sisään myydä 10-kertainen määrä asuntoja, jotta rahat olisi saatu maksettua asiakkaille kasvattamatta velkavipua. Muista rahastoista ei äkkiseltään osunut silmiin vastaavaa tietoa viime vuoden myyntimääristä.
EDIT: tuossa HS:n kertomassa kauppamäärässä mukana vain kiinteistövälittäjien ja rakennusliikkeiden ilmoittamat kaupat. Todellinen kokonaiskauppamäärä siis varmaankin suurempi.
EDIT 2:
Jatketaan vielä hieman pohdintaa Ålandsbankenin asuntorahaston osalta.
Rahaston pääomaksi on Ålandsbankenin sivuilla esitetty siis 934 Meur, mistä osuudenomistajien pääomaa on 544 Meur ja velkaa 390 Meur. Tuo 934 Meur lienee siis arvioitu asuntojen markkina-arvo (plus käteiskassa).
JOS asuntojen arvot olisi arvioitu yläkanttiin ja todellisuudessa ne menisivät kaupaksi Asuntojen arvostustaso -ketjussa esitettyjen huutokauppakohteiden tapaan -20 % “alennuksella” parin vuoden takaisista hinnoista, mitä tapahtuisi?
Tällöin rahaston arvo olisi enää 0,8 x 934 Meur, eli 747 Meur. Velkaa olisi rahastolla edelleen samat 390 Meur, eli osuudenomistajien pääoma olisikin enää 357 Meur, eli noin 66 % esitetystä. Silloin nuo 80 Meur nostot muuttuisivatkin enää 52,5 Meur nostoiksi. Tästä revittyjen uutisten seuraukset voi kukin arvailla itse. (Kertokaa joku kiltti, että laskuissani/ajattelussani on virhe! Ja ei, itselläni ei ole rahaa kiinni asuntorahastoissa.)
Rahaston vuoden kehitykseksi on esitetty rahaston sivulla -1,21 % ja 3 kk kehitykseksi -1,13 %. Kolmen vuoden arvonkehityksen puolestaan on esitetty olevan 11,55 %. Toki vuokratuotot jotain plussaa tuovat, mutta mutta…os jollain on mielenkiintoa seurata miten Ålandsbankenin asuntorahaston asuntojen myynti etenee, niin jatketaan tähän liittyen nyt vielä hieman, kun tuli mielenkiinnosta kaiveltua noita myynnissä olevia kohteita.
En tiedä miten hyvin tämä keskustelu sopii tähän ketjuun Ålandsbankenista sijoituskohteena, mutta onhan tässä nyt ainakin jonkinasteinen potentiaalinen brändiriski nähtävissä. Ylläpito siirtäköön viestin parempaan paikkaan, jos näkee tämän kuuluvan ennemmin johonkin muualle.
Alla listattu helposti rahaston vuosikertomuksesta ja Oikotieltä yhdistettävät kohteet, eli nämä ovat kaikki asunto-osakeyhtiöistä, joista rahasto omistaa vuosikertomuksen mukaan vain yhden asunnon. Kaikissa Huoneistokeskus välittäjänä ja asunnot joko tyhjillään tai vuokrattuna. Näillä perustein suurella todennäköisyydellä rahaston omistuksessa.
Asunto Oy Helsingin Werner
Sijainti: Vallila
Pinta-ala: 79,5
Pyyntihinta: 529 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 579 525 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -50 525 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 25
Asunto Oy Helsingin Vihervarpunen
Sijainti: Tapanila
Pinta-ala: 84,5
Pyyntihinta: 406 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 414 050 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -8 050 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 9
Asunto Oy Helsingin Emmy
Sijainti: Etu-Töölö
Pinta-ala: 47
Pyyntihinta: 391 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 390 100 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +900 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 18
Asunto Oy Espoon Valssikallio
Sijainti: Leppävaara
Pinta-ala: 71,5
Pyyntihinta: 338 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 394 775 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -56 775 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 8
Asunto Oy Espoon Puro
Sijainti: Finnoo
Pinta-ala: 66
Pyyntihinta: 357 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 356 400 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +600 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 3
Asunto Oy Vantaan Virna
Sijainti: Pakkala
Pinta-ala: 66,5
Pyyntihinta: 300 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 299 250 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +750 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Sipoon Nikkilänportti
Sijainti: Nikkilä
Pinta-ala: 81,5
Pyyntihinta: 233 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 236 350 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 350 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Kangasalan Freesia
Sijainti: Kangasala
Pinta-ala: 77,5
Pyyntihinta: 248 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 251 875 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 875 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 2
Asunto Oy Vuoreksen Huippu
Sijainti: Vuores
Pinta-ala: 29
Pyyntihinta: 131 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 136 300 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -5 300 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 7
Nämä kohteet (9 kpl) ovat kappalemäärällisesti noin 1,7 % siitä asuntomäärästä, mitä yllä laskeskelin, että rahaston tulisi myydä, jos asiakkaiden lokakuulle haluamat lunastukset (80 Meur) katettaisiin asuntomyynneillä rahaston velkavipua kasvattamatta.
Näiden kohteiden pyyntihintojen perusteella laskettuna rahaston asuntosalkun arvo olisi laskenut tämän vuoden aikana 4,1 %. Eri asia tietysti sitten, että millä nämä oikeasti menevät kaupaksi nykytilanteessa. Ja ehkä kannattaa myös huomata, että alle 50 m2 asuntoja on tässä otoksessa vain 22 %, kun rahastossa niitä on kokonaisuudessaan 51 % asunnoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
OP-vuokratuotto ei saa myytyä markkinoille asuntomäärää joka on 5% sen koko asuntokannasta?
Laskeskelin hieman, mitä nämä esitetyt euromääräiset lunastukset suunnilleen tarkoittavat asunnoiksi muutettuna. Ålandsbankenin osalta käytetty lunastuksissa HS:n 3 esittämää 80 Meur:a, joka siis pitäisi maksaa omistajille lokakuussa. OP:n ja S-Pankin lunastukset otettu @juurikki viestistä yltä, eli luvut pohjautuvat näiden rahastojen nettomerkintöihin (nettolunastuksiin) tammi-elokuun aikana. Muut luvut kaivettu rahastokatsauksista ja -esitteistä rahastojen nettisivuilta.
Ålandsbanken
Lunastukset: 80 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 41,8 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 137 Meur
Rahaston pääoma: 934 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 3634 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 534 kpl
OP
Lunastukset: 67 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 28,2 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 93 Meur
Asuntokannan arvo: 1319 Meur (24 % kiinteistöistä toimitiloja. Oletetaan, että näitä ei myydä.)
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 5760 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 408 kpl
S-Pankki
Lunastukset: 43 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 33,9 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 66 Meur
Rahaston pääoma: 572,6 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 1320 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 151 kpl
Rahastojen käteispuskurien määrää ei ole otettu huomioon, mutta lienee järkevää olettaa, että käteisen määrä halutaan nykytilanteessa pitää vähintään nykyisellä tasolla rahastoissa ja lunastukset maksetaan asuntoja myymällä. Käytännössä asuntokannan arvo siis Ålandsbankenilla ja S-Pankilla (rahastojen käteispuskurit huomioiden) hieman yllä esitettyä pienempi, mikä tarkoittaa, että asuntoja on myytävä kappalemääräisesti hieman enemmän.
Lisäksi on oletettu, että asunnot on arvostettu kesäkuun lopussa rahastojen katsauksissa käypään markkinahintaan ja että kauppaa käydään tasaisesti eri kokoisilla ja arvoisilla asunnoilla (rahastojen “keskivertoasunnoilla”). Jos asuntojen arvot ovat todellisuudessa nykymarkkina huomioiden rahastojen esittämää arvoa alempia, täytyy asuntoja tietysti taas myydä hieman enemmän lunastusten kattamiseksi.
Vertailun vuoksi: HS:n mukaan elokuussa myytiin koko maassa noin 2000 kerrostaloasuntoa, millä tahdilla kvartaalissa myytäisiin 6000 kerrostaloasuntoa. Ålandsbankenin 534 myytävää asuntoa olisi siis suuruusluokaltaan noin 9 % kaikista kvartaalin kerrostaloasuntokaupoista koko Suomessa, jos myynnit toteutettaisiin 3kk kuluessa (ja rahastoon ei virtaisi uutta pääomaa, millä lunastukset voitaisiin maksaa).
OP:n rahaston vuosikertomuksen mukaan 1 rahasto myi vuoden 2022 aikana yhteensä 41 asuntoa. Nyt olisi siis pitänyt 8 kuukauden sisään myydä 10-kertainen määrä asuntoja, jotta rahat olisi saatu maksettua asiakkaille kasvattamatta velkavipua. Muista rahastoista ei äkkiseltään osunut silmiin vastaavaa tietoa viime vuoden myyntimääristä.
EDIT: tuossa HS:n kertomassa kauppamäärässä mukana vain kiinteistövälittäjien ja rakennusliikkeiden ilmoittamat kaupat. Todellinen kokonaiskauppamäärä siis varmaankin suurempi.
EDIT 2:
Jatketaan vielä hieman pohdintaa Ålandsbankenin asuntorahaston osalta.
Rahaston pääomaksi on Ålandsbankenin sivuilla esitetty siis 934 Meur, mistä osuudenomistajien pääomaa on 544 Meur ja velkaa 390 Meur. Tuo 934 Meur lienee siis arvioitu asuntojen markkina-arvo (plus käteiskassa).
JOS asuntojen arvot olisi arvioitu yläkanttiin ja todellisuudessa ne menisivät kaupaksi Asuntojen arvostustaso -ketjussa esitettyjen huutokauppakohteiden tapaan -20 % “alennuksella” parin vuoden takaisista hinnoista, mitä tapahtuisi?
Tällöin rahaston arvo olisi enää 0,8 x 934 Meur, eli 747 Meur. Velkaa olisi rahastolla edelleen samat 390 Meur, eli osuudenomistajien pääoma olisikin enää 357 Meur, eli noin 66 % esitetystä. Silloin nuo 80 Meur nostot muuttuisivatkin enää 52,5 Meur nostoiksi. Tästä revittyjen uutisten seuraukset voi kukin arvailla itse. (Kertokaa joku kiltti, että laskuissani/ajattelussani on virhe! Ja ei, itselläni ei ole rahaa kiinni asuntorahastoissa.)
Rahaston vuoden kehitykseksi on esitetty rahaston sivulla -1,21 % ja 3 kk kehitykseksi -1,13 %. Kolmen vuoden arvonkehityksen puolestaan on esitetty olevan 11,55 %. Toki vuokratuotot jotain plussaa tuovat, mutta mutta…Jos jollain on mielenkiintoa seurata miten Ålandsbankenin asuntorahaston asuntojen myynti etenee, niin jatketaan tähän liittyen nyt vielä hieman, kun tuli mielenkiinnosta kaiveltua noita myynnissä olevia kohteita.
Alla listattu helposti rahaston vuosikertomuksesta ja Oikotieltä yhdistettävät kohteet, eli nämä ovat kaikki asunto-osakeyhtiöistä, joista rahasto omistaa vuosikertomuksen mukaan vain yhden asunnon. Kaikissa Huoneistokeskus välittäjänä ja asunnot joko tyhjillään tai vuokrattuna. Näillä perustein suurella todennäköisyydellä rahaston omistuksessa.
Asunto Oy Helsingin Werner
Sijainti: Vallila
Pinta-ala: 79,5
Pyyntihinta: 529 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 579 525 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -50 525 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 25
Asunto Oy Helsingin Vihervarpunen
Sijainti: Tapanila
Pinta-ala: 84,5
Pyyntihinta: 406 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 414 050 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -8 050 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 9
Asunto Oy Helsingin Emmy
Sijainti: Etu-Töölö
Pinta-ala: 47
Pyyntihinta: 391 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 390 100 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +900 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 18
Asunto Oy Espoon Valssikallio
Sijainti: Leppävaara
Pinta-ala: 71,5
Pyyntihinta: 338 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 394 775 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -56 775 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 8
Asunto Oy Espoon Puro
Sijainti: Finnoo
Pinta-ala: 66
Pyyntihinta: 357 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 356 400 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +600 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 3
Asunto Oy Vantaan Virna
Sijainti: Pakkala
Pinta-ala: 66,5
Pyyntihinta: 300 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 299 250 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +750 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Sipoon Nikkilänportti
Sijainti: Nikkilä
Pinta-ala: 81,5
Pyyntihinta: 233 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 236 350 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 350 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Kangasalan Freesia
Sijainti: Kangasala
Pinta-ala: 77,5
Pyyntihinta: 248 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 251 875 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 875 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 2
Asunto Oy Vuoreksen Huippu
Sijainti: Vuores
Pinta-ala: 29
Pyyntihinta: 131 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 136 300 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -5 300 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 7
Nämä kohteet (9 kpl) ovat kappalemäärällisesti noin 1,7 % siitä asuntomäärästä, mitä yllä laskeskelin, että rahaston tulisi myydä, jos asiakkaiden lokakuulle haluamat lunastukset (80 Meur) katettaisiin asuntomyynneillä rahaston velkavipua kasvattamatta.
Näiden kohteiden pyyntihintojen perusteella laskettuna rahaston asuntosalkun arvo olisi laskenut tämän vuoden aikana 4,1 %. Eri asia tietysti sitten, että millä nämä oikeasti menevät kaupaksi nykytilanteessa. Ja ehkä kannattaa myös huomata, että alle 50 m2 asuntoja on tässä otoksessa vain 22 %, kun rahastossa niitä on kokonaisuudessaan 51 % asunnoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
os jollain on mielenkiintoa seurata miten Ålandsbankenin asuntorahaston asuntojen myynti etenee, niin jatketaan tähän liittyen nyt vielä hieman, kun tuli mielenkiinnosta kaiveltua noita myynnissä olevia kohteita.
En tiedä miten hyvin tämä keskustelu sopii tähän ketjuun Ålandsbankenista sijoituskohteena, mutta onhan tässä nyt ainakin jonkinasteinen potentiaalinen brändiriski nähtävissä. Ylläpito siirtäköön viestin parempaan paikkaan, jos näkee tämän kuuluvan ennemmin johonkin muualle.
Alla listattu helposti rahaston vuosikertomuksesta ja Oikotieltä yhdistettävät kohteet, eli nämä ovat kaikki asunto-osakeyhtiöistä, joista rahasto omistaa vuosikertomuksen mukaan vain yhden asunnon. Kaikissa Huoneistokeskus välittäjänä ja asunnot joko tyhjillään tai vuokrattuna. Näillä perustein suurella todennäköisyydellä rahaston omistuksessa.
Asunto Oy Helsingin Werner
Sijainti: Vallila
Pinta-ala: 79,5
Pyyntihinta: 529 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 579 525 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -50 525 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 25
Asunto Oy Helsingin Vihervarpunen
Sijainti: Tapanila
Pinta-ala: 84,5
Pyyntihinta: 406 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 414 050 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -8 050 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 9
Asunto Oy Helsingin Emmy
Sijainti: Etu-Töölö
Pinta-ala: 47
Pyyntihinta: 391 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 390 100 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: 900 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 18
Asunto Oy Espoon Valssikallio
Sijainti: Leppävaara
Pinta-ala: 71,5
Pyyntihinta: 338 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 394 775 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -56 775 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 8
Asunto Oy Espoon Puro
Sijainti: Finnoo
Pinta-ala: 66
Pyyntihinta: 357 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 356 400 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: 600 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 3
Asunto Oy Vantaan Virna
Sijainti: Pakkala
Pinta-ala: 66,5
Pyyntihinta: 300 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 299 250 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: 750 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Sipoon Nikkilänportti
Sijainti: Nikkilä
Pinta-ala: 81,5
Pyyntihinta: 233 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 236 350 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 350 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Kangasalan Freesia
Sijainti: Kangasala
Pinta-ala: 77,5
Pyyntihinta: 248 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 251 875 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 875 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 2
Asunto Oy Vuoreksen Huippu
Sijainti: Vuores
Pinta-ala: 29
Pyyntihinta: 131 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 136 300 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -5 300 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 7
Nämä kohteet (9 kpl) ovat kappalemäärällisesti noin 1,7 % siitä asuntomäärästä, mitä yllä laskeskelin, että rahaston tulisi myydä, jos asiakkaiden lokakuulle haluamat lunastukset (80 Meur) katettaisiin asuntomyynneillä rahaston velkavipua kasvattamatta.
Näiden kohteiden pyyntihintojen perusteella laskettuna rahaston asuntosalkun arvo olisi laskenut tämän vuoden aikana 4,1 %. Eri asia tietysti sitten, että millä nämä oikeasti menevät kaupaksi nykytilanteessa. Ja ehkä kannattaa myös huomata, että alle 50 m2 asuntoja on tässä otoksessa vain 22 %, kun rahastossa niitä on kokonaisuudessaan 51 % asunnoista.Kiitokset erittäin valaisevasta kirjoituksesta.
Näissä rahastoissa piilee siis useita muitakin pommeja sijoittajan varojen menetyksen lisäksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
os jollain on mielenkiintoa seurata miten Ålandsbankenin asuntorahaston asuntojen myynti etenee, niin jatketaan tähän liittyen nyt vielä hieman, kun tuli mielenkiinnosta kaiveltua noita myynnissä olevia kohteita.
En tiedä miten hyvin tämä keskustelu sopii tähän ketjuun Ålandsbankenista sijoituskohteena, mutta onhan tässä nyt ainakin jonkinasteinen potentiaalinen brändiriski nähtävissä. Ylläpito siirtäköön viestin parempaan paikkaan, jos näkee tämän kuuluvan ennemmin johonkin muualle.
Alla listattu helposti rahaston vuosikertomuksesta ja Oikotieltä yhdistettävät kohteet, eli nämä ovat kaikki asunto-osakeyhtiöistä, joista rahasto omistaa vuosikertomuksen mukaan vain yhden asunnon. Kaikissa Huoneistokeskus välittäjänä ja asunnot joko tyhjillään tai vuokrattuna. Näillä perustein suurella todennäköisyydellä rahaston omistuksessa.
Asunto Oy Helsingin Werner
Sijainti: Vallila
Pinta-ala: 79,5
Pyyntihinta: 529 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 579 525 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -50 525 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 25
Asunto Oy Helsingin Vihervarpunen
Sijainti: Tapanila
Pinta-ala: 84,5
Pyyntihinta: 406 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 414 050 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -8 050 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 9
Asunto Oy Helsingin Emmy
Sijainti: Etu-Töölö
Pinta-ala: 47
Pyyntihinta: 391 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 390 100 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: 900 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 18
Asunto Oy Espoon Valssikallio
Sijainti: Leppävaara
Pinta-ala: 71,5
Pyyntihinta: 338 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 394 775 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -56 775 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 8
Asunto Oy Espoon Puro
Sijainti: Finnoo
Pinta-ala: 66
Pyyntihinta: 357 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 356 400 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: 600 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 3
Asunto Oy Vantaan Virna
Sijainti: Pakkala
Pinta-ala: 66,5
Pyyntihinta: 300 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 299 250 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: 750 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Sipoon Nikkilänportti
Sijainti: Nikkilä
Pinta-ala: 81,5
Pyyntihinta: 233 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 236 350 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 350 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 4
Asunto Oy Kangasalan Freesia
Sijainti: Kangasala
Pinta-ala: 77,5
Pyyntihinta: 248 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 251 875 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 875 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 2
Asunto Oy Vuoreksen Huippu
Sijainti: Vuores
Pinta-ala: 29
Pyyntihinta: 131 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 136 300 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -5 300 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen 7
Nämä kohteet (9 kpl) ovat kappalemäärällisesti noin 1,7 % siitä asuntomäärästä, mitä yllä laskeskelin, että rahaston tulisi myydä, jos asiakkaiden lokakuulle haluamat lunastukset (80 Meur) katettaisiin asuntomyynneillä rahaston velkavipua kasvattamatta.
Näiden kohteiden pyyntihintojen perusteella laskettuna rahaston asuntosalkun arvo olisi laskenut tämän vuoden aikana 4,1 %. Eri asia tietysti sitten, että millä nämä oikeasti menevät kaupaksi nykytilanteessa. Ja ehkä kannattaa myös huomata, että alle 50 m2 asuntoja on tässä otoksessa vain 22 %, kun rahastossa niitä on kokonaisuudessaan 51 % asunnoista.Hyvin havainnollistettu kiinteistörahastojen arvostus (huijaus).
Luulisi kohteen arvostuksen laskevan tilinpäätöksessä jos ollaan valmiita myymään halvemmalla hinnalla.
Liituraidad vetää näistä markkinoiden korkeimpia palkkioita ja huijaaminen näyttää sallitulle myös valvojan silmissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin havainnollistettu kiinteistörahastojen arvostus (huijaus).
Luulisi kohteen arvostuksen laskevan tilinpäätöksessä jos ollaan valmiita myymään halvemmalla hinnalla.
Liituraidad vetää näistä markkinoiden korkeimpia palkkioita ja huijaaminen näyttää sallitulle myös valvojan silmissä.Saahan sitä tarjota halavemmalla jos ei mee myymään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saahan sitä tarjota halavemmalla jos ei mee myymään.
Joo tää on ihan oikeesti millin kämppä vsik ei mee seiskasatasella kaupsn😂😂😂😂
Pojat muistakaa muistakaa trailpalkkio juoksee…
- Anonyymi
Saiko joku muukin ilmoituksen uusista säännöistä?? Mitä tuo kolmen prosentin katto lunastuksessa tarkoittaa????
- Anonyymi
Juuri sitä! Jos sijoittajat nostavat varoja tuota enemmän niin rahasto menee jumiin. Tosin rahasto esittää asian hienommin kun se ”suojaa” sijoittajia.
Olisi hienoa kun osakerahastokin ”suojaisi” sijoittajat matalan kurssikehityksen aikana eikä maksaisi varoja ulos:) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri sitä! Jos sijoittajat nostavat varoja tuota enemmän niin rahasto menee jumiin. Tosin rahasto esittää asian hienommin kun se ”suojaa” sijoittajia.
Olisi hienoa kun osakerahastokin ”suojaisi” sijoittajat matalan kurssikehityksen aikana eikä maksaisi varoja ulos:)Voiko rahasto muka kieltäytyä maksamasta varoja ulos??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko rahasto muka kieltäytyä maksamasta varoja ulos??
Voi. Tai siis ei kokonaan, mutta lunastukset voidaan keskeyttää siksi aikaa, mitä tilanteen selkeyttäminen vaatii.
Erityisesti tällaista tapahtuu kiinteistö/asuntorahastoissa. Ne eivät voi työntää isoa määrää omistuksiaan myyntiin ilman merkittäviä hintavaikutuksia, ja myyntiajatkin ovat usein pitkiä.
Viime vuosilta löytyy monia esimerkkitapauksia maailmalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi. Tai siis ei kokonaan, mutta lunastukset voidaan keskeyttää siksi aikaa, mitä tilanteen selkeyttäminen vaatii.
Erityisesti tällaista tapahtuu kiinteistö/asuntorahastoissa. Ne eivät voi työntää isoa määrää omistuksiaan myyntiin ilman merkittäviä hintavaikutuksia, ja myyntiajatkin ovat usein pitkiä.
Viime vuosilta löytyy monia esimerkkitapauksia maailmalta.Ja Vaasasta👍🏻😂 Toki possan tuotto olikin ihan jotain muuta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko rahasto muka kieltäytyä maksamasta varoja ulos??
Eipä tuollaiset kiviseinät hetkessä cashiksi muutu varsinkaan ny ku kauppa aivan jäässä. Jos muuttuu onks veivauksessa vahvoilla myyjä vai ostaja.
OP ounasteli vielä 5-8 prossan kuilua kuluvalle vuodelle. Ihan hikeä pukkaa ku silmäilee oman sijoitusasunnon yhtiölainaa ja kuukausittaista rahareikää vuokran jälkeen.
Aatteleppa jos joku ottaa vielä pari pinnaa välistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä tuollaiset kiviseinät hetkessä cashiksi muutu varsinkaan ny ku kauppa aivan jäässä. Jos muuttuu onks veivauksessa vahvoilla myyjä vai ostaja.
OP ounasteli vielä 5-8 prossan kuilua kuluvalle vuodelle. Ihan hikeä pukkaa ku silmäilee oman sijoitusasunnon yhtiölainaa ja kuukausittaista rahareikää vuokran jälkeen.
Aatteleppa jos joku ottaa vielä pari pinnaa välistä.Rahastossa voit anteliaana hyväntekijänä lahjoittaa 3-4% ulkopuolisille köyhille finanssialalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rahastossa voit anteliaana hyväntekijänä lahjoittaa 3-4% ulkopuolisille köyhille finanssialalla.
Ja maksaa kiinteistön ylläpidosta muutaman pinnan ulkopuolisille. Ei taida ässän liituraidat olla kiinteistöjä huoltamassa😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi. Tai siis ei kokonaan, mutta lunastukset voidaan keskeyttää siksi aikaa, mitä tilanteen selkeyttäminen vaatii.
Erityisesti tällaista tapahtuu kiinteistö/asuntorahastoissa. Ne eivät voi työntää isoa määrää omistuksiaan myyntiin ilman merkittäviä hintavaikutuksia, ja myyntiajatkin ovat usein pitkiä.
Viime vuosilta löytyy monia esimerkkitapauksia maailmalta.Mutta näiden kiinteistörahastojenhan piti olla varma betti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja maksaa kiinteistön ylläpidosta muutaman pinnan ulkopuolisille. Ei taida ässän liituraidat olla kiinteistöjä huoltamassa😂
Kaikkihan näissä on ulkoistettu hankinto myöten. Sama systeemi kaikissa suomalaisissa rahastoissa.
Kun eka jumittaa jumittaa muutkin. Kansa laittaa lunarit sisään ja soppa on valmis - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko rahasto muka kieltäytyä maksamasta varoja ulos??
Lue säännöt ja googleta. kyllä voi ja varmasti näin tarvittaessa tekee.
mitä veikkaatte ku lunarit lyödään jumiin pitääkö rahasto edellen palkkiot ylhäällä. helppoa veloittaa ku asiakkast ei pääse pois - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue säännöt ja googleta. kyllä voi ja varmasti näin tarvittaessa tekee.
mitä veikkaatte ku lunarit lyödään jumiin pitääkö rahasto edellen palkkiot ylhäällä. helppoa veloittaa ku asiakkast ei pääse poisSijoitun rahastoon ison osan säästöistä. Myyjä lupasi tasaista tuottoa ja pientä riskiä.
Nyt kun katson tuottoja on alkanut kaduttaa. Pankistakin saa muutamsn prosentin ja rahastosijlitukseni on tuottanut tappiota vuoden ajan. Onko täällä jollakin lisää tietoa mahdollisista viiveistä jos nostan säästöni tappiolla poissa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sijoitun rahastoon ison osan säästöistä. Myyjä lupasi tasaista tuottoa ja pientä riskiä.
Nyt kun katson tuottoja on alkanut kaduttaa. Pankistakin saa muutamsn prosentin ja rahastosijlitukseni on tuottanut tappiota vuoden ajan. Onko täällä jollakin lisää tietoa mahdollisista viiveistä jos nostan säästöni tappiolla poissa?Riskeistä ha hollupollus arvistuksista on varoiteltu jo pitkään
https://www.taloustaito.fi/Rahat/kiinteistorahastoissa-piilee-monta-pommia/#97a0659b - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riskeistä ha hollupollus arvistuksista on varoiteltu jo pitkään
https://www.taloustaito.fi/Rahat/kiinteistorahastoissa-piilee-monta-pommia/#97a0659b - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikkihan näissä on ulkoistettu hankinto myöten. Sama systeemi kaikissa suomalaisissa rahastoissa.
Kun eka jumittaa jumittaa muutkin. Kansa laittaa lunarit sisään ja soppa on valmishttps://yle.fi/a/3-9513990
Oli kerrassaan valaiseva haastattelu aiheesta.
Tilastokeskuksen Ilkka Lehtinen: Jotkut asuntorahastot ovat pyramidihuijaus
Asuntorahastojen tuottolupauksissa piilee iso riski, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen huomauttaa Kova talous -haastattelussa.
ilastokeskuksen pitkäaikainen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen kehottaa asuntorahastoon sijoittamista suunnittelevia olemaan tarkkana rahaston tuottolupausten kanssa.
– Tässä on ihan selvä tämmöinen sisäänrakennettu, hyvin suuri riski, Lehtinen sanoo.
Asuntorahastot lupailevat hänen mielestään liian kovia tuottoja, ja Finanssivalvonnan pitäisi puuttua tilanteeseen.
– Ne lupaavat 6–8 prosentin tuottoa, kun asunnon juokseva vuokratuotto on vain 2–3 prosenttia. Loppuosa tuotosta perustuu siihen, että asuntojen arvo nousee. Rahastot joutuvat kierteeseen [tuottolupaustensa kanssa], ja voi sanoa, että se on pyramidihuijaus, Lehtinen täräyttää.
Arvonnousua pitäisi luvata ylimääräisenä hyvänä
Lehtisen mielestä lupausten pitäisi perustua vain juoksevaan tuottoon, koska taetta asuntojen hintojen jatkuvasta noususta ei ole.
Asuntorahastojen omistamissa taloyhtiöissä asuvat vuokralaiset eivät Lehtisen mielestä ole kuitenkaan vaarassa, vaikka rahasto joutuisi vaikeuksiin.
– Jos asuntorahasto menee nurin tai ei pysty maksaman luvattuja korkoja, niin eivät ne asunnot mihinkään häviä. Aina löytyy markkinoilta ostajia, jotka ostavat asunnot vaikeuksiin joutuneilta rahastoilta.
Häviäjiä ovat sijoittajat, jotka ovat kuvitelleet saavansa seitsemän prosentin tuoton.
– Korttitalo voi romahtaa, mutta asunnot jäävät ja pysyvät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta näiden kiinteistörahastojenhan piti olla varma betti?
WinCapitankin piti olla varma
- Anonyymi
Eqek maksa mitään ulos nyt. Siellä on lunareita jonossa Hesasta Inariin saakka.
- Anonyymi
Joutuu odottelemaan vuoden loppuun ennenkuin alkaa pikkuhiljaa nousemaan. Itselläni oli pitkäiakainen sijoitus jonka nostin pois koronan alussa ja sainkin kai 10 prosentin voiton. Sijoitin sitten koronan helpottaessa uudestaan ja alku ei ole alkuunkaan hyvä.
- Anonyymi
No nyt kun nostat saatat seikkailusi kunnialla loppuun ilman suurempia tappioita. Mikä laulaen tulee se viheltäen menee..
- Anonyymi
Yksi hyvä juttu joka kannattaa lukea jos on rahastoon varoja sijoittanut
https://finlandiagroup.fi/ajankohtaista/korkojen-nousu-lyo-kiinteistomarkkinoita-ja-samalla-kiinteistorahastoja- Anonyymi
Asiallinen kirjoitus ja kuvastaa näiden markkinointia hyvin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallinen kirjoitus ja kuvastaa näiden markkinointia hyvin.
Näidenhän piti olla melkein pankkitilin korvikkeita. Nyt tuottaneet pidempään jo turskaa. Koroista saa paremman ja varmemman tuoton.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallinen kirjoitus ja kuvastaa näiden markkinointia hyvin.
Ålandsbankenin asuntorahasto on tuottanut vuodessa noin 9 %. Näin äkkiseltään kuulostaa ihan kohtuulliselta tuotolta. Asunstosijoittamisessa käytetään kuitenkin velkaa, joka vivuttaa tuottoa. Vuoden 2015 tuloslaskelmassa (vuosiraportti, sivu 16) asuntorahaston kuluiksi on kirjattu 7,57 miljoonaa ja tilikauden voitoksi 19,56 miljoonaa. (Kulut noin 39 % voitoista). Jos tuloslaskelman liitetietoja kuitenkin pähkäilee tarkemmin niin huomataan mielestäni jotain erittäin huolestuttavaa. Realisoitumattomasta arvonmuutoksesta kertyi 19,28 miljoonaa, kun vuokrista (sisältäen rahoitus- ja yhtiövastike 7,11 milj.) tuli vain 14,28 miljoonaa. Mikä tässä on huolestuttavaa? Koko vuoden 2015 (samoin on vuoden 2014 kohdalla) tilikauden voitto on periaatteessa syntynyt vain pelkästä realisoitumattomasta arvonnoususta. Jos tätä olematonta rahaa ei laskettaisi tuloslaskelmassa tilikauden voitoksi, niin itse asiassa vuokratuotot (ja niistä vielä vähennettävät rahoitus- ja yhtiövastikkeet) eivät edes kata asuntorahaston kuluja. Kenelle tästä tuleekaan mieleen Orava ja sen "pyramidihuijaus"?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ålandsbankenin asuntorahasto on tuottanut vuodessa noin 9 %. Näin äkkiseltään kuulostaa ihan kohtuulliselta tuotolta. Asunstosijoittamisessa käytetään kuitenkin velkaa, joka vivuttaa tuottoa. Vuoden 2015 tuloslaskelmassa (vuosiraportti, sivu 16) asuntorahaston kuluiksi on kirjattu 7,57 miljoonaa ja tilikauden voitoksi 19,56 miljoonaa. (Kulut noin 39 % voitoista). Jos tuloslaskelman liitetietoja kuitenkin pähkäilee tarkemmin niin huomataan mielestäni jotain erittäin huolestuttavaa. Realisoitumattomasta arvonmuutoksesta kertyi 19,28 miljoonaa, kun vuokrista (sisältäen rahoitus- ja yhtiövastike 7,11 milj.) tuli vain 14,28 miljoonaa. Mikä tässä on huolestuttavaa? Koko vuoden 2015 (samoin on vuoden 2014 kohdalla) tilikauden voitto on periaatteessa syntynyt vain pelkästä realisoitumattomasta arvonnoususta. Jos tätä olematonta rahaa ei laskettaisi tuloslaskelmassa tilikauden voitoksi, niin itse asiassa vuokratuotot (ja niistä vielä vähennettävät rahoitus- ja yhtiövastikkeet) eivät edes kata asuntorahaston kuluja. Kenelle tästä tuleekaan mieleen Orava ja sen "pyramidihuijaus"?
Hesarissa juttua näistä. Kantsii nostaa jos vielä saa rahat poissa. Tässä tuolileikissä ei riitä tuoleja kaikille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hesarissa juttua näistä. Kantsii nostaa jos vielä saa rahat poissa. Tässä tuolileikissä ei riitä tuoleja kaikille.
Kohta ei riitä edes leikkejä kaikille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallinen kirjoitus ja kuvastaa näiden markkinointia hyvin.
Voi juma mitkä kulut
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näidenhän piti olla melkein pankkitilin korvikkeita. Nyt tuottaneet pidempään jo turskaa. Koroista saa paremman ja varmemman tuoton.
Se on realiomaisuus mikä kannattaa sanoi myyjä Tampereella. Ei tainut reppanalla olla muuta tarjolla. Sliipattu salunhoitajakin puhui täysin pehmeitä muutama vuosi sitten. Norjan markkinoilla tuotot inflaation myötä senkun paranivat😂😂😂
- Anonyymi
Ennen Venäjä-rahastosta sai melkein automaattisesti yli 10% tuottoa. Myin aina kun RTS oli noussut yli 1700 pisteen ja ostin kuukausittain tasaerin kun indeksi oli tippunut alle 1500. Pelasi kuin junan vessa.
Viime keväänä Danske teki temput ja myi/tuhosi kaiken. Indeksi on noussut pohjalukemista mutta arvo-osuudet Danske miltei nollasi. Ensimmäisen kerran sain turpiini tässä ja pidän pankkia syyllisenä.
itun vidiootit.- Anonyymi
Ei kai se Dansken vika ole, että Venäjä on kieltänyt arvopaperikaupan ulkomaalaisilta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai se Dansken vika ole, että Venäjä on kieltänyt arvopaperikaupan ulkomaalaisilta?
Aikalailla ollaan vieraalla kaistalla Venäjän sijoituksissa otsikon suhteen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikalailla ollaan vieraalla kaistalla Venäjän sijoituksissa otsikon suhteen
Voihan rahastot kohta sijoittaa Venäjälle. Saisi kovat alkutuotot ja instikka alennukset
- Anonyymi
Arvopaperissa oli näistä kirjoitus kuluvalla viikolla. Kiinteistöjen arvostukset vaikuttaa aivan kaninhatusta vedetylle. Pysykää kaukana!
- Anonyymi
Tuottovaatimus kiinteistöillä nousee korkojen nousun myötä. Mitä uutta tässä on kiinteistösijoittamisen näkökulmasta?
Taitaa vaan olla nämä rahastosijoittajat ja rahastojen myyjät vielä niin märkäkorvia että korkojen nousua ei olla aikaisemmin koettu.
Katselisin suorien kiinteistöjen perään ensikesän korvilla kun hinnat laskeneet. Rahastoissa vaikuttaa olevan todella hidasta hintojen alaskirjaaminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuottovaatimus kiinteistöillä nousee korkojen nousun myötä. Mitä uutta tässä on kiinteistösijoittamisen näkökulmasta?
Taitaa vaan olla nämä rahastosijoittajat ja rahastojen myyjät vielä niin märkäkorvia että korkojen nousua ei olla aikaisemmin koettu.
Katselisin suorien kiinteistöjen perään ensikesän korvilla kun hinnat laskeneet. Rahastoissa vaikuttaa olevan todella hidasta hintojen alaskirjaaminen.Rahastot on puhdasta kusetusta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuottovaatimus kiinteistöillä nousee korkojen nousun myötä. Mitä uutta tässä on kiinteistösijoittamisen näkökulmasta?
Taitaa vaan olla nämä rahastosijoittajat ja rahastojen myyjät vielä niin märkäkorvia että korkojen nousua ei olla aikaisemmin koettu.
Katselisin suorien kiinteistöjen perään ensikesän korvilla kun hinnat laskeneet. Rahastoissa vaikuttaa olevan todella hidasta hintojen alaskirjaaminen.https://yle.fi/a/3-9434312
Sijoittamisen ammattilaiset varoittavat: Asuntorahastoissa piilee riskejä
Yhä useampi suomalainen on innostunut sijoittamaan asuntoihin ja rakennusalaan. Mitä sijoittajan pitää ottaa huomioon tänä vuonna?
Asuntosijoittamisen ammattilaiset varoittavat myös asuntorahastoihin liittyvistä riskeistä. Niistä on tullut suosittuja sijoituskohteita viime vuosina.
– Asuntorahastoja on markkinoilla hyvin monenlaisia. Siellä on sellaisia rahastoja, jotka hoitavat asiansa hyvin. Mutta sitten on myös toisenlaisia rahastoja, joissa tuotto maksetaan sellaisista varoista, joita ei oikeasti ole vielä olemassa, esimerkiksi oletetusta asuntojen arvonnoususta, Hypo-pankin riskienhallintajohtaja Mikko Huopio sanoo.
Hälytyskellojen pitää soida, jos sijoittaja ei itse ymmärrä, miten rahaston tuotot kertyvät.
– On hyvin tärkeää ymmärtää tapa, jolla asuntorahasto kerryttää tuottonsa ja jakaa sijoittajille, Huopio painottaa.
Timo Metsola kuvailee osaa asuntorahastoista "äärimmäisen huonoiksi".
– Voi sanoa suoraan, että joskus ollaan jopa huijauksen rajamailla, Metsola sanoo. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rahastot on puhdasta kusetusta
Aivan käsittämätöntä stooria ja paskaa oli tää UB Suomi Kiinteistöt.
Tsekatkaapa avaintietoesiteestä kulut:
merkintä 1,5-2,5%
lunastuspalkkio 1-4
salkuntapahtumiin liittyvät kulut 0,44%
muut jatkuvaluonteiset kulut 2,6%
Satunnaiset kulut (tuottosidonnainen) 0,66-0,78%
Tähän päälle ihan normaalit kiinteistösijoittajan kulut yhtiövastike jne..
Kusetuksen makua on kyllä esitteessä jota liituraita esitteli. Spiikkas vaa hallinnointipalkkiosta täydellä sijoitusasteella 1,175%! Täähän tarkoittais et vipu olisi tapissa ja rahasto kusessa!!
Kyl on kovia sällejä jos noiden kuljjen jälkeen takoo tavoiteltua 7% - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan käsittämätöntä stooria ja paskaa oli tää UB Suomi Kiinteistöt.
Tsekatkaapa avaintietoesiteestä kulut:
merkintä 1,5-2,5%
lunastuspalkkio 1-4
salkuntapahtumiin liittyvät kulut 0,44%
muut jatkuvaluonteiset kulut 2,6%
Satunnaiset kulut (tuottosidonnainen) 0,66-0,78%
Tähän päälle ihan normaalit kiinteistösijoittajan kulut yhtiövastike jne..
Kusetuksen makua on kyllä esitteessä jota liituraita esitteli. Spiikkas vaa hallinnointipalkkiosta täydellä sijoitusasteella 1,175%! Täähän tarkoittais et vipu olisi tapissa ja rahasto kusessa!!
Kyl on kovia sällejä jos noiden kuljjen jälkeen takoo tavoiteltua 7%Jäätävää shittiä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan käsittämätöntä stooria ja paskaa oli tää UB Suomi Kiinteistöt.
Tsekatkaapa avaintietoesiteestä kulut:
merkintä 1,5-2,5%
lunastuspalkkio 1-4
salkuntapahtumiin liittyvät kulut 0,44%
muut jatkuvaluonteiset kulut 2,6%
Satunnaiset kulut (tuottosidonnainen) 0,66-0,78%
Tähän päälle ihan normaalit kiinteistösijoittajan kulut yhtiövastike jne..
Kusetuksen makua on kyllä esitteessä jota liituraita esitteli. Spiikkas vaa hallinnointipalkkiosta täydellä sijoitusasteella 1,175%! Täähän tarkoittais et vipu olisi tapissa ja rahasto kusessa!!
Kyl on kovia sällejä jos noiden kuljjen jälkeen takoo tavoiteltua 7%Aika poskettomat on kulut!
Näytti noudattavan samaa kaavaa eq rahastoissa.
Eihän tuosta voi kiinteistöihin sijoittamalla mitään asiakkaalle jäädä. Myyjällä kyllä Rolex kiiltää ranteessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jäätävää shittiä
Samanlainen setappi on Titskulla jol on ny fundi vaa tikannu ylös. Just samat heput myi Titskua suu vaahdossa jokunen vuosi sit
- Anonyymi
Laitoin omat ja äitini ropposet vastaavaan rahastoon. Pankkiirini kuvaili näitä todella matalariskisiksi kohteiksi ja vuokratuoton piti olla täysin varma 7 prosenttia. Nyt kyseisen talon tuotteista ainoastaan metsä näyttää tuottoa. Molemmat kiinteistöihin sijoittavat rahastot ovat tuottaneet turskaa. Tiedustelin rahojen nostamisesta alkuvuonna ja sain ohjeiden sijasta ällöttävän myyntipuheen tuoton nousemisesta inflaation mukana ja siitä miten dorka olisin nostamalla rahat näin matalilla arvostuksilla. Nyt on aika dorka olo ku uskoin lipevää myyntimiestä.
Nyt on kaikissa rahastoissa lunastukset sisässä. Kulujen jälkeen jään n. 10 pinnaa häviöllä.
Saa nähdä milloin rahat on tilillä.- Anonyymi
hidasta on lunastus....maaliskuun alussa laiton lunastukseen...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
hidasta on lunastus....maaliskuun alussa laiton lunastukseen...
Sama täällä ja rahaston arvonmääritys tuntuu kestävän myös ikuisuuden
Toivottavasti saa rahat ulos - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama täällä ja rahaston arvonmääritys tuntuu kestävän myös ikuisuuden
Toivottavasti saa rahat ulosSamaa paskaa jauhaa moni taho. Ei nyt kannata lunastaa ku arvot alhaalla. Arvoja ei ole edes kunnolla alettu kirjaamaan nykyisiin arvoihin joten ottaakaa rahat ilman kanssa poissa jos saatte
https://www.omavaraisuushaaste.com/taman-takia-kiinteistorahastoihin-ei-kannata-sijoittaa/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa paskaa jauhaa moni taho. Ei nyt kannata lunastaa ku arvot alhaalla. Arvoja ei ole edes kunnolla alettu kirjaamaan nykyisiin arvoihin joten ottaakaa rahat ilman kanssa poissa jos saatte
https://www.omavaraisuushaaste.com/taman-takia-kiinteistorahastoihin-ei-kannata-sijoittaa/Arvoista ei tiedä kukaan vaan arvot perustuu ennustaja eukon kristalli palloon..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arvoista ei tiedä kukaan vaan arvot perustuu ennustaja eukon kristalli palloon..
Markkina lasketellut jo neljänneksen huippuhinnoista.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009830118.html
Rahastojen exelit tuntuvat laskevan huomattavasti hitaammin. Onkohan kuinka rehtiä laskentaa rahastoissa…. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama täällä ja rahaston arvonmääritys tuntuu kestävän myös ikuisuuden
Toivottavasti saa rahat ulosJust luin tiedotteen uusista säännöistä. Surullista toimintaa valvojalta kun rahojen ulosmaksua voidaan yksipuolisesti muuttaa:(
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
hidasta on lunastus....maaliskuun alussa laiton lunastukseen...
Meillä kaa lunarit sisällä tässä ja eqssa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama täällä ja rahaston arvonmääritys tuntuu kestävän myös ikuisuuden
Toivottavasti saa rahat ulosSe on varppina Gatesin Bilin syytä ku exel ei päivity😂😂😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on varppina Gatesin Bilin syytä ku exel ei päivity😂😂😂
Jep! Selvä salaliitto Suomea vastaan Bilin suunnalta.
Voise tietenkin olla et rahastoilla on jääny office maksut rästiin ja ei vaan millään päivity.
Osa toki korjaillut arvoja jälkikäteen vuoden päästäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Markkina lasketellut jo neljänneksen huippuhinnoista.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009830118.html
Rahastojen exelit tuntuvat laskevan huomattavasti hitaammin. Onkohan kuinka rehtiä laskentaa rahastoissa….Älyttömät kulut selittää näiden innokasta myyntiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Markkina lasketellut jo neljänneksen huippuhinnoista.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009830118.html
Rahastojen exelit tuntuvat laskevan huomattavasti hitaammin. Onkohan kuinka rehtiä laskentaa rahastoissa….Joko tuulipuvuille myydään edullista markkinaa??
- Anonyymi
Vieläkö porukka venaa lunareiden kanssa uutta nousua vai tapahtuuko kansannousu ensin
- Anonyymi
Onko lunastuspäivä ja arvopäivä sama asia...
- Anonyymi
Taas napsahteli uusia sääntöjä lunastuksiin. Lunastusaika piteni huomattavasti. Tais jäädä rahat tuonne ja tappiotakin nostosta jos se joskus tulee tilille tulee napsahtaa jo yli -10 %.
myyjä ei vastaa enää puheluihin..
Kusetusta!!! - Anonyymi
https://www.hs.fi/visio/art-2000009846538.html
Näkyy olevan massit porukoilla kohta jumissa - Anonyymi
Siitähän tulee väkisellä pitkä sijoitus kun ässä ei maksa rahoja ulos
- Anonyymi
Nyt Ålands menikin ensiks juntturaa.
- Anonyymi
Todella pitkäksi aikaa. Ei saa rahoja oikein poissakaan tässä markkinassa. Onko muiden lunarit tulleet tilille?
- Anonyymi
Terve. Riippuu milloin lunastit,Muuttui noi säännöt .itse lunastin 3.5 2023...ei ainakaan vielä oo näkynyt...tämän kuun lopussa pitäs olla tilillä..luulisin..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terve. Riippuu milloin lunastit,Muuttui noi säännöt .itse lunastin 3.5 2023...ei ainakaan vielä oo näkynyt...tämän kuun lopussa pitäs olla tilillä..luulisin..
Saitko millaisen tuoton viimeisille vuosille ku mulla mäyttää olevan pakkasella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saitko millaisen tuoton viimeisille vuosille ku mulla mäyttää olevan pakkasella?
Miinuksella on noston jälkeen kolme vuottakin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saitko millaisen tuoton viimeisille vuosille ku mulla mäyttää olevan pakkasella?
jäihän tuosta ihan hyvät hillot purkkiin ....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saitko millaisen tuoton viimeisille vuosille ku mulla mäyttää olevan pakkasella?
siellähän se nouskäyrä näyttää alusta tähänpäivään...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
jäihän tuosta ihan hyvät hillot purkkiin ....
Nyt ei saa edes purkkia auki varmaankaan:(
- Anonyymi
Nyt meni ensimmäinen juntturaan. Olikin tosi likvidi sijoitus.
Alla päivän Hesarista.
Suomen toiseksi suurin asuntorahasto, Ålandsbankenin asuntorahasto kertoi maanantaina, että siirtää lunastusten maksuajankohtaa lokakuulta myöhempään ajankohtaan asuntojen pitkien myyntiaikojen takia.
Asuntorahasto maksaa lunastuksia rahastonomistajilleen seuraavan kerran rahaston sääntöjen mukaisena seuraavana lunastuspäivänä siitä hetkestä, jolloin sillä on riittävästi käteisvaroja lunastusten maksamista varten, kertoo asuntorahaston salkunhoitaja, Ålandsbankenin liiketoimintajohtaja Pasi Huhtakangas.
Rahastolla on lunastuspäiviä neljä kertaa vuodessa aina vuosineljänneksen lopussa eli käytännössä lunastusten maksuajankohta siirtyy lokakuulta ainakin kolme kuukautta eteenpäin vuoden loppuun. Lunastusten maksupäivä on muutama päivä lunastuspäivästä eteenpäin. - Anonyymi
Hauska haastattelu Salelta.
https://youtu.be/KTVQBsmrcNM?si=3GCU-wylgv8hW0eI - Anonyymi
Näitähän on näköjään muailmalla useita mennyt reisille
https://realassets.ipe.com/aberdeen-immobilien-forced-to-liquidate-degi-property-fund/41758.article
https://www.maltatoday.com.mt/business/business_news/3499/bov-property-fund-loses-50-million-after-jersey-firm-enters-into-liquidation
aika lujaa tullu pataan noissa vastaavissa
https://citywire.com/wealth-manager/news/eight-year-wait-over-for-trapped-property-fund-investors/a1024262
https://www.propertyweek.com/finance/glanmore-enters-liquidation/5086588.article
Eli näitä huijari rahastajia ollut muailma täynnä. Kusetus levinnyt hesaa vasta nyt. Voi perkele mitä tarinoita.. - Anonyymi
ÅLANDSBANKENIN asuntorahasto siirtää lunastusten maksuajankohtaa lokakuulta ”myöhempään ajankohtaan”, HS kertoi maanantaina. Sijoittajat yrittävät nostaa varojaan rahastosta nopeammin kuin salkunhoitajat kykenevät myymään asuntoja.
Rahaston vaikeudet eivät tulleet varsinaisena yllätyksenä. Avoimien kiinteistörahastojen piilevistä riskeistä on varoiteltu jo vuosia. Riskit ovat käyneet viime kuukausina yhä ilmeisemmiksi.
Eikä kyseessä ole suinkaan ensimmäinen kerta.
Avoimet kiinteistörahastot ajautuvat kriisiin tasaisin väliajoin. Se on nähty vuosien varrella esimerkiksi Australiassa, Britanniassa, Hollannissa, Saksassa ja viimeisimpänä Yhdysvalloissa.
Avoimien kiinteistörahastojen bisnesmalli on erikoinen. Ne tarjoavat hitaasti myytäviä sijoituskohteita eli kiinteistöjä, mutta rahaston kautta sijoittajien on näennäisen helppo päästä eroon sijoituksestaan.
Nousukaudella nämä tuotteet ovatkin oikein hyviä. Rahastot nakuttavat tasaista ja vahvaa tuottoa. Lisäksi sijoittajat pystyvät myymään osuutensa rahastossa, kun rahastoihin virtaa muualta uutta rahaa.
KIINTEISTÖRAHASTOT ovat Suomessa verrattain tuore ilmiö. Vielä vuonna 2013 suomalaisissa kiinteistörahastoissa oli vain 150 miljoonaa euroa pääomia. Viime vuoden lopulla pääomat olivat jo yli yhdeksän miljardia euroa.
Ne ovat myös erinomaisen kannattavaa bisnestä. Kiinteistörahastot toivat varainhoitajille viime vuonna yhteensä satojen miljoonien eurojen palkkiot.
Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Kiinteistörahastoista on nostettu alkuvuoden aikana yhteensä satoja miljoonia euroja. Rahastot ovat siis vetäneet puoleensa rahaa, joka lähtee karkuun heti ongelmien ilmetessä.
Joskus 1980-luvulla tällaista sijoitustyyliä kutsuttiin kai keinotteluksi.
Sijoittajia ei voi syyttää liiaksi. He toimivat aivan rationaalisesti. Kiinteistörahastot toteuttavat lunastuspyyntöjä siinä järjestyksessä kuin sijoittajat niitä jättävät. Koska rahastojen arvot näyttävät reagoivan viiveellä kiinteistömarkkinoiden todelliseen tilanteeseen, sijoittajan kannattaa olla jonon etupäässä. Silloin voi saada rahansa takaisin hyvään kurssiin tai ainakin ennen rahaston sulkeutumista.
Tilannetta voi verrata pankin talletuspakoon. Tosin sillä erotuksella, että viranomaiset takaavat pankkitalletuksille suojan. Kiinteistörahastoon sijoittaneilla ei ole talletussuojan turvaverkkoa allaan.
SPEKULATIIVINEN raha sopii huonosti kiinteistömarkkinoille.
Otetaan esimerkiksi asunnot. Nousukaudella asunnoista on pulaa. Kun asuntorahastoihin tulvii rahaa, rahastot kahmivat markkinoilta asuntoja ja hinnat nousevat yhä korkeammalle.
Kun rahastoihin tulee niin paljon rahaa, ettei asuntoja löydy ostettavaksi, on rakennettava lisää. Asuntorahastot olivat merkittäviä rahoittajia viime vuosien rakennusriehassa.
Kun raha virtaa rahastoista ulos, kääntyy vaikutus päinvastaiseksi. Rahastojen pakkomyynnit painavat asuntojen hintoja alaspäin. Rakennusalalta taas katoaa yksi viime vuosien tärkeimmistä asiakkaista, kun rahastot eivät lähde uusiin hankkeisiin.
SUOMEN talous on jo valmiiksi syklinen. Avoimet kiinteistörahastot lietsovat talouden ylä- ja alamäkiä entistä jyrkemmiksi. Löysä raha saa talouden ylikierroksille ja taantumista tulee niiden ansiosta sitäkin syvempiä.
Kiinteistörahastot eivät ole suinkaan ainoa syy kiinteistö- ja rakennusalan ahdinkoon, mutta niiden äkkinäiset liikkeet tekevät taantumasta pahemman.
Jos avoimet kiinteistörahastot olisivat kiellettyjä ja joku ehdottaisi tällaisten tuotteiden sallimista, hänet naurettaisiin ulos huoneesta.
Nyt avoimet kiinteistörahastot ovat kuitenkin vakiintunut osa suomalaista markkinaa.- Anonyymi
Olipa simät aukaiseva juttu tästä koko kansan kusetuksesta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa simät aukaiseva juttu tästä koko kansan kusetuksesta
Jaa kusetus?
Kenen syy se on, jos asiakas ei tutustu tuotteeseen ennen sijoituspäätöstä?
Kenen syy se on, jos asiakas ei etukäteen yhtään pohdi, miten sijoituskohde käyttäytyy taantumassa tai lamassa? Ei yhtään katso, mitä muualla on tapahtunut vastaavien rahastojen kanssa? Ei yhtään pohdi, voisiko vastaavaa tapahtua myös Suomessa?
Tähän mennessä asuntorahastojen toiminta on ollut ihan ennakko-odotusten mukaista. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos/kun asuntojen kauppa ja hinnat hiipuvat tästä vielä pidemmäksikin aikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa kusetus?
Kenen syy se on, jos asiakas ei tutustu tuotteeseen ennen sijoituspäätöstä?
Kenen syy se on, jos asiakas ei etukäteen yhtään pohdi, miten sijoituskohde käyttäytyy taantumassa tai lamassa? Ei yhtään katso, mitä muualla on tapahtunut vastaavien rahastojen kanssa? Ei yhtään pohdi, voisiko vastaavaa tapahtua myös Suomessa?
Tähän mennessä asuntorahastojen toiminta on ollut ihan ennakko-odotusten mukaista. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos/kun asuntojen kauppa ja hinnat hiipuvat tästä vielä pidemmäksikin aikaa.Kyllä siinä kun liituraita myyjä kertoo ja esitteessä lukee ni mummo saattaa todeksi tuon lunastuslupauksen ottaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa kusetus?
Kenen syy se on, jos asiakas ei tutustu tuotteeseen ennen sijoituspäätöstä?
Kenen syy se on, jos asiakas ei etukäteen yhtään pohdi, miten sijoituskohde käyttäytyy taantumassa tai lamassa? Ei yhtään katso, mitä muualla on tapahtunut vastaavien rahastojen kanssa? Ei yhtään pohdi, voisiko vastaavaa tapahtua myös Suomessa?
Tähän mennessä asuntorahastojen toiminta on ollut ihan ennakko-odotusten mukaista. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos/kun asuntojen kauppa ja hinnat hiipuvat tästä vielä pidemmäksikin aikaa.Ruuvataan Exeliä ja saahaan uusia tuottoja
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa simät aukaiseva juttu tästä koko kansan kusetuksesta
Onhan näistä varoiteltu jo vuonba 2016. Ei taida finanssivalvojalla vaa YLE näkyä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/17/laillista-pyramidipelia-vuokra-asunnoilla
- Anonyymi
Ei oo nyt aivan varmaa milloin rahat saa poissa. Taisi tulla todella pitkä sijoitus….
- Anonyymi
Samma bo here. Eivät maksaneet ainakaan aikaisemman aikataulun mukaan…
- Anonyymi
S-PANKIN kiinteistörahastojen johtajan Ville Yrjölän mukaan sääntömuutoksen tarkoituksena oli yhtenäistää rahastojen säännöt vastaamaan muita S-Pankin kiinteistörahastojen lunastuskäytäntöjä.
Yrjölän mukaan sääntömuutoksissa ei ole myöskään kyse siitä, että rahastot olisivat vaikeuksissa.
Eli kusessa ovat lunareiden- Anonyymi
Talouselämässä oli tänään alla oleva uutinen:(
Sijoittajat säikähtivät: Voivatko rahat jäädä jumiin rahastoon?
Asuntorahastojen ongelmat toivat sijoittajille muistutuksen siitä, ettei epälikvidistä tule likvidiä rahaston ansiosta.
Suosituissa asuntorahastoissa on tänä vuonna ollut paljon lunastuksia, ja se tuottaa rahastoyhtiöille päänvaivaa.
Hitaat rahat. Suosituissa asuntorahastoissa on tänä vuonna ollut paljon lunastuksia, ja se tuottaa rahastoyhtiöille päänvaivaa.KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
Lukuaika noin 2 min
Tänään
6:00
author image
Henri Koponen
Asuntorahastoihin sijoittaneet ovat tänä vuonna joutuneet huomaamaan, ettei varoja saa enää rahastosta pois yhtä sujuvasti kuin ennen. Ålandsbanken ilmoitti syyskuussa siirtävänsä Asuntorahastonsa lunastusten ajankohtaa eteenpäin aiemmin määritellystä.
Jo elokuussa se oli ilmoittanut, että lunastuksista täytyy kertoa puoli vuotta etukäteen aiemman kahden kuukauden sijaan. Lunastusväliä puoleen vuoteen ovat pidentäneet esimerkiksi OP:n Vuokratuotto ja S-Pankin Asunto-rahastot.
Tilaa tästä Talouselämän maksuton uutiskirje
Voiko rahastosijoittaja enää luottaa siihen, että varat saa halutessaan helposti ulos? - Anonyymi
Yrjölä joko kusettaa tai on totaallisesti kuutamolla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yrjölä joko kusettaa tai on totaallisesti kuutamolla
Varmaan molempia;)
- Anonyymi
Sakellakin silmät auenneet ku vilkas tän päivän Kauppalehteä
Raportti karua luettavaa: Näin sijoittajat pakenevat kiinteistörahastoista – Analyytikko Sauli Vilénin mukaan koko totuus selviää vasta vuodenvaihteessa.- Anonyymi
Eipä tässä ehdi mitään tehdä kun ovat niin paskasti lunastettavissa
- Anonyymi
Jaa Sauli on vaan 8 vuotta myöhässä😂😂
- Anonyymi
Korkojen noustessa pitkän nollakorkojakson jälkeen suureksi paisuneen kiinteistösektorin riskit ovat pohdituttaneet FI:tä jo pitkään. Se on usuttanut kiinteistöyhtiöitä pienentämään suhteellista velkataakkaansa joko omistuksiaan myymällä, uutta osakepääomaa hankkimalla tai molemmin keinoin.
Lokakuun alun pyöreän pöydän keskustelujen pohjalle FI tilasi ulkopuoliselta kiinteistökonsultilta liitteineen sadan sivun mittaisen raportin siitä, miten kiinteistöjä hinnoitellaan ja mihin hinnat perustuvat. Sen keskeisiä johtopäätöksiä oli, että hinnoittelu on sijoittajille hyvin läpinäkymätöntä.
”Kertoo rakenteellisesta ongelmasta”
Balder kertoo omassa osavuosikatsauksessaan, että kiinteistöjen arvon mittaaminen on yhtiön sisäinen prosessi.
Vastaavasti esimerkiksi suomalainen Kojamo käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Se ei tarkoita, että arvon mittaamisen tapa välttämättä poikkeaa Balderista, mutta yhtä kaikki Kojamo raportoi viime viikolla 1,7 prosentin alaskirjaukset kiinteistöjensä arvoon heinä–syyskuussa eli tuplasti Balderia suuremmat.
Kiinteistömarkkinaa seuraavan Colliers-yhtiön analyysijohtaja Mikael Söderlundh kertoo Svenska Dagbladetin haastattelussa, että pohjoismaiset kiinteistöyhtiöt ovat alaskirjanneet kiinteistöportfolioitaan noin 6–7 prosentilla viime vuoden tasoista.
Tähän lukuun hän suhtautuu hyvin kriittisesti, kun markkinahinnat ovat samaan aikaan laskeneet 15–20 prosentilla, Söderlundh katsoo.
”Tämä on merkittävää ja kertoo rakenteellisesta ongelmasta arvostuksissa.”
”Balder tekee kuin strutsi”
Aivan erityistä huomiota Ruotsissa on viime aikoina kiinnitetty norjalaiseen kiinteistöyhtiöön Entraan.
Yhtiö teki suuret alaskirjaukset heinä–syyskuun osavuosikatsauksessa ja Ruotsissa yhtiötä seurataan, koska Balder on sen toiseksi suurin yksittäinen omistaja noin 27 prosentin omistusosuudella ja toinen kiinteistöyhtiö Castellum suurin kolmanneksen osuudella.
Castellum teki Entra-omistuksiinsa alaskirjauksen, mutta toistaiseksi Balder ei ole näin tehnyt.
”Balder tekee kuin strutsi. Painaa päänsä hiekkaan ja odottaa myrskyn loppua”, arvioi laskentatoimen tohtori Joachim LandströmDagens industrille- Anonyymi
Ei mee ruottissakaan nää aivan lankulle. Noo tietääpä sit kuinka kujalla suomen valvoja näistä on🥶
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mee ruottissakaan nää aivan lankulle. Noo tietääpä sit kuinka kujalla suomen valvoja näistä on🥶
Hurjaa on meno muuallaki
Yritäppä lunastaa vai liikekiinteistörahastosta ja kohta luuri pirisee myyntimieheltä
”ny ei kantsi lunastaa ku hinta laskenu ja sen lisäks meillä tosi hyvät vuokralaiset”
- Anonyymi
Mulla on kyllä vahva käsitys pienestä riskistä näiden rahastojen kohdalla. Niihinhän tulee vuokratuloja vai miten se menee?
- Anonyymi
Ja menee kaikenlaisia kuluja. Palkkioiden takia näitä myydään sanoi alalla oleva kaiffari.
Näistä oli joskus juttu lehdessä. Joku fiksumpi oli käynyt luvut läpi. Vuokrat eivät kattaneet edes kuluja.
- Anonyymi
Itellä lunastuksessa näitä eQ:n ja UB:n kautta. Saahas nährä miten äijän käy.
- Anonyymi
Toivotaan että sijoitukset näkyy joskus taksisin omalla tilillä🥶
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivotaan että sijoitukset näkyy joskus taksisin omalla tilillä🥶
Ei ole vielä näkynyt. Kulut oli kyllä veloitettu ja rahaa ei sitten muuhun ole jäänytkään.
Vanhemmilleni tuputettu tälläista paskaa vielä velkarahalla vivutettuns. Tappio 12 kk -28% sisältäen rahaston tappion, kulut ja velan korko.
Ihmetyttää millaisilla papereilla tälläinen kombo on myyty 82 vuotiaalle isälleni. Hänen käsitys sijoituksen riskitasosta ”matala” muutui kertarysäyksellä.
Nyt myyntimies tuputtaa äidilleni jotain uusiutuvaa energiaa rinnalle jossa yllättäen on taas matala riski.
- Anonyymi
On varmasti ostaja maksanut parikyt pinnaa ylimääräistä näistä kohteista😂
Lehdistötiedote
1.12.2023, klo 9:00
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt on myynyt 15 palveluasumiskiinteistöä Northern Horizonin edustamalle rahastolle. Kauppahinta on 75 miljoonaa euroa.
”Kiinteistöjen transaktiomarkkina on edelleen hyvin hiljainen. Tekemämme kauppa on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että yhteiskuntakiinteistösegmentti on kiinnostava myös tällaisessa markkinassa. Kaupan jälkeen eQ Yhteiskuntakiinteistön 120 kohteesta lähes 70 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja Tampereella ja loput pääosin yliopistokaupungeissa. Kiinteistöjen lukumäärä salkussa pienenee ja samalla yksikkökoko kasvaa, mikä tehostaa rahaston toimintaa. Northern Horizon ostajana on arvostettu toimija hoivakotikiinteistöjen omistajana” toteaa eQ Varainhoidon kiinteistösijoitusten johtaja Tero Estovirta.
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt on perustettu vuonna 2012. Rahaston kiinteistöomaisuus oli syyskuun 2023 lopussa 2,1 miljardia euroa. Rahasto on Suomen suurin yhteiskuntakiinteistöjen omistaja ja kehittäjä. Kiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja valituissa kasvukeskuksissa. Kiinteistösalkku on tasapainoisesti hajautettu myös kohdetyypin mukaan.
Helsinki 1.12.2023
eQ Varainhoito Oy - Anonyymi
Nyt menee juntturaan A-Huijareiden rahasto👍🏻🥲
PANKKIIRILIIKE Alexandria on viimeisin kiinteistörahastonsa sääntöjä rukannut yhtiö.
Sääntömuutoksen seurauksena Alexandrian kiinteistörahastoon sijoittaneiden on aiempaa vaikeampi nostaa varojaan rahastosta. Jatkossa sijoittajat pystyvät lunastamaan varojaan Alexandrian kiinteistörahastosta kahdesti vuodessa, kun aiemmin varoja pystyi nostamaan rahastosta kolmen kuukauden välein.
Koska lunastusikkunoita on puolen vuoden välein ja lunastuksista pitää ilmoittaa puoli vuotta ennen lunastusta, voi Alexandrian asiakas joutua odottamaan varojaan jatkossa jopa vuoden ajan.
Alexandria kertoi asiasta maanantaina tiedotteella. Yhtiö perustelee sääntömuutoksia muiden rahastojen tekemillä sääntömuutoksilla. Alexandrian rahasto sijoittaa varansa edelleen muihin kiinteistörahastoihin, joten se joutuu mukautumaan alla olevien rahastojen lunastusaikatauluihin.
Lisäksi Alexandria viittaa perusteluissa Finanssivalvonnan antamiin ohjeistuksiin ja osuudenomistajien etuun.
Alexandrian kiinteistörahastossa oli syyskuun lopulla noin 250 miljoonaa euroa pääomia ja 5 000 osuudenomistajaa. Rahastosta lunastettiin tammi–syyskuun aikana kuusi miljoonaa euroa. Luvuissa eivät näy vielä syksyn lunastusikkunassa mahdollisesti tehdyt lunastukset.
ALEXANDRIAN lisäksi monet muutkin suomalaiset kiinteistörahastot varautuvat asiakasvarojen lunastuksiin.
Aktia tiedotti kahden kiinteistörahaston sääntömuutoksesta marraskuussa. Muutoksen seurauksena kyseisiin rahastoihin sijoittaneiden pitää ilmoittaa lunastuksista puoli vuotta etukäteen. Alle 10 000 euron nostoja voi tehdä kolmen kuukauden varoajalla.
OP kertoi uusimmasta sääntömuutoksesta kolmeen kiinteistörahastoonsa viime viikolla. Sääntömuutosten seurauksena OP voi rajoittaa lunastuksia tai keskeyttää lunastukset kokonaan aiempaa helpommin.
”Sääntömuutoksella haluamme varmistaa, ettei rahasto joudu myymään sijoituksia merkittävästi käypää markkina-arvoa alemmalla hinnalla”, OP perusteli asiaa tiedotteessa.
”Korkojen nousu ja hidas talouskasvu ovat vaikuttaneet myös kiinteistömarkkinaan. Ammattimaisen kiinteistömarkkinan kaupankäyntivolyymi on edelleen kovin alhainen ja rakentamisen aloitusten määrä vähenee reilusti edellisvuosista. Kun uusi tasapaino korkojen osalta löytyy, inflaatio alenee riittävästi, ja varsinkin kun uudisrakentaminen reagoi kysyntään viiveellä, on hinnoilla taas taipumus lähteä nousuun”, OP kertoo.
Kyseessä oli jo toinen sääntömuutos OP:n kiinteistörahastoissa tänä vuonna. Kesällä OP harvensi rahastojen lunastusajankohtia aiemmasta.
Myös Ålandsbanken, S-Pankki sekä Lähi-Tapiola ovat muuttaneet kiinteistörahastojensa sääntöjä tänä vuonna. Sääntömuutoksien seurauksena jopa satojentuhansien rahastosijoittajien on aiempaa vaikeampi saada varojaan ulos rahastoista.
SÄÄNTÖMUUTOSTEN lisäksi kaksi suomalaista kiinteistörahastoa on lykännyt asiakasvarojen lunastuksia syksyn aikana.
Suomen toiseksi suurin asuntorahasto, Ålandsbankenin asuntorahasto, kertoi syyskuun lopulla siirtävänsä lunastusten maksuajankohtaa lokakuulta ”myöhempään ajankohtaan”. Yhtiö perusteli lykkäystä asuntojen pitkillä myyntiajoilla. Kyseisessä rahastossa on noin 540 miljoonaa euroa pääomia. Lunastuksia on kertynyt alkuvuoden aikana yli 60 miljoonaa euroa.
Varainhoitaja Mandatumin kiinteistörahasto tiedotti lokakuun alussa, että se lykkää lunastusten maksuajankohtaa Ålandsbankenin tapaan ”myöhempään ajankohtaan”. Mandatum ei perustellut asiaa tiedotteessa sen tarkemmin.
KIINTEISTÖRAHASTOT kasvoivat vauhdikkaasti 2010-luvulla ja koronakriisin aikana, kun asuntojen ja kiinteistöjen hintakehitys oli suotuisaa. Niissä on lähemmäs kymmenen miljardia euroa sijoittajien varoja.
Rahastojen tilanne vaikuttaa kuitenkin kiperältä nykyisessä tilanteessa. Rahastoraportti-julkaisun mukaan suomalaisista kiinteistörahastoista on nostettu tämän vuoden aikana satoja miljoonia euroja pääomia.
Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdanne on viilentynyt selvästi edellisen puolentoista vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat suurissa kaupungeissa lokakuussa kahdeksan prosenttia alempana kuin vuotta aiemmin. Asuntojen myyntimäärät ovat vähentyneet murto-osaan nousukauden lukemista. - Anonyymi
Mitä helvetin käypää markkina-arvoa alemmalla hinnalla? Eikö se markkinahinta ole se jolla kauppa toteutuu??
Koko kansan kusetusta.- Anonyymi
Vain pankkiiri tuon voi ymmärtää😂 Mun talo on oikeasti miljoonan euron hintainen. Markkina haluaa nyt vaan käydä sillä kauppaa seitsemäänsataantonniin. Mut ihan aikuisten oikeesti kyllä se millin talo on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain pankkiiri tuon voi ymmärtää😂 Mun talo on oikeasti miljoonan euron hintainen. Markkina haluaa nyt vaan käydä sillä kauppaa seitsemäänsataantonniin. Mut ihan aikuisten oikeesti kyllä se millin talo on.
Miulla se on kahren miljuunan lukaali. Markkinat on väärässä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miulla se on kahren miljuunan lukaali. Markkinat on väärässä
Joo perskule ku ei markkina ja pankki ymmärrä munkaan luukun arvoa. Omasta ja äitin mielestä toista milliä ku on nii kivasti sisustettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain pankkiiri tuon voi ymmärtää😂 Mun talo on oikeasti miljoonan euron hintainen. Markkina haluaa nyt vaan käydä sillä kauppaa seitsemäänsataantonniin. Mut ihan aikuisten oikeesti kyllä se millin talo on.
Minun yksiö on sitten neljän miljoonan arvoinen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minun yksiö on sitten neljän miljoonan arvoinen
Meidän kesämökki ilman sähköä ja vettä kyllä millin ylittää. Jos asentaisi vesiputken tulisi tuntuva 11%”alkutuotto”😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän kesämökki ilman sähköä ja vettä kyllä millin ylittää. Jos asentaisi vesiputken tulisi tuntuva 11%”alkutuotto”😂
Laitahan vielä puucee velalla ja oot ”täydessä sijoitusasteessa”. Kukut laskee😝
- Anonyymi
Nyt kyykkäs molemmat United Bankersin exel rahastot. Rahastot muuttivat sääntöjään radikaalisti eikä kiinteistöjä enää tarvitse myydä lunastusten takia. Elikkä lyhyt suomennos jumissa nämäkin! Rahasto toki ottaa omansa vaikka sijoittaja ei rahoja saa ulos.
eQ:lla molemmat ”varmatuottoiset” rahastot sukelsi taas yli neljä prossaa Q3/23 aikana.
Alkaa ilmeisesti kaikki koko kansan kusetusrahastot olla jumissa..- Anonyymi
Eikait yksikään rahasto voi merkittävästi poiketa markkinoiden kehityksestä. Rahastojen myyjät tosin kertovat aivan toista tarinaa…
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikait yksikään rahasto voi merkittävästi poiketa markkinoiden kehityksestä. Rahastojen myyjät tosin kertovat aivan toista tarinaa…
Tuli muutokset United Bankersilta ja samalla sain tietää heidän kautta hankittujen EQ rahastojen tilasta.
Ei myyjä liikaa asiasta ole ilmoitellu… - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikait yksikään rahasto voi merkittävästi poiketa markkinoiden kehityksestä. Rahastojen myyjät tosin kertovat aivan toista tarinaa…
Rahastojen myyntimiehet (asiantuntijat) saavat osan rahaston palkkioista palkkioina tai palkkana. He nyt viimeisenä kehottavat sinua nostamaan rahoja poissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikait yksikään rahasto voi merkittävästi poiketa markkinoiden kehityksestä. Rahastojen myyjät tosin kertovat aivan toista tarinaa…
Eikait nämä voi mitään oikeata tuottoa tuottaa ku kulut käy läpi? Varmasti kivoja rahastoja myyjille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rahastojen myyntimiehet (asiantuntijat) saavat osan rahaston palkkioista palkkioina tai palkkana. He nyt viimeisenä kehottavat sinua nostamaan rahoja poissa.
Ei ne tosiaan tapa lypsävää lehmää….
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikait yksikään rahasto voi merkittävästi poiketa markkinoiden kehityksestä. Rahastojen myyjät tosin kertovat aivan toista tarinaa…
Titanium voi. Tämä toki osoittaa kuinka luotettavaa arviointi näissä on.
-15% kun sulaa poissa lisää niin kansa viimeistään tajuaa kusetuksen.
- Anonyymi
Ensimmäinen rahasto lakkautetaan ja rahasto joutuu myymään kaikki kiinteistöt salkusta. Rahaston tuotto alusta huimat -29 % (sisältää ulos maksetut tuotot) ilmoitus lakkauttamisesta on luettavissa yhtiön nettisivuilta.
Ilmoitus Investors House Rahastot Oy:n hallinnoiman sijoitusrahaston lakkauttamisesta
Investors House Rahastot Oy:n hallinnoiman Erikoissijoitusrahasto Investors Tuottokiinteistöjen rahasto-osuudenomistajien määrä on alittanut laissa edellytetyn vähimmäismäärän eli 30:n rahasto-osuudenomistajan rajan 31.10.2023. Rahaston kiinteistökohteista kaikki muut yhtä lukuun ottamatta on jo myyty.
Edellä mainitusta syistä Investors House Rahastot Oy:n hallitus on 13.12.2023 pitämässään kokouksessa päättänyt lakkauttaa Erikoissijoitusrahasto Investors Tuottokiinteistöt. Lakkauttamispäätöksen seurauksena merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottaminen keskeytetään. Lisäksi hallinnointipalkkion periminen keskeytetään 13.12.2023 alkaen.
Lakkauttamispäätöksen seurauksena rahaston varat muutetaan rahaksi ja niistä vähennetään mahdolliset velat, jonka jälkeen rahaston varallisuus jaetaan kokonaisuudessaan rahaston rahasto-osuudenomistajille heidän omistamiensa rahasto-osuuksien suhteessa. Riippuen realisaation etenemisestä varoja voidaan jakaa useammassa erässä alkaen vuoden 2024 ensimmäisestä kvartaalista lukien.
Rahastoyhtiö laatii lakkauttamisesta lopputilityksen, joka tullaan julkaisemaan rahastoyhtiön verkkosivuilla osoitteessa investorshouserahastot.fi
Ei yllättäisi jos vastaavia uutisia putkahtelisi lisää vuoden alussa...- Anonyymi
Nyt paukahti eQn exeli jumiin ja UBlla ollaan kans paskat housussa. Omien fundien lisäksi myyneet näitä aivan helvetisti. Liikaa vipua liikaa kipua
03.01.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahaston sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee joulukuun 2023 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja, joita on yhteensä noin 50 MEUR. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt tulee maksamaan 31.12.2023 lunastukset normaalisti tammikuun 2024 alkupäivinä.
Korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun. Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä. Lunastusten siirron tarkoitus on säilyttää rahaston toiminta vakaalla pohjalla sekä varmistaa riittävä likviditeetti ja hallittu siirtymä nykyisen, epänormaalin markkinatilanteen yli. Rahaston kiinteistösalkku sijaitsee pääosin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Kiinteistösalkun tilanne on hyvä ja sen kohteiden vuokrat nousevat tammikuussa pääosassa vuokrasopimuksia noin 5 prosenttia.
Lisätietoja on saatavilla asiakasyhteyshenkilöltänne ja eQ Asiakaspalvelusta asiakaspalvelu(at)eq.fi, puh. 09-6817 8700.
Ystävällisin terveisin,
eQ Rahastoyhtiö - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt paukahti eQn exeli jumiin ja UBlla ollaan kans paskat housussa. Omien fundien lisäksi myyneet näitä aivan helvetisti. Liikaa vipua liikaa kipua
03.01.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahaston sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee joulukuun 2023 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja, joita on yhteensä noin 50 MEUR. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt tulee maksamaan 31.12.2023 lunastukset normaalisti tammikuun 2024 alkupäivinä.
Korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun. Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä. Lunastusten siirron tarkoitus on säilyttää rahaston toiminta vakaalla pohjalla sekä varmistaa riittävä likviditeetti ja hallittu siirtymä nykyisen, epänormaalin markkinatilanteen yli. Rahaston kiinteistösalkku sijaitsee pääosin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Kiinteistösalkun tilanne on hyvä ja sen kohteiden vuokrat nousevat tammikuussa pääosassa vuokrasopimuksia noin 5 prosenttia.
Lisätietoja on saatavilla asiakasyhteyshenkilöltänne ja eQ Asiakaspalvelusta asiakaspalvelu(at)eq.fi, puh. 09-6817 8700.
Ystävällisin terveisin,
eQ RahastoyhtiöMitähän kommentoi Eero Testovirta😂😂😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän kommentoi Eero Testovirta😂😂😂
Pitää rahastoa jumissa mahdollisimman pitkään. Hallinnointipalkkiot juoksee varmasti eikä sijoittaja saa rahojaan ulos.
Säälittävää toimintaa valvojalta kun päästi nämä hokkuspokkusrahastot Suomen markkinoille. Olisivat hieman tutkineet miten vastaavat jumittivat maailmalla jo ennen finanssikriisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän kommentoi Eero Testovirta😂😂😂
Testo Tero selittää huijauksiaan Arvopaperissa tänään. Sitten kun on likvidiä saa asiakkaat varansa.
Likvidin puute ei estä Teroa veloittamasta hallinnointikuluja.
Metsälehdessä taas kerrotaan millaista
Kusettamista metsärahastot on.
Kiinteistörahastoissa kuohuu jälleen. Eq:n liikekiinteistöihin sijoittava rahasto kertoi tammikuun alussa lykkäävänsä lunastusten maksamista. Yhtiön julkaiseman tiedotteen mukaan lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Lunastuksia on maksamatta yhtiön mukaan joulukuulta noin 50 miljoonan euron edestä.
Eq:n mukaan korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun.
Pörssin tuloskausi: Tilaa Arvopaperin maksuton Tuloskausi-uutiskirje
”Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä”, yhtiö kertoi tiedotteessa.
Milloin sijoittajat saavat lunastamansa varat takaisin, eQ:n kiinteistösijoitusten johtaja Tero Estovirta?
Sitten kun likviditeettiä on riittävästi. Puhutaan siis kuukausista eikä viikoista. Ensisijaisesti tiedotetaan saman tien kaikkia osuudenomistajia. Sitä en pysty vielä tarkalleen sanomaan, että kuinka kauan tässä kestää.”
Estovirran mukaan taustalla on kiinteistömarkkinan iso kuva. Transaktiovolyymit ovat matalammat kuin aikaisempina vuosina.
”Varat pitää hankkia, kun hinta ja aika ovat oikeita. Sen takia lykkäys tehdään.”
Estovirta ei osaa arvioida vielä seurauksia. Yhtiöllä on asiakkainaan paljon ammattimaisia sijoittajia, joille kiinteistösijoitukset ovat strategisia.
”Tämä on sopeutumista markkinatilanteeseen. Vaikutukset nähdään pitkässä juoksussa.”
Liikekiinteistöissä etätyöskentely on muuttanut toimistotilojen kysyntää. Yhdysvalloissa markkina on ollut kovassa stressitestissä. Esimerkiksi San Franciscossa vuonna 2019 valmistuneen toimistorakennuksen arvo oli neljä vuotta sitten 300 miljoonaa dollaria. Korkojen nousun ja kysynnän laskun vuoksi sen myytiin viime vuonna noin 60 miljoonalla dollarilla eli arvonlaskua kertyi 80 prosenttia.
”Käyttöasteet ovat tulleet hurjasti alas myös Suomessa. Toisaalta vaikutus on ollut vähäisempi esimerkiksi hyvällä sijainnilla olevissa kauppakeskuksissa. Markkina on siinä mielessä monimuotoisempi asuntomarkkinoihin verrattuna”, Inderesin analyytikko Sauli Vilén sanoo.
Vilénin mukaan huomattavasti suuremmassa yhteiskuntakiinteistörahastossa transaktioita on saatu toteutettua, ja lunastukset pystytty täten maksamaan.
Viime vuonna myös S-Pankin ja Alexandrian kiinteistörahastot kertoivat lykkäävänsä lunastuksia. S-Pankin kahdessa kiinteistörahastoissa lykkäys tarkoitti sitä, että lunastaminen kestää vähintään puoli vuotta. Aikaisemmin lunastettavat varat pystyi saamaan parhaimmillaan muutamassa päivässä, kun arvolaskenta oli suoritettu.
Alexandrian kiinteistörahastoista varoja voidaan nostaa jatkossa kahdesti vuodessa, kun aikaisemmin varoja pystyi nostamaan kolmen kuukauden välein.
Analyytikon mukaan käänne saattaa olla tulossa
Eq:n rahaston säännöt sallivat lunastusten lykkäyksen. Vilénin mukaan yhtiön tulee saada velkavipua alas kiinteistöjen arvojen laskiessa, sillä sääntöjen mukaan velkaa saa olla enintään 50 prosenttia. Vilén on samaa mieltä Estovirran kanssa siitä, että transaktiomarkkina on ollut viime aikoina todella hiljainen.
”Kiinteistöt eivät ole likvidi omaisuuserä ja nykyisen kaltainen stressitilanne osoittaa sen hyvin. Rahastojen kannalta on ollut ongelmallista myös se, että pankkien halukkuus rahoittaa kiinteistörahastoja on laskenut selvästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.”
Vilénin arvion mukaan markkinasentimentti oli viime vuoden toisella vuosipuoliskolla todella pessimistinen. Hänen mukaansa on kiinnostavaa nähdä, miten paljon lunastuksia on jonossa, kun rahastot lopulta maksavat kumuloituneet lunastukset.
”Lykkäysten jälkeen lunastusten määrä nähdään heinäkuussa eli viive on todella merkittävä. On kiinnostavaa nähdä, miten paljon kiinteistörahastojen arvot ovat kehittyneet heinä–joulukuussa ja miten tämä on vaikuttanut lunastuksiin. Sitähän ei nyt ulkopuoliset pysty tietämään.”
Vilén ei osaa arvioida, että mikä kiinteistörahasto voisi olla seuraavana lykkäämässä lunastuksia. Yhtälö on kuitenkin vaikea kaikille kiinteistöihin sijoittaville rahastoille.
”On ihan selvää, että kun transaktiot hiipuvat ja tulee lunastuksia paljon, niin tämä ei ole rahastoille helppo kombinaatio.”
Laskevat euriborit voivat vilkastuttaa markkinaa tänä vuonna. Vilén pitää kuitenkin optimistisena arviona, että kiinteistörahastojen nettomerkinnät olisivat tänä vuonna plussalla.
”Tilanne elää koko ajan.” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt paukahti eQn exeli jumiin ja UBlla ollaan kans paskat housussa. Omien fundien lisäksi myyneet näitä aivan helvetisti. Liikaa vipua liikaa kipua
03.01.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahaston sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee joulukuun 2023 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja, joita on yhteensä noin 50 MEUR. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt tulee maksamaan 31.12.2023 lunastukset normaalisti tammikuun 2024 alkupäivinä.
Korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun. Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä. Lunastusten siirron tarkoitus on säilyttää rahaston toiminta vakaalla pohjalla sekä varmistaa riittävä likviditeetti ja hallittu siirtymä nykyisen, epänormaalin markkinatilanteen yli. Rahaston kiinteistösalkku sijaitsee pääosin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Kiinteistösalkun tilanne on hyvä ja sen kohteiden vuokrat nousevat tammikuussa pääosassa vuokrasopimuksia noin 5 prosenttia.
Lisätietoja on saatavilla asiakasyhteyshenkilöltänne ja eQ Asiakaspalvelusta asiakaspalvelu(at)eq.fi, puh. 09-6817 8700.
Ystävällisin terveisin,
eQ RahastoyhtiöSamainen rahasto näyttää olevan kyseessä joka vaimoni sijoituksille tarjottiin turvallisena vaihtoehtona.
Vaimoni sai vasta eilen tiedon huom! netistä rahaston vaikeuksista.
Vaikka kyseessä on eläkeläisten pienet säästöt sapettaa silti suunnattomasti tapa jolla Tampereella toimiva neuvojamme siirrätti vaimoni osakeissa olevat säästöt tähän liikekiinteistöön ja johonkin metsärahastoon.
Itse pidin rahani osakkeissa ja kolmen vuoden ajalta jäänyt muutakin kuin kuluja käteen.
Jälkiviisaana kierrämme kaikki nämä turvalliseksi mainostetut vaihtoehdot kaukaa ja pidämme sen osan varoista pankkitilillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testo Tero selittää huijauksiaan Arvopaperissa tänään. Sitten kun on likvidiä saa asiakkaat varansa.
Likvidin puute ei estä Teroa veloittamasta hallinnointikuluja.
Metsälehdessä taas kerrotaan millaista
Kusettamista metsärahastot on.
Kiinteistörahastoissa kuohuu jälleen. Eq:n liikekiinteistöihin sijoittava rahasto kertoi tammikuun alussa lykkäävänsä lunastusten maksamista. Yhtiön julkaiseman tiedotteen mukaan lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Lunastuksia on maksamatta yhtiön mukaan joulukuulta noin 50 miljoonan euron edestä.
Eq:n mukaan korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun.
Pörssin tuloskausi: Tilaa Arvopaperin maksuton Tuloskausi-uutiskirje
”Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä”, yhtiö kertoi tiedotteessa.
Milloin sijoittajat saavat lunastamansa varat takaisin, eQ:n kiinteistösijoitusten johtaja Tero Estovirta?
Sitten kun likviditeettiä on riittävästi. Puhutaan siis kuukausista eikä viikoista. Ensisijaisesti tiedotetaan saman tien kaikkia osuudenomistajia. Sitä en pysty vielä tarkalleen sanomaan, että kuinka kauan tässä kestää.”
Estovirran mukaan taustalla on kiinteistömarkkinan iso kuva. Transaktiovolyymit ovat matalammat kuin aikaisempina vuosina.
”Varat pitää hankkia, kun hinta ja aika ovat oikeita. Sen takia lykkäys tehdään.”
Estovirta ei osaa arvioida vielä seurauksia. Yhtiöllä on asiakkainaan paljon ammattimaisia sijoittajia, joille kiinteistösijoitukset ovat strategisia.
”Tämä on sopeutumista markkinatilanteeseen. Vaikutukset nähdään pitkässä juoksussa.”
Liikekiinteistöissä etätyöskentely on muuttanut toimistotilojen kysyntää. Yhdysvalloissa markkina on ollut kovassa stressitestissä. Esimerkiksi San Franciscossa vuonna 2019 valmistuneen toimistorakennuksen arvo oli neljä vuotta sitten 300 miljoonaa dollaria. Korkojen nousun ja kysynnän laskun vuoksi sen myytiin viime vuonna noin 60 miljoonalla dollarilla eli arvonlaskua kertyi 80 prosenttia.
”Käyttöasteet ovat tulleet hurjasti alas myös Suomessa. Toisaalta vaikutus on ollut vähäisempi esimerkiksi hyvällä sijainnilla olevissa kauppakeskuksissa. Markkina on siinä mielessä monimuotoisempi asuntomarkkinoihin verrattuna”, Inderesin analyytikko Sauli Vilén sanoo.
Vilénin mukaan huomattavasti suuremmassa yhteiskuntakiinteistörahastossa transaktioita on saatu toteutettua, ja lunastukset pystytty täten maksamaan.
Viime vuonna myös S-Pankin ja Alexandrian kiinteistörahastot kertoivat lykkäävänsä lunastuksia. S-Pankin kahdessa kiinteistörahastoissa lykkäys tarkoitti sitä, että lunastaminen kestää vähintään puoli vuotta. Aikaisemmin lunastettavat varat pystyi saamaan parhaimmillaan muutamassa päivässä, kun arvolaskenta oli suoritettu.
Alexandrian kiinteistörahastoista varoja voidaan nostaa jatkossa kahdesti vuodessa, kun aikaisemmin varoja pystyi nostamaan kolmen kuukauden välein.
Analyytikon mukaan käänne saattaa olla tulossa
Eq:n rahaston säännöt sallivat lunastusten lykkäyksen. Vilénin mukaan yhtiön tulee saada velkavipua alas kiinteistöjen arvojen laskiessa, sillä sääntöjen mukaan velkaa saa olla enintään 50 prosenttia. Vilén on samaa mieltä Estovirran kanssa siitä, että transaktiomarkkina on ollut viime aikoina todella hiljainen.
”Kiinteistöt eivät ole likvidi omaisuuserä ja nykyisen kaltainen stressitilanne osoittaa sen hyvin. Rahastojen kannalta on ollut ongelmallista myös se, että pankkien halukkuus rahoittaa kiinteistörahastoja on laskenut selvästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.”
Vilénin arvion mukaan markkinasentimentti oli viime vuoden toisella vuosipuoliskolla todella pessimistinen. Hänen mukaansa on kiinnostavaa nähdä, miten paljon lunastuksia on jonossa, kun rahastot lopulta maksavat kumuloituneet lunastukset.
”Lykkäysten jälkeen lunastusten määrä nähdään heinäkuussa eli viive on todella merkittävä. On kiinnostavaa nähdä, miten paljon kiinteistörahastojen arvot ovat kehittyneet heinä–joulukuussa ja miten tämä on vaikuttanut lunastuksiin. Sitähän ei nyt ulkopuoliset pysty tietämään.”
Vilén ei osaa arvioida, että mikä kiinteistörahasto voisi olla seuraavana lykkäämässä lunastuksia. Yhtälö on kuitenkin vaikea kaikille kiinteistöihin sijoittaville rahastoille.
”On ihan selvää, että kun transaktiot hiipuvat ja tulee lunastuksia paljon, niin tämä ei ole rahastoille helppo kombinaatio.”
Laskevat euriborit voivat vilkastuttaa markkinaa tänä vuonna. Vilén pitää kuitenkin optimistisena arviona, että kiinteistörahastojen nettomerkinnät olisivat tänä vuonna plussalla.
”Tilanne elää koko ajan.”Steroidi Terollahan lopahtaa osinkojen juoksu mikäli varoja aletaan maksaa ulos:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testo Tero selittää huijauksiaan Arvopaperissa tänään. Sitten kun on likvidiä saa asiakkaat varansa.
Likvidin puute ei estä Teroa veloittamasta hallinnointikuluja.
Metsälehdessä taas kerrotaan millaista
Kusettamista metsärahastot on.
Kiinteistörahastoissa kuohuu jälleen. Eq:n liikekiinteistöihin sijoittava rahasto kertoi tammikuun alussa lykkäävänsä lunastusten maksamista. Yhtiön julkaiseman tiedotteen mukaan lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Lunastuksia on maksamatta yhtiön mukaan joulukuulta noin 50 miljoonan euron edestä.
Eq:n mukaan korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun.
Pörssin tuloskausi: Tilaa Arvopaperin maksuton Tuloskausi-uutiskirje
”Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä”, yhtiö kertoi tiedotteessa.
Milloin sijoittajat saavat lunastamansa varat takaisin, eQ:n kiinteistösijoitusten johtaja Tero Estovirta?
Sitten kun likviditeettiä on riittävästi. Puhutaan siis kuukausista eikä viikoista. Ensisijaisesti tiedotetaan saman tien kaikkia osuudenomistajia. Sitä en pysty vielä tarkalleen sanomaan, että kuinka kauan tässä kestää.”
Estovirran mukaan taustalla on kiinteistömarkkinan iso kuva. Transaktiovolyymit ovat matalammat kuin aikaisempina vuosina.
”Varat pitää hankkia, kun hinta ja aika ovat oikeita. Sen takia lykkäys tehdään.”
Estovirta ei osaa arvioida vielä seurauksia. Yhtiöllä on asiakkainaan paljon ammattimaisia sijoittajia, joille kiinteistösijoitukset ovat strategisia.
”Tämä on sopeutumista markkinatilanteeseen. Vaikutukset nähdään pitkässä juoksussa.”
Liikekiinteistöissä etätyöskentely on muuttanut toimistotilojen kysyntää. Yhdysvalloissa markkina on ollut kovassa stressitestissä. Esimerkiksi San Franciscossa vuonna 2019 valmistuneen toimistorakennuksen arvo oli neljä vuotta sitten 300 miljoonaa dollaria. Korkojen nousun ja kysynnän laskun vuoksi sen myytiin viime vuonna noin 60 miljoonalla dollarilla eli arvonlaskua kertyi 80 prosenttia.
”Käyttöasteet ovat tulleet hurjasti alas myös Suomessa. Toisaalta vaikutus on ollut vähäisempi esimerkiksi hyvällä sijainnilla olevissa kauppakeskuksissa. Markkina on siinä mielessä monimuotoisempi asuntomarkkinoihin verrattuna”, Inderesin analyytikko Sauli Vilén sanoo.
Vilénin mukaan huomattavasti suuremmassa yhteiskuntakiinteistörahastossa transaktioita on saatu toteutettua, ja lunastukset pystytty täten maksamaan.
Viime vuonna myös S-Pankin ja Alexandrian kiinteistörahastot kertoivat lykkäävänsä lunastuksia. S-Pankin kahdessa kiinteistörahastoissa lykkäys tarkoitti sitä, että lunastaminen kestää vähintään puoli vuotta. Aikaisemmin lunastettavat varat pystyi saamaan parhaimmillaan muutamassa päivässä, kun arvolaskenta oli suoritettu.
Alexandrian kiinteistörahastoista varoja voidaan nostaa jatkossa kahdesti vuodessa, kun aikaisemmin varoja pystyi nostamaan kolmen kuukauden välein.
Analyytikon mukaan käänne saattaa olla tulossa
Eq:n rahaston säännöt sallivat lunastusten lykkäyksen. Vilénin mukaan yhtiön tulee saada velkavipua alas kiinteistöjen arvojen laskiessa, sillä sääntöjen mukaan velkaa saa olla enintään 50 prosenttia. Vilén on samaa mieltä Estovirran kanssa siitä, että transaktiomarkkina on ollut viime aikoina todella hiljainen.
”Kiinteistöt eivät ole likvidi omaisuuserä ja nykyisen kaltainen stressitilanne osoittaa sen hyvin. Rahastojen kannalta on ollut ongelmallista myös se, että pankkien halukkuus rahoittaa kiinteistörahastoja on laskenut selvästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.”
Vilénin arvion mukaan markkinasentimentti oli viime vuoden toisella vuosipuoliskolla todella pessimistinen. Hänen mukaansa on kiinnostavaa nähdä, miten paljon lunastuksia on jonossa, kun rahastot lopulta maksavat kumuloituneet lunastukset.
”Lykkäysten jälkeen lunastusten määrä nähdään heinäkuussa eli viive on todella merkittävä. On kiinnostavaa nähdä, miten paljon kiinteistörahastojen arvot ovat kehittyneet heinä–joulukuussa ja miten tämä on vaikuttanut lunastuksiin. Sitähän ei nyt ulkopuoliset pysty tietämään.”
Vilén ei osaa arvioida, että mikä kiinteistörahasto voisi olla seuraavana lykkäämässä lunastuksia. Yhtälö on kuitenkin vaikea kaikille kiinteistöihin sijoittaville rahastoille.
”On ihan selvää, että kun transaktiot hiipuvat ja tulee lunastuksia paljon, niin tämä ei ole rahastoille helppo kombinaatio.”
Laskevat euriborit voivat vilkastuttaa markkinaa tänä vuonna. Vilén pitää kuitenkin optimistisena arviona, että kiinteistörahastojen nettomerkinnät olisivat tänä vuonna plussalla.
”Tilanne elää koko ajan.”Näähän on kaikki tasaista tuottoa lupaavat rahastot helvetin kalliita ja täyttä sontaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testo Tero selittää huijauksiaan Arvopaperissa tänään. Sitten kun on likvidiä saa asiakkaat varansa.
Likvidin puute ei estä Teroa veloittamasta hallinnointikuluja.
Metsälehdessä taas kerrotaan millaista
Kusettamista metsärahastot on.
Kiinteistörahastoissa kuohuu jälleen. Eq:n liikekiinteistöihin sijoittava rahasto kertoi tammikuun alussa lykkäävänsä lunastusten maksamista. Yhtiön julkaiseman tiedotteen mukaan lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Lunastuksia on maksamatta yhtiön mukaan joulukuulta noin 50 miljoonan euron edestä.
Eq:n mukaan korkojen ennätyksellisen nopea nousu ja inflaatio ovat johtaneet kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun, rahoitusympäristön kiristymiseen sekä kustannusten nousuun.
Pörssin tuloskausi: Tilaa Arvopaperin maksuton Tuloskausi-uutiskirje
”Edellä mainituista muutoksista johtuen myös kiinteistöjen transaktiomarkkina on ollut erittäin hiljainen jo useita vuosineljänneksiä. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea vallitsevasta markkinatilanteesta, jossa kiinteistökauppaa ei rahoituksen kiristymisen vuoksi juurikaan käydä”, yhtiö kertoi tiedotteessa.
Milloin sijoittajat saavat lunastamansa varat takaisin, eQ:n kiinteistösijoitusten johtaja Tero Estovirta?
Sitten kun likviditeettiä on riittävästi. Puhutaan siis kuukausista eikä viikoista. Ensisijaisesti tiedotetaan saman tien kaikkia osuudenomistajia. Sitä en pysty vielä tarkalleen sanomaan, että kuinka kauan tässä kestää.”
Estovirran mukaan taustalla on kiinteistömarkkinan iso kuva. Transaktiovolyymit ovat matalammat kuin aikaisempina vuosina.
”Varat pitää hankkia, kun hinta ja aika ovat oikeita. Sen takia lykkäys tehdään.”
Estovirta ei osaa arvioida vielä seurauksia. Yhtiöllä on asiakkainaan paljon ammattimaisia sijoittajia, joille kiinteistösijoitukset ovat strategisia.
”Tämä on sopeutumista markkinatilanteeseen. Vaikutukset nähdään pitkässä juoksussa.”
Liikekiinteistöissä etätyöskentely on muuttanut toimistotilojen kysyntää. Yhdysvalloissa markkina on ollut kovassa stressitestissä. Esimerkiksi San Franciscossa vuonna 2019 valmistuneen toimistorakennuksen arvo oli neljä vuotta sitten 300 miljoonaa dollaria. Korkojen nousun ja kysynnän laskun vuoksi sen myytiin viime vuonna noin 60 miljoonalla dollarilla eli arvonlaskua kertyi 80 prosenttia.
”Käyttöasteet ovat tulleet hurjasti alas myös Suomessa. Toisaalta vaikutus on ollut vähäisempi esimerkiksi hyvällä sijainnilla olevissa kauppakeskuksissa. Markkina on siinä mielessä monimuotoisempi asuntomarkkinoihin verrattuna”, Inderesin analyytikko Sauli Vilén sanoo.
Vilénin mukaan huomattavasti suuremmassa yhteiskuntakiinteistörahastossa transaktioita on saatu toteutettua, ja lunastukset pystytty täten maksamaan.
Viime vuonna myös S-Pankin ja Alexandrian kiinteistörahastot kertoivat lykkäävänsä lunastuksia. S-Pankin kahdessa kiinteistörahastoissa lykkäys tarkoitti sitä, että lunastaminen kestää vähintään puoli vuotta. Aikaisemmin lunastettavat varat pystyi saamaan parhaimmillaan muutamassa päivässä, kun arvolaskenta oli suoritettu.
Alexandrian kiinteistörahastoista varoja voidaan nostaa jatkossa kahdesti vuodessa, kun aikaisemmin varoja pystyi nostamaan kolmen kuukauden välein.
Analyytikon mukaan käänne saattaa olla tulossa
Eq:n rahaston säännöt sallivat lunastusten lykkäyksen. Vilénin mukaan yhtiön tulee saada velkavipua alas kiinteistöjen arvojen laskiessa, sillä sääntöjen mukaan velkaa saa olla enintään 50 prosenttia. Vilén on samaa mieltä Estovirran kanssa siitä, että transaktiomarkkina on ollut viime aikoina todella hiljainen.
”Kiinteistöt eivät ole likvidi omaisuuserä ja nykyisen kaltainen stressitilanne osoittaa sen hyvin. Rahastojen kannalta on ollut ongelmallista myös se, että pankkien halukkuus rahoittaa kiinteistörahastoja on laskenut selvästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.”
Vilénin arvion mukaan markkinasentimentti oli viime vuoden toisella vuosipuoliskolla todella pessimistinen. Hänen mukaansa on kiinnostavaa nähdä, miten paljon lunastuksia on jonossa, kun rahastot lopulta maksavat kumuloituneet lunastukset.
”Lykkäysten jälkeen lunastusten määrä nähdään heinäkuussa eli viive on todella merkittävä. On kiinnostavaa nähdä, miten paljon kiinteistörahastojen arvot ovat kehittyneet heinä–joulukuussa ja miten tämä on vaikuttanut lunastuksiin. Sitähän ei nyt ulkopuoliset pysty tietämään.”
Vilén ei osaa arvioida, että mikä kiinteistörahasto voisi olla seuraavana lykkäämässä lunastuksia. Yhtälö on kuitenkin vaikea kaikille kiinteistöihin sijoittaville rahastoille.
”On ihan selvää, että kun transaktiot hiipuvat ja tulee lunastuksia paljon, niin tämä ei ole rahastoille helppo kombinaatio.”
Laskevat euriborit voivat vilkastuttaa markkinaa tänä vuonna. Vilén pitää kuitenkin optimistisena arviona, että kiinteistörahastojen nettomerkinnät olisivat tänä vuonna plussalla.
”Tilanne elää koko ajan.”https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/17/laillista-pyramidipelia-vuokra-asunnoilla
Vahva suositus katsoa tää
- Anonyymi
Kulut juoksee - arvot laskee - rahoja ei saa poissa.
Kantapään kautta opittu realiomaisuuden totuus… - Anonyymi
Kiitokset suurimmalle osalle asiallisista kommenteista. Ymmärrän toki nuo hieman asiattomatkin kommentit niiltä joita on jollakin tavalla huiputettu.
Meillä rahoja sijoitettuina näihin S-pankin ja UBn kautta. Samalla salkkuun suositeltiin EQn rahastoja joista toinen ei maksa lunastuksia enää ulos.
UBn Pohjoismaiset Liikekiinteistöt näyttää myös kasvattaneen velkavipuansa merkittävästi negatiivisen uutisvirran rahastoista alkaessa. Kirjanpitäjäni mukaan velkavivun noustessa tässä markkinatilanteessa yli 40% alkaa toivo lunastusten ulos maksamisesta olla ohi. Korkokulut ja kukut syövät rahastojen saamista tuotoista leijonan osan.
Meillä varojen tarve on onneksi vasta vuoden päästä kun pojalle pitäisi asunnon ostoon varoja lahjoittaa. Toivottavasti virkavalta laittaa tähän tarvittaessa apua. Keksitylle kuullostaa selitys varojen puutteesta kun samaan aikaan hoitaja nostaa kulut rahastosta poissa. Myykää sitten vaikka selvästi halvemmalla kun nyt tilallekin saa asuntoja halvemmalla. - Anonyymi
Kantsii tsekata tää juttu tän päivän kauppalehdestä!
Kiinteistörahastojen karu uusi todellisuus: Sijoittajien rahoja jumissa kymmeniä miljoonia
5.2.2024
Täähän kuullostaa aivan Win Capita kuviolle..- Anonyymi
Kiitti vinkistä👍🏻
Olihan villiä luettavaa. Varsinkin nuo valvojan lausahdukset esim. kiinteistömarkkinoista särähtivät pahasti.
No selväksihän se tuosta tuli ettei lunastusten maksulle ole mitään valvojan asettamaa aikarajaa.
Tässä vielä juttu jakoon
Kiinteistörahastojen salkut halpenevat ja lunastusten maksaminen on takkuillut. Sekä sijoittajilla että rahastoilla on edessään sopeutuminen normaalien korkojen aikaan.
Ålandsbankenin asuntorahasto ei pystynyt maksamaan kaikkia lunastuksia vuoden 2023 syksyn lunastusikkunassa. Rahastosta voi normaalisti tehdä lunastuksia neljä kertaa vuodessa.
Sijoittajien tekemiä lunastuksia on edelleen maksamatta kymmeniä miljoonia euroja. Rahaston nettomerkinnät olivat viime vuonna 97 miljoonaa miinuksella.
”Kolmannen vuosineljänneksen lunastusikkunaan tuli lunastuspyyntöjä melkein 100 miljoonalla eurolla, ja niistä osa jouduttiin lykkäämään. Tammikuussa maksoimme osan syyskuussa lykätyistä lunastuksista, kaikkia emme valitettavasti pystyneet vielä tässä vaiheessa maksamaan”, Ålandsbankenin rahastoyhtiön liiketoimintajohtaja Pasi Huhtakangas sanoo.
Huhtakankaan mukaan asuntorahasto pyrkii myymään eri kokoisia ja hintaisia asuntoja kuluttajille. Myyntiä hidastaa se, että rahasto omistaa vähemmistöosuuksia asuntoyhtiöistä, eikä siten pysty myymään kokonaisia taloja, joita instituutiosijoittajat ostaisivat helpommin.
Kiinteistöistä ei pääse eroon kuten osakkeista. Siksi kiinteistöihin sijoittavat rahastot ohjaavat lunastuspalkkioilla sijoittajia pitkäjänteisyyteen. Mitä nopeammin lunastat rahasi pois, sitä suurempi lunastusmaksu.
”Niin kauan kuin markkina on tällainen kuin se nyt on, lunastusjonon purku on hyvin hidasta. Aikataululla spekulointi on jopa vaarallista.”
Vuoden 2022 lopun jälkeen sijoittajien rahastoon panema pääoma on kutistunut reilulla 150 miljoonalla eurolla. Rahasto-osuuden arvo on samalla tasolla, missä se oli keväällä 2019.
Huhtakangas muistuttaa, että rahasto-osuuden arvossa ei oteta huomioon rahaston vuosittain ulos maksamaa tuottoa.
Vuokrausaste on pysynyt 96 prosentissa, mutta vuokria ei ole pystytty nostamaan inflaation tahdissa. Osassa asuntoja rahasto ei ole tehnyt korotuksia lainkaan, jotta se saa pidettyä vuokralaisista kiinni.
Korkojen nousu katkaisi kiinteistörahastojen lihavat vuodet
Takana on kiinteistörahastojen kultainen vuosikymmen. Muodikkaaseen asuntosijoittamiseen pääsi kätevästi mukaan sijoittamalla asuntorahastoon. Kaikkia kiinteistösektoreita siivitti ulkomaisten sijoittajien saapuminen Suomeen, lainaraha oli halpaa ja kiinteistöjen hinnat nousivat.
Korkojen nousu käänsi rahavirran suunnan, ja rahastojen on muutettava omaisuuttaan käteiseksi. Vaihtoehtoisten rahastojen luokkaan kuuluvista kiinteistörahastoista lunastettiin viime vuonna 440 miljoonaa euroa.
EQ Varainhoidon kiinteistösijoituksista vastaavan johtajan Tero Estovirran mukaan viime vuoden kiinteistökauppamäärät kertovat hyvin siitä, missä markkinoilla nyt mennään. KTI Transaktioseurannan mukaan ammattimaisia kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 2,6 miljardilla eurolla, kun niitä vielä vuonna 2022 tehtiin yli seitsemällä miljardilla. Viimeksi kauppamäärät olivat tällä tasolla kymmenen vuotta sitten, mutta silloin myös alan toimijoiden määrä oli selvästi pienempi.
”Nyt markkinoilla on odottava tilanne. On ollut jo pitkään tiedossa, että vuosi 2024 näyttää suuntaa, minne kiinteistömarkkinoilla mennään”, Estovirta sanoo.
EQ:n Liikekiinteistö- ja eQ Yhteiskuntakiinteistö -rahastot ovat olleet Ålandsbankenin rahaston tapaan kiinteistörahastojen kultakauden menestyjiä. Takana on liki 10 nousun ja kasvun vuotta. Koko kiinteistösektoria paisutti epänormaali nollakorkojen aika.
EQ Yhteiskuntakiinteistöt myi joulun alla kiinteistöjä yhteensä 175 miljoonalla eurolla ja sai lunastukset hoidettua tammikuun alussa. Sen sijaan eQ Liikekiinteistöt -rahaston joulukuun lunastuspäivälle kohdistuneet noin 50 miljoonan euron lunastukset rahasto maksaa, kunhan niiden maksuun on riittävästi rahaa.
”Ei tässä mitään valtavia liikkeitä ole nähty. Rahastojen perustana ovat instituutiosijoittajat, jotka katsovat sijoituksiaan yli ajan. He haluavat olla kiinteistösijoittamisessa mukana, eivätkä lähde, vaikka markkinatilanne ajoittain heikkenee. Rahastot ovat kuitenkin toimineet jo niin pitkään, että osa sijoittajista voi vaihtaa sijoituskohdetta”, Estovirta sanoo.
Estovirta näkee kuitenkin markkinoilla valoa.
”Markkinakorot ovat laskusuunnassa ja kiinteistömarkkinoiden henkinen tila on muuttunut positiivisemmaksi. Aiemmin markkinoilla oli ostajia niin paljon, että myyminen oli helppoa. Nyt meidän on aktiivisesti selvitettävä ostajien kiinnostuksen kohteita, jotta osaamme tarjota heille mitä he haluavat.”
Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä Liikekiinteistöt-rahaston arvo laski 7,6 prosenttia ja Yhteiskuntakiinteistöt-rahaston arvo 8,9 prosenttia. Syynä on ulkopuolisten kiinteistöarvioitsijoiden tekemät rahastojen kiinteistöomaisuuden arvonalennukset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitti vinkistä👍🏻
Olihan villiä luettavaa. Varsinkin nuo valvojan lausahdukset esim. kiinteistömarkkinoista särähtivät pahasti.
No selväksihän se tuosta tuli ettei lunastusten maksulle ole mitään valvojan asettamaa aikarajaa.
Tässä vielä juttu jakoon
Kiinteistörahastojen salkut halpenevat ja lunastusten maksaminen on takkuillut. Sekä sijoittajilla että rahastoilla on edessään sopeutuminen normaalien korkojen aikaan.
Ålandsbankenin asuntorahasto ei pystynyt maksamaan kaikkia lunastuksia vuoden 2023 syksyn lunastusikkunassa. Rahastosta voi normaalisti tehdä lunastuksia neljä kertaa vuodessa.
Sijoittajien tekemiä lunastuksia on edelleen maksamatta kymmeniä miljoonia euroja. Rahaston nettomerkinnät olivat viime vuonna 97 miljoonaa miinuksella.
”Kolmannen vuosineljänneksen lunastusikkunaan tuli lunastuspyyntöjä melkein 100 miljoonalla eurolla, ja niistä osa jouduttiin lykkäämään. Tammikuussa maksoimme osan syyskuussa lykätyistä lunastuksista, kaikkia emme valitettavasti pystyneet vielä tässä vaiheessa maksamaan”, Ålandsbankenin rahastoyhtiön liiketoimintajohtaja Pasi Huhtakangas sanoo.
Huhtakankaan mukaan asuntorahasto pyrkii myymään eri kokoisia ja hintaisia asuntoja kuluttajille. Myyntiä hidastaa se, että rahasto omistaa vähemmistöosuuksia asuntoyhtiöistä, eikä siten pysty myymään kokonaisia taloja, joita instituutiosijoittajat ostaisivat helpommin.
Kiinteistöistä ei pääse eroon kuten osakkeista. Siksi kiinteistöihin sijoittavat rahastot ohjaavat lunastuspalkkioilla sijoittajia pitkäjänteisyyteen. Mitä nopeammin lunastat rahasi pois, sitä suurempi lunastusmaksu.
”Niin kauan kuin markkina on tällainen kuin se nyt on, lunastusjonon purku on hyvin hidasta. Aikataululla spekulointi on jopa vaarallista.”
Vuoden 2022 lopun jälkeen sijoittajien rahastoon panema pääoma on kutistunut reilulla 150 miljoonalla eurolla. Rahasto-osuuden arvo on samalla tasolla, missä se oli keväällä 2019.
Huhtakangas muistuttaa, että rahasto-osuuden arvossa ei oteta huomioon rahaston vuosittain ulos maksamaa tuottoa.
Vuokrausaste on pysynyt 96 prosentissa, mutta vuokria ei ole pystytty nostamaan inflaation tahdissa. Osassa asuntoja rahasto ei ole tehnyt korotuksia lainkaan, jotta se saa pidettyä vuokralaisista kiinni.
Korkojen nousu katkaisi kiinteistörahastojen lihavat vuodet
Takana on kiinteistörahastojen kultainen vuosikymmen. Muodikkaaseen asuntosijoittamiseen pääsi kätevästi mukaan sijoittamalla asuntorahastoon. Kaikkia kiinteistösektoreita siivitti ulkomaisten sijoittajien saapuminen Suomeen, lainaraha oli halpaa ja kiinteistöjen hinnat nousivat.
Korkojen nousu käänsi rahavirran suunnan, ja rahastojen on muutettava omaisuuttaan käteiseksi. Vaihtoehtoisten rahastojen luokkaan kuuluvista kiinteistörahastoista lunastettiin viime vuonna 440 miljoonaa euroa.
EQ Varainhoidon kiinteistösijoituksista vastaavan johtajan Tero Estovirran mukaan viime vuoden kiinteistökauppamäärät kertovat hyvin siitä, missä markkinoilla nyt mennään. KTI Transaktioseurannan mukaan ammattimaisia kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 2,6 miljardilla eurolla, kun niitä vielä vuonna 2022 tehtiin yli seitsemällä miljardilla. Viimeksi kauppamäärät olivat tällä tasolla kymmenen vuotta sitten, mutta silloin myös alan toimijoiden määrä oli selvästi pienempi.
”Nyt markkinoilla on odottava tilanne. On ollut jo pitkään tiedossa, että vuosi 2024 näyttää suuntaa, minne kiinteistömarkkinoilla mennään”, Estovirta sanoo.
EQ:n Liikekiinteistö- ja eQ Yhteiskuntakiinteistö -rahastot ovat olleet Ålandsbankenin rahaston tapaan kiinteistörahastojen kultakauden menestyjiä. Takana on liki 10 nousun ja kasvun vuotta. Koko kiinteistösektoria paisutti epänormaali nollakorkojen aika.
EQ Yhteiskuntakiinteistöt myi joulun alla kiinteistöjä yhteensä 175 miljoonalla eurolla ja sai lunastukset hoidettua tammikuun alussa. Sen sijaan eQ Liikekiinteistöt -rahaston joulukuun lunastuspäivälle kohdistuneet noin 50 miljoonan euron lunastukset rahasto maksaa, kunhan niiden maksuun on riittävästi rahaa.
”Ei tässä mitään valtavia liikkeitä ole nähty. Rahastojen perustana ovat instituutiosijoittajat, jotka katsovat sijoituksiaan yli ajan. He haluavat olla kiinteistösijoittamisessa mukana, eivätkä lähde, vaikka markkinatilanne ajoittain heikkenee. Rahastot ovat kuitenkin toimineet jo niin pitkään, että osa sijoittajista voi vaihtaa sijoituskohdetta”, Estovirta sanoo.
Estovirta näkee kuitenkin markkinoilla valoa.
”Markkinakorot ovat laskusuunnassa ja kiinteistömarkkinoiden henkinen tila on muuttunut positiivisemmaksi. Aiemmin markkinoilla oli ostajia niin paljon, että myyminen oli helppoa. Nyt meidän on aktiivisesti selvitettävä ostajien kiinnostuksen kohteita, jotta osaamme tarjota heille mitä he haluavat.”
Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä Liikekiinteistöt-rahaston arvo laski 7,6 prosenttia ja Yhteiskuntakiinteistöt-rahaston arvo 8,9 prosenttia. Syynä on ulkopuolisten kiinteistöarvioitsijoiden tekemät rahastojen kiinteistöomaisuuden arvonalennukset.Ja jatkuu
Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä Liikekiinteistöt-rahaston arvo laski 7,6 prosenttia ja Yhteiskuntakiinteistöt-rahaston arvo 8,9 prosenttia. Syynä on ulkopuolisten kiinteistöarvioitsijoiden tekemät rahastojen kiinteistöomaisuuden arvonalennukset. Rahastot eivät itsekään osanneet odottaa näin suuria arvonalennuksia.
Estovirta muistuttaa, että vaikka kiinteistöjen arvot ja sitä kautta rahasto-osuuksien arvot ovat laskeneet, vuokrista tuleva kassavirta on vain vahvistunut. Vuokrien korotukset ovat indeksisidonnaisia, ja ne ovat nousseet tänä vuonna viisi prosenttia, viime vuonna nousu oli yhdeksän prosenttia. Siten rahaston vuokrakassavirtatuotto sijoittajalle on kasvanut.
EQ:n ja Ålandsbankenin rahastojen kaltaiset erikoissijoitusrahastot jakavat lain mukaan 75 prosenttia vuosituloksestaan rahaston omistajille.
Rahastomaailmassa karsastetaan pakkomyynti-termiä, mutta tosiasiallisesti sitä kohti rahastoissa edetään, mikäli lunastusten määrä pysyy pitkään uusia sijoituksia korkeampana ja kiinteistöjen arvojen lasku nostaa rahastojen velkasuhdetta. Onneksi näin ei vielä ole.
Fiva kommentoi
Finanssivalvonta selvitti viime vuonna erikoissijoitusrahastojen stressitestejä ja niiden kykyä myydä kiinteistöjään tarvittaessa. Fiva huomautti rahastoyhtiöitä havaitsemistaan puutteista, ja Fivan johtavan valvojan Marko Hovin mukaan vastauksia on tullut.
”Markkinatilanteen heikentyessä lunastuspyynnöt alkoivat lisääntyä. Rahastoyhtiöt olivat reagoineet tähän muuttamalla sääntöjä vuoden 2023 aikana, lähes kaikki korjasivat sääntöjään lunastusten maksamisen suhteen”, Hovi sanoo.
Mutta kuinka pitkään kiinteistörahasto voi siirtää lunastusten maksua?
Rahastojen sääntöjen ja myös lain mukaan lunastukset voidaan keskeyttää väliaikaisesti, eikä keskeytykselle ole Hovin mukaan mitään aikamäärettä.
”Jo korona-aikana piti pohtia, mitä väliaikainen tarkoittaa. Tuolloin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA totesi, että sitovaa määräaikaa ei voida asettaa. Meillä ei ole valtuuksia määrätä rahastoa maksamaan lunastuksia tietyssä aikaikkunassa”, Hovi toteaa.
”Aikaraja tarkoittaisi pakkomyyntiä, mikä voisi johtaa merkittävästi alihintaisiin kauppoihin. Se olisi osuudenomistajien näkökulmasta lunastusten siirtoja huonompi tilanne.”
Parhaat kohteet menisivät kaupaksi ensimmäisenä, ja tämä johtaisi rahastojen asiakkaiden epätasa-arvoiseen kohteluun.
”Meidän on ajateltava myös kiinteistömarkkinan vakautta. Jos lunastusten lykkäyksiä tulee yhä lisää, kohteiden myynti vaikeutuu entisestään.”
Valvontatoimessaan Fivalla on oikeus kysyä, kuinka paljon rahastoissa on sisällä pyydettyjä lunastuksia, jotka eivät vielä Rahastoraportissa näy. Niiden määrän kehitystä Fiva ei voi kommentoida.
Myös rahastojen velkasuhde on seurannassa. Lain mukaan erikoissijoitusrahastoilla voi olla enintään 50 prosenttia velkaa rahaston kiinteistöjen arvosta. Rahastojen velka-aste on liikkunut noin 30 prosentissa, mutta erot ovat suuria. Kun rahastojen kiinteistöomaisuuden arvo laskee, velkasuhde kasvaa.
Ymmärrän nyt hyvin palstalla mainitut herjaukset Piikki Terosta ” Rahastot eivät itsekään osanneet odottaa näin suuria arvonalennuksia”. Jos rahastoyhtiö itse on noin kujalla arvostuksista ja samaan aikaan mainostaa itseänsä ammattisijoittajana niin on Tepa varmaan hieman muutakin kuin punttipiikkiä vetänyt…
- Anonyymi
Mitä helvettiä tällaisella valvojalla tekee???
Ensin annetaan kymmenen vuotta myydä täysin harhaanjohtavilla säännöillä. Tämän jälkeen siunataan vielä rahastojen kiinni laittaminen ja kehutaan tomia.
Alla viikonlopun Talouselämästä juttua
Finanssivalvonta selvitti viime vuonna erikoissijoitusrahastojen stressitestejä ja niiden kykyä myydä kiinteistöjään tarvittaessa. Fiva huomautti rahastoyhtiöitä havaitsemistaan puutteista, ja Fivan johtavan valvojan Marko Hovin mukaan vastauksia on tullut.
”Markkinatilanteen heikentyessä lunastuspyynnöt alkoivat lisääntyä. Rahastoyhtiöt olivat reagoineet tähän muuttamalla sääntöjä vuoden 2023 aikana, lähes kaikki korjasivat sääntöjään lunastusten maksamisen suhteen”, Hovi sanoo.
Mutta kuinka pitkään kiinteistörahasto voi siirtää lunastusten maksua?
Rahastojen sääntöjen ja myös lain mukaan lunastukset voidaan keskeyttää väliaikaisesti, eikä keskeytykselle ole Hovin mukaan mitään aikamäärettä.
”Jo korona-aikana piti pohtia, mitä väliaikainen tarkoittaa. Tuolloin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA totesi, että sitovaa määräaikaa ei voida asettaa. Meillä ei ole valtuuksia määrätä rahastoa maksamaan lunastuksia tietyssä aikaikkunassa”, Hovi toteaa.- Anonyymi
Onhan tuo aika huollestuttavaa kun rahasto voi ihmisten varat pitää vaan sisällä eikä mikään laki velvoita maksamaan lunastuksia ulos….
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan tuo aika huollestuttavaa kun rahasto voi ihmisten varat pitää vaan sisällä eikä mikään laki velvoita maksamaan lunastuksia ulos….
Ja kenenkähän etu tämä on? Ei ainaskaan sijoittajan!
- Anonyymi
Finanssivalvontahan on täysin näiden talutettavissa. Asian pitäisi tietenkin olla toisinpäin mut ei oo!
- Anonyymi
Marko on kyllä täysi pelle.
- Anonyymi
Osaako joku sanoa, että lasketaanko asuntorahastojen velkavipuun taloyhtiölainat mukaan?
Jos ei, niin velkavipu on aika nopsaan >50% ja turskaa tullut jo nyt merkittävästi.- Anonyymi
UB Pohjoismaiset Liikekiinteistöt ilmoittaa velan näin.
Rahaston lainoitusaste** | 44 %
Kiinteistösalkun lainoitusaste | 50 %
* "Funds from operations": kassavirta ennen lainan lyhennystä, tilanne 1.1.2024
** Pl. käteinen, sisältää myös vähemmistöomisteisten yhtiöiden velat
eQn Liikekiinteistöissä asia on muotoiltu näin.
Rahaston koko, milj. eu 650,7
Kiinteistövarallisuus, milj. eu 1 209,8
Eli tuo 50 % on UBlla jo täynnä ja eQ on rimaahipoen siinä rajalla!!
Huvittava huomata rahastojen säännöistä että rahastot ottavat hallinnointipalkkion myös velkaosuudesta!!
Paljonkohan lie lunastuksia sisässä alkuvuodesta 2024.
Kuten joku fiksusti aikaisemmin tuolla totesi ”tässä tuolileikissä tuoleja ei jää kaikille”. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
UB Pohjoismaiset Liikekiinteistöt ilmoittaa velan näin.
Rahaston lainoitusaste** | 44 %
Kiinteistösalkun lainoitusaste | 50 %
* "Funds from operations": kassavirta ennen lainan lyhennystä, tilanne 1.1.2024
** Pl. käteinen, sisältää myös vähemmistöomisteisten yhtiöiden velat
eQn Liikekiinteistöissä asia on muotoiltu näin.
Rahaston koko, milj. eu 650,7
Kiinteistövarallisuus, milj. eu 1 209,8
Eli tuo 50 % on UBlla jo täynnä ja eQ on rimaahipoen siinä rajalla!!
Huvittava huomata rahastojen säännöistä että rahastot ottavat hallinnointipalkkion myös velkaosuudesta!!
Paljonkohan lie lunastuksia sisässä alkuvuodesta 2024.
Kuten joku fiksusti aikaisemmin tuolla totesi ”tässä tuolileikissä tuoleja ei jää kaikille”.Tässä ei jää edes leikkejä kaikille..
- Anonyymi
Joko tuulipuvuille myydään halvalla rahastoja kun kiinteistöjen arvot ovat laskeneet. Uutta suoleen ennenku vanaha kuolee..
- Anonyymi
Turha näistä on nyt märistä. Täytyyhän sijoittajan olla vähintäänkin tyhmä uskoakseen myyntimiesten tuottolupauksiin tuollaisilla kuluilla.
Myyntimiehet tosin oman kokemuksen perusteella tietämättömiä tai provisiosta eläviä tykittäjiä. Kiinteistörahastoista on varoiteltu kymmenissä eri kirjoituksissa vuosien saatossa.
Talouselämä vuonna 2019 Kiinteistörahastoissa piilee monta pommia
KARON PÖRSSI Hämäriä arvonmääritysprosesseja. Epäselvyyksiä kiinteistöarvioitsijan ja rahastoyhtiön rooleista. Salkunhoitajan riippumattomuus kyseenalainen. Puutteita stressitesteissä.
Finanssivalvonnan kiinteistösijoitusrahastoja koskeva teema-arvio on kylmäävää luettavaa. Valvojaviranomainen antaa rahastoyhtiöille huutia poikkeuksellisen suorasanaisesti.
”Arvonmääritysprosessin dokumentoinnin taso oli erittäin vaihtelevaa.”
”Vain muutamalla yhtiöllä oli arvonmääritysprosessi dokumentoitu sääntelyn vaatimalla yksityiskohtaisella tasolla.”
”Kaikkien yhtiöiden kohdalla ei voitu varmistua siitä, että salkunhoitajan riippumattomuus säilyy täysin arvonmäärityksen yhteydessä.”
”Usealla kiinteistörahastolla on puutteita stressitesteissä. Kaikista rahastoista ei ollut tehty sääntelyn edellyttämiä stressitestejä: Kaikki yhtiöt eivät olleet tehneet numeerisia stressitestejä eivätkä analysoineet markkinariskejä riittävällä tasolla.”
Ja niin edelleen.
KIINTEISTÖRAHASTOT 2010-LUVUN ILMIÖ
Kiinteistörahastot ovat 2010-luvun ilmiö. Yksityissijoittajien ulottuville sijoitusrahastomuotoiset kiinteistösijoitukset tulivat vuonna 2012 toimintansa aloittaneen Ålandsbanken Asuntorahaston myötä.
Kuluneet vuodet ovat olleet talouden nousukautta, ja myös kiinteistörahastot ovat saaneet surffata nousussa niin kohdemarkkinoiden kuin rahastojen rahavirtojenkin suhteen.
Rahastoraportissa listattujen Finanssialan jäsenyhtiöiden kiinteistörahastoissa oli lokakuun lopussa lähes viiden miljardin euron pääomat. Kun päälle laskee United Bankersin kiinteistörahastot, viiden miljardin raja rikkoutuu.
Buumin taustalla on nolla- ja miinuskorkoympäristö. Kun korkosijoituksista saa lähinnä riskiä, reaaliomaisuussijoitukset kiinnostavat. Kun kiinteistösijoituksiin lisäksi yleensä liittyy velkavivun käyttö ja velkaraha on miltei ilmaista, tarjolla oleva tuotto kuulostaa entistä houkuttelevammalta.
KIINTEISTÖOSAKERAHASTOISTA KIINTEISTÖRAHASTOIHIN
Suoraan kiinteistöihin sijoittavien sijoitusrahastojen lisäksi tarjolla on jo pitkään ollut osakerahastoja, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Ne ovat luonteeltaan tavallisia yhteen toimialaan erikoistuneita osakerahastoja ja siksi toisenlaisia kuin suoraan kiinteistöihin rahansa laittavat rahastot.
Tällainen ”kiinteistösijoitustoimialarahasto” on esimerkiksi EQ Eurooppa Kiinteistö, joka on perustettu yli viisitoista vuotta sitten. Rahaston omistuksiin kuuluu vaikkapa Helsingin pörssissä listattu Kojamo. Koska kiinteistösijoitusyhtiöihin sijoittavien rahastojen kohteet ovat kaupankäynnin kohteena pörsseissä, rahastojen omistukset ovat helposti liikuteltavassa muodossa ja rahastot useimpien osakerahastojen tapaan auki merkinnöille ja lunastuksille joka pörssipäivä.
”Kiinteistösijoitustoimialarahastot” ovat kuitenkin jääneet suosiossa pahasti suoraan kiinteistöihin sijoituksia tekevien rahastojen jalkoihin. Kuvaavaa on, että EQ Eurooppa Kiinteistö -rahaston pääoma on painunut vain reiluun neljään miljoonaan euroon.
Selvästi paremmassa vedossa ovatkin olleet EQ:n kiinteistörahastot EQ Liikekiinteistöt ja EQ Hoivakiinteistöt, joissa on hoidossa yhteensä 1,6 miljardin varat.
ASUNNOISTA METSÄÄN JA VANHAINKOTEIHIN
Suomen suosituin kiinteistörahasto on OP-Vuokratuotto, jolla on yli 37 000 osuudenomistajaa. Pääomia rahastossa on 1,4 miljardia, mikä sekin on Suomen ykkösluku alallaan.
OP-Vuokratuottoa markkinoidaan helppoudella, vakaalla vuokratuotolla ja – rakennuttamiseen osallistumisen ja liiketilojen omistamisen ansiosta – mahdollisuudella päästä pelkkää asuntosijoittamista korkeampaan tuottoon. Tuottotavoitteekseen rahasto ilmoittaa 4,5 prosenttia vuodessa.
Viimeisimmän osavuosiraportin mukaan OP-Vuokratuoton pääomista asunnoissa on 68 prosenttia ja toimitiloissa 22 prosenttia. Kymmenesosa on kiinni rakennushankkeissa.
OP:n kiinteistörahastovalikoimaan kuuluvat myös palvelukiinteistöihin ja metsäkiinteistöihin erikoistuneet rahastot. Metsärahasto löytyy myös ainakin FIMiltä ja UB:ltä.
Kiinnostus kiinteistösijoitusrahastoja kohtaan on saanut rahastoyhtiöt rakentelemaan eri tavoin erikoistuneita kiinteistösijoitusrahastoja. Kiinteistösijoituksia voi tehdä rahastojen kautta asuntojen, liiketilojen, hoivatilojen ja metsän lisäksi myös vaikkapa tontteihin: Ålandsbanken Tonttirahasto on 10 000 euron vähimmäissijoituksellaan laajalle sijoittajajoukolle avoin mahdollisuus päästä osalliseksi uusien kerrostalojen alla vuokraa tuottavista tonteista.
Hotelleihin erikoistunutta rahastoa en ole nähnyt vielä rahastoyhtiöiden tarjonnassa, mutta CapManin pääomarahastovalikoimista- Anonyymi
KIINTEISTÖRAHASTOJEN ARVONMÄÄRITYKSESSÄ PAHANKUULOISIA PUUTTEITA
Kiinteistörahastot poikkeavat monessa mielessä perinteisistä vaikkapa osakkeisiin sijoittavista sijoitusrahastoista. Eroja on arvonmäärityksessä, aukiolossa ja velan käytössä.
Vilkkaasti vaihtuviin noteerattuihin arvopapereihin sijoittavan rahaston arvonmääritys on kohtuullisen simppeliä puuhaa: katsotaan kurssit pörssistä ja ynnätään salkun arvo.
Kiinteistöjen arvoa ei voi määritellä noin vain tietokoneelta vilkaisemalla. Rahastoilla on eri keinoja määritellä kunkin kiinteistön ja koko kiinteistösalkun arvo. Kiinteistöjä voi vertailla muihin samankaltaisiin kiinteistöihin ja haarukoida siten niiden potentiaalista kauppahintaa. Arvoa voi lähestyä diskonttaamalla tulevia vuokratuottoja nykyhetkeen.
Arvonmääritys on sijoittajan kannalta olennainen seikka, sillä sen perusteella määräytyy kunkin osuuden arvo. Siksi on huolestuttavaa, että Finanssivalvonnan arvion mukaan kuudelta rahastolta puuttui kokonaan erillinen rahastokohtainen arvonmäärityspolitiikka eivätkä kaikki yhtiöt eivät olleet tarkastaneet uudelleen arvonmäärityspolitiikkaansa sääntelyn mukaisesti.”
”Osalle yhtiöistä vastuujako kiinteistöarvioitsijan ja yhtiön välillä oli epäselvä. Kaikkien yhtiöiden kohdalla ei voitu varmistua siitä, että salkunhoitajan riippumattomuus säilyy täysin arvonmäärityksen yhteydessä. Useamman yhtiön kohdalla ei voitu varmistua siitä, että arvonmääritysmenetelmiä sovelletaan johdonmukaisesti. Vain kolme yhtiötä oli vertaillut kiinteistönarvioitsijan ilmoittamia arvoja omiin laskelmiinsa tai validoi kiinteistönarvioitsijan käyttämiä tietoja”, Finanssivalvonnan raportissa huomautetaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KIINTEISTÖRAHASTOJEN ARVONMÄÄRITYKSESSÄ PAHANKUULOISIA PUUTTEITA
Kiinteistörahastot poikkeavat monessa mielessä perinteisistä vaikkapa osakkeisiin sijoittavista sijoitusrahastoista. Eroja on arvonmäärityksessä, aukiolossa ja velan käytössä.
Vilkkaasti vaihtuviin noteerattuihin arvopapereihin sijoittavan rahaston arvonmääritys on kohtuullisen simppeliä puuhaa: katsotaan kurssit pörssistä ja ynnätään salkun arvo.
Kiinteistöjen arvoa ei voi määritellä noin vain tietokoneelta vilkaisemalla. Rahastoilla on eri keinoja määritellä kunkin kiinteistön ja koko kiinteistösalkun arvo. Kiinteistöjä voi vertailla muihin samankaltaisiin kiinteistöihin ja haarukoida siten niiden potentiaalista kauppahintaa. Arvoa voi lähestyä diskonttaamalla tulevia vuokratuottoja nykyhetkeen.
Arvonmääritys on sijoittajan kannalta olennainen seikka, sillä sen perusteella määräytyy kunkin osuuden arvo. Siksi on huolestuttavaa, että Finanssivalvonnan arvion mukaan kuudelta rahastolta puuttui kokonaan erillinen rahastokohtainen arvonmäärityspolitiikka eivätkä kaikki yhtiöt eivät olleet tarkastaneet uudelleen arvonmäärityspolitiikkaansa sääntelyn mukaisesti.”
”Osalle yhtiöistä vastuujako kiinteistöarvioitsijan ja yhtiön välillä oli epäselvä. Kaikkien yhtiöiden kohdalla ei voitu varmistua siitä, että salkunhoitajan riippumattomuus säilyy täysin arvonmäärityksen yhteydessä. Useamman yhtiön kohdalla ei voitu varmistua siitä, että arvonmääritysmenetelmiä sovelletaan johdonmukaisesti. Vain kolme yhtiötä oli vertaillut kiinteistönarvioitsijan ilmoittamia arvoja omiin laskelmiinsa tai validoi kiinteistönarvioitsijan käyttämiä tietoja”, Finanssivalvonnan raportissa huomautetaan.VELKAVIPUA JA EPÄLIKVIDIYTTÄ
Kiinteistörahastot ovat auki uusille sijoituksilla tyypillisesti vain kerran kolmessa kuukaudessa. Tämä on ymmärrettävää jo siksi, että lunastuksia ja merkintöjä voidaan tehdä vain silloin, kun rahaston arvo tiedetään. Hankala arvonmääritysprosessi on epäilemättä hintava ja siten syö sijoittajien tuottoja.
Toiseksi harva aukiolo helpottaa salkunhoitajan työtä. Jos rahastosta tehdään isoja lunastuksia, salkunhoitajalle jää aikaa reagoida niihin. Esimerkiksi EQ:n kiinteistörahastoista voi tehdä lunastuksia vain kahdesti vuodessa ja lunastustoiveesta pitää kertoa rahastolle vähintään kolme kuukautta ennen määräpäivää, Ålandsbankenin tonttirahastolle peräti puoli vuotta ennen lunastusta.
Kiinteistörahastoissa piileekin aito ”fund runin” riski: Jos monet suuret sijoittajat päättävät lunastaa omistuksiaan, salkunhoitaja voi joutua myymään kiireellä rahaston omistuksia. Kauppaa voi kiihdyttää alentamalla myyntihintaa, ja jos myyntihinta on edellisessä arvonmäärityksessä käytettyä arvoa pienempi, rahaston arvo tuon omistuksen osalta laskee.
Kiinteistörahaston omistajan kannalta onkin poikkeuksellisen tärkeää katsoa, keiden kanssa on samassa veneessä.
Rahastoilla on tyypillisesti mahdollisuus nostaa tuottoja käyttämällä velkaa. Esimerkiksi OP-Vuokratuoton velkavipu on vajaat parikymmentä prosenttia kiinteistömassan arvosta. Lunastustilanteessa salkunhoitaja voi kiinteistömyyntien lisäksi tai sijaan kasvattaa rahaston velkaisuusastetta.
Siksi on ainakin teoriassa mahdollista, että hyvin informoidut sijoittajat pääsevät markkinoiden heiketessä tekemään lunastuksensa vielä hyvän arvostuksen aikana – heidän lunastuksensa maksetaan ottamalla lisää velkaa – ja kiinteistöjä pannaan polkumyyntiin vasta sen jälkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VELKAVIPUA JA EPÄLIKVIDIYTTÄ
Kiinteistörahastot ovat auki uusille sijoituksilla tyypillisesti vain kerran kolmessa kuukaudessa. Tämä on ymmärrettävää jo siksi, että lunastuksia ja merkintöjä voidaan tehdä vain silloin, kun rahaston arvo tiedetään. Hankala arvonmääritysprosessi on epäilemättä hintava ja siten syö sijoittajien tuottoja.
Toiseksi harva aukiolo helpottaa salkunhoitajan työtä. Jos rahastosta tehdään isoja lunastuksia, salkunhoitajalle jää aikaa reagoida niihin. Esimerkiksi EQ:n kiinteistörahastoista voi tehdä lunastuksia vain kahdesti vuodessa ja lunastustoiveesta pitää kertoa rahastolle vähintään kolme kuukautta ennen määräpäivää, Ålandsbankenin tonttirahastolle peräti puoli vuotta ennen lunastusta.
Kiinteistörahastoissa piileekin aito ”fund runin” riski: Jos monet suuret sijoittajat päättävät lunastaa omistuksiaan, salkunhoitaja voi joutua myymään kiireellä rahaston omistuksia. Kauppaa voi kiihdyttää alentamalla myyntihintaa, ja jos myyntihinta on edellisessä arvonmäärityksessä käytettyä arvoa pienempi, rahaston arvo tuon omistuksen osalta laskee.
Kiinteistörahaston omistajan kannalta onkin poikkeuksellisen tärkeää katsoa, keiden kanssa on samassa veneessä.
Rahastoilla on tyypillisesti mahdollisuus nostaa tuottoja käyttämällä velkaa. Esimerkiksi OP-Vuokratuoton velkavipu on vajaat parikymmentä prosenttia kiinteistömassan arvosta. Lunastustilanteessa salkunhoitaja voi kiinteistömyyntien lisäksi tai sijaan kasvattaa rahaston velkaisuusastetta.
Siksi on ainakin teoriassa mahdollista, että hyvin informoidut sijoittajat pääsevät markkinoiden heiketessä tekemään lunastuksensa vielä hyvän arvostuksen aikana – heidän lunastuksensa maksetaan ottamalla lisää velkaa – ja kiinteistöjä pannaan polkumyyntiin vasta sen jälkeen.KIINTEISTÖRAHASTOISSA KULUT KOHOLLA
Kiinteistörahastojen palkkiot ovat keskimäärin muita sijoitusrahastoja korkeampia. Esimerkiksi Ålandsbanken Asuntorahaston vuotuiskulut ovat 2,25 prosenttia pääomasta. Toisin kuin monella muulla rahastolla sillä ei kuitenkaan ole käytössä tuottosidonnaista palkkiota.
Monella kiinteistörahastolla on karvalakkiosuussarja ja silinteriosuussarja. Jos rahastoon laittaa kiinni miljoonan, palkkioista saa alennusta.
Korkeita kuluja voi yrittää perustella sillä, että kiinteistöjen hoitaminen on työlästä. On vuokraustoimintaa, on arvioiden tekemistä. No, ulkopuolisten asiantuntijoiden kuten vuokravälittäjän kulut maksetaan kyllä salkusta eli osuudenomistajan kukkarosta. Eivät salkunhoitajat käy vaihtamassa jääkaappeja ja tekemässä lähtötarkastuksia.
Huomiota herättävän korkeita ovat kiinteistörahastojen merkintä- ja lunastuspalkkiot. Niillä voi osin olla myös pitkäjänteisyyteen ohjaavaa vaikutusta. Salkunhoitajalle ja muille osuudenomistajille aiheutuu harmia rahastoon virtaavasta uudesta ja ennen kaikkea pois virtaavasta pääomasta.
Rahastoyhtiö saa lunastuspalkkioissa korvauksen salkunhoitajan harmeista, mutta jäävien osuudenomistajien harmia balsamoisi parhaiten salkkuun maksettava kaupankäyntipalkkio. Sellainen on käytössä esimerkiksi Ålandsbankenilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VELKAVIPUA JA EPÄLIKVIDIYTTÄ
Kiinteistörahastot ovat auki uusille sijoituksilla tyypillisesti vain kerran kolmessa kuukaudessa. Tämä on ymmärrettävää jo siksi, että lunastuksia ja merkintöjä voidaan tehdä vain silloin, kun rahaston arvo tiedetään. Hankala arvonmääritysprosessi on epäilemättä hintava ja siten syö sijoittajien tuottoja.
Toiseksi harva aukiolo helpottaa salkunhoitajan työtä. Jos rahastosta tehdään isoja lunastuksia, salkunhoitajalle jää aikaa reagoida niihin. Esimerkiksi EQ:n kiinteistörahastoista voi tehdä lunastuksia vain kahdesti vuodessa ja lunastustoiveesta pitää kertoa rahastolle vähintään kolme kuukautta ennen määräpäivää, Ålandsbankenin tonttirahastolle peräti puoli vuotta ennen lunastusta.
Kiinteistörahastoissa piileekin aito ”fund runin” riski: Jos monet suuret sijoittajat päättävät lunastaa omistuksiaan, salkunhoitaja voi joutua myymään kiireellä rahaston omistuksia. Kauppaa voi kiihdyttää alentamalla myyntihintaa, ja jos myyntihinta on edellisessä arvonmäärityksessä käytettyä arvoa pienempi, rahaston arvo tuon omistuksen osalta laskee.
Kiinteistörahaston omistajan kannalta onkin poikkeuksellisen tärkeää katsoa, keiden kanssa on samassa veneessä.
Rahastoilla on tyypillisesti mahdollisuus nostaa tuottoja käyttämällä velkaa. Esimerkiksi OP-Vuokratuoton velkavipu on vajaat parikymmentä prosenttia kiinteistömassan arvosta. Lunastustilanteessa salkunhoitaja voi kiinteistömyyntien lisäksi tai sijaan kasvattaa rahaston velkaisuusastetta.
Siksi on ainakin teoriassa mahdollista, että hyvin informoidut sijoittajat pääsevät markkinoiden heiketessä tekemään lunastuksensa vielä hyvän arvostuksen aikana – heidän lunastuksensa maksetaan ottamalla lisää velkaa – ja kiinteistöjä pannaan polkumyyntiin vasta sen jälkeen.Salkunhoitajan katsaua q4/2023 lainoitus aste 29.1% OP-vuokratuotto
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Salkunhoitajan katsaua q4/2023 lainoitus aste 29.1% OP-vuokratuotto
3 v tuotto nolla OP Vuokratuotossa mut tää varmasti lämmittää ” Omistaja-asiakkaan edut henkilö-
asiakkaalle:
- kerryttää OP-bonuksia”🤣🤣
Samalla periodilla Eurooppa osakkeet +20% Jenkit +30%. Nää ei tosin jaa boonuksia.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Salkunhoitajan katsaua q4/2023 lainoitus aste 29.1% OP-vuokratuotto
Eipä tuosta ottanut selvää lasketaanko omistettujen kohteiden lainat mukaan vai ei🤔
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Salkunhoitajan katsaua q4/2023 lainoitus aste 29.1% OP-vuokratuotto
Mikähän on aste nostoikkunan jälkeen…
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KIINTEISTÖRAHASTOISSA KULUT KOHOLLA
Kiinteistörahastojen palkkiot ovat keskimäärin muita sijoitusrahastoja korkeampia. Esimerkiksi Ålandsbanken Asuntorahaston vuotuiskulut ovat 2,25 prosenttia pääomasta. Toisin kuin monella muulla rahastolla sillä ei kuitenkaan ole käytössä tuottosidonnaista palkkiota.
Monella kiinteistörahastolla on karvalakkiosuussarja ja silinteriosuussarja. Jos rahastoon laittaa kiinni miljoonan, palkkioista saa alennusta.
Korkeita kuluja voi yrittää perustella sillä, että kiinteistöjen hoitaminen on työlästä. On vuokraustoimintaa, on arvioiden tekemistä. No, ulkopuolisten asiantuntijoiden kuten vuokravälittäjän kulut maksetaan kyllä salkusta eli osuudenomistajan kukkarosta. Eivät salkunhoitajat käy vaihtamassa jääkaappeja ja tekemässä lähtötarkastuksia.
Huomiota herättävän korkeita ovat kiinteistörahastojen merkintä- ja lunastuspalkkiot. Niillä voi osin olla myös pitkäjänteisyyteen ohjaavaa vaikutusta. Salkunhoitajalle ja muille osuudenomistajille aiheutuu harmia rahastoon virtaavasta uudesta ja ennen kaikkea pois virtaavasta pääomasta.
Rahastoyhtiö saa lunastuspalkkioissa korvauksen salkunhoitajan harmeista, mutta jäävien osuudenomistajien harmia balsamoisi parhaiten salkkuun maksettava kaupankäyntipalkkio. Sellainen on käytössä esimerkiksi Ålandsbankenilla.Kysesestä rahastosta oli juttua MOT ohjelmassa joskus 2017. Toimittaja sanoi pyramidihuijaukseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VELKAVIPUA JA EPÄLIKVIDIYTTÄ
Kiinteistörahastot ovat auki uusille sijoituksilla tyypillisesti vain kerran kolmessa kuukaudessa. Tämä on ymmärrettävää jo siksi, että lunastuksia ja merkintöjä voidaan tehdä vain silloin, kun rahaston arvo tiedetään. Hankala arvonmääritysprosessi on epäilemättä hintava ja siten syö sijoittajien tuottoja.
Toiseksi harva aukiolo helpottaa salkunhoitajan työtä. Jos rahastosta tehdään isoja lunastuksia, salkunhoitajalle jää aikaa reagoida niihin. Esimerkiksi EQ:n kiinteistörahastoista voi tehdä lunastuksia vain kahdesti vuodessa ja lunastustoiveesta pitää kertoa rahastolle vähintään kolme kuukautta ennen määräpäivää, Ålandsbankenin tonttirahastolle peräti puoli vuotta ennen lunastusta.
Kiinteistörahastoissa piileekin aito ”fund runin” riski: Jos monet suuret sijoittajat päättävät lunastaa omistuksiaan, salkunhoitaja voi joutua myymään kiireellä rahaston omistuksia. Kauppaa voi kiihdyttää alentamalla myyntihintaa, ja jos myyntihinta on edellisessä arvonmäärityksessä käytettyä arvoa pienempi, rahaston arvo tuon omistuksen osalta laskee.
Kiinteistörahaston omistajan kannalta onkin poikkeuksellisen tärkeää katsoa, keiden kanssa on samassa veneessä.
Rahastoilla on tyypillisesti mahdollisuus nostaa tuottoja käyttämällä velkaa. Esimerkiksi OP-Vuokratuoton velkavipu on vajaat parikymmentä prosenttia kiinteistömassan arvosta. Lunastustilanteessa salkunhoitaja voi kiinteistömyyntien lisäksi tai sijaan kasvattaa rahaston velkaisuusastetta.
Siksi on ainakin teoriassa mahdollista, että hyvin informoidut sijoittajat pääsevät markkinoiden heiketessä tekemään lunastuksensa vielä hyvän arvostuksen aikana – heidän lunastuksensa maksetaan ottamalla lisää velkaa – ja kiinteistöjä pannaan polkumyyntiin vasta sen jälkeen.EQ Liikekiinteistöt jatkaa syöksyssä. Testo Teron rahasto dyykkas taas lähes viisi pinnaa vuoden alusta.
Jospa lunastusten viivästyksissä vedottaisiin tällä kertaa vaikka metsäneläimien suojeluun.
Olisihan se siistiä nähdä rahaston velkavivun nousevan kolmeen neljäsosaan rahaston arvosta.
Piikki auki! Tepa maksaa!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EQ Liikekiinteistöt jatkaa syöksyssä. Testo Teron rahasto dyykkas taas lähes viisi pinnaa vuoden alusta.
Jospa lunastusten viivästyksissä vedottaisiin tällä kertaa vaikka metsäneläimien suojeluun.
Olisihan se siistiä nähdä rahaston velkavivun nousevan kolmeen neljäsosaan rahaston arvosta.
Piikki auki! Tepa maksaa!!Tämä EQ on ollut kyllä sysipaska kohde omassa salkussa. Myytiin pienen riskin rahastona ja tauluun tullut vuodessa yli 20 prosenttia!
Näyttää Finanssivalvontakin olevan aivan onneton taho näiden valvojana. Taisi mennä rahat kuuhun vai pitäisikö sanoa E-Quuhun - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä EQ on ollut kyllä sysipaska kohde omassa salkussa. Myytiin pienen riskin rahastona ja tauluun tullut vuodessa yli 20 prosenttia!
Näyttää Finanssivalvontakin olevan aivan onneton taho näiden valvojana. Taisi mennä rahat kuuhun vai pitäisikö sanoa E-QuuhunOn kyllä paskamainen huijaus
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KIINTEISTÖRAHASTOJEN ARVONMÄÄRITYKSESSÄ PAHANKUULOISIA PUUTTEITA
Kiinteistörahastot poikkeavat monessa mielessä perinteisistä vaikkapa osakkeisiin sijoittavista sijoitusrahastoista. Eroja on arvonmäärityksessä, aukiolossa ja velan käytössä.
Vilkkaasti vaihtuviin noteerattuihin arvopapereihin sijoittavan rahaston arvonmääritys on kohtuullisen simppeliä puuhaa: katsotaan kurssit pörssistä ja ynnätään salkun arvo.
Kiinteistöjen arvoa ei voi määritellä noin vain tietokoneelta vilkaisemalla. Rahastoilla on eri keinoja määritellä kunkin kiinteistön ja koko kiinteistösalkun arvo. Kiinteistöjä voi vertailla muihin samankaltaisiin kiinteistöihin ja haarukoida siten niiden potentiaalista kauppahintaa. Arvoa voi lähestyä diskonttaamalla tulevia vuokratuottoja nykyhetkeen.
Arvonmääritys on sijoittajan kannalta olennainen seikka, sillä sen perusteella määräytyy kunkin osuuden arvo. Siksi on huolestuttavaa, että Finanssivalvonnan arvion mukaan kuudelta rahastolta puuttui kokonaan erillinen rahastokohtainen arvonmäärityspolitiikka eivätkä kaikki yhtiöt eivät olleet tarkastaneet uudelleen arvonmäärityspolitiikkaansa sääntelyn mukaisesti.”
”Osalle yhtiöistä vastuujako kiinteistöarvioitsijan ja yhtiön välillä oli epäselvä. Kaikkien yhtiöiden kohdalla ei voitu varmistua siitä, että salkunhoitajan riippumattomuus säilyy täysin arvonmäärityksen yhteydessä. Useamman yhtiön kohdalla ei voitu varmistua siitä, että arvonmääritysmenetelmiä sovelletaan johdonmukaisesti. Vain kolme yhtiötä oli vertaillut kiinteistönarvioitsijan ilmoittamia arvoja omiin laskelmiinsa tai validoi kiinteistönarvioitsijan käyttämiä tietoja”, Finanssivalvonnan raportissa huomautetaan.https://yle.fi/a/74-20054678 loistavia kommentteja!
- Anonyymi
Uskotko Joulupukkiin? Kannattaako uskoa jatkossakin?? Kaikkeen humpuukiin sitä porukka massinsa työntää huh huh.
- Anonyymi
Voiko joulupukkia vivuttaa?
UB suositteli muutama vuosi sitten sijoittamaan näihin kaikkiin lainallarahalla. Oman kämpän olisi kuulemaan voinut laittaa vakuudeksi rahaston lisäksi. No on onneksi vielä kämppä Tampereella eikä lainaa.
- Anonyymi
Löysin tämän sivun ja kysyisin onko muille tullut selkeä ilmoitus että vsstöjen lunastaminen ei nyt onnistu?
Itsellä iso osa säästöistä noissa ja asioitani hoitavan sijoitusjohtajan kanssa sovimme sijoituksieni kestoksi 5-6 vuotta. Tämän jälkeen rahoille on tarve muualle ja tämän kerroin hyvin selvästi
Hieman tässä joku haiskahti kun osa sijoituksista vaihdettiin Srahastosts UBrahastoon vuosi sitten ja syy oli Srahaston isot ongelmat asuntojen kanssa. Näyttää kuitenkin samat ongelmat vaivaavan tätä UB rahastoa ja kaikkia muitakin rahastoja palstan kirjoitusten perusteella.
Oletteko ajatelleet jonkin tyyppistä yhtiöiden haastamista rahojen takaisin saamiseksi isommalla ryhmällä?
Minulle yhteyshenkilöni näyttää puhuneen täyttä palturia eikä ole oikein vastannut puheluihini.
Oman asunnon hankinta on nyt ajankohtainen ja tarvitsisin nuo säästöt käyttöön. - Anonyymi
Huimat on KULUT! Kuka maksaa ulkopuoliselle tällaisen palkkion ja kaikki kuitenkin ulkoistetaan?
Ottakaa rahat ja juoskaa jos se vielä onnistuu.- Anonyymi
Muistakaahan katsoa otsakarpaloiden hikeä kaverilta joka myynyt teille tällaisen varman betin. Vetääkö ne vielä inflaatiotarinaa.
- Anonyymi
Kauppalehdessä hyvä juttu 2.2.24 alla poimintoja lehdestä:
Kiinteistörahastojen karu uusi todellisuus: Sijoittajien rahoja jumissa kymmeniä miljoonia.
Kiinteistörahastojen salkut halpenevat ja lunastusten maksaminen on takkuillut. Sekä sijoittajilla että rahastoilla on edessään sopeutuminen normaalien korkojen aikaan. Ålandsbankenin asuntorahasto ei pystynyt maksamaan kaikkia lunastuksia vuoden 2023 syksyn lunastusikkunassa. Rahastosta voi normaalisti tehdä lunastuksia neljä kertaa vuodessa.
Sijoittajien tekemiä lunastuksia on edelleen maksamatta kymmeniä miljoonia euroja. Rahaston nettomerkinnät olivat viime vuonna 97 miljoonaa miinuksella.
”Kolmannen vuosineljänneksen lunastusikkunaan tuli lunastuspyyntöjä melkein 100 miljoonalla eurolla, ja niistä osa jouduttiin lykkäämään. Tammikuussa maksoimme osan syyskuussa lykätyistä lunastuksista, kaikkia emme valitettavasti pystyneet vielä tässä vaiheessa maksamaan”, Ålandsbankenin rahastoyhtiön liiketoimintajohtaja Pasi Huhtakangas sanoo. Huhtakankaan mukaan asuntorahasto pyrkii myymään eri kokoisia ja hintaisia asuntoja kuluttajille. Myyntiä hidastaa se, että rahasto omistaa vähemmistöosuuksia asuntoyhtiöistä, eikä siten pysty myymään kokonaisia taloja, joita instituutiosijoittajat ostaisivat helpommin.
Kiinteistöistä ei pääse eroon kuten osakkeista. Siksi kiinteistöihin sijoittavat rahastot ohjaavat lunastuspalkkioilla sijoittajia pitkäjänteisyyteen. Mitä nopeammin lunastat rahasi pois, sitä suurempi lunastusmaksu.
”Niin kauan kuin markkina on tällainen kuin se nyt on, lunastusjonon purku on hyvin hidasta. Aikataululla spekulointi on jopa vaarallista.”
EQ:n Liikekiinteistö- ja eQ Yhteiskuntakiinteistö -rahastot ovat olleet Ålandsbankenin rahaston tapaan kiinteistörahastojen kultakauden menestyjiä. Takana on liki 10 nousun ja kasvun vuotta. Koko kiinteistösektoria paisutti epänormaali nollakorkojen aika.
EQ Yhteiskuntakiinteistöt myi joulun alla kiinteistöjä yhteensä 175 miljoonalla eurolla ja sai lunastukset hoidettua tammikuun alussa. Sen sijaan eQ Liikekiinteistöt -rahaston joulukuun lunastuspäivälle kohdistuneet noin 50 miljoonan euron lunastukset rahasto maksaa, kunhan niiden maksuun on riittävästi rahaa.
Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä Liikekiinteistöt-rahaston arvo laski 7,6 prosenttia ja Yhteiskuntakiinteistöt-rahaston arvo 8,9 prosenttia. Syynä on ulkopuolisten kiinteistöarvioitsijoiden tekemät rahastojen kiinteistöomaisuuden arvonalennukset. Rahastot eivät itsekään osanneet odottaa näin suuria arvonalennuksia.
Rahastomaailmassa karsastetaan pakkomyynti-termiä, mutta tosiasiallisesti sitä kohti rahastoissa edetään, mikäli lunastusten määrä pysyy pitkään uusia sijoituksia korkeampana ja kiinteistöjen arvojen lasku nostaa rahastojen velkasuhdetta. Onneksi näin ei vielä ole.
Finanssivalvonta selvitti viime vuonna erikoissijoitusrahastojen stressitestejä ja niiden kykyä myydä kiinteistöjään tarvittaessa. Fiva huomautti rahastoyhtiöitä havaitsemistaan puutteista, ja Fivan johtavan valvojan Marko Hovin mukaan vastauksia on tullut.
Mutta kuinka pitkään kiinteistörahasto voi siirtää lunastusten maksua? Rahastojen sääntöjen ja myös lain mukaan lunastukset voidaan keskeyttää väliaikaisesti, eikä keskeytykselle ole Hovin mukaan mitään aikamäärettä. ”Jo korona-aikana piti pohtia, mitä väliaikainen tarkoittaa. Tuolloin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA totesi, että sitovaa määräaikaa ei voida asettaa. Meillä ei ole valtuuksia määrätä rahastoa maksamaan lunastuksia tietyssä aikaikkunassa”, Hovi toteaa.
Myös rahastojen velkasuhde on seurannassa. Lain mukaan erikoissijoitusrahastoilla voi olla enintään 50 prosenttia velkaa rahaston kiinteistöjen arvosta. Rahastojen velka-aste on liikkunut noin 30 prosentissa, mutta erot ovat suuria. Kun rahastojen kiinteistöomaisuuden arvo laskee, velkasuhde kasvaa.
Ainakin nopeasti tarkisteltuna UB:n ja EQ:n liikekiinteistörahastoilla tuo 50 % velkaraja on jo mennyt yli. Sieltä varmasti turhaa odotella rahoja ulos kovin nopeasti...- Anonyymi
Tottahan toki rahastoja vivutetaan. Vivutuksella myyjä ja rahastoyhtiö käärii vielä paremmat palkkiot. kolme prossaa muuttuu 6 prossaksi helposti.
Maailmanlopun meno näissä näyttää jo olevan. Ensin rahasto ottaa velkaa rahaston sisällä maksimimäärän 50 % ja sitten rahastoa myydään tuulipuvuille vivutettuna.
Reima-asuiset hakee vielä myyjän opastuksella varmuuden vuoksi pankista tähän sijoitukseen puolet lisää rahaa kiinnittäen samalla omaisuuttaan vakuudeksi.
Lipevä myyntimies toki kertaa rahaston olevan vakuutena mutta jos se ei riitä alkaa pankkia kiinnostamaan muukin omaisuus.
Omasta lainasta Reimat maksaa reilun1-1,5 % marginaalin ja yleisesti 12 kk euriborin pyöreästi viisi prosenttia. Tähän kun lisästään rahaston rahaston maksama n. 4-6 % korko jota se maksaa noin puolesta rahaston arvosta.
Kirsikaksi kakun päälle rahaston avaintietoesitteen mukaiset kulut 3-5 prosentin vuodessa. On siinä kalkulaattorilla vaikeuksia päästä tuoton puolelle vaikka vuokralaisena olisi itse Paavi.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tottahan toki rahastoja vivutetaan. Vivutuksella myyjä ja rahastoyhtiö käärii vielä paremmat palkkiot. kolme prossaa muuttuu 6 prossaksi helposti.
Maailmanlopun meno näissä näyttää jo olevan. Ensin rahasto ottaa velkaa rahaston sisällä maksimimäärän 50 % ja sitten rahastoa myydään tuulipuvuille vivutettuna.
Reima-asuiset hakee vielä myyjän opastuksella varmuuden vuoksi pankista tähän sijoitukseen puolet lisää rahaa kiinnittäen samalla omaisuuttaan vakuudeksi.
Lipevä myyntimies toki kertaa rahaston olevan vakuutena mutta jos se ei riitä alkaa pankkia kiinnostamaan muukin omaisuus.
Omasta lainasta Reimat maksaa reilun1-1,5 % marginaalin ja yleisesti 12 kk euriborin pyöreästi viisi prosenttia. Tähän kun lisästään rahaston rahaston maksama n. 4-6 % korko jota se maksaa noin puolesta rahaston arvosta.
Kirsikaksi kakun päälle rahaston avaintietoesitteen mukaiset kulut 3-5 prosentin vuodessa. On siinä kalkulaattorilla vaikeuksia päästä tuoton puolelle vaikka vuokralaisena olisi itse Paavi..Ei sotketa Reiman hyvää brändiä tällaisiin kura-rahastoihin. Laillista huijausta vai miksi noita rahastoja voisi kutsua?
- Anonyymi
Tän päivän Hesari kertoo stadin kondiksen
Auntojen hinnat laskivat helmikuussa yli viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan vanhat osakeasunnot halpenivat eniten Vantaalla, Helsingissä ja Oulussa.
Vantaalla asunnot halpenivat yli 10 prosenttia, Helsingissä yli 7 prosenttia ja Oulussakin lähes 7 prosenttia..
Mitenkähän Exelit nyt tämän rahastoissa muokkaa voitoksi???
Samaan hengenvetoon myyntimies käynyt kertomassa ku vuokrat rahastojen kohteissa ainoastaan nousevat valon nopeudella.
Just joo. Jengi varmeen menettänyt järkensä jos näihin syytää lisää fyffeä - Anonyymi
On varmeen siistiä olla eqssa asiakkaana. Liikekiinteistöt jatkaa hurjaa laskua ja massit on jumissa.
Maksetaan kun jaksetaan sanoi yhtiön toimari. Lisäksi hinnalla joka katsotaan myöhemmin sopivaksi.
Kaiffari Mansesta laittoi tähän kunnolla massia ja otti vipua vielä päälle. No olisi silloin kuunnellut mua. - Anonyymi
Ässällä menee lujaa ja bonuksia sataa. Miten se mainos menikään ”kaikkea on paitsi maksaa lunastuksia ulos rahaston sijoittaneille”.
S-Pankki turvaa jälleen omistajien (rahaston) etuja.
Rahasto pystyi maksamaan ainoastaan 4,5 MEUR lunastuksia ulos, vaikka lunastuksia oli yli 40MEUR😱
Lunastusten rajoitukset koskevat 31.8.2023 klo 16 jälkeen ja 29.2.2024 ennen klo 16 jätettyjä lunastustoimeksiantoja, jotka ylittävät 5 000 euroa.
Lunastusten rajoittaminen tarkoittaa, että osuudenomistajan antama lunastustoimeksianto raukeaa siltä osin kuin lunastettava määrä ylittää 5 000 euroa. Rauenneet lunastustoimeksiannot eivät siirry automaattisesti seuraavaan lunastusikkunaan, vaan osuudenomistajan tulee halutessaan jättää uusi lunastustoimeksianto rahaston 30.8.2024 ennen klo 16:00 päättyvään lunastusikkunaan. Nämä lunastukset toteutetaan rahaston 28.2.2025 arvoon, jos rahastolla on riittävät käteisvarat lunastusten toteuttamiseen.
Kaikki 29.2.2024 ennen kello 16.00 tehdyt lunastukset maksetaan täysimääräisesti 5 000 euroon asti. Lunastukset toteutetaan rahaston 30.8.2024 arvoon ja maksetaan rahaston sääntöjen mukaan viimeistään 11.10.2024.
Lunastustoimeksiantoja jätettiin noin 1 600 kappaletta, yhteensä noin 40 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin 12 prosenttia rahaston nettoarvosta. Lunastuksia maksetaan yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa ja kappalemääräisesti noin kaksi kolmasosaa lunastustoimeksiannoista toteutetaan täysimääräisesti. Lunastusten rajoitus koskee noin 600 osuudenomistajaa.
Lunastusten rajoittamiseen johtaneen päätöksen taustalla on poikkeuksellinen markkinatilanne ja rahastoa hallinnoivan S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n arvio, jonka mukaan lunastusten rajoittaminen on osuudenomistajien ja rahaston etujen mukaista.- Anonyymi
Jos ottaa laskimen käteen, niin voi laskea että lunastuksia maksetaan 4,5 miljoonaa, kun rahaston arvo on 333 miljoonaa. Tuosta voi laskea että pystytään maksamaan lunastuksia vain 1% koko rahaston arvosta, mikä on käsittämättömän vähän!
Onko näissä lunastus 2x vuodessa, niin tähän tahtiin jos maksavat lunastuksia, menee 74 vuotta että viimeiset rahat saa ulos ! - Anonyymi
Onko tuollainen toiminta muka laillista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ottaa laskimen käteen, niin voi laskea että lunastuksia maksetaan 4,5 miljoonaa, kun rahaston arvo on 333 miljoonaa. Tuosta voi laskea että pystytään maksamaan lunastuksia vain 1% koko rahaston arvosta, mikä on käsittämättömän vähän!
Onko näissä lunastus 2x vuodessa, niin tähän tahtiin jos maksavat lunastuksia, menee 74 vuotta että viimeiset rahat saa ulos !Joo tällä turvataan sijoittajan (Jopen ääni ”myyjän”) etuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ottaa laskimen käteen, niin voi laskea että lunastuksia maksetaan 4,5 miljoonaa, kun rahaston arvo on 333 miljoonaa. Tuosta voi laskea että pystytään maksamaan lunastuksia vain 1% koko rahaston arvosta, mikä on käsittämättömän vähän!
Onko näissä lunastus 2x vuodessa, niin tähän tahtiin jos maksavat lunastuksia, menee 74 vuotta että viimeiset rahat saa ulos !No ei oo pitkä pätkä. Ässä nappaa pitkät bonukset sun sijoituksista tuossa välissä.
- Anonyymi
No Ässällä ei oo mitään aikeita maksaa sun varoja ulos. Eli sijoittaa tulee todella pitkäksi ajaksi.
Se kantsiiko noilla kuluilla kiinteistöihin sijoittaa onkin jo toinen asia..- Anonyymi
Hei Haloo!
Miksi Ässä, eQ, UB tai mikään muukaan taho maksaisi lunastuksia ulos. Nythän lukossa oleva raha takoo heille hyvää tulosta hallinnointipalkkion muodossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei Haloo!
Miksi Ässä, eQ, UB tai mikään muukaan taho maksaisi lunastuksia ulos. Nythän lukossa oleva raha takoo heille hyvää tulosta hallinnointipalkkion muodossa.Myyjä saa vielä oman provision siihen päälle.
Nyt joukolla asiakkaan etuja suojaamaan😂😂🤣
- Anonyymi
Kovasti pihistää ub pohjoismaiset liikekiinteistöt alkuvuoden tuottoja🤔
onko kuulunut mitään ongelmia arvojen laskennassa?- Anonyymi
Ei ole kuulunut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kuulunut.
Näillä pikkuisilla puljuilla noita saa arvioida kuka tahansa.
Titaniumilla yksi pieni firma Espoosta antaa juuri sellaisen arvion kun arvion tilaaja haluaa.
UB on taas harvoja tahoja jossa inflaatio suorastaan parantaa rahaston tuottoja.
Ota näistä nyt selvää. Selvää on etten sijoita näihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kuulunut.
Nopeesti löivät kiinteistön myynnistä saadut fytkat takas johonkin huoltoasemaan. Olisi varmasti ollut järkevämpää laskea huimaa velkavipua. Tällä liikkeellä saatiin veivattua lisää kuuluisaa alkutuottoa Exeliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näillä pikkuisilla puljuilla noita saa arvioida kuka tahansa.
Titaniumilla yksi pieni firma Espoosta antaa juuri sellaisen arvion kun arvion tilaaja haluaa.
UB on taas harvoja tahoja jossa inflaatio suorastaan parantaa rahaston tuottoja.
Ota näistä nyt selvää. Selvää on etten sijoita näihin.Ja jos näihin kerran sokeasti uskoo niin Titanium on ylivoimaisesti paras💪
- Anonyymi
Tuulipuvuille luvatut 6-8 % tasaiset vuosituotot ovat jälleen kerran paljastuneet humpuukiksi.
Nyt kansa kärvistelee osakemarkkinoille verrattavien tappioiden kanssa ja rahat ovat kaiken kukkuraksi jumissa.
Jälleen kerran kun mietitään mikseivät Buffetit ja muut oikeat isot sijoittajat löytäneet tietänsä näihin Suomessa ainutlaatuisina kaupattuhin rahastoihin.
Samalla voimme todeta hajautetun osakesalkun tuottaneen jälleen kerran huomattavasti paremmin.
No seuraavana kaupataan takuu varmasti jotakin muuta varmaa bettiä tuulipuistojen, aurinkopaneelien tai tekoälyn muodossa.
Voin jo tuntea puhelimessa myyjän uudet speakit ”uskotko että jatkossakin käytetään sähköä, uskotko tuulen henkäilevän ja auringon paistavan tulevaisuudessakin. No tässä sinulle matalariskinen 6-7% vuodessa tuottava uusi härveli joka tuottaa osakemarkkinoista riippumatonta tuottoa”😂😂😂😂😂😂- Anonyymi
Kiinteistörahastojen tuottopotentiaali jäämässä korkotuotteiden tuottojen jalkoihin
Historiallisesti poikkeuksellisen matalien korkojen ajanjaksolla, jota kesti lähemmäs vuosikymmen, vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja syntyi tiivistä tahtia. Osakemarkkinoita matalammalla riskillä kohtuullista positiivista tuottoa tarjoaville ja osakkeiden kanssa vähän korreloiville sijoitusratkaisulle riitti kysyntää. Korkojen ollessa nollassa sijoittajat hakivat innokkaasti tuottoa erilaisista korkotuotteita korvaavista lähteistä. Erityisesti suosiotaan kasvattivat kiinteistörahastot ja pörssilistatut kiinteistöyhtiöt. Nollakorkojen ympäristössä ja kiinteistöjen suotuisan hintakehityksen vallitessa nämä kohteet olivatkin varteenotettava sijoituskohde ja puolustivat paikkaansa hyvin hajautetussa salkussa. Viimeisen parin vuoden aikana markkinaympäristö on kuitenkin muuttunut radikaalisti ja kiinteistörahastojen tuottopotentiaali heikentynyt olennaisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinteistörahastojen tuottopotentiaali jäämässä korkotuotteiden tuottojen jalkoihin
Historiallisesti poikkeuksellisen matalien korkojen ajanjaksolla, jota kesti lähemmäs vuosikymmen, vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja syntyi tiivistä tahtia. Osakemarkkinoita matalammalla riskillä kohtuullista positiivista tuottoa tarjoaville ja osakkeiden kanssa vähän korreloiville sijoitusratkaisulle riitti kysyntää. Korkojen ollessa nollassa sijoittajat hakivat innokkaasti tuottoa erilaisista korkotuotteita korvaavista lähteistä. Erityisesti suosiotaan kasvattivat kiinteistörahastot ja pörssilistatut kiinteistöyhtiöt. Nollakorkojen ympäristössä ja kiinteistöjen suotuisan hintakehityksen vallitessa nämä kohteet olivatkin varteenotettava sijoituskohde ja puolustivat paikkaansa hyvin hajautetussa salkussa. Viimeisen parin vuoden aikana markkinaympäristö on kuitenkin muuttunut radikaalisti ja kiinteistörahastojen tuottopotentiaali heikentynyt olennaisesti.Jakuu
Noussut korkotaso painaa kiinteistörahastojen tuottoja
USA:n ja Euroopan keskuspankit luopuivat nollakorkopolitiikastaan vuonna 2022. Inflaation karattua käsistä keskuspankkien ennätyksellisen nopea rahapolitiikan kiristäminen sai myös markkinakorot nousemaan rajusti. Korkosyklin huippu on nyt saavutettu ja keskuspankkien odotetaan tämän vuoden aikana ryhtyvän leikkaamaan ohjauskorkojaan. Euroopan keskuspankilta ensimmäinen koronlasku saadaan todennäköisesti jo kesäkuussa. Markkinakorot hinnoittelevat jo tulevaa rahapolitiikan keventämistä, mutta sekä pitkien että lyhyiden korkojen voidaan odottaa laskevan vielä entisestään. Nollakorkojen aikaan emme kuitenkaan ole palaamassa.
Uskomme Euroopan keskuspankin leikkaavan ohjauskorkoaan tämän vuoden aikana nykyiseltä 4,5 % tasolta 3,5–3,75 %:iin ja edelleen vuosien 2025–2026 kuluessa 2,5–3,0 %:n haarukkaan edellyttäen, että inflaatio hidastuu keskuspankin asettaman 2 %:n hintavakaustavoitteen tuntumaan. Euribor-korot seuraavat keskuspankin rahapolitiikkaa, joten odotamme 12 kk euriborin laskevan tämänhetkiseltä 3,6–3,7 %:sta noin prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden tai kahden aikana ja mahdollisesti vakautuvan asettuvan tälle tasolle pidemmäksi aikaa. Inflaation rauhoittumisen ja keskuspankin ohjauskorkojen laskun myötä myös pidemmillä koroilla on tilaa laskea hieman. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jakuu
Noussut korkotaso painaa kiinteistörahastojen tuottoja
USA:n ja Euroopan keskuspankit luopuivat nollakorkopolitiikastaan vuonna 2022. Inflaation karattua käsistä keskuspankkien ennätyksellisen nopea rahapolitiikan kiristäminen sai myös markkinakorot nousemaan rajusti. Korkosyklin huippu on nyt saavutettu ja keskuspankkien odotetaan tämän vuoden aikana ryhtyvän leikkaamaan ohjauskorkojaan. Euroopan keskuspankilta ensimmäinen koronlasku saadaan todennäköisesti jo kesäkuussa. Markkinakorot hinnoittelevat jo tulevaa rahapolitiikan keventämistä, mutta sekä pitkien että lyhyiden korkojen voidaan odottaa laskevan vielä entisestään. Nollakorkojen aikaan emme kuitenkaan ole palaamassa.
Uskomme Euroopan keskuspankin leikkaavan ohjauskorkoaan tämän vuoden aikana nykyiseltä 4,5 % tasolta 3,5–3,75 %:iin ja edelleen vuosien 2025–2026 kuluessa 2,5–3,0 %:n haarukkaan edellyttäen, että inflaatio hidastuu keskuspankin asettaman 2 %:n hintavakaustavoitteen tuntumaan. Euribor-korot seuraavat keskuspankin rahapolitiikkaa, joten odotamme 12 kk euriborin laskevan tämänhetkiseltä 3,6–3,7 %:sta noin prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden tai kahden aikana ja mahdollisesti vakautuvan asettuvan tälle tasolle pidemmäksi aikaa. Inflaation rauhoittumisen ja keskuspankin ohjauskorkojen laskun myötä myös pidemmillä koroilla on tilaa laskea hieman.Jatkuu
Korkoympäristössä tapahtunut muutos ja nollakorkojen jääminen historiaan on kohentanut perinteisten korkoinstrumenttien tuottopotentiaalia. Lyhyen koron instrumenteista – joita pidetään korkosegmenteistä vähäriskisimpinä – on tarjolla tällä hetkellä karkeasti ottaen noin 3,5 % vuotuista tuottoa. Myös tavanomaisista valtionlainoista on jälleen saatavilla kohtuullista tuottoa. Yrityslainojen tuottopotentiaalia on puolestaan pidettävä vähintäänkin hyvänä ja riskituottosuhdetta historiallisesti jopa erittäin houkuttelevana. Yrityslainoista on nykyisellään tarjolla pääosin 4–8 % tuottoa riippuen siitä, puhutaanko korkean luottoluokituksen investment grade -lainoista vai matalamman luottoluokituksen niin sanotuista high yield -lainoista.
Sen sijaan kiinteistörahastoille noussut korkotaso tarkoittaa rahoituskustannusten kasvua ja tuottopotentiaalin heikkenemistä. Kiinteistösijoittaminen oli poikkeuksellisen kannattavaa, kun korkotaso oli lähellä nollaa. Nyt kun korkotaso on lyhyessä ajassa kohonnut merkittävästi ja rahoituskulut tätä myötä kasvaneet, kiinteistörahastojen tuotot ovat monessa tapauksessa heikentyneet huomattavasti. Mitä korkeampi on rahaston lainoitusaste – eli kansanomaisemmin mitä enemmän rahasto käyttää toiminnassaan velkavipua – sitä reippaammin korkokulut kohoavat ja syövät kiinteistösalkun nettotuottoa. Karkean arviomme mukaan monilla tyypilliseen tapaan velkavivutetulla kiinteistörahastolla tuottopotentiaali liikkuu nykyisellä korkotasolla 2–3 % tuntumassa olettaen, että kiinteistöjen hinnoissa ei jatkossa tapahdu laskua, jolloin kiinteistöjen arvoja ei ole tarvetta alaskirjata. Tämä tarkoittaa, että lyhyen koron rahamarkkinainstrumenteilla, jotka edustavat korkosijoittamisen matalinta riskiä, voidaan päästä monen kiinteistörahaston tuottopotentiaalia vastaavaan tuottotasoon. Riskisemmillä korkotuotteilla, kuten yrityslainoilla, joiden riskitaso vertautuu lähemmäs kiinteistörahastojen riskiä, tuottotaso on jo huomattavasti useimpien kiinteistörahastojen tuottopotentiaalia korkeampi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatkuu
Korkoympäristössä tapahtunut muutos ja nollakorkojen jääminen historiaan on kohentanut perinteisten korkoinstrumenttien tuottopotentiaalia. Lyhyen koron instrumenteista – joita pidetään korkosegmenteistä vähäriskisimpinä – on tarjolla tällä hetkellä karkeasti ottaen noin 3,5 % vuotuista tuottoa. Myös tavanomaisista valtionlainoista on jälleen saatavilla kohtuullista tuottoa. Yrityslainojen tuottopotentiaalia on puolestaan pidettävä vähintäänkin hyvänä ja riskituottosuhdetta historiallisesti jopa erittäin houkuttelevana. Yrityslainoista on nykyisellään tarjolla pääosin 4–8 % tuottoa riippuen siitä, puhutaanko korkean luottoluokituksen investment grade -lainoista vai matalamman luottoluokituksen niin sanotuista high yield -lainoista.
Sen sijaan kiinteistörahastoille noussut korkotaso tarkoittaa rahoituskustannusten kasvua ja tuottopotentiaalin heikkenemistä. Kiinteistösijoittaminen oli poikkeuksellisen kannattavaa, kun korkotaso oli lähellä nollaa. Nyt kun korkotaso on lyhyessä ajassa kohonnut merkittävästi ja rahoituskulut tätä myötä kasvaneet, kiinteistörahastojen tuotot ovat monessa tapauksessa heikentyneet huomattavasti. Mitä korkeampi on rahaston lainoitusaste – eli kansanomaisemmin mitä enemmän rahasto käyttää toiminnassaan velkavipua – sitä reippaammin korkokulut kohoavat ja syövät kiinteistösalkun nettotuottoa. Karkean arviomme mukaan monilla tyypilliseen tapaan velkavivutetulla kiinteistörahastolla tuottopotentiaali liikkuu nykyisellä korkotasolla 2–3 % tuntumassa olettaen, että kiinteistöjen hinnoissa ei jatkossa tapahdu laskua, jolloin kiinteistöjen arvoja ei ole tarvetta alaskirjata. Tämä tarkoittaa, että lyhyen koron rahamarkkinainstrumenteilla, jotka edustavat korkosijoittamisen matalinta riskiä, voidaan päästä monen kiinteistörahaston tuottopotentiaalia vastaavaan tuottotasoon. Riskisemmillä korkotuotteilla, kuten yrityslainoilla, joiden riskitaso vertautuu lähemmäs kiinteistörahastojen riskiä, tuottotaso on jo huomattavasti useimpien kiinteistörahastojen tuottopotentiaalia korkeampi.Jatkuu
Karkea laskelma osoittaa tyypillisten kiinteistörahastojen tuottotason jäävän jatkossa matalaksi
Korkotason nousu on myrkkyä kiinteistörahastoille – mitä korkeampi on lainoitusaste, sitä enemmän se syö tuottoja
Kiinteistörahastojen-tuottopotentiaali-kuva-1v6
Arvio vuokratuotosta vastaa keskimääräistä Suomeen listattujen suurimpien kiinteistörahastojen raportoimaa nettovuokratuottoa. Hallinnointipalkkio perustuu keskimääräiseen suurten suomalaisten kiinteistörahastojen juoksevaan kuluun. Tarkastelussamme olleiden rahastojen lainoitusaste vaihtelee 20-45 % välillä keskiarvon ollessa hieman yli 30 %. Kiinteistöjen arvonmuutoksen vaikutusta tuottoon emme ole huomioneet laskelmassa.
Kiinteistöjen hintojen lasku tuo painetta rahastoille
Rakentaminen ja kiinteistömarkkinat ovat olleet vaisut jo muutaman vuoden. Tähän on vaikuttanut keskeisesti korkojen nousu, mutta myös nopeasti kohonnut yleinen hintataso ja kasvanut talouden epävarmuus. Erityisesti asuntomarkkinat ovat olleen Suomessa jo kotvan aikaa pysähdyksissä ja asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Noussut korkotaso on tehnyt kotitalouksista varovaisia. Lainanottohalukkuus ja kyky suoriutua suuresta velkamäärästä on heikentynyt korkojen nousun myötä. Ansiotason nousua kovempi inflaatio on puolestaan leikannut kotitalouksien reaalisia tuloja, mikä on vaikuttanut negatiivisesti asuntojen kysyntään. Heikentynyt kysyntätilanne on puolestaan painanut asuntojen hinnat laskuun. Nollakorkoaikana asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat nousivat pitkään yhtäjaksoisesti. Tuolloin kiinteistörahastot ylöskirjasivat sijoitustensa arvoja, mikä tuki rahastojen tuottokehitystä. Nyt hintojen lasku on syömässä tuottoja. Asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintojen lasku lisää kiinteistörahastoille painetta alaskirjata kiinteistöomistustensa arvoja. Mikäli näin joudutaan tekemään, vaikuttaa tämä negatiivisesti rahaston tuottoon.
Nousseen korkotason ohella, joka on kasvattanut suoraan rahoituskuluja ja vaikuttanut osaltaan kiinteistöjen hintojen laskuun, myös yleisen hintatason nopea kohoaminen rasittaa kiinteistörahastoja. Nopean inflaation seurauksena energian hinta ja kiinteistöjen yleiset hoitomenot ovat kohonneet. Epävarmassa taloudellisessa ympäristössä, jossa kotitalouksien reaalitulot ovat laskeneet ja yritysten kyky kantaa yhä kasvavia kustannuksia on huono, kohonneita kiinteistömenoja ei välttämättä kyetä siirtämään täysimääräisesti vuokriin. Tämä syö osaltaan vuokraustoiminnan nettotuottoja ja heikentää näin myös rahastojen tuottotasoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatkuu
Karkea laskelma osoittaa tyypillisten kiinteistörahastojen tuottotason jäävän jatkossa matalaksi
Korkotason nousu on myrkkyä kiinteistörahastoille – mitä korkeampi on lainoitusaste, sitä enemmän se syö tuottoja
Kiinteistörahastojen-tuottopotentiaali-kuva-1v6
Arvio vuokratuotosta vastaa keskimääräistä Suomeen listattujen suurimpien kiinteistörahastojen raportoimaa nettovuokratuottoa. Hallinnointipalkkio perustuu keskimääräiseen suurten suomalaisten kiinteistörahastojen juoksevaan kuluun. Tarkastelussamme olleiden rahastojen lainoitusaste vaihtelee 20-45 % välillä keskiarvon ollessa hieman yli 30 %. Kiinteistöjen arvonmuutoksen vaikutusta tuottoon emme ole huomioneet laskelmassa.
Kiinteistöjen hintojen lasku tuo painetta rahastoille
Rakentaminen ja kiinteistömarkkinat ovat olleet vaisut jo muutaman vuoden. Tähän on vaikuttanut keskeisesti korkojen nousu, mutta myös nopeasti kohonnut yleinen hintataso ja kasvanut talouden epävarmuus. Erityisesti asuntomarkkinat ovat olleen Suomessa jo kotvan aikaa pysähdyksissä ja asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Noussut korkotaso on tehnyt kotitalouksista varovaisia. Lainanottohalukkuus ja kyky suoriutua suuresta velkamäärästä on heikentynyt korkojen nousun myötä. Ansiotason nousua kovempi inflaatio on puolestaan leikannut kotitalouksien reaalisia tuloja, mikä on vaikuttanut negatiivisesti asuntojen kysyntään. Heikentynyt kysyntätilanne on puolestaan painanut asuntojen hinnat laskuun. Nollakorkoaikana asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat nousivat pitkään yhtäjaksoisesti. Tuolloin kiinteistörahastot ylöskirjasivat sijoitustensa arvoja, mikä tuki rahastojen tuottokehitystä. Nyt hintojen lasku on syömässä tuottoja. Asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintojen lasku lisää kiinteistörahastoille painetta alaskirjata kiinteistöomistustensa arvoja. Mikäli näin joudutaan tekemään, vaikuttaa tämä negatiivisesti rahaston tuottoon.
Nousseen korkotason ohella, joka on kasvattanut suoraan rahoituskuluja ja vaikuttanut osaltaan kiinteistöjen hintojen laskuun, myös yleisen hintatason nopea kohoaminen rasittaa kiinteistörahastoja. Nopean inflaation seurauksena energian hinta ja kiinteistöjen yleiset hoitomenot ovat kohonneet. Epävarmassa taloudellisessa ympäristössä, jossa kotitalouksien reaalitulot ovat laskeneet ja yritysten kyky kantaa yhä kasvavia kustannuksia on huono, kohonneita kiinteistömenoja ei välttämättä kyetä siirtämään täysimääräisesti vuokriin. Tämä syö osaltaan vuokraustoiminnan nettotuottoja ja heikentää näin myös rahastojen tuottotasoa.Jatkuu
Suomessa asuntojen hinnat ovat olleet jyrkässä alamäessä jo pari vuotta
Lähde: Macrobond, indeksointi Finlandia; Q1/2016 =100
Kiinteistörahastojen likvidiys sijoituskohteena heikentynyt entisestään
Suomessa kiinteistörahastot ovat tyypillisesti vaihtoehtorahastoja, joiden ominaispiirre on useinkin reippaan velkavivun käytön ohella se, että rahasto on auki merkinnöille ja lunastuksille vain ajoittain. Tavanomaisesti rahastoista on voinut ottaa varoja ulos neljä kertaa vuodessa, mutta nyttemmin useat rahastot ovat muuttaneet sääntöjään niin, että sijoitusten realisointi on sijoittajille vaikeampaa kuin aiemmin. Monessa rahastossa lunastuksia voi tehdä enää kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistörahastojen likvidiys sijoituskohteena on tämän myötä heikentynyt. Joillekin sijoittajille on voinut tulla yllätyksenä, että vielä jokin aika sitten jonkin verran epälikvidistä sijoituskohteesta on tullut hyvinkin epälikvidi.
Kiinteistörahastojen näkökulmasta likvidiys on haaste, sillä rahastot sijoittavat erittäin epälikvideihin sijoituskohteisiin, mutta rahastot ovat kuitenkin auki merkinnöille ja lunastuksille. Ongelmia syntyy varsinkin silloin, kun sijoittajat haluavat sankoin joukoin lunastaa varojaan pois rahastosta. Tehtyjä kiinteistösijoituksia voi olla vaikea myydä yht’äkkiä, ja erityisen hankalaksi myynti saattaa mennä silloin, kun kiinteistöjen hinnat ovat laskussa. Tuolloin kiinteistömarkkina on vielä totuttuakin epälikvidimpi ja rahaston käteinen kuivuu helposti kasaan lunastusten takia. Tällaisissa tilanteissa – joista on nähty esimerkkejä viime vuosina pitkin maailmaa – rahaston lunastukset voidaan keskeyttää kokonaan ja siirtää hamaan tulevaisuuteen, kunnes tarvittavat kiinteistöjen myynnit rahastoon tulleiden lunastusten maksamiseksi on tehty. Tuolloin sijoittajat saattavat pahimmillaan joutua odottavaan lunastuksen toteuttamista ja varojensa saantia ulos rahastosta todella pitkään. Epälikvideiksi käyneistä rahastoista ei näin ollen saa varoja pois silloin, kun sitä haluaisi. Tässä kohtaa ero perinteisiin korkoinstrumentteihin tai vaikkapa normaaliin listattuun osakemarkkinaan verrattuna on huima. Tavanomaiset korkosijoitukset ja listatut osakkeet ovat likvidejä sijoituksia, joista pääsee tarvittaessa eroon nopeasti, yleensä korkeintaankin muutamassa päivässä.
Kaiken kaikkiaan itse kunkin sijoittajana tulisikin miettiä, missä määrin nykyisessä muuttuneessa markkina- ja talousympäristössä haluaa tai on tarve hakea tuottoa vaihtoehtoisista sijoituskohteista, kuten kiinteistörahastoista, perinteisten osake- ja korkosijoitusten sijaan. Kiinteistörahastojen suosio kasvoi aikanaan aivan oikeutetusti nollakorkoympäristön siivittämänä, kun perinteiset korkotuotteet eivät tarjonneet houkuttelevaa tuottoa tai riskituottosuhdetta. Nyt maailma on muuttunut – tai oikeammin, poikkeuksellinen nollakorkojen aika on ohi ja olemme jälleen palanneet tavanomaiseen ja totuttuun korkoympäristöön – jolloin perinteisistä korkosijoituksista on jälleen tarjolla houkuttelevaa tuottoa. Useassa tapauksessa tämä tuotto ylittää kiinteistörahastojen tuottopotentiaalin ja sijoituskohteena korot ovat huomattavasti kiinteistösijoituksia likvidimpiä.
- Anonyymi
S-pankin rahasto yli -15 %: Piensijoittajille myydyt
”vakaat” kiinteistörahastot romahtivat viime
vuonna
Kiinteistösijoitusrahastojen tappioprosentit nousivat jopa
kaksinumeroisiksi. Mitä tästä opimme?
Suosittelen lukemaan kyseisen jutun Talouselämästä👍🏻 Avaa hyvin kiinteistörahastoihin sisältyvät exel tuotot.- Anonyymi
Täytyy olla äärimmäisen tyhmä, jos sijoittaa näihin. Täyttä humpuukia.
- Anonyymi
Joo Kiinteistö-sijoitussalkku on LähiTapiolan vastaava koijaus tuote. Ensin meni hyvin ja nyt romahtanut rumasti. Olihan taas varma betti.
- Anonyymi
Samaa paskaa ne on kaikki eri käärössä
- Anonyymi
Suomessa suurin osa omistuksista on kiinteässä omaisuudessa, maassa, metsässä ja asunnoissa. Osakkeet ovat edelleen lapsipuolen asemassa.
Sillä tavalla ajateltuna asunto-, metsä- ja kiinteistörahastot ovat asiassa täysin luontaisia.
Nolla-koron vaihtuminen jopa 3,5-4,4 %:n korkoon on saanut asuntojen kysynnän ja sitä myöten rakentamisen notkahtamaan lähes kaikkialla länsimaissa. Heikko luottamus talouteen pudottaa myös rakentamista. Erityisesti asiassa ovat kärsineet muuttotappiokunnat.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mustana pilvenä kaiken taustalla häärii Putin ja Ukrainan sota. Kaikesta edellisestä huolimatta on merkkejä siitä, että korot lähtevät laskuun ja asuntosijoittamisen kannattavuus paranee. Vertailukohtana kaikelle Suomessa voi käyttää OMXHP-indeksiä, joka on laskenut kolmessa vuodessa -15 %. Tälle Euroopassa vetää edes jollakin tavoin vertoja vain Sveitsin pörssi, joka sekin on ollut lievästi alavireinen ja laskuvetoinen.
Huominen saattaa muuttaa kaiken, kertovat tulevaisuuden ennustajat.- Anonyymi
Helsingin pörssistä saa varansa poissa yhdessä päivässä.
Mahtaa pukata kuumaa kesähikeä niillä "asiantuntijoilla" jotka näitä on ihmisille tyrkyttäneet.
eQ Yhteiskuntakiinteistöjen velka noussut nyt lunastusten ansiosta täysin kestämättömälle tasolle.
Rahaston koko 1177,6 milj eur
Kiinteistövarallisuus 1 815,8 milj eur
Testo Terska vetää hallinnointipalkkiota tietenkin tuosta isommasta summasta, josta sijoittaja maksaa täydet kulut. Kaiken järjen mukaan rahasto maksaa lainaosuudestaan vähintään 4-7 % koron.
Hyvä Malli sanoisi Esa Valli! - Anonyymi
Iso osa varallisuudesta on tosiaan noissa.
Hullu vaan pitää olla että haluaa maksaa muutaman prossan välistä rahastolle.
Nää kiinteistörahastot on aivan poskettoman kalliita rahastoja. - Anonyymi
Raha on kiinni mutta kuka tollo maksaa tuollaisia palkkioita??? Haloo!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raha on kiinni mutta kuka tollo maksaa tuollaisia palkkioita??? Haloo!!
Tollo juuri. Saapa liituraidat laskuttaa kalliisti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raha on kiinni mutta kuka tollo maksaa tuollaisia palkkioita??? Haloo!!
Nämä voisi uudelleen nimetä vaikka myyjän oman asunnon rahoitus rahastoiksi. On sen verran rapsakat kulut.
- Anonyymi
Nämä rahastot ovat tuottaneet hyvin liikkeelle laskijoille ja vielä ilman mitään riskiä.
Jos laskee vaikka -90% liikkeelle laskija ottaa omansa ja jos jotain jää ni sijoittajille.- Anonyymi
Mitä halusit kertoa, jotakin uutta?
- Anonyymi
Paljastuipa täydeksi sudeksi tää UB Suomikiinteistöt rahasto.
Älyttömät kulut ja tuotto allekirjoittaneen osalta ainaski selvästi heikompi ku pankin määräaikaisella.
Tää rillipäinen myyjä se jaksaa höpöttää vaan inflaatiosta.
Taitaa olla oma lehmä ojassa rahaston suhteen.- Anonyymi
Saman pajan kauppaamat muutkin fundit kusessa:
02.07.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjen ja Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahastojen sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee kesäkuun 2024 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahastojen osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahaston tuotto vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 0,5 % ja eQ Liikekiinteistöt -rahaston tuotto -1,3 %. Näyttää siltä, että kiinteistömarkkinassa hinnat ovat kääntymässä ja markkinan piristymistä odotetaan loppuvuotta kohden. Kiinteistömarkkinalla on kuitenkin edelleen hyvin hiljaista. Lunastusten siirto johtuu ennen kaikkea siitä, että kiinteistökauppoja on tehty vähän. Molempien rahastojen kiinteistöt sijaitsevat kasvukeskuksissa ja niiden tilanne on pysynyt hyvänä.
Mikäli osuudenomistaja haluaa pyytää lunastuksensa peruuttamista, hän voi toimittaa lunastuksen peruutuspyynnön eQ Rahastoyhtiölle. Lunastuksen peruutuspyynnön voi esittää siihen asti, kunnes lunastus on tehty. Peruutuspyynnön voi antaa joko olemalla yhteydessä asiakasyhteyshenkilöön tai sähköpostilla eQ:n Asiakaspalveluun asiakaspalvelu(at)eq.fi.
Lisätietoja on saatavilla asiakasyhteyshenkilöltä ja eQ Asiakaspalvelusta asiakaspalvelu(at)eq.fi, puh. 09-6817 8700.
eQ Rahastoyhtiö Oy - Anonyymi
Arvaan et lisänä hirveet nostokukut jos haluat nyt purkaa👍🏻👍🏻👍🏻
- Anonyymi
S-asunto A osuus arvo30.11.22 179.09e
arvo 31.5.24 146.92e. Alas on tullut.
Seuraavaksi odotellaan op -vuokratuoton tulosta- Anonyymi
Tosi turvallisia ja tasaisesti tuottavia sijoituksia💩💩💩
- Anonyymi
Ja tulloo vielä lissää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosi turvallisia ja tasaisesti tuottavia sijoituksia💩💩💩
Kyl nää vatmast tuottaa sille sulle myynneelle taholle ja isost.
- Anonyymi
Eipä tulleet nostamani rahat tilille eq rahastoista. Pännii ny aikalailla ku ite piti tääki selvittää. UBn myyjä ei hiiskunut sanallakaan rahojen olevan jumissa vaikka eq sanoi tiedottaneensa hyvissä ajoin.
- Anonyymi
Ootko aivan aasi. Ei varmasti tule nostot tilille jos kiinteistöjä ei saada myytyä ja nyt ei saada.
Olisiko kannattanut muutamaan otteeseen miettiä ja tutustua aiheeseen ennen rahojenntuonne työntämistä.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ootko aivan aasi. Ei varmasti tule nostot tilille jos kiinteistöjä ei saada myytyä ja nyt ei saada.
Olisiko kannattanut muutamaan otteeseen miettiä ja tutustua aiheeseen ennen rahojenntuonne työntämistä..Terska Tero veti fundit taas jumiin.
Älä huoli! Kyllä ne muistaa veloittaa kaikki palkkiot ja UBn kaverikin saa omansa sieltä. Vai pitäisikö sanoa sulta.
Tää on hyvä malli sanoisi Esa Valli👍🏻 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terska Tero veti fundit taas jumiin.
Älä huoli! Kyllä ne muistaa veloittaa kaikki palkkiot ja UBn kaverikin saa omansa sieltä. Vai pitäisikö sanoa sulta.
Tää on hyvä malli sanoisi Esa Valli👍🏻Terolta leekot tippuu jos marssii Manses vastaan
- Anonyymi
Eipä ole odotettavissa rajoja tästäkään paskasta takaisin pitkään aikaan.
Todella härskiä toimintaa jo aikaisemmin annetun lunastustoimeksiannon raukeamisen osalta.
Näin kusetusta selittää Ässä joka kyllä toimenpiteellä turvaa omat etunsa.
S-Pankki Asunto Erikoissijoitusrahaston lunastuksia rajoitetaan rahaston sääntöjen 8 §:n mukaisesti niiden ylitettyä 5 % rahaston nettoarvosta.
Lunastusten rajoitukset koskevat 31.8.2023 klo 16 jälkeen ja 29.2.2024 ennen klo 16 jätettyjä lunastustoimeksiantoja, jotka ylittävät 5 000 euroa.
Lunastusten rajoittaminen tarkoittaa, että osuudenomistajan antama lunastustoimeksianto raukeaa siltä osin kuin lunastettava määrä ylittää 5 000 euroa. Rauenneet lunastustoimeksiannot eivät siirry automaattisesti seuraavaan lunastusikkunaan, vaan osuudenomistajan tulee halutessaan jättää uusi lunastustoimeksianto rahaston 30.8.2024 ennen klo 16:00 päättyvään lunastusikkunaan. Nämä lunastukset toteutetaan rahaston 28.2.2025 arvoon, jos rahastolla on riittävät käteisvarat lunastusten toteuttamiseen.
Kaikki 29.2.2024 ennen kello 16.00 tehdyt lunastukset maksetaan täysimääräisesti 5 000 euroon asti. Lunastukset toteutetaan rahaston 30.8.2024 arvoon ja maksetaan rahaston sääntöjen mukaan viimeistään 11.10.2024.
Lunastustoimeksiantoja jätettiin noin 1 600 kappaletta, yhteensä noin 40 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin 12 prosenttia rahaston nettoarvosta. Lunastuksia maksetaan yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa ja kappalemääräisesti noin kaksi kolmasosaa lunastustoimeksiannoista toteutetaan täysimääräisesti. Lunastusten rajoitus koskee noin 600 osuudenomistajaa.- Anonyymi
Vittu mikä kommentti tältä S-pankin pässiltä
Kenenkähän etu tuossa ajetaan…
”–Rajoittamalla suurimpia lunastuksia parannamme rahaston likviditeetin hallintaa ja turvaamme sekä osuudenomistajien että rahaston etuja. Näkemyksemme mukaan Suomen kiinteistö- ja asuntomarkkinat ovat edelleen houkuttelevia sijoituskohteita pitkällä aikavälillä”, kommentoi S-Pankin kiinteistörahastoista vastaava johtaja Ville Yrjölä.” - Anonyymi
Vittu mikä kommentti tältä S-pankin pässiltä
Kenenkähän etu tuossa ajetaan…
”–Rajoittamalla suurimpia lunastuksia parannamme rahaston likviditeetin hallintaa ja turvaamme sekä osuudenomistajien että rahaston etuja. Näkemyksemme mukaan Suomen kiinteistö- ja asuntomarkkinat ovat edelleen houkuttelevia sijoituskohteita pitkällä aikavälillä”, kommentoi S-Pankin kiinteistörahastoista vastaava johtaja Ville Yrjölä.” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vittu mikä kommentti tältä S-pankin pässiltä
Kenenkähän etu tuossa ajetaan…
”–Rajoittamalla suurimpia lunastuksia parannamme rahaston likviditeetin hallintaa ja turvaamme sekä osuudenomistajien että rahaston etuja. Näkemyksemme mukaan Suomen kiinteistö- ja asuntomarkkinat ovat edelleen houkuttelevia sijoituskohteita pitkällä aikavälillä”, kommentoi S-Pankin kiinteistörahastoista vastaava johtaja Ville Yrjölä.”Mitähän tuo ny selittää jos ihmiset haluaa nostaa rahansa?
Olipa hyvä kun kiersin nämä kaukaa
- Anonyymi
Jotta idioottikin ymmärtää miten nämä arvostetaan, niin jaan tekstiä vanhan proffani Jarmo Leppiniemen kirjoituksesta vuodelta 2016. Muistan aina Jarmon sanat ”älä sijoita kalliiseen himmeliin” jolla hän näitä rahastoja kuvasi.
Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon kirjaaminen
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon arvostus ei ole vain kirjanpitokysymys. Sillä voi olla merkittäviä reaalitalouden seurauksia.
Tilinpäätöksessä käypään arvoon arvostaminen tulee ensisijaisesti näkyviin niin, että taseessa ja tuloslaskelmassa esitetään realisoitumattomia hallussapitovoittoja. Realisoitumattomat sijoituskiinteistöjen hallussapitotappiotkin on esitettävä, mutta ilman erillistä säännöstäkin yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin kuuluva varovaisuus johtaa usein samaan lopputulokseen.
Menettely edistää riskinottomahdollisuuksia. Osakeyhtiölaissa säädetään, että jos osakeyhtiön hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen, on viipymättä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin osakepääoman menettämisestä (OYL 20:23 §). Vaikka taseen mukainen oma pääoma olisi miinuksella, ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toimintakertomukseen tai liitetietoihin sisällytettävällä käyvin arvoin laaditulla laskelmalla voidaan osoittaa oman pääoman olevan jäljellä. Taseen negatiivinen pääoma on kuitenkin aina rasite yrityksen luottokelpoisuudelle.
Kannattavuus sekä tunnusluvut paremmiksi
Kiinteistösijoitusalalla vieraan pääoman käyttö, velalla vivuttaminen, on tavanomaista. Mahdollisuus tulouttaa sijoituskiinteistöjen realisoitumattomat arvonnousut kasvattaa velkarahoituksen käyttömahdollisuutta ja voi vaikuttaa myönteisesti sekä rahoituksen saatavuuteen että ehtoihin, kuten korkoon. Uuden mahdollisuuden käyttäminen parantaa kiinteistösijoittajan kannattavuutta sekä vakavaraisuutta kuvaavia tunnuslukuja. Velkoihin liittyy usein erityisiä ehtoja, niin sanottuja kovenantteja, jotka usein ilmaistaan tunnusluvuilla. Velka saattaa erääntyä tai korkoa saatetaan korottaa esimerkiksi vakavaraisuustunnusluvun heikennyttyä alle sovitun tason.
Suurin merkitys sijoituskiinteistöjen käyvän arvon arvostuksella on laajaomisteisille kiinteistösijoitusyhtiöille ja -rahastoille. Se saattaa mahdollistaa jaettavissa olevan vapaan pääoman muodostumisen myymättä kiinteistöjä silloinkin, kun kustannustaso on raskas. Myös oman pääoman sijoittajien käyttämät tunnusluvut saattavat parantua käyvän arvon menettelyä sovellettaessa samaan tapaan kuin edellä velkojen yhteydessä todettiin.- Anonyymi
Jatkuu….
Negatiivisen vivun riski
Kiinteistösijoittamisen ansaintalogiikka sisältää tavallisesti juoksevat vuokra- yms. tulot sekä kiinteistön myynnin yhteydessä realisoituvan arvonnousun. Lisäksi usein pyritään hyödyntämään vieraan pääoman vipuvaikutusta: lisäämään voittoa ja omaa pääomaa hankkimalla kiinteistöjä lainarahoituksella, kun kiinteistöjen arvioidaan tuottavan enemmän kuin velasta joudutaan maksamaan korkoa. Vipuvaikutuksen käytöstä päätettäessä tulee muistaa negatiivisen vivun mahdollisuus: jos korkotaso ylittää sijoituskohteen tuoton, syntynyt negatiivinen vipu syö omaa pääomaa. Juuri tämän takia luotonantajat edellyttävät luotottamiltaan yrityksiltä vakavaraisuutta, puskuria kestää negatiivisen vivun ankeat seuraamukset. Kiinteistösijoituksiin tällainen tilanne voi vaikuttaa voimakkaastikin, koska korkea korkotaso ja kiinteistöjen myönteinen arvonkehitys eivät yleensä ole samanaikaisia.
Kiinteistösijoittaminen yhä suositumpaa
Perinteisesti kiinteistösijoittamista on pidetty alhaisen juoksevan tuoton alana. Tämän argumentin painoarvo on alentunut korkosijoittamisen tuoton alennuttua jopa nollaan tai negatiiviseksi. Tuottoa aikaansaavia sijoituskohteita etsittäessä asuntojen vuokralleantaminen on noussut muodissa olevaksi sijoitukseksi. Mukaan on tullut asuntoihin erikoistuneita kiinteistösijoitusyhtiöitä ja -rahastoja. Aiemmin tällaisilla oli vähän tilaa, kun alhaisesta juoksevasta tuotosta ei riittänyt jaettavaa sekä sijoittajalle että sijoitusmahdollisuutta ylläpitävälle välikädelle. Mielenkiintoa jonkin verran ylläpiti myyntivoittomahdollisuus, mutta monet näkivät, että se on toivottoman kaukana – ja voivathan hinnat alentuakin. Sijoituskiinteistöjen arvonnousun tulouttamismahdollisuus (joka koskee sekä kiinteistösijoittamista että asunto- tai muihin kiinteistöosakkeisiin sijoittamista, ks. KILA 2016/1949) ylläpitää tuloslaskelmassa näytettävää juoksevaa tuottoa, joskaan ei kassavirtaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatkuu….
Negatiivisen vivun riski
Kiinteistösijoittamisen ansaintalogiikka sisältää tavallisesti juoksevat vuokra- yms. tulot sekä kiinteistön myynnin yhteydessä realisoituvan arvonnousun. Lisäksi usein pyritään hyödyntämään vieraan pääoman vipuvaikutusta: lisäämään voittoa ja omaa pääomaa hankkimalla kiinteistöjä lainarahoituksella, kun kiinteistöjen arvioidaan tuottavan enemmän kuin velasta joudutaan maksamaan korkoa. Vipuvaikutuksen käytöstä päätettäessä tulee muistaa negatiivisen vivun mahdollisuus: jos korkotaso ylittää sijoituskohteen tuoton, syntynyt negatiivinen vipu syö omaa pääomaa. Juuri tämän takia luotonantajat edellyttävät luotottamiltaan yrityksiltä vakavaraisuutta, puskuria kestää negatiivisen vivun ankeat seuraamukset. Kiinteistösijoituksiin tällainen tilanne voi vaikuttaa voimakkaastikin, koska korkea korkotaso ja kiinteistöjen myönteinen arvonkehitys eivät yleensä ole samanaikaisia.
Kiinteistösijoittaminen yhä suositumpaa
Perinteisesti kiinteistösijoittamista on pidetty alhaisen juoksevan tuoton alana. Tämän argumentin painoarvo on alentunut korkosijoittamisen tuoton alennuttua jopa nollaan tai negatiiviseksi. Tuottoa aikaansaavia sijoituskohteita etsittäessä asuntojen vuokralleantaminen on noussut muodissa olevaksi sijoitukseksi. Mukaan on tullut asuntoihin erikoistuneita kiinteistösijoitusyhtiöitä ja -rahastoja. Aiemmin tällaisilla oli vähän tilaa, kun alhaisesta juoksevasta tuotosta ei riittänyt jaettavaa sekä sijoittajalle että sijoitusmahdollisuutta ylläpitävälle välikädelle. Mielenkiintoa jonkin verran ylläpiti myyntivoittomahdollisuus, mutta monet näkivät, että se on toivottoman kaukana – ja voivathan hinnat alentuakin. Sijoituskiinteistöjen arvonnousun tulouttamismahdollisuus (joka koskee sekä kiinteistösijoittamista että asunto- tai muihin kiinteistöosakkeisiin sijoittamista, ks. KILA 2016/1949) ylläpitää tuloslaskelmassa näytettävää juoksevaa tuottoa, joskaan ei kassavirtaa.Jatkuu2…
Käyvän arvon soveltaminen
Kaikki pörssin kiinteistösijoitusyhtiöt eivät käytä sijoituskiinteistöissään IAS/IFRS:n jo vuosia sallimaa käyvän arvon periaatetta, vaan perinteistä hankintamenoperusteista arvostusta. Seuraavassa esitetään esimerkki käyvän arvon soveltamisen vaikutuksesta tulokseen.
Pörssinoteeratun Orava Asuntorahaston 17,5 miljoonan euron suuruiseen liikevaihtoon sisältyy sijoituskiinteistöjen (netto) arvonnousuja 7,8 miljoonaa euroa, tilikauden voitto on 6,9 miljoonaa euroa – siis vähemmän kuin kirjattu arvonnousu. Vuokratuotot eivät siis riittäneet juoksevien kulujen, rahoituskulujen ja välittömien verojen kattamiseen.
Voitonjakopäätös on myös rahoituspäätös. Mitä enemmän tuloslaskelma sisältää realisoitumattomia eriä, sitä kauempana tuloslaskelman osoittama tulos ja rahavirrat ovat toisistaan. Jos tulos muodostuu laajasti arvonnousuista, voitonjaon toteuttaminen saattaa vaatia ulkoista rahoitusta, lainan ottamista tai oman pääoman lisäämistä (joka sellaisenaan kuulostaa nurinkuriselta: miksi omistajat sijoittaisivat yhtiöön omaa pääomaa nostaakseen sen osinkona takaisin). Oravan maksama 7,7 miljoonan euron osinko näyttäisi olevan rahoitettu ensisijaisesti lainoilla (liiketoiminnan rahavirta -2,4 miljoonaa euroa, investointien rahavirta -9,0 miljoonaa euroa, rahoituksen rahavirta +12,3 miljoonaa euroa (sisältää lainojen nettolisäyksen, oman pääoman lisäyksen ja osingonmaksun).
Arvonmuutoksen vaikutukset
Sijoittajan ja muun tilinpäätöksen tulkitsijan on syytä muistaa, ettei uutta kirjaustapaa käyttävään tilinpäätökseen muodostu merkittävää myyntivoittoa, kun sijoituskiinteistö aikoinaan myydään. Arvonnousu on jo tuloutettu juoksevasti. Jos arvonnousu on arvioitu liian suureksi esimerkiksi epäonnistuneen laskenta- ja ennustemenetelmän vuoksi, kohteen realisointi tuo tappion tuloslaskelmaan. Rahoituksellisesti realisointi voi mahdollistaa investoinneista, osingonjaosta ynnä muista sellaisista muodostuneen lainan lyhentämisen tai maksamisen.
Sijoituskiinteistöjen arvonmuutosten tuloutukset ja kulukirjaukset synnyttävät kirjanpitoon uuden mittausongelman. Sitä ei voi ratkaista perinteisillä suorite- ja maksuperusteilla: arvonnousu tai -lasku ei synnytä hyödyke- tai rahavirtaa eikä ulkopuolisen antamaa tositetta. Arvonmuutoskirjausten mitoitus perustuu arviointeihin ja monia arvioita sisältäviin laskentamalleihin. Tarkkuudessa ei voi päästä lähellekään kirjanpitäjän arvostamaa todellisiin maksuihin perustuvan kirjanpidon tarkkuutta. Tilintarkastajilta ja tilinpäätöksen lukijoilta edellytetään huolellista tutkimista, ettei malleja ole rakennettu niin, että ne antavat liian positiivisia tuloksia. Voimakkaan tulosjohdetun kiinteistösijoitusyrityksen johto voisi nimittäin joutua kiusaukseen valita arvonmuutoskirjauksen perustaksi tarvitsemansa arvion antajaksi positiivisimman näkemyksen esittäjä.
Myönteisen kehityksen riskit
Kiinteistösijoittamisen suuri läpilyöminen tapahtui taloudellisesti erikoiseen aikaan. Nyt kaikki sijoituskiinteistön arvoon liittyvät seikat ovat myönteisiä: korkotaso on äärimmäisen matala, laina-aikamahdollisuus on kasvanut pitkäksi, ja ihmiset keskittyvät väestökeskuksiin, joissa on asuntopula. Kehityksen voisi kääntää korkotason nousu, rakentamisen (tarjonnan) voimakas kasvu sekä talouden taantuman aiheuttama työttömyys. Riskien toteutuessa asunnoista ei kyetä maksamaan kohoavia hintoja ja tuotanto- ja liiketiloja on tyhjinä. Jos uhat toteutuvat, arvonmuutosten kirjaaminen saa uusia haasteita. Ulkomailta on saatu tutkimusnäyttöä, että arvonalentumisetkin ovat tulleet tilinpäätöksiin
- Anonyymi
R.I.P Proffesori Leppiniemi.
Kaiken tämän Exel huijauksen mahdollisti muuttunut kirjanpitolaki, josta alla lisää:
Kirjanpitolaki muuttui
Perinteisesti Suomen kirjanpitolain mukainen tilinpäätös on laadittu hankintamenoperusteisesti. Hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa tai poistoilla ja muilla arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoonsa. Poikkeuksena pääsäännöstä ovat olleet suppeasti sovelletut arvonkorotukset: nekin ovat näkyneet vain taseessa. Arvonkorotusta ei ole saanut merkitä tuloslaskelmaan, eikä siitä muodostetusta tase-erästä ole saanut jakaa osinkoa.
Vuonna 2004 kirjanpitolakiin säädettiin mahdollisuus merkitä rahoitusvälineet taseeseen käypään arvoon ja tulouttaa tai kirjata kuluksi arvonmuutos. Näin syntyneen arvonnousun jakamiselle voittona ei ole estettä, kunhan jaettavissa olevan vapaan oman pääoman ja maksukykyisyyden kriteerit täyttyvät.
Vuonna 2015 kirjanpitolakia muutetiin niin, että samankaltainen mahdollisuus kuin rahoitusvälineitä koskeva ulotettiin koskemaan myös sijoituskiinteistöjä (KPL 5:2b §): ”Kirjanpitovelvollinen saa merkitä sijoituskiinteistönsä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä tilinpäätösstandardeja sekä 2 a §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä käyvän arvon rahastosta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia standardien soveltamisesta tai niiden soveltamiseen perustuvista lisävaatimuksista tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esittäville tiedoille. – – Jos kirjanpitovelvollinen on mikroyritys ja noudattaa tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä mikroyrityksistä, se ei saa soveltaa tämän pykälän mukaista menettelyä sijoituskiinteistön arvostamisessa.”
Rahoitusvälineiden ja sijoituskiinteistöjen käypään arvoon tapahtuva tilinpäätös käsittely on jo aiemmin ollut mahdollista niille kirjanpitovelvollisille, jotka laativat IAS/IFRS-tilinpäätöksen (rahoitusvälineiden osalta ks. IAS 39, IFRS 7 ja IFRS 13 -standardit sekä sijoituskiinteistöjen osalta IAS 40 -standardi). - Anonyymi
UB Pohjoismaiset Liikekiinteistöt rahaston salkunhoitajista toinen ottaa hatkat syksyllä. Huhut Espalta kertoo vatsahappojen pettäneen rahastossa olevien kiinteistöjen arvoja rukatessa.
- Anonyymi
Eipä ihme ku kyseisen firman touhuja seuraa. Uusi super kusetus liittyy sitten puhtaaseen energiaan joka on puhdasta kusetusta💸💸
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä ihme ku kyseisen firman touhuja seuraa. Uusi super kusetus liittyy sitten puhtaaseen energiaan joka on puhdasta kusetusta💸💸
Kannattaa olla uusiutuvasta energiasta hiukan haistilla, ennen rahojen sinne kylvämistä.
Suosittelen lukemaan lisää alla olevasta Taloussanomien linkistä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010780693.html
- Anonyymi
Jäi mamman lunastukset eq rahastosta tulematta. Maksetaan kun jaksetaan oli vastaus yhtiön myyjältä
- Anonyymi
Älä jää pidättelemään henkeäsi. Eihän rahastolla ole mitään kiirettä varojen ulosmaksulla….
02.07.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjen ja Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahastojen sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee kesäkuun 2024 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahastojen osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahaston tuotto vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 0,5 % ja eQ Liikekiinteistöt -rahaston tuotto -1,3 % - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä jää pidättelemään henkeäsi. Eihän rahastolla ole mitään kiirettä varojen ulosmaksulla….
02.07.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjen ja Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahastojen sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee kesäkuun 2024 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahastojen osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahaston tuotto vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 0,5 % ja eQ Liikekiinteistöt -rahaston tuotto -1,3 %Pankkitiltä saanut jo pidempään patempaa tuottoa. Ei muuten ole exel tuottoa..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pankkitiltä saanut jo pidempään patempaa tuottoa. Ei muuten ole exel tuottoa..
Pankkitililtä saa sentään varansa poissa!
Onko EQ rahastojen maksuaikataulusta mitään tietoa? Olisi rahoille nyt tarvetta puolison työtilanteen takia.
Ihmetyttää ja sapettaa tällaiset yksipuliset sööntömuutokset joilla varoja voidaan pakkojäädyttää. Myisivät kiinteistöt nyt vaan poissa. Päin persausta tämä sijoitus mennyt jo muutenkin ja tappiota pukkaa vaan lisää.
Katsoin Ylen tuoreen jutun Nordean seikkailuista
Ja totesin ettei Finanssivalvonta edes pysty näihin puuttumaan. Toisin annetaan toki ymmärtää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä jää pidättelemään henkeäsi. Eihän rahastolla ole mitään kiirettä varojen ulosmaksulla….
02.07.2024
Hyvä Asiakkaamme,
eQ Rahastoyhtiö Oy siirtää Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjen ja Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöjen lunastusten maksuajankohtaa rahastojen sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Siirto koskee kesäkuun 2024 lunastuspäivälle kohdistuneita lunastustoimeksiantoja. Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahastojen osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta.
eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahaston tuotto vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 0,5 % ja eQ Liikekiinteistöt -rahaston tuotto -1,3 %Onkohan Terskan ja muiden Exel-huijari rahastojen maksut rästissä?
Suomen Pankin tilastoista ilmenee myös, että hoitamaton taloyhtiölainakanta pieneni hieman huhti–kesäkuussa verrattuna edelliseen kvartaaliin.
Kesäkuun lopussa hoitamaton lainakanta oli 348, 6 miljoonaa euroa, kun se maaliskuun lopussa oli 349,3 miljoonaa euroa.
Vuodentakaiseen nähden hoitamattomien lainojen määrä oli kuitenkin kolminkertainen. Näin on kuitenkin ollut jo useamman kvartaalin ajan.
Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoikin jo alkuvuonna Kauppalehdelle, että viime vuoden kolmannella kvartaalilla nähty loikka hoitamattomissa taloyhtiölainoissa ei selittynyt kotitalouksien omistamien taloyhtiöiden lainoilla, vaan kasvun takana oli pääosin muiden kiinteistöjä omistavien sektoreiden omistamien taloyhtiöiden lainat. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoittajia, kuten kiinteistösijoitusyhtiöitä ja kiinteistörahastoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pankkitiltä saanut jo pidempään patempaa tuottoa. Ei muuten ole exel tuottoa..
Parempaa kylläkin. Suurin ero on rahojen ulos saatavuudessa.
Voi olla pitkä ja kivinen tie odottaa rahoja ulos kiinteistörahastoista..
Rahasto toki pyrkii suojaamaan sijoittajia (omaa tulovirtaa) venyttämällä lunastuksia mahdollisimman pitkään…. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan Terskan ja muiden Exel-huijari rahastojen maksut rästissä?
Suomen Pankin tilastoista ilmenee myös, että hoitamaton taloyhtiölainakanta pieneni hieman huhti–kesäkuussa verrattuna edelliseen kvartaaliin.
Kesäkuun lopussa hoitamaton lainakanta oli 348, 6 miljoonaa euroa, kun se maaliskuun lopussa oli 349,3 miljoonaa euroa.
Vuodentakaiseen nähden hoitamattomien lainojen määrä oli kuitenkin kolminkertainen. Näin on kuitenkin ollut jo useamman kvartaalin ajan.
Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoikin jo alkuvuonna Kauppalehdelle, että viime vuoden kolmannella kvartaalilla nähty loikka hoitamattomissa taloyhtiölainoissa ei selittynyt kotitalouksien omistamien taloyhtiöiden lainoilla, vaan kasvun takana oli pääosin muiden kiinteistöjä omistavien sektoreiden omistamien taloyhtiöiden lainat. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoittajia, kuten kiinteistösijoitusyhtiöitä ja kiinteistörahastoja.Onko tää Tero joku bodari vai muuten vaan tyhmä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tää Tero joku bodari vai muuten vaan tyhmä?
Huijaava idiootti kuvastaa henkilöä paremmin
- Anonyymi
Onkohan Terskalla ja muille Exel huijareilla jäänyt jo lyhennykset hoitamatta?
Suomen Pankin tilastoista ilmenee myös, että hoitamaton taloyhtiölainakanta pieneni hieman huhti–kesäkuussa verrattuna edelliseen kvartaaliin.
Kesäkuun lopussa hoitamaton lainakanta oli 348, 6 miljoonaa euroa, kun se maaliskuun lopussa oli 349,3 miljoonaa euroa.
Vuodentakaiseen nähden hoitamattomien lainojen määrä oli kuitenkin kolminkertainen. Näin on kuitenkin ollut jo useamman kvartaalin ajan.
Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoikin jo alkuvuonna Kauppalehdelle, että viime vuoden kolmannella kvartaalilla nähty loikka hoitamattomissa taloyhtiölainoissa ei selittynyt kotitalouksien omistamien taloyhtiöiden lainoilla, vaan kasvun takana oli pääosin muiden kiinteistöjä omistavien sektoreiden omistamien taloyhtiöiden lainat. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoittajia, kuten kiinteistösijoitusyhtiöitä ja kiinteistörahastoja.- Anonyymi
Perjantain Kauppalehdestä.
Taloyhtiöiden hoitamattomat lainat ryöpsähtivät – Nämä asiat näkyvät rahoituksen hinnassa
Taloyhtiöiden hoitamattomat lainat räjähtivät.
- Anonyymi
Ei kannata sikoittaa ollenkaan.
Nimimerkki: rahat jumissa ja vituttaa- Anonyymi
Eikä sijoittaakaan. Älyttömät kulut!
- Anonyymi
Jäätävää että laillista kusettamista sallitaan viranomaisten johdolla. Rahastojen atvostukset täysin hatusta vetäistyjä eivätkä kestä lunastuksia.
- Anonyymi
Tavallisen palkansaajan totaalihuijaus? En tiedä sijoittamisesta mitään - sen tiesi myös Ålandsbankenin sijoitusneuvoja. Hän myi ensin minulle omakotitalon myynnin yhteydessä asuntorahastoa - turvallinen rahasto, ei riskiä, mutta tuottokin vastaavasti pientä. Kyllä kivijalkaan kannattaa sijoittaa. Samat sävelet oli kun poika oli armeijassa ja tarvitsi turvallista ja vakaata rahastoa pieniin säästöihinsä (suuriin meidän taloudessa). Siellä on nyt äidin ja pojan rahat ja arvo laskee kuin lehmänhäntä eikä mitään näytä saavan takaisin. Varmasti omaa tyhmyyttä, mutta on tämä toisaalta hullua että pankin sijoitusneuvojaan ei voi yhtään luottaa? Mitähän se suuren riskin rahasto olisi tarkoittanut? Tässä, kun ei pitänyt olla mitään riskiä.
Täytyypä kaivaa vanhat myyntiesitteet esiin…- Anonyymi
Samat voi sanoa UB nimisestä firmasta. Salkunhoitaja ja myyjä vakuuttelivat käsikädessä inflaation tuovan ainoastaan parempaa tuottoa kiinteistörahastolle. No hups kuinka sitten kävi:(
- Anonyymi
Päivän Kauppalehdestä:
Ja olihan se onneksi niin et rahastot omistaa näitä uusia kiinteistöjä..
Rakentaminen on romahtanut Suomessa lähes 1990-luvun alun suurten lamavuosien tasolle.
Miksi asuntojen uudisrakentamisen elpyminen on vielä monen lukon takana, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo?
”Asuntomarkkinoiden ja muun talouden välille on revennyt sellainen kuilu, mitä ei ole aikaisemmin nähty. Kovalle toipumiselle ei ole mahdollisuuksia. Kuluttajien asunnonostoaikomukset ja asuntolainaaminen ovat parinkymmenen vuoden takaisella tasolla. Hintaero vanhojen ja uusien asuntojen välillä on revennyt ihan poikkeuksellisen suureksi. Kysyntä tulee kohdistumaan vanhaan asuntokantaan.” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päivän Kauppalehdestä:
Ja olihan se onneksi niin et rahastot omistaa näitä uusia kiinteistöjä..
Rakentaminen on romahtanut Suomessa lähes 1990-luvun alun suurten lamavuosien tasolle.
Miksi asuntojen uudisrakentamisen elpyminen on vielä monen lukon takana, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo?
”Asuntomarkkinoiden ja muun talouden välille on revennyt sellainen kuilu, mitä ei ole aikaisemmin nähty. Kovalle toipumiselle ei ole mahdollisuuksia. Kuluttajien asunnonostoaikomukset ja asuntolainaaminen ovat parinkymmenen vuoden takaisella tasolla. Hintaero vanhojen ja uusien asuntojen välillä on revennyt ihan poikkeuksellisen suureksi. Kysyntä tulee kohdistumaan vanhaan asuntokantaan.”Rahastoissa paljon vipuu se tietää kipuu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päivän Kauppalehdestä:
Ja olihan se onneksi niin et rahastot omistaa näitä uusia kiinteistöjä..
Rakentaminen on romahtanut Suomessa lähes 1990-luvun alun suurten lamavuosien tasolle.
Miksi asuntojen uudisrakentamisen elpyminen on vielä monen lukon takana, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo?
”Asuntomarkkinoiden ja muun talouden välille on revennyt sellainen kuilu, mitä ei ole aikaisemmin nähty. Kovalle toipumiselle ei ole mahdollisuuksia. Kuluttajien asunnonostoaikomukset ja asuntolainaaminen ovat parinkymmenen vuoden takaisella tasolla. Hintaero vanhojen ja uusien asuntojen välillä on revennyt ihan poikkeuksellisen suureksi. Kysyntä tulee kohdistumaan vanhaan asuntokantaan.”Tuoteesta Hesarista.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että Suomeen pitäisi rakentaa joka vuosi 30 000-35 000 uutta asuntoa vuosien 2021–2040 välillä.
Asuntojen tarvetta kasvattaa erityisesti se, että muuttoliike kaupunkeihin jatkuu edelleen.Myös maahanmuutto on ollut ennätystasolla ja yksinasuvien määrä kasvaa.
Kun asuntomarkkinat nollakorkojen aikaan kävivät kuumimmillaan, Suomessa rakennettiin asuntoja selvästi yli tarpeen, monena vuonna yli 40 000 asuntoa, enimmillään jopa 47 000 asuntoa vuodessa.
Keskimäärin 2000-luvulla rakennettiin joka vuosi noin 33 000 uutta asuntoa.
Parin viime vuoden aikana asuntoja on sen sijaan rakennettu vain murto-osa noista määristä. Viime vuonna aloitettiin 18 000 uuden asunnon rakentaminen ja tänä vuonna aloitusten määrä jäänee 17 000:een.
- Anonyymi
eQ se vasta täyttä kusetusta onkin
- Anonyymi
Samaa sontaa kaikki kiinteistörahastot…
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa sontaa kaikki kiinteistörahastot…
Aivan älyttömät kulut. Ei ihmetytä et näitä myydään kaikille asiakkaille.
- Anonyymi
Testo Terska hakenut eQ:lle vippiä jo Saksasta saakka.
Onkohan tullut vahingossa D-markka lainoja kun rahasto tuottaa niin paskasti.
Lisää vipua, sijoittajalle kipua ja Terolle tipuja.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa sontaa kaikki kiinteistörahastot…
Sainpa juuri kuulla ”kaverini” Tampereella tienanneen yli 10% minun kiinteistörahasto sijoituksesta vuosien saatossa. Hiljaiseksi vetää….
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sainpa juuri kuulla ”kaverini” Tampereella tienanneen yli 10% minun kiinteistörahasto sijoituksesta vuosien saatossa. Hiljaiseksi vetää….
Samanlainen käsitys tuli Vantaan kaverin toiminnasta. Toimii kuulemma provikkapalkalla oman yrityksensä lukuun. Ilmeisesti mitä kalliimpi rahasto sitä parempi provikka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samanlainen käsitys tuli Vantaan kaverin toiminnasta. Toimii kuulemma provikkapalkalla oman yrityksensä lukuun. Ilmeisesti mitä kalliimpi rahasto sitä parempi provikka.
Ilmeisesti tän liivijengin kavereita?
- Anonyymi
Tää Santaharju se Ässällä vasta Pelle tuntuu olevan. Rahaston arvostus tippuu ku lehmän paska ja kaveri yltiöpositiiviseen sävyyn hehkuttaa hyviä uutisia. Tukkakin lähtenyt noissa hommissa kun paskaa joutuu jauhamaan.
- Anonyymi
Olin katketa lukiessani S-asuntorahaston kuukausirapsaa:)
”Kesän aikana asuntomarkkinoilla tapahtui paljon positiivista”
Mikähän on osuudenomistajan fiilis kun on niin positiivista ja rahaston arvo samaan aikaan menee alaspäin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olin katketa lukiessani S-asuntorahaston kuukausirapsaa:)
”Kesän aikana asuntomarkkinoilla tapahtui paljon positiivista”
Mikähän on osuudenomistajan fiilis kun on niin positiivista ja rahaston arvo samaan aikaan menee alaspäin?UBlla pitsataan nyt spankin tyyliin halpuutusta.
Omien rahastojen kohteet niin edullisia ja eqlla kuulemma hintavia.
Aivan mieletön sauma päästä näihin mukaan alehinnoilla🤣😂
Loppui keskustelu ku sanoin et ootellaan ensin rauhassa jot saadaan rahat noista varmatuottoisista eq rahastoista ensin poissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
UBlla pitsataan nyt spankin tyyliin halpuutusta.
Omien rahastojen kohteet niin edullisia ja eqlla kuulemma hintavia.
Aivan mieletön sauma päästä näihin mukaan alehinnoilla🤣😂
Loppui keskustelu ku sanoin et ootellaan ensin rauhassa jot saadaan rahat noista varmatuottoisista eq rahastoista ensin poissa.Taitaa tulla pitkä talvi odotellessa…
On nimittäin omat kiinni tossa eq liikekiinteistössä.
Tyhmyyksistä oppii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olin katketa lukiessani S-asuntorahaston kuukausirapsaa:)
”Kesän aikana asuntomarkkinoilla tapahtui paljon positiivista”
Mikähän on osuudenomistajan fiilis kun on niin positiivista ja rahaston arvo samaan aikaan menee alaspäin?Kuka maksaa näin korkeita kuluja? HULLUA!
- Anonyymi
Ja sitten rahat johonki uuteen himmeliin jossa mainostetaan nyt halvalla ostettuja kohteita. Kuulemma oikein ryöstöhintoja tarjotaan markkinoille.
- Anonyymi
Vai ostaako ne vaan omista avoimista rahastoista kohteita KY rahastoihin ettei mee lunastukset juntturaan😱
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai ostaako ne vaan omista avoimista rahastoista kohteita KY rahastoihin ettei mee lunastukset juntturaan😱
Ja tyhmät ihmiset ostaa samaa paskaa eri paketissa!
- Anonyymi
Eq liikekiinteistöt rahasto on syvässä suossa. Rahaston kurssi laskee edellen kuin lehmän häntä. Samaan aikaan osakemarkkinat tuottavat hyvin ja pankista löytyy yli 3% määräaikaisia tilejä.
Nyt rahasto on joutunut lainaamaan varoja jo Saksasta pitääkseen korttitalon pystyssä.
Lunastukset ovat edelleen jumissa, eikä rahojen poissa saannista ole mitään takeita. Lainaa rahastolla on jo puolet salkun arvosta.
En usko rahaston pääsevän enää jaloilleen. Edessä voi olla useiden vuosien kallis likvidointi prosessi. Osan ottoni kaikille rahastoon sijoittaneille.- Anonyymi
Ei paljoa lohduta! Saisi nyt vaan rahat veks..
- Anonyymi
Kysyin asiasta eQ:lta ja tuntui hieman siltä, että koko hoivakiinteistöt on menossa nurin. Ilmeisesti kaikki sijoittajat on vetänyt rahansa pois, eikä kiinteistöjä saada myytyä joten koko himmeli romahtaa ja me sijoittajat jäämme nuolemaan näppejämme.
- Anonyymi
Tuntuu olevan hermot kireellä Kauppalehdenkin palstalla😂😂
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/eq-hoivakiinteistoet-vs-titanium-hoivakiinteistoe.247047/page-8
Hyviä rahastoja toden totta😝 - Anonyymi
Saattaa myyjät olla hiukka helteessä ku näitä koijauksia ny puolustelee..
- Anonyymi
Päivän Arvopaperista:
Rahastoraportin tietojen mukaan viimeiset kymmenen vuotta toiminnassa olleet kiinteistöihin tai asuntoihin sijoittava mediaanirahasto on tuottanut 3,9 prosenttia vuodessa kulujen jälkeen, kun eri rahasto-osuudet lasketaan mukaan. Juoksevat kulut ovat olleet keskimäärin 2,2 prosenttia.
Käytännössä siis lähes kolmannes tuotoista valuu kuluihin. Lunastus- ja merkintäpalkkiot rokottavat lisäksi vielä siivun jäljelle jääneistä tuotoista.
Täytyyhän sitä myyjänkin tienata kun riskeeraa kahvit ja keksit asiakkaan pöydälle….
- Anonyymi
Kauppalehdessä eilen iso otsikko siitä, kuinka etätyö tuhoaa toimistojen tuotot
- Anonyymi
Joo tyhjää tilaa ainaski Stadissa riittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo tyhjää tilaa ainaski Stadissa riittää.
Tyhjää taitaa olla jokapuolella. Rahastot kuulemma pitävät kohteita tyhjillään ja vuokraavat 6kuukauden sopparilla koko vuoden ettei arvostus uudella edullisemmalla vuokrasopparilla laskisi;)
- Anonyymi
Kyllä provikka myyjä tykkää👍🏻👍🏻 Tupla kulut verrattuna normi rahastoihin…
- Anonyymi
Edellisen työnantajan housuissa ei muuta saanut tarjotakkaan asiakkaille. Piti myydä vielä enemmän tilanteessa jossa himmeli alkoi natista.
Kate ja palkkio näissä oli ihan huippu tasoa. Kostui myyjä ja talo🍾 - Anonyymi
Tyhmempikin osaa laskea miksi kyseiset rahastot ovat myyjän mielestä niitä parhaita.
- Anonyymi
Jos saatte vielä rahanne ulos, niin ottakaa. Viimeiset lunastukset ovat aina vaikeimpia ja tuloutuvat ulos kaikista huonoimmalla arvolla.
- Anonyymi
Hissi on kiva silloin kun se vie ylös. Raskaita hallinnointikuluja on saatu hämärrytettyä luomalla exel -tulosta kiinteistösalkun tasearvoa nostamalla. Näin on saatu exel-tuottoa, aidon tuoton -vuokratulon päälle. Ilmiötä ruokki 0-korkomaailma, jolloin oman pääoman tuottoa saatiin nostettua velkavivuttamalla.
Ei mitään siinä. Velan käyttö on oikein ja perusteltua kiinteistösijoittamisessa, koska kiinteistöt ovat hyvä vakuus.
Paketissa on kuitenkin isohko aito korkoriski, jonka merkitys hämärtyi.
Yksipuolinen lunastusehtojen muuttaminen on ruma juttu.
Kiinteistöt eivät luonteeltaan ole kovin likvidiä tavaraa vrt. Vaikka pörssiosakkeet. Metsärahastot ovat kuitenkin vielä vaikeampia realisoitavia asuntoihin nähden ja velkavipua on.- Anonyymi
Samaa kusetusta nuo metsärahastot mutta eri paketissa.
- Anonyymi
Paljon tuntuu olevan vihaisia ja pettyneitä sijoittajia näissä rahastoissa👋🏻
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.2424796- 1252253
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi2291928Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill641814- 1801670
Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1881527- 541394
- 611308
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.751301- 1191171