Matkavene Itämerelle

Samaa mieltä! Keskustelun avaajalla on ilmeisesti hiukan purjehduskokemusta jo ennestään. Siksi ihmettelen, miksei hän voisi itse selata myynti-ilmoituksia. Tietysti muillekin on ajanvietettä selata niitä ja tehdä omia ehdotuksiaan tai kehua omaa valintaansa. Niiden perusteella kysyjä varmaankin päättää, mikä vene on hänelle kaikkein sopivin ja ostaa sen ;-)

eiosaapäättää kirjoitti:

Samaa mieltä! Keskustelun avaajalla on ilmeisesti hiukan purjehduskokemusta jo ennestään. Siksi ihmettelen, miksei hän voisi itse selata myynti-ilmoituksia. Tietysti muillekin on ajanvietettä selata niitä ja tehdä omia ehdotuksiaan tai kehua omaa valintaansa. Niiden perusteella kysyjä varmaankin päättää, mikä vene on hänelle kaikkein sopivin ja ostaa sen ;-)

Lue lisää

Itse voi fakkiutua muutamaan tuttuun vaihtoehtoon tai tietyn aikakauden malleihin. Näin ainakin kävi itselleni. Täällä saa aikaan viihdyttävän keskustelun, ja ehkä jotain uusia ideoita. Tuohon speksiinhän tosiaan menee valtava määrä veneitä uudemmista perusbavarioista vanhoihin klassikoihin. Ja hintaluokka alkaa olla sellainen, että haku Ruotsista tai Keski-Euroopasta voi olla järkevää.

28-32 -jalkaisissa ei taida hyttijärjestelyt yleensä vastata aloittajan vaatimuksia.

Osta Bavaria. Tuolla rahalla saat muutaman kajuutan ja uusia varusteita veneeseen. Ei ehkä purjehdin kohtuullisesti, mutta tilat ovat yleensä sopivat.

JesuusSail kirjoitti:

Osta Bavaria. Tuolla rahalla saat muutaman kajuutan ja uusia varusteita veneeseen. Ei ehkä purjehdin kohtuullisesti, mutta tilat ovat yleensä sopivat.

Kyllä kaikki Bavariat ihan kohtuullisesti purjehtivat. Eivät ehkä ihan raaseritasolla, mutta riittävästi.

Bavariaristi kirjoitti:

Kyllä kaikki Bavariat ihan kohtuullisesti purjehtivat. Eivät ehkä ihan raaseritasolla, mutta riittävästi.

Jokin merkillinen ongelma tuntuu yhä edelleen bavarian omistaminen olevan, kun sitä pitää jatkuvasti tuoda esiin tuolla tavalla. Olisi jo luullut vuosien parantaneen tuon taudin.

mikä.vaivaa kirjoitti:

Jokin merkillinen ongelma tuntuu yhä edelleen bavarian omistaminen olevan, kun sitä pitää jatkuvasti tuoda esiin tuolla tavalla. Olisi jo luullut vuosien parantaneen tuon taudin.

Lue lisää

Jokin merkillinen ongelma tuntuu yhä edelleen olevan se luulo että Bavaria ei purjehdi edes kohtuullisesti.

tietoa_on kirjoitti:

Jokin merkillinen ongelma tuntuu yhä edelleen olevan se luulo että Bavaria ei purjehdi edes kohtuullisesti.

Bavaria purjehtii kohtuullisesti, vähintään sen kuin muutkin cruisereiksi tehdyt. Se ei ole se ongelma. Ongelma on se, että omistajien pitää yrittää kertoa sitä aina ja kaikkialla tarjoten bavaa ratkaisuksi kaikille. Kohtuullisesta purjehtimisesta kerrotaan, vaikka kukaan ei sitä edes kyseenalaistaisi. Se kertoo jostain kompleksista.

mikä.vaivaa kirjoitti:

Bavaria purjehtii kohtuullisesti, vähintään sen kuin muutkin cruisereiksi tehdyt. Se ei ole se ongelma. Ongelma on se, että omistajien pitää yrittää kertoa sitä aina ja kaikkialla tarjoten bavaa ratkaisuksi kaikille. Kohtuullisesta purjehtimisesta kerrotaan, vaikka kukaan ei sitä edes kyseenalaistaisi. Se kertoo jostain kompleksista.

Lue lisää

Eikös tuossa nimenomaan ensimmäiseksi kyseenalaistattu Bavan purjehtimista?

lukisitte.edes.jotakin kirjoitti:

Eikös tuossa nimenomaan ensimmäiseksi kyseenalaistattu Bavan purjehtimista?

Täytyy olla hyvin, hyvin herkkähipiäinen, jotta tuohonkin tarttuu. Pitää vielä muistaa, että kohtuullisen purjehtimisen määritelmä on täysin henkilökohtainen näkemys.

Tartuin tuohon tankkikoon arveluusi, jos "suuntana suuremmat vedet". 150 l on varmaankin riittävä Itämerelle ja Euroopan rannikoille, jossa satamia on tiheässä ja välimatkat lyhyitä.
Pitemmille reissuille tankkikoon jonkinlaisena nyrkkisääntönä on pidetty, että yhdellä tankillisella pitäisi voida ajaa vähintään 500 mpk. Valtamerillä sekin voi olla liian vähän.
Valtameripursien keskimääräinen tankkitilavuus oli Jimmy Cornellin tekemän tilaston mukaan 450 litraa. Yleinen suositus veneen koosta riippumatta oli, että tyynellä kelillä ja puolikaasulla yhdellä tankillisella voisi ajaa 750 mpk. Ajatus lienee lähtenyt siitä, että mastohaverista huolimatta todennäköisesti pystyisi ajelemaan lähimpään satamaan. Valtameren ylitykseen 750 mpk kapasiteetti ei tietenkään riitä.

Vesitankkien tilavuuden voi arvioida henkilöluvun mukaan. Jokainen kuluttaa keskimäärin 5 l makeaa vettä vrk:ssa, vaikka tulisikin hätätilassa toimeen parilla litralla vrk:ssa. Valtamerten ylityksille pitäisi varata vettä arvioimalla ylityksen kesto (esim. 3 tai 4 viikkoa) viikko ylimääräistä. Watermaker on monen matkapurjehtijan ratkaisu, jolloin isoista vesivarastoista voi tinkiä. Massatuotantoveneiden tankkikoot eivät yleensä ole riittäviä "edes" ARC:iin. Tavallista on, että veneeseen kannetaan iso lasti vesipulloja ja jerrykannuissa dieseliä.

Itse arvostan tukevaa toppirikiä enkä pidä isoa genuaa matkapurjehduksissa ongelmana, pikemmin etuna (varsinkin pasaatituulissa).

Eikö suunnattoman polttoainetankin sijasta varalla vois olla jonkunlainen pieneen tilaan varastoitava teleskooppi-hätämasto purjeineen siltä varalta että masto menetetään kokonaan eikä sitä voi enää hyödyntää mitenkään?

Kovin syvällisesti en ole Grand Soleilin laatuun tutustunut, mutta yleisesti niitä hyvinkin laadukkaina pidetään. Se ainakin vakuuttaa, minkä päällepäin näkee. Niin kauniita kuin vanhat Balticit ovatkin, eikä laatua tarvitse arvuutella, olisi GS kuitenkin etusijalla. Sellaiseen voisin itsekin kuvitella vaihtavani, ellen olisi nykyiseeni niin tyytyväinen.

varavoima kirjoitti:

Eikö suunnattoman polttoainetankin sijasta varalla vois olla jonkunlainen pieneen tilaan varastoitava teleskooppi-hätämasto purjeineen siltä varalta että masto menetetään kokonaan eikä sitä voi enää hyödyntää mitenkään?

Lue lisää

Onko tankki "suunnaton", jos se riittää 500 tai 750 mpk koneajoon? Tarvetta polttoaineelle on muutenkin kuin maston menetyksessä. Kylmillä leveysasteilla kamiina voi olla yhtäjaksoisesti päällä viikkokausia. Valtamerilläkin voi olla pitkiä tyyniä jaksoja. Sähköäkin pitää tuottaa mm. watermakeria varten.
Näet muiden veneiden käytännön, jos teet pitempiä retkipurjehduksia. Aika monissa veneissä on patteristo jerrykannuja kannella, koska tankki on liian pieni. Karibian kierros voi olla opettavainen siinäkin suhteessa.
Spinnupuomi on tavallisimmin käytetty maston korvaaja hätärikauksessa.

varavoima kirjoitti:

Eikö suunnattoman polttoainetankin sijasta varalla vois olla jonkunlainen pieneen tilaan varastoitava teleskooppi-hätämasto purjeineen siltä varalta että masto menetetään kokonaan eikä sitä voi enää hyödyntää mitenkään?

Lue lisää

Suurilla vesillä tarvitaan paljon polttoainetta pysyvien korkepainealueiden ylitykseen, sillä siellä on tyyntä tai tuulet ovat heikkoja, sekä suunnaltaan hyvin vaihtelevia.
Monilla venekunnilla ei ole aikaa jäädä sinne odottelemaan sopivia tuulia ja siksi ajetaan hyvinkin pitkiä matkoja koneella niiden alueiden läpi.

tankkikoko kirjoitti:

Tartuin tuohon tankkikoon arveluusi, jos "suuntana suuremmat vedet". 150 l on varmaankin riittävä Itämerelle ja Euroopan rannikoille, jossa satamia on tiheässä ja välimatkat lyhyitä.
Pitemmille reissuille tankkikoon jonkinlaisena nyrkkisääntönä on pidetty, että yhdellä tankillisella pitäisi voida ajaa vähintään 500 mpk. Valtamerillä sekin voi olla liian vähän.
Valtameripursien keskimääräinen tankkitilavuus oli Jimmy Cornellin tekemän tilaston mukaan 450 litraa. Yleinen suositus veneen koosta riippumatta oli, että tyynellä kelillä ja puolikaasulla yhdellä tankillisella voisi ajaa 750 mpk. Ajatus lienee lähtenyt siitä, että mastohaverista huolimatta todennäköisesti pystyisi ajelemaan lähimpään satamaan. Valtameren ylitykseen 750 mpk kapasiteetti ei tietenkään riitä.

Vesitankkien tilavuuden voi arvioida henkilöluvun mukaan. Jokainen kuluttaa keskimäärin 5 l makeaa vettä vrk:ssa, vaikka tulisikin hätätilassa toimeen parilla litralla vrk:ssa. Valtamerten ylityksille pitäisi varata vettä arvioimalla ylityksen kesto (esim. 3 tai 4 viikkoa) viikko ylimääräistä. Watermaker on monen matkapurjehtijan ratkaisu, jolloin isoista vesivarastoista voi tinkiä. Massatuotantoveneiden tankkikoot eivät yleensä ole riittäviä "edes" ARC:iin. Tavallista on, että veneeseen kannetaan iso lasti vesipulloja ja jerrykannuissa dieseliä.

Itse arvostan tukevaa toppirikiä enkä pidä isoa genuaa matkapurjehduksissa ongelmana, pikemmin etuna (varsinkin pasaatituulissa).

Lue lisää

Cornellin tankkikoot tulevat varmaankin ARC:stä. 2014 ARC:n keskimääräinen venekoko oli reilut 48 jalkaa ja vain 15% oli alle 40-jalkaisia: http://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/arc-survey-2014-64060

Ei siis kovinkaan relevantti tilasto 35-38 jalkaiselle. Tyynessä 6 solmua ajaen tuollainen kuluttaa n. 2 l/h, joten 750 mpk pääsee 250 litralla. En kyllä usko, että puolessakaan ARC-fleetin veneistä on polttoainetta 750 mpk ajoon. Toki 50-jalkainen voi mennä vielä aika pienellä kulutuksella, jos malttaa ajaa hyvin hiljaa (vaikkapa tuota 6 solmua) eikä lähellekään runkonopeutta.

Ko. tilaston mukaan pakastin, vedentekokone ja ilmastointi olivat varsin tyypillisiä varusteita, joten polttoainetta tarvittanee hyvin paljon sähkön tuottamiseen.

Mareadia kirjoitti:

Suurilla vesillä tarvitaan paljon polttoainetta pysyvien korkepainealueiden ylitykseen, sillä siellä on tyyntä tai tuulet ovat heikkoja, sekä suunnaltaan hyvin vaihtelevia.
Monilla venekunnilla ei ole aikaa jäädä sinne odottelemaan sopivia tuulia ja siksi ajetaan hyvinkin pitkiä matkoja koneella niiden alueiden läpi.

Lue lisää

Juuri näin. Omalla reissulla sattui viikon kestänyt tyven Galapagoksen ja Ranskan Polynesian välillä. Tyynessä on sekin harmi, ettei vetouistinta voi käyttää eli on siirryttävä säilykeruokaan mikäli jää osottelemaan. Toinen harmi on, ettei tuuligenu tuota sähköä. Mukavampi vaihtoehto on edetä konevoimalla.
Tonga/Fidzin ja NZ välisellä merialueella tyyni jakso päättyy usein trooppiseen matalapaineeseen, jota on paras koettaa välttää koneajon avulla. Riittävä määrä polttoainetta on turvallisuuskysymys.
Sattuu pitkiä tyyniä jaksoja täällä kotivesilläkin. Muutama vuosi sitten paluumatkalla Itämeren yli poikkesin Kalmariin, mutta en tullut tankanneeksi polttoainetta (koska Kalmarin bensiksellä oli jonoa). Tankki oli puolillaan. Tulikin pitkällinen korkeapainepläkä. Ajelin koneella Gostka Sandötä kohti kuvitellen, että kyllä tuuli kohta viriää. Ei virinnyt. Oli ollut tarkoitus purjehtia Kalmarista suoraan Porkkalan kautta kotiin, mutta peilityyni jatkui ja jatkui. Jouduin lopulta köröttämään koneella Hankoon saakka. Sinne asti polttoaine sentään riitti hyvin. Ehkä olisi riittänyt stadiin saakka. Onneksi pa-tankkini ei ole minikokoa!

Joakim1 kirjoitti:

Cornellin tankkikoot tulevat varmaankin ARC:stä. 2014 ARC:n keskimääräinen venekoko oli reilut 48 jalkaa ja vain 15% oli alle 40-jalkaisia: http://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/arc-survey-2014-64060

Ei siis kovinkaan relevantti tilasto 35-38 jalkaiselle. Tyynessä 6 solmua ajaen tuollainen kuluttaa n. 2 l/h, joten 750 mpk pääsee 250 litralla. En kyllä usko, että puolessakaan ARC-fleetin veneistä on polttoainetta 750 mpk ajoon. Toki 50-jalkainen voi mennä vielä aika pienellä kulutuksella, jos malttaa ajaa hyvin hiljaa (vaikkapa tuota 6 solmua) eikä lähellekään runkonopeutta.

Ko. tilaston mukaan pakastin, vedentekokone ja ilmastointi olivat varsin tyypillisiä varusteita, joten polttoainetta tarvittanee hyvin paljon sähkön tuottamiseen.

Lue lisää

Tiedän ainakin yhden 40-jalkaisen suomalaisveneen, jossa on yhteensä 230 litran polttoainetankit ja jolla on seilattu maailman ympäri. Kertaakaan ei ollut polttoaineen riittävyys ongelma.

tankkikoko kirjoitti:

Juuri näin. Omalla reissulla sattui viikon kestänyt tyven Galapagoksen ja Ranskan Polynesian välillä. Tyynessä on sekin harmi, ettei vetouistinta voi käyttää eli on siirryttävä säilykeruokaan mikäli jää osottelemaan. Toinen harmi on, ettei tuuligenu tuota sähköä. Mukavampi vaihtoehto on edetä konevoimalla.
Tonga/Fidzin ja NZ välisellä merialueella tyyni jakso päättyy usein trooppiseen matalapaineeseen, jota on paras koettaa välttää koneajon avulla. Riittävä määrä polttoainetta on turvallisuuskysymys.
Sattuu pitkiä tyyniä jaksoja täällä kotivesilläkin. Muutama vuosi sitten paluumatkalla Itämeren yli poikkesin Kalmariin, mutta en tullut tankanneeksi polttoainetta (koska Kalmarin bensiksellä oli jonoa). Tankki oli puolillaan. Tulikin pitkällinen korkeapainepläkä. Ajelin koneella Gostka Sandötä kohti kuvitellen, että kyllä tuuli kohta viriää. Ei virinnyt. Oli ollut tarkoitus purjehtia Kalmarista suoraan Porkkalan kautta kotiin, mutta peilityyni jatkui ja jatkui. Jouduin lopulta köröttämään koneella Hankoon saakka. Sinne asti polttoaine sentään riitti hyvin. Ehkä olisi riittänyt stadiin saakka. Onneksi pa-tankkini ei ole minikokoa!

Lue lisää

Onko se muka niin kamalaa että joutuu syömään purkkiruokaa, söisin vaikka kuukauden purkkiruokaa ja riisiä odotellen tuulta ja saisin sähköä paneeleista sen mitä tarvitsen.

Siitä Balticista: 38DB kulkee jo kolmosgenualla, eikä siinä ole hirvittävästi vinssattavaa. On eri sailplan kuin vanhemmilla Balticeilla.

Joakim1 kirjoitti:

Cornellin tankkikoot tulevat varmaankin ARC:stä. 2014 ARC:n keskimääräinen venekoko oli reilut 48 jalkaa ja vain 15% oli alle 40-jalkaisia: http://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/arc-survey-2014-64060

Ei siis kovinkaan relevantti tilasto 35-38 jalkaiselle. Tyynessä 6 solmua ajaen tuollainen kuluttaa n. 2 l/h, joten 750 mpk pääsee 250 litralla. En kyllä usko, että puolessakaan ARC-fleetin veneistä on polttoainetta 750 mpk ajoon. Toki 50-jalkainen voi mennä vielä aika pienellä kulutuksella, jos malttaa ajaa hyvin hiljaa (vaikkapa tuota 6 solmua) eikä lähellekään runkonopeutta.

Ko. tilaston mukaan pakastin, vedentekokone ja ilmastointi olivat varsin tyypillisiä varusteita, joten polttoainetta tarvittanee hyvin paljon sähkön tuottamiseen.

Lue lisää

Erehdyit Joakim! En siteerannut Cornellin ARC-tilastoja, vaan J. Cornellin tilastoa pallonkiertoveneistä. Ne ovat olleet keskimäärin pienempiä ja niissä on pienempi miehistö kuin ARCiin osallistuvissa veneissä. Voit itsekin lukea faktaa veneistä sekä eri kippareiden käsityksiä optimaalisista valtameriveneistä J. Cornellin kirjoista "World Cruising Survey" ja "A Passion for the Sea, Reflections on three circumnavigations".

Edellä "VähemmälläkinPärjää" tiesi 40-jalkaisen suomalaisvenen, jonka tankit oli yht 230 litraa. Itsekin tunnen useita eri kokoisia pallonkiertoveneitä ja niiden tankkitilavuuksia.
Itse kiersin pallon vähän yli 40-jalkaisella, jonka alkuperäinen polttoainetankki oli 150 l. Ennen lähtöä teetin punkan alle toisen diesel-tankin, jonka tilavuus oli 100 l. Pienillä kierroksilla 5 kn vauhdilla tyvenenessä kulutus oli 1.5-1.7 l/h.
Varalla oli 4 x 20 litran jerrykannuja, jotka ostin matkan varrelta. Niitä tarvittiin siksikin, että Panama Cityn jälkeen seuraava paikka, jossa voi bunkrata dieseliä suoraan tankkiin oli Tahitilla ja sen jälkeen seuraava Uudessa-Seelannissa. Reitistä riippuen polttoaineen myyntipaikat voivat olla viikkojen tai kuukausien päässä.
Jos tankkikoko on pieni eikä halua isoa patteristoa jerrykannuja, reitti pitää suunnitella polttoaineen saatavuuden mukaan.

Eräs Warrior 40:llä purjehtinut brittipariskunta kärsi polttoainepulasta Tongan ja NZ välisellä etapilla. Trooppisessa myrskyssä se menetti puominsa iso isopurjeensa ja sai keulaan reiän, kun ankkurin kansikiinnitys petti (ankkuri hakkasi keulakanteen). Se hakeutui Minerva Reefin suojaan, mutta oli vaikeuksissa siellä. Ehkä joku tuntee paikan. Rullagenua oli mennyt riekaleiksi. Tuli pitkä ja hidas kryssi pelkällä myrskyfokalla (seurattiin Russel Radiosta SSB:llä). Moottorista ei ollut apua, koska polttoainetta ei enää ollut.
Tuulikin yltyi uudelleen. Toinen brittipariskunta kokosi pelastusmiehistön ja lähti S&S Swan 46:lla viemään haveristille polttoainetta. Jerrykannujen uittaminen korkeassa aallokossa haveristeille ei ollut helppo juttu, mutta tarina päättyi onnellisesti. Samassa myrskyssä upposi useita veneitä.

kauheaa kirjoitti:

Onko se muka niin kamalaa että joutuu syömään purkkiruokaa, söisin vaikka kuukauden purkkiruokaa ja riisiä odotellen tuulta ja saisin sähköä paneeleista sen mitä tarvitsen.

Lue lisää

Toista kuukautta on tosiaan syöty pelkkää purkkiruokaa täällä ihan kotivesilläkin. Voisin kevyesti syödä purkkiruokaa maailman ympäri. Tarvinneeko jääkaappiakaan edes pallonkierrossa.

tankkikoko kirjoitti:

Tartuin tuohon tankkikoon arveluusi, jos "suuntana suuremmat vedet". 150 l on varmaankin riittävä Itämerelle ja Euroopan rannikoille, jossa satamia on tiheässä ja välimatkat lyhyitä.
Pitemmille reissuille tankkikoon jonkinlaisena nyrkkisääntönä on pidetty, että yhdellä tankillisella pitäisi voida ajaa vähintään 500 mpk. Valtamerillä sekin voi olla liian vähän.
Valtameripursien keskimääräinen tankkitilavuus oli Jimmy Cornellin tekemän tilaston mukaan 450 litraa. Yleinen suositus veneen koosta riippumatta oli, että tyynellä kelillä ja puolikaasulla yhdellä tankillisella voisi ajaa 750 mpk. Ajatus lienee lähtenyt siitä, että mastohaverista huolimatta todennäköisesti pystyisi ajelemaan lähimpään satamaan. Valtameren ylitykseen 750 mpk kapasiteetti ei tietenkään riitä.

Vesitankkien tilavuuden voi arvioida henkilöluvun mukaan. Jokainen kuluttaa keskimäärin 5 l makeaa vettä vrk:ssa, vaikka tulisikin hätätilassa toimeen parilla litralla vrk:ssa. Valtamerten ylityksille pitäisi varata vettä arvioimalla ylityksen kesto (esim. 3 tai 4 viikkoa) viikko ylimääräistä. Watermaker on monen matkapurjehtijan ratkaisu, jolloin isoista vesivarastoista voi tinkiä. Massatuotantoveneiden tankkikoot eivät yleensä ole riittäviä "edes" ARC:iin. Tavallista on, että veneeseen kannetaan iso lasti vesipulloja ja jerrykannuissa dieseliä.

Itse arvostan tukevaa toppirikiä enkä pidä isoa genuaa matkapurjehduksissa ongelmana, pikemmin etuna (varsinkin pasaatituulissa).

Lue lisää

Mikäs tämän ketjun otsikko olikaan ?

ja_aihe_oli kirjoitti:

Mikäs tämän ketjun otsikko olikaan ?

Otsikko oli Itämerelle sopiva vene mutta aiheet pyörii pallon toisella puolella tarvittavassa dieseltankin koossa. Mopo on karkuteillä. Itämeressä riittää 150 litraa mainiosti.

Ssppss kirjoitti:

Otsikko oli Itämerelle sopiva vene mutta aiheet pyörii pallon toisella puolella tarvittavassa dieseltankin koossa. Mopo on karkuteillä. Itämeressä riittää 150 litraa mainiosti.

Lue lisää

Niinhän näissä keskusteluissa näyttää usein käyvän, mutta toisaalta voisi kysyä, olisiko se hyväksi jos näitä postauksia alettaisiin valvomaan aiheessa pysymisessä?
Kuten monissa muissakin arkielämää koskettavissa asioissa, ei näissäkään voida eikä pidä yritää padota vapaata ajatuksen virtaa.
Kyllä tässä on jo tullut paljon hyviä näkemyksiä myös itämerellekin sopivaan veneeseen ja jos joku vielä kaipaa asiasta lisää ajatuksia hän voi aivan hyvin aloittaa uuden ketjun.

Maredia kirjoitti:

Niinhän näissä keskusteluissa näyttää usein käyvän, mutta toisaalta voisi kysyä, olisiko se hyväksi jos näitä postauksia alettaisiin valvomaan aiheessa pysymisessä?
Kuten monissa muissakin arkielämää koskettavissa asioissa, ei näissäkään voida eikä pidä yritää padota vapaata ajatuksen virtaa.
Kyllä tässä on jo tullut paljon hyviä näkemyksiä myös itämerellekin sopivaan veneeseen ja jos joku vielä kaipaa asiasta lisää ajatuksia hän voi aivan hyvin aloittaa uuden ketjun.

Lue lisää

Monesti nämä sivupoluille johtavat postaukset johtuvat siitä että katsotaan asiaa kapeasta näkökulmasta tuoden samalla oma kokemus aivan toisesta tarpeesta.
Mutta asiaan. 150 l riittää hyvin Itämerelle.

Baltic_sea kirjoitti:

Monesti nämä sivupoluille johtavat postaukset johtuvat siitä että katsotaan asiaa kapeasta näkökulmasta tuoden samalla oma kokemus aivan toisesta tarpeesta.
Mutta asiaan. 150 l riittää hyvin Itämerelle.

Lue lisää

Itämerelle riittää paljon vähemmänkin. Omassa veneessä on 90 l 18 l varakannu ja se on riittänyt enemmän kuin hyvin. Tuolla ajaa vaikkapa Helsinki Visby välin kokonaan, mutta käytännössä tankataan 2-3 kertaa kaudessa.

Edellisessä oli 20 l 10 l varakannu ja sekin riitti hyvin Itämerellä, tosin vene oli pienempi ja moottori 10 hv.

Joakim1 kirjoitti:

Itämerelle riittää paljon vähemmänkin. Omassa veneessä on 90 l 18 l varakannu ja se on riittänyt enemmän kuin hyvin. Tuolla ajaa vaikkapa Helsinki Visby välin kokonaan, mutta käytännössä tankataan 2-3 kertaa kaudessa.

Edellisessä oli 20 l 10 l varakannu ja sekin riitti hyvin Itämerellä, tosin vene oli pienempi ja moottori 10 hv.

Lue lisää

Tästä olen aivan samaa mieltä. Purjehdin aikanaan 12 v ajan S&S 6,6:lla Itämeren ylityksiä käyden monena kesänä Pohjanmeren puolella. Polttoainetakki oli 30 litraa. Pohjanmeren ja Norjan retkien aikana varalla oli 20 litraa varakannuissa. Niillä pärjäsi mainiosti.
Jos veneen hankinnassa on mukana haaveita pitemmistä reissuista "sitten joskus", tankkien kokoon kannataa kuitenkin suhtautua vakavasti. Kaikkiin veneisiin ei ole helppo mahduttaa jälkiasennuksina kaukopurjehduksissa tarvittavia tankkeja.

Olisko jotain suosituksia kirjoista.

123a kirjoitti:

Olisko jotain suosituksia kirjoista.

Tässä tulee yhden pisteen vinkki: kirjoita nettiin sana yksinäinen purjehtija, niin voit päästä eteenpäin.
Matti on tässä vuosien kuluessa tullut araksi mainostamaan kirjojaan liian suoraan kun joku aina otti siitä herneen nenäänsä.
Minä olen Matin suuri fanittaja ja odotan täällä näkeväni hänen asiantuntevia kommenttejaan.
Toivotan Matille hyvää kevään jatkoa ja utelen joko Snoopy valmistautuu uusiin seikkailuihin?

Kiitti vinkistä, nuo täytyy hankkia.

Navigarenecce kirjoitti:

Tässä tulee yhden pisteen vinkki: kirjoita nettiin sana yksinäinen purjehtija, niin voit päästä eteenpäin.
Matti on tässä vuosien kuluessa tullut araksi mainostamaan kirjojaan liian suoraan kun joku aina otti siitä herneen nenäänsä.
Minä olen Matin suuri fanittaja ja odotan täällä näkeväni hänen asiantuntevia kommenttejaan.
Toivotan Matille hyvää kevään jatkoa ja utelen joko Snoopy valmistautuu uusiin seikkailuihin?

Lue lisää

Viime kesän tiedon mukaan snoopy majailee loviisassa ja lähtee nyt keväällä isommille vesille seilaamaan.

Joo, Snoopy meni oikeisiin käsiin. Nuori menestynyt yrittäjä-insinööri sen osti ja niitä taitoja tarvitaan. Rahaakin on hyvä olla, niin matkanteko on mukavampaa. Sitä tuli yrityksen osakkeiden myynnistä, että pääsee heti kiertelemään mualimoo. Minä lupasin, että saa soitta satelliittipuhelimella 24/7, jos tulee ongelmia. Snoopy pitää periaatteessa huolta itsestään, mutta kun painaa oikeaa nappia on helpompaa. Pilssin levyn paksuudet mitattiin ja tuli samat lukemat kuin Trinillä 2004 ja Uudessa-Seelannissa 2009. Itse asiassa vene on nyt paremmassa kunnossa kuin 1994, kun sen ostin. - Kirjoja löytyy jo 5 kpl, noin 350.000 sanaa täyttä asiaa huumorilla höystettynä. Työn alla oleva kirja vie meidät Galapagos-saarille ja Ranskan Polynesiaan 21:lle saarelle.

Kaikki viisi tilattu, odotellaan mielenkiinnolla.
Nehän näytti olevan vielä tarjouksessakin, muut paitsi uusin.

Höpö höpö..Kansanäänestyksellä vaikeat asiat eivät ratkea yhtään vähemmän vaikeasti. Nykysuomen ongelma on kaiken muutoksen vastustaminen. Mitään ei saa muuttaa. Siitä tässäkin aloitteessa on kyse
Tämän piti olla purjehduspalsta.

Ssppss kirjoitti:

Höpö höpö..Kansanäänestyksellä vaikeat asiat eivät ratkea yhtään vähemmän vaikeasti. Nykysuomen ongelma on kaiken muutoksen vastustaminen. Mitään ei saa muuttaa. Siitä tässäkin aloitteessa on kyse
Tämän piti olla purjehduspalsta.

Lue lisää

Ruotsalaiset päättivät kansanäänetyksellä luopua ydinvoimasta vuoteen 2000 mennessä ja tanskaliset luopua EU:sta....