3-vaihe sähkömoottorin kytkentä

Lisätäänpäs tähän että ko. verkossa kolmioon kytkettävissä oleva moottori antaa nimellistehonsa kolmiossa, tähteen kytkettynä teho jää ... ööh olikohan se niin että vain kolmannekseen.

"moottoria käynnistäessä kytketään ensin tähteen ja kun moottorin kierrokset on tasaantunut kytketään kolmioon"
Oliskin noin helppoa, raskaasti kuormitettuja moottoreita käynnistettäessä noin ei onnistu. On hyvin tarkkaa kuinka pitkään voi pitää tähdessä ennen kolmioon kytkemistä, voi nimittäin laukaista lämpöreleen. Aikaikkuna sulakkeen ja lämpöreleen laukeamisen välillä on varsin pieni.

sähköviisas kirjoitti:

"moottoria käynnistäessä kytketään ensin tähteen ja kun moottorin kierrokset on tasaantunut kytketään kolmioon"
Oliskin noin helppoa, raskaasti kuormitettuja moottoreita käynnistettäessä noin ei onnistu. On hyvin tarkkaa kuinka pitkään voi pitää tähdessä ennen kolmioon kytkemistä, voi nimittäin laukaista lämpöreleen. Aikaikkuna sulakkeen ja lämpöreleen laukeamisen välillä on varsin pieni.

Lue lisää

Jos lämpörele laukeaa tähdessä niin voi tehdä tähtikolmio käynnistimen missä lämpörele on asennettu pääkontaktorin sijaan kolmio kontaktoriin niin silloin se ei pysty laukeamaan ennen kuin moottori on kolmiossa. Tai tähti kontaktorilla voi olla oma lämpörele mikä on asetettu suuremmalle virralle.

Miksi muuten tähtikolmio käynnistimeen tarvitaan edes pääkontaktoria eihän se moottori pyöri jos kumpikaan tähti tai kolmiokontaktoreista ei ole vetäneenä kun käämien toiset päät ei ole kytketty mihinkään!

tähtikolmio kirjoitti:

Jos lämpörele laukeaa tähdessä niin voi tehdä tähtikolmio käynnistimen missä lämpörele on asennettu pääkontaktorin sijaan kolmio kontaktoriin niin silloin se ei pysty laukeamaan ennen kuin moottori on kolmiossa. Tai tähti kontaktorilla voi olla oma lämpörele mikä on asetettu suuremmalle virralle.

Miksi muuten tähtikolmio käynnistimeen tarvitaan edes pääkontaktoria eihän se moottori pyöri jos kumpikaan tähti tai kolmiokontaktoreista ei ole vetäneenä kun käämien toiset päät ei ole kytketty mihinkään!

Lue lisää

Sekin vaikuttaa onko lämpörele päävirrassa vaiko vaihevirrassa, mutta ottaa tietoisen riskin että häiriötilanteessa saattaa moottori palaa.
Jos jättää pääkotaktorin pois, niin pysähdyksissä olevan moottorin navoilla makaa täysi sähkö, se ei ole mukavaa...

tähtikolmio kirjoitti:

Jos lämpörele laukeaa tähdessä niin voi tehdä tähtikolmio käynnistimen missä lämpörele on asennettu pääkontaktorin sijaan kolmio kontaktoriin niin silloin se ei pysty laukeamaan ennen kuin moottori on kolmiossa. Tai tähti kontaktorilla voi olla oma lämpörele mikä on asetettu suuremmalle virralle.

Miksi muuten tähtikolmio käynnistimeen tarvitaan edes pääkontaktoria eihän se moottori pyöri jos kumpikaan tähti tai kolmiokontaktoreista ei ole vetäneenä kun käämien toiset päät ei ole kytketty mihinkään!

Lue lisää

Mitä järkeä on kirjoitella tänne neuvoja joissa ei ole mitään järkeä?

Se lämpörele on siinä moottorin edessä sen vuoksi että se suojaa moottorin käämejä ja estää ylikuumenemisen. Jos tarkoitus on estää lämpöreleen toiminta, niin helpommalla pääsee kun ottaa sen suosiolla kokonaan pois ja nauttii käryävän käämieristeen hajusta, kuin että kikkailee siirtelemällä sitä lämpörelettä kytkentäpiiristä toiseen ja ruuvailemalla virta-arvoja isommiksi. Voi jessus mitä touhua.

käry kirjoitti:

Mitä järkeä on kirjoitella tänne neuvoja joissa ei ole mitään järkeä?

Se lämpörele on siinä moottorin edessä sen vuoksi että se suojaa moottorin käämejä ja estää ylikuumenemisen. Jos tarkoitus on estää lämpöreleen toiminta, niin helpommalla pääsee kun ottaa sen suosiolla kokonaan pois ja nauttii käryävän käämieristeen hajusta, kuin että kikkailee siirtelemällä sitä lämpörelettä kytkentäpiiristä toiseen ja ruuvailemalla virta-arvoja isommiksi. Voi jessus mitä touhua.

Lue lisää

Herra on tainnut nauttia tänään jo tarpeeksi käryävän käämieristeen hajusta?

IP22 kirjoitti:

Herra on tainnut nauttia tänään jo tarpeeksi käryävän käämieristeen hajusta?

Trololoo vain itsellesi

käry kirjoitti:

Mitä järkeä on kirjoitella tänne neuvoja joissa ei ole mitään järkeä?

Se lämpörele on siinä moottorin edessä sen vuoksi että se suojaa moottorin käämejä ja estää ylikuumenemisen. Jos tarkoitus on estää lämpöreleen toiminta, niin helpommalla pääsee kun ottaa sen suosiolla kokonaan pois ja nauttii käryävän käämieristeen hajusta, kuin että kikkailee siirtelemällä sitä lämpörelettä kytkentäpiiristä toiseen ja ruuvailemalla virta-arvoja isommiksi. Voi jessus mitä touhua.

Lue lisää

Jos lämpörele on kolmio kontaktorissa niin se suojaa normaalin toiminnan aikana jos ongelma on lämpöreleen laukeaminen käynnistys vaiheessa tähdessä. Ihan ei ole sama kuin kokonaan ilman lämpörelettä.

Ja mitä väliä sillä on että pysäyttetyn moottorin navoilla on jännite ei sinne pitäisi mennä kuin sähkömies sörkkimään jonka luulisi toteavan jännitteettömyyden. Ja jos moottorissa on turva kytkin niin kääntämällä nollille ei ole jännitettä.

Turvakytkin on yhdyssana.

tähtikolmio kirjoitti:

Jos lämpörele on kolmio kontaktorissa niin se suojaa normaalin toiminnan aikana jos ongelma on lämpöreleen laukeaminen käynnistys vaiheessa tähdessä. Ihan ei ole sama kuin kokonaan ilman lämpörelettä.

Ja mitä väliä sillä on että pysäyttetyn moottorin navoilla on jännite ei sinne pitäisi mennä kuin sähkömies sörkkimään jonka luulisi toteavan jännitteettömyyden. Ja jos moottorissa on turva kytkin niin kääntämällä nollille ei ole jännitettä.

Lue lisää

"Ihan ei ole sama kuin kokonaan ilman lämpörelettä."

Mutta kova hinku on silti yrittää ohittaa se lämpöreleen toiminta? Silleen "jos sulake laukeaa, laitetaan rautanaula tilalle"?

"Ja mitä väliä sillä on että pysäyttetyn moottorin navoilla on jännite ei sinne pitäisi mennä kuin sähkömies sörkkimään"

Kovasti tässä ketjussa näyttää olevan tunkua sinne kytkentäkoteloon sorkkimaan muillakin kuin sähkömiehillä...

sähköviisas kirjoitti:

"moottoria käynnistäessä kytketään ensin tähteen ja kun moottorin kierrokset on tasaantunut kytketään kolmioon"
Oliskin noin helppoa, raskaasti kuormitettuja moottoreita käynnistettäessä noin ei onnistu. On hyvin tarkkaa kuinka pitkään voi pitää tähdessä ennen kolmioon kytkemistä, voi nimittäin laukaista lämpöreleen. Aikaikkuna sulakkeen ja lämpöreleen laukeamisen välillä on varsin pieni.

Lue lisää

No siihen kytkentä ei vaikuta. Moottorihan käy silloin 630V ja verkkojännite on 400V
Jos saman tekee 400V mooottorille niin käyttöjännite pitää silloin olla 230V .
Jos taas käyttöjännite on 1X 230V tulee puuttuva vaihe korvata kondensaattorilla joka tekee vaiheen siirron puutuvalle vaihteelle..
ei ole vaikeaa mutta sähköoppi kannattaa lukea selkäytimeen.
Kokeilua ei pidä tehdä sähköllä sillä tuloksena ruumiita ja palaneita koteja.

tähtikolmio kirjoitti:

Jos lämpörele laukeaa tähdessä niin voi tehdä tähtikolmio käynnistimen missä lämpörele on asennettu pääkontaktorin sijaan kolmio kontaktoriin niin silloin se ei pysty laukeamaan ennen kuin moottori on kolmiossa. Tai tähti kontaktorilla voi olla oma lämpörele mikä on asetettu suuremmalle virralle.

Miksi muuten tähtikolmio käynnistimeen tarvitaan edes pääkontaktoria eihän se moottori pyöri jos kumpikaan tähti tai kolmiokontaktoreista ei ole vetäneenä kun käämien toiset päät ei ole kytketty mihinkään!

Lue lisää

Ala missään nimessä tee sähkötöitä.
Ryhdy kissan silittäjäksi. Kissasta syntyy sinulle turvallinen määrä sähköä kun jalat eivät ole kytketty mihinkään.
Vie moottori sähkömiehelle , jokaisen sähkömiehen tutkintoon kuuluu eri moottorikytkennät.

käry kirjoitti:

Mitä järkeä on kirjoitella tänne neuvoja joissa ei ole mitään järkeä?

Se lämpörele on siinä moottorin edessä sen vuoksi että se suojaa moottorin käämejä ja estää ylikuumenemisen. Jos tarkoitus on estää lämpöreleen toiminta, niin helpommalla pääsee kun ottaa sen suosiolla kokonaan pois ja nauttii käryävän käämieristeen hajusta, kuin että kikkailee siirtelemällä sitä lämpörelettä kytkentäpiiristä toiseen ja ruuvailemalla virta-arvoja isommiksi. Voi jessus mitä touhua.

Lue lisää

Menkää molemmat suolle hillaan.
Oikea moottori oikeassa paikassa oikeilla sulakkeilla ei tarvitse lämpörelettä.
Ne lämpöreleet ovat kuitenkin väärin säädettyjä ja eikä suojaa silloin moottoria.
Virta suoja toimii paremmin jos välttämättä pitää leikkiä hienoa. Eli kun virta moottorille kasvaa liinan isoksi kärjet aukeaa. Lämpöreleen on lämmittävä ennen kuin virta katkeaa .
Talvella 30 asteen pakkasessa ei lämpiä ja moottori palaa, kesällä katkoo kaiken aikaa ja silloin väännetään relettä jäykemmäksi, ja kun on jäykkä niin talvella menee moottoreita.
Oikeat laitteet oikeaan paikkaan , helppoa ja siistiä ja säästää aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Menkää molemmat suolle hillaan.
Oikea moottori oikeassa paikassa oikeilla sulakkeilla ei tarvitse lämpörelettä.
Ne lämpöreleet ovat kuitenkin väärin säädettyjä ja eikä suojaa silloin moottoria.
Virta suoja toimii paremmin jos välttämättä pitää leikkiä hienoa. Eli kun virta moottorille kasvaa liinan isoksi kärjet aukeaa. Lämpöreleen on lämmittävä ennen kuin virta katkeaa .
Talvella 30 asteen pakkasessa ei lämpiä ja moottori palaa, kesällä katkoo kaiken aikaa ja silloin väännetään relettä jäykemmäksi, ja kun on jäykkä niin talvella menee moottoreita.
Oikeat laitteet oikeaan paikkaan , helppoa ja siistiä ja säästää aikaa.

Lue lisää

Hullu idea laittaa vvsk tuohon. Hulluja väitteitä muutenkin.

Kielentarkkailija kirjoitti:

Turvakytkin on yhdyssana.

Maailma on täynnä virheitä, myös kirjoitusvirheitä. Ole sinä tyytyväinen itseesi kun olet niin virheetön. Asia tuli kyllä selväksi vaikka virhe löytyikin.
Mutta asiastahan vastaajalla ei hajuakaan.

Kiitos kuitenkin avusta suureti

Nämä ihmiset pelastaa maailaman tärkeillä komenteillaan hyödyllisellä tiedolla

Suomi nousuun ilman sipilää.


Vanhat jätkät sano, että olivat kerran nähneet oikean asiallisen vastauksen johonki kysymykseen tässä ryhmässä. Epäilen että puhuvat paskaa.


Maailma on täynnä virheitä, myös kirjoitusvirheitä. Ole sinä tyytyväinen itseesi kun olet niin virheetön. Asia tuli kyllä selväksi vaikka virhe löytyikin.

Mutta asiastahan vastaajalla ei hajuakaan.

Kiitos kuitenkin avusta suureti

Nämä ihmiset pelastaa maailaman tärkeillä komenteillaan hyödyllisellä tiedolla

Suomi nousuun ilman sipilää.



Oi että löytyi se kielioppinatsikin. Oma itsetunto pysyy ylhäällä kun pääsee muille pätemään. Oliko ihan "a" kun piti olla vieresen napin "s"? Taitaa olla tälläinen päteminen ainoa keino millä vielä stondiksen ylipäänsä saa.


Kirjoitellaan asiallisesti niin kaikilla on mukavaa. Täällä käy myös nuoria.


Mielenkiintoisia kommentteja kertoo aika paljon kirjoittajan älykkyys ja tieto taitoidoista
Niin kuin kokonaisvaltaisesti

Asiantuntija

Vai vielä selkeämmäksi?.. Kuinkä hlvetin tyhmä täytyy nk. "sähköalan AMMATTILAISEN" olla, ettei osaa kytkeä 230/400V käämittyä kolmivaiheoikosulkumoottoria oikein?

jumankekkateidänkanssa kirjoitti:

Vai vielä selkeämmäksi?.. Kuinkä hlvetin tyhmä täytyy nk. "sähköalan AMMATTILAISEN" olla, ettei osaa kytkeä 230/400V käämittyä kolmivaiheoikosulkumoottoria oikein?

Nähdäkseni jokainen tässä ketjussa tähän mennessä annettu ohje on joko väärin tai vain osittain oikein. Siihen on syynsä miksi oikosulkumoottorin kytkentä on tarkoitettu sähköalan ammattilaisen tehtäväksi. Ja kun ne tehdään ammattilaisen toimesta, niitä ei "varmasti pala suomessakin väärän kytkennän vuoksi".

Oikosulkumoottorin kytkemisessä on liian monta huomioitavaa asiaa jotta niitä voisi turvallisesti lähteä neuvomaan suomi24:llä, tästä syystä on neuvoni kääntyä ammattilaisen puoleen vaikka se tee-se-itse-henkeä vastaan sotiikin.

Merkintä tosiaan voisi olla selkeämpi.

Jos nyt oikein ymmärsin, niin:

Kun moottorin tyyppikilvessä lukee 230V / 400V,

niin se tarkoittaa:

Käämijännite: 230V (tuon 400V voi siis jättää huomiotta).

Eli suomalaisessa 3-vaiheverkossahan jännitteet ovat:

Vaihejännite: 230 V (eli vaiheen ja nollan välinen jännite)

Pääjännite: 400 V (eli vaiheen1 ja vaiheen2 välinen jännite)

Näinollen, jos moottori tarvitsee käämijännitteeksi 230V, niin se kytketään tähteen, eli käämin 2 eri päätä toinen nollaan, toinen vaiheeseen.

Jos tuon menee kytkemään kolmioon, niin käämille tulisi silloin pääjännite, eli 400V, jolloin käämi ylikuumenee, ja sen lakkaeriste vaurioituu.

Tuon merkinnän 230V/400V loppuosa "400V" kannattaa jättää huomiotta, eli käämille tarkoitettu jännite (AC, rms) on 230V.

Eli nyrkkisääntö:

kun moottorin tyyppikielvessä on 2 eri volttilukua, näistä alempi on käämijännite, korkeampi on pelkkää hämäystä!

Tuo on kyllä silkkaa paksua paskaa. Jos moottoriin on merkitty 230 V, niin sitten sen käyttöjännite on 230 V. Jos moottoriin on merkitty 400 V, niin sitten sen voi kytkeä 400 V verkkoon.

moottorille_jännite kirjoitti:

Merkintä tosiaan voisi olla selkeämpi.

Jos nyt oikein ymmärsin, niin:

Kun moottorin tyyppikilvessä lukee 230V / 400V,

niin se tarkoittaa:

Käämijännite: 230V (tuon 400V voi siis jättää huomiotta).

Eli suomalaisessa 3-vaiheverkossahan jännitteet ovat:

Vaihejännite: 230 V (eli vaiheen ja nollan välinen jännite)

Pääjännite: 400 V (eli vaiheen1 ja vaiheen2 välinen jännite)

Näinollen, jos moottori tarvitsee käämijännitteeksi 230V, niin se kytketään tähteen, eli käämin 2 eri päätä toinen nollaan, toinen vaiheeseen.

Jos tuon menee kytkemään kolmioon, niin käämille tulisi silloin pääjännite, eli 400V, jolloin käämi ylikuumenee, ja sen lakkaeriste vaurioituu.

Tuon merkinnän 230V/400V loppuosa "400V" kannattaa jättää huomiotta, eli käämille tarkoitettu jännite (AC, rms) on 230V.

Eli nyrkkisääntö:

kun moottorin tyyppikielvessä on 2 eri volttilukua, näistä alempi on käämijännite, korkeampi on pelkkää hämäystä!

Lue lisää

"Merkintä tosin voisi olla selkeämpi"

Ei tarvitse, ammattilaiselle sähkömoottorin merkinnät ovat täysin selviä ja tarjoavat tarvittavan informaation moottorin kytkemiseksi oikein. Loppuosa tuosta viestistä onkin sitten ilmeisesti tahallaan kirjoitettua puutaheinää. Jotkut saavat kiksinsä sellaisestakin.

No niinhän siellä kerrotaan. Lisäksi Amppeerit kummallekkin.
Et voi käyttää 230V moottoria 400 voltilla , kai sen ymmärrät.
400V moottorissa ei ole tehoja jos käytät sitä 3X 230V , moottori ylikuormittunut kun ei pysy tahdissa lämpiää ja palaa.
Oikosulkumoottorissa on tärkeää että moottori pysyy tahdissa , jos moottorissa ei ole yhtään kuormaa moottori kuumenee ja palaa. Moottori pyrkii menemään tahdin edelle ja pökkää seuraavaan tahtiin jolloin syntyy ylikuorma tilanne.
Yleensä moottorin jäähdyssiivikkö ja laakereiden voiteluaine riittää kuormittamaan moottoria riitävästi ilman kuormaa ja näin sietää käyttämistä ilman pyöritettävää laitetta.

moottorille_jännite kirjoitti:

Merkintä tosiaan voisi olla selkeämpi.

Jos nyt oikein ymmärsin, niin:

Kun moottorin tyyppikilvessä lukee 230V / 400V,

niin se tarkoittaa:

Käämijännite: 230V (tuon 400V voi siis jättää huomiotta).

Eli suomalaisessa 3-vaiheverkossahan jännitteet ovat:

Vaihejännite: 230 V (eli vaiheen ja nollan välinen jännite)

Pääjännite: 400 V (eli vaiheen1 ja vaiheen2 välinen jännite)

Näinollen, jos moottori tarvitsee käämijännitteeksi 230V, niin se kytketään tähteen, eli käämin 2 eri päätä toinen nollaan, toinen vaiheeseen.

Jos tuon menee kytkemään kolmioon, niin käämille tulisi silloin pääjännite, eli 400V, jolloin käämi ylikuumenee, ja sen lakkaeriste vaurioituu.

Tuon merkinnän 230V/400V loppuosa "400V" kannattaa jättää huomiotta, eli käämille tarkoitettu jännite (AC, rms) on 230V.

Eli nyrkkisääntö:

kun moottorin tyyppikielvessä on 2 eri volttilukua, näistä alempi on käämijännite, korkeampi on pelkkää hämäystä!

Lue lisää

Kyllä merkintä on aivan selkeä niille joille on myönnetty lupa asentaa sähkölaitteita.
Merkinnöissä ei ole vikaa , täsmälliset ja oikeat.

Anonyymi kirjoitti:

No niinhän siellä kerrotaan. Lisäksi Amppeerit kummallekkin.
Et voi käyttää 230V moottoria 400 voltilla , kai sen ymmärrät.
400V moottorissa ei ole tehoja jos käytät sitä 3X 230V , moottori ylikuormittunut kun ei pysy tahdissa lämpiää ja palaa.
Oikosulkumoottorissa on tärkeää että moottori pysyy tahdissa , jos moottorissa ei ole yhtään kuormaa moottori kuumenee ja palaa. Moottori pyrkii menemään tahdin edelle ja pökkää seuraavaan tahtiin jolloin syntyy ylikuorma tilanne.
Yleensä moottorin jäähdyssiivikkö ja laakereiden voiteluaine riittää kuormittamaan moottoria riitävästi ilman kuormaa ja näin sietää käyttämistä ilman pyöritettävää laitetta.

Lue lisää

Vai epätahtikone tahtiin...

Anonyymi kirjoitti:

Vai epätahtikone tahtiin...

Niinpä oikosulkumoottorin koko toiminta perustuu siihen että se ei käy tahdissa.

Ja koska selvään kysymykseen löytyy selvä vastaus valmiiksi jo tuhansilta sivuilta netistä niin taitaa olla niin että myös kysymys on lähtöisin psykiatriselta päiväosastolta!

Jos laitat liuskat toiselle puolelle, niin sitten sähkö on väärinpäin.

Ei mitään tähtikolmio kytkentöjä tarvita jos virta verkossa on riittävä.
7,5 KW moottori kannattaa kytkeä tähtikolmioon jos on vain16A sulakkeet tai moottori kiertää raskasta laitetta.
Kaikki pienemmät lähtee suoralla käynnistykellä.
100 kW moottori lähtee suoralla käynnistyksellä mutta sulakkeet pitää olla vähin 160 A .
Käynnistystä voidaan helpottaa säätövasyuksella jota ovat upotettuna muuntaja öljyn joka on nykyään kielletty aine ja ympäristö myrkky.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitään tähtikolmio kytkentöjä tarvita jos virta verkossa on riittävä.
7,5 KW moottori kannattaa kytkeä tähtikolmioon jos on vain16A sulakkeet tai moottori kiertää raskasta laitetta.
Kaikki pienemmät lähtee suoralla käynnistykellä.
100 kW moottori lähtee suoralla käynnistyksellä mutta sulakkeet pitää olla vähin 160 A .
Käynnistystä voidaan helpottaa säätövasyuksella jota ovat upotettuna muuntaja öljyn joka on nykyään kielletty aine ja ympäristö myrkky.

Lue lisää

Vai on muuntajaöljy kiellettyä -just ja joo taas näitä juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Vai on muuntajaöljy kiellettyä -just ja joo taas näitä juttuja.

Pitäis varmaan käydä tuonnekkin kertomassa kiellosta

https://voiteluainekauppa.com/Teollisuusvoiteluaineet/Muuntajaöljyt/

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitään tähtikolmio kytkentöjä tarvita jos virta verkossa on riittävä.
7,5 KW moottori kannattaa kytkeä tähtikolmioon jos on vain16A sulakkeet tai moottori kiertää raskasta laitetta.
Kaikki pienemmät lähtee suoralla käynnistykellä.
100 kW moottori lähtee suoralla käynnistyksellä mutta sulakkeet pitää olla vähin 160 A .
Käynnistystä voidaan helpottaa säätövasyuksella jota ovat upotettuna muuntaja öljyn joka on nykyään kielletty aine ja ympäristö myrkky.

Lue lisää

Vain luoja muistaa kauanko näiden tilalla on käytetty pehmokäynnistimiä.

Anonyymi kirjoitti:

Vain luoja muistaa kauanko näiden tilalla on käytetty pehmokäynnistimiä.

Vain luoja muistaa kauanko pehmokäynnistimien tilalla on käytetty taajuusmuuttajia.

Anonyymi kirjoitti:

Vain luoja muistaa kauanko näiden tilalla on käytetty pehmokäynnistimiä.

Ainoa kunnolla toimiva 'pehmokäynnistin' on ylipitkä jatkoroikka.

Raskaassa käynnistyksessä jättämä kasvaa niin suureksi, että tähtivirta helposti kasvaa nimellisvirtaa ruuremmaksi. Siispä ei kannata konetta makuuttaa tarpeettomasti tähdessä, että muka kierrokset vielä nousisi. On käytännössä opittu.

"Sen verta vielä noista lämpö releistä et raskaissa isoissa moottorikäytöissä saatetaan lämpörele ohittaa käynnistyksen ajaksi ohitus kontaktorilla."

Olen työkseni tekemisissä yli megawatin tehoisten sähkömoottoreiden kanssa, enkä ole vielä törmännyt "lämpöreleen ohituskontaktoriin". Mihin helvettiin sellaista edes tarvitsee? Jos lämpörele on mitoitettu ja parametroitu oikein, niin se ei käynnistyksen aikana ehdi laueta.

deltastar kirjoitti:

"Sen verta vielä noista lämpö releistä et raskaissa isoissa moottorikäytöissä saatetaan lämpörele ohittaa käynnistyksen ajaksi ohitus kontaktorilla."

Olen työkseni tekemisissä yli megawatin tehoisten sähkömoottoreiden kanssa, enkä ole vielä törmännyt "lämpöreleen ohituskontaktoriin". Mihin helvettiin sellaista edes tarvitsee? Jos lämpörele on mitoitettu ja parametroitu oikein, niin se ei käynnistyksen aikana ehdi laueta.

Lue lisää

Jos käynnistetään ja pysäytetään heti kun on käynnistynyt ja sitten käynnistetään uudelleen niin saattaa se jossain vaiheessa kuitenkin laueta.

Jos on vaikka joku pumppu tms joka vähän väliä pitää käynnistää niin noin voi käydä.

varmuuttapeliin kirjoitti:

Jos käynnistetään ja pysäytetään heti kun on käynnistynyt ja sitten käynnistetään uudelleen niin saattaa se jossain vaiheessa kuitenkin laueta.

Jos on vaikka joku pumppu tms joka vähän väliä pitää käynnistää niin noin voi käydä.

Lue lisää

Niin minä tiedän tapauksen kun porakaivon painesäiliö oli rikki ja painekytkin hakkasi vettä käytettäessä ihan koko ajan käynnistellen pumppua vain sekunnin-parin ajaksi (suora käynnistys) niin moottorinsuoja kytkin lopulta laukesi.

Jos tässä olisi ollut lämpörele ja sen ohitus kontaktori käynnistyksen ajaksi niin vikaa ei olisi tullut.

Eikös juuri päinvastoin?

varmuuttapeliin kirjoitti:

Niin minä tiedän tapauksen kun porakaivon painesäiliö oli rikki ja painekytkin hakkasi vettä käytettäessä ihan koko ajan käynnistellen pumppua vain sekunnin-parin ajaksi (suora käynnistys) niin moottorinsuoja kytkin lopulta laukesi.

Jos tässä olisi ollut lämpörele ja sen ohitus kontaktori käynnistyksen ajaksi niin vikaa ei olisi tullut.

Lue lisää

Ei tullut mieleesi että moottorisuojakytkin tuossa tilanteessa teki juuri sitä mitä sen tulikin - suojasi moottoria? Suorakäynnistyksissä moottori ottaa hetken ajan suuren käynnistysvirran, ja toistuvasti käynnisteltäessä voi helposti tulla tilanne jossa osassa moottorin staattorikäämiä lämpötila on pitkälle toistasataa astetta vaikka moottorin pinta on vielä aivan viileä. Tässä tilanteessa moottorisuojakytkin tai lämpörele puhaltaa pelin poikki ennenkuin eristeet käryävät.

Sitten tulee näitä "osaajia" ehdottamaan että on hyvä idea ohittaa lämpörele, tai kertomaan jotain satuja ohituskontaktoreista.

Ajattelit tosiaan että "isoissa moottorikäytöissä" riskeerataan kymmenien tuhansien eurojen moottori ja prosessin keskeytyminen viikoiksi jollain "ohituskontaktorilla" sensijaan että käytettäisiin oikeita menetelmiä moottorin käynnistämiseen?

Tiedoksesi että ohituskontaktorit liittyvät pehmokäynnistimiin, ja niillä ei ole mitään tekemistä moottorisuojan ohittamisen kanssa.

Epäluuloinen kirjoitti:

Ei tullut mieleesi että moottorisuojakytkin tuossa tilanteessa teki juuri sitä mitä sen tulikin - suojasi moottoria? Suorakäynnistyksissä moottori ottaa hetken ajan suuren käynnistysvirran, ja toistuvasti käynnisteltäessä voi helposti tulla tilanne jossa osassa moottorin staattorikäämiä lämpötila on pitkälle toistasataa astetta vaikka moottorin pinta on vielä aivan viileä. Tässä tilanteessa moottorisuojakytkin tai lämpörele puhaltaa pelin poikki ennenkuin eristeet käryävät.

Sitten tulee näitä "osaajia" ehdottamaan että on hyvä idea ohittaa lämpörele, tai kertomaan jotain satuja ohituskontaktoreista.

Ajattelit tosiaan että "isoissa moottorikäytöissä" riskeerataan kymmenien tuhansien eurojen moottori ja prosessin keskeytyminen viikoiksi jollain "ohituskontaktorilla" sensijaan että käytettäisiin oikeita menetelmiä moottorin käynnistämiseen?

Tiedoksesi että ohituskontaktorit liittyvät pehmokäynnistimiin, ja niillä ei ole mitään tekemistä moottorisuojan ohittamisen kanssa.

Lue lisää

Puhut täyttä asiaa...Hyvä että täällä sentään joku on asioista perillä.

Epäluuloinen kirjoitti:

Ei tullut mieleesi että moottorisuojakytkin tuossa tilanteessa teki juuri sitä mitä sen tulikin - suojasi moottoria? Suorakäynnistyksissä moottori ottaa hetken ajan suuren käynnistysvirran, ja toistuvasti käynnisteltäessä voi helposti tulla tilanne jossa osassa moottorin staattorikäämiä lämpötila on pitkälle toistasataa astetta vaikka moottorin pinta on vielä aivan viileä. Tässä tilanteessa moottorisuojakytkin tai lämpörele puhaltaa pelin poikki ennenkuin eristeet käryävät.

Sitten tulee näitä "osaajia" ehdottamaan että on hyvä idea ohittaa lämpörele, tai kertomaan jotain satuja ohituskontaktoreista.

Ajattelit tosiaan että "isoissa moottorikäytöissä" riskeerataan kymmenien tuhansien eurojen moottori ja prosessin keskeytyminen viikoiksi jollain "ohituskontaktorilla" sensijaan että käytettäisiin oikeita menetelmiä moottorin käynnistämiseen?

Tiedoksesi että ohituskontaktorit liittyvät pehmokäynnistimiin, ja niillä ei ole mitään tekemistä moottorisuojan ohittamisen kanssa.

Lue lisää

Ohituskontaktorin voi kytkeä siten että otetaan yksi kappale vetohidastettu aikarele vähintään yhdellä vaihtokärjeltä.

Pääkontaktorin ohjauksesta otetaan ohjaus tälle aikareleelle ja sen kärjelle C napaan. Aikareleen NC nastasta kytketään ohituskontaktorin ohjaukseen ja määritetään aikareleeseen moottorin käynnistymiseen tarvittava aika. Ohituskontaktorin kärjet tietysti kytketään pääkontaktorin/ lämpöreleen yli.

Nyt kun pääkontaktori vetää niin samalla vetää ohituskontaktori ja aikareleen ajan kuluttua loppuun se vetää jolloin ohituskontaktori päästää ja kaikki virta kulkee lämpöreleen kautta.

Lämpöreleen virta ei kuitenkaan ole nolla käynnistysvaiheessa johtimien ja ohituskontaktorin resistanssien takia. Jos näin haluttaisiin niin pääkontaktorin ohjaus tulisi kytkeä aikareleen vaihtokärjen NO nastasta jolloin pääkontaktori vetäisi vasta kun ohituskontaktori päästää.

Lisäksi voi kytkeä ohituskontaktorin ohjauksen myös lämpöreleen lauetessa sulkeutuvalta koskettimelta jolloin moottori jatkaa pyörimistä vaikka lämpörele laukeaa.

Tietysti tällöin lämpöreleessä pitää olla useampi kosketin että hälytys saadaan tai on käytettävä apurelettä joka kytkee ohituskontaktorin ja antaa hälytyksen.

Jos on sellainen moottorikäyttö että se ei saa pysähtyä niin silloin tällaisia kytkentöjä voidaan käyttää. Tai jos esimerkiksi on vakuutus joka korvaa palaneet moottorit, en tiedä onko sellaisia olemassa.

lämpöreleenohitus kirjoitti:

Ohituskontaktorin voi kytkeä siten että otetaan yksi kappale vetohidastettu aikarele vähintään yhdellä vaihtokärjeltä.

Pääkontaktorin ohjauksesta otetaan ohjaus tälle aikareleelle ja sen kärjelle C napaan. Aikareleen NC nastasta kytketään ohituskontaktorin ohjaukseen ja määritetään aikareleeseen moottorin käynnistymiseen tarvittava aika. Ohituskontaktorin kärjet tietysti kytketään pääkontaktorin/ lämpöreleen yli.

Nyt kun pääkontaktori vetää niin samalla vetää ohituskontaktori ja aikareleen ajan kuluttua loppuun se vetää jolloin ohituskontaktori päästää ja kaikki virta kulkee lämpöreleen kautta.

Lämpöreleen virta ei kuitenkaan ole nolla käynnistysvaiheessa johtimien ja ohituskontaktorin resistanssien takia. Jos näin haluttaisiin niin pääkontaktorin ohjaus tulisi kytkeä aikareleen vaihtokärjen NO nastasta jolloin pääkontaktori vetäisi vasta kun ohituskontaktori päästää.

Lisäksi voi kytkeä ohituskontaktorin ohjauksen myös lämpöreleen lauetessa sulkeutuvalta koskettimelta jolloin moottori jatkaa pyörimistä vaikka lämpörele laukeaa.

Tietysti tällöin lämpöreleessä pitää olla useampi kosketin että hälytys saadaan tai on käytettävä apurelettä joka kytkee ohituskontaktorin ja antaa hälytyksen.

Jos on sellainen moottorikäyttö että se ei saa pysähtyä niin silloin tällaisia kytkentöjä voidaan käyttää. Tai jos esimerkiksi on vakuutus joka korvaa palaneet moottorit, en tiedä onko sellaisia olemassa.

Lue lisää

Ajattelin tarkemmin ja siis eihän tuossa tarvitse kytkeä ohituskontaktoria lämpöreleeltä jos halutaan vain hälytys eikä moottorin pysähtyminen. Siihenhän riittää että ei kytketä pääkontaktorin ohjausta lämpöreleen kautta vaan pelkkä hälytys.

lämpöreleenohitus kirjoitti:

Ohituskontaktorin voi kytkeä siten että otetaan yksi kappale vetohidastettu aikarele vähintään yhdellä vaihtokärjeltä.

Pääkontaktorin ohjauksesta otetaan ohjaus tälle aikareleelle ja sen kärjelle C napaan. Aikareleen NC nastasta kytketään ohituskontaktorin ohjaukseen ja määritetään aikareleeseen moottorin käynnistymiseen tarvittava aika. Ohituskontaktorin kärjet tietysti kytketään pääkontaktorin/ lämpöreleen yli.

Nyt kun pääkontaktori vetää niin samalla vetää ohituskontaktori ja aikareleen ajan kuluttua loppuun se vetää jolloin ohituskontaktori päästää ja kaikki virta kulkee lämpöreleen kautta.

Lämpöreleen virta ei kuitenkaan ole nolla käynnistysvaiheessa johtimien ja ohituskontaktorin resistanssien takia. Jos näin haluttaisiin niin pääkontaktorin ohjaus tulisi kytkeä aikareleen vaihtokärjen NO nastasta jolloin pääkontaktori vetäisi vasta kun ohituskontaktori päästää.

Lisäksi voi kytkeä ohituskontaktorin ohjauksen myös lämpöreleen lauetessa sulkeutuvalta koskettimelta jolloin moottori jatkaa pyörimistä vaikka lämpörele laukeaa.

Tietysti tällöin lämpöreleessä pitää olla useampi kosketin että hälytys saadaan tai on käytettävä apurelettä joka kytkee ohituskontaktorin ja antaa hälytyksen.

Jos on sellainen moottorikäyttö että se ei saa pysähtyä niin silloin tällaisia kytkentöjä voidaan käyttää. Tai jos esimerkiksi on vakuutus joka korvaa palaneet moottorit, en tiedä onko sellaisia olemassa.

Lue lisää

Lopeta nyt hyvä mies jo tuo höpinä lämpöreleen ohituskontaktorista. Eihän tuossa ole järjen hiventäkään.

Jos moottorikäyttö ei saa pysähtyä, niin parempi jättää lämpörele kytkemättä ohjaukseen, niin kuin edellä jo sanottiin. Toki tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että jos se lämpörele kovin usein ylivirrasta hälyttelee, niin tuo "ei saa pysähtyä" moottori pysähtyy viimeistään, kun käämit palaa, joten parempi vaan pitää ne lämpöreleet oikeasti kytkettynä ja mitoittaa moottori niin, ettei lämpörele "turhaan" laukea.

Ja tuollaista "ei saa pysähtyä" moottorikäyttöä on mahdoton tehdä, koska moottori voi vikaantua koska vain monesta eri syystä, eikä siinä silloin lämpöreleen ohitukset auta. Aika usein käy nimittäin niin, että moottori menee oikosulkuun yllättäen kesken tasaisen kuorman ja lähdöstä palaa sulakkeet, mutta lämpörele ei ehdi laueta.

Jos moottori "ei saa pysähtyä" täytyy käyttö varustaa toisella (vara)moottorilla, joka jatkaa automaattisesti toisen vikaannuutua. Tällainen on hyvin yleistä esim. palo- ja jäähdytysvesipumppauksissa.

varmuuttapeliin kirjoitti:

Niin minä tiedän tapauksen kun porakaivon painesäiliö oli rikki ja painekytkin hakkasi vettä käytettäessä ihan koko ajan käynnistellen pumppua vain sekunnin-parin ajaksi (suora käynnistys) niin moottorinsuoja kytkin lopulta laukesi.

Jos tässä olisi ollut lämpörele ja sen ohitus kontaktori käynnistyksen ajaksi niin vikaa ei olisi tullut.

Lue lisää

Niin joo...se rikkinäinen painesäiliö korjaantuu lämpöreleen ohituksella? Tuossa tilanteesse ei mene, kuin hetki niin sulla on siinä myös rikkinäinen moottori. Millä se sitten ohitetaan?

lämpöreleenohitus kirjoitti:

Ohituskontaktorin voi kytkeä siten että otetaan yksi kappale vetohidastettu aikarele vähintään yhdellä vaihtokärjeltä.

Pääkontaktorin ohjauksesta otetaan ohjaus tälle aikareleelle ja sen kärjelle C napaan. Aikareleen NC nastasta kytketään ohituskontaktorin ohjaukseen ja määritetään aikareleeseen moottorin käynnistymiseen tarvittava aika. Ohituskontaktorin kärjet tietysti kytketään pääkontaktorin/ lämpöreleen yli.

Nyt kun pääkontaktori vetää niin samalla vetää ohituskontaktori ja aikareleen ajan kuluttua loppuun se vetää jolloin ohituskontaktori päästää ja kaikki virta kulkee lämpöreleen kautta.

Lämpöreleen virta ei kuitenkaan ole nolla käynnistysvaiheessa johtimien ja ohituskontaktorin resistanssien takia. Jos näin haluttaisiin niin pääkontaktorin ohjaus tulisi kytkeä aikareleen vaihtokärjen NO nastasta jolloin pääkontaktori vetäisi vasta kun ohituskontaktori päästää.

Lisäksi voi kytkeä ohituskontaktorin ohjauksen myös lämpöreleen lauetessa sulkeutuvalta koskettimelta jolloin moottori jatkaa pyörimistä vaikka lämpörele laukeaa.

Tietysti tällöin lämpöreleessä pitää olla useampi kosketin että hälytys saadaan tai on käytettävä apurelettä joka kytkee ohituskontaktorin ja antaa hälytyksen.

Jos on sellainen moottorikäyttö että se ei saa pysähtyä niin silloin tällaisia kytkentöjä voidaan käyttää. Tai jos esimerkiksi on vakuutus joka korvaa palaneet moottorit, en tiedä onko sellaisia olemassa.

Lue lisää

Juurikin näin se kytkentä menee.

varmuuttapeliin kirjoitti:

Niin minä tiedän tapauksen kun porakaivon painesäiliö oli rikki ja painekytkin hakkasi vettä käytettäessä ihan koko ajan käynnistellen pumppua vain sekunnin-parin ajaksi (suora käynnistys) niin moottorinsuoja kytkin lopulta laukesi.

Jos tässä olisi ollut lämpörele ja sen ohitus kontaktori käynnistyksen ajaksi niin vikaa ei olisi tullut.

Lue lisää

Siinä tapauksessa ei saa missään nimessä tehdä mitään ohituksia.
Tossa tapauksessa lämpöreleen kuulukin toimia.

Epäluuloinen kirjoitti:

Ei tullut mieleesi että moottorisuojakytkin tuossa tilanteessa teki juuri sitä mitä sen tulikin - suojasi moottoria? Suorakäynnistyksissä moottori ottaa hetken ajan suuren käynnistysvirran, ja toistuvasti käynnisteltäessä voi helposti tulla tilanne jossa osassa moottorin staattorikäämiä lämpötila on pitkälle toistasataa astetta vaikka moottorin pinta on vielä aivan viileä. Tässä tilanteessa moottorisuojakytkin tai lämpörele puhaltaa pelin poikki ennenkuin eristeet käryävät.

Sitten tulee näitä "osaajia" ehdottamaan että on hyvä idea ohittaa lämpörele, tai kertomaan jotain satuja ohituskontaktoreista.

Ajattelit tosiaan että "isoissa moottorikäytöissä" riskeerataan kymmenien tuhansien eurojen moottori ja prosessin keskeytyminen viikoiksi jollain "ohituskontaktorilla" sensijaan että käytettäisiin oikeita menetelmiä moottorin käynnistämiseen?

Tiedoksesi että ohituskontaktorit liittyvät pehmokäynnistimiin, ja niillä ei ole mitään tekemistä moottorisuojan ohittamisen kanssa.

Lue lisää

Sitä ohitusta käytetäänkin vain moottorin käynnistyksen aikana! Ei moottorin normaalin käynnin aikana!

Laivasähkömies kirjoitti:

Sitä ohitusta käytetäänkin vain moottorin käynnistyksen aikana! Ei moottorin normaalin käynnin aikana!

Miksi se lämpörele pitää ohittaa käynnistyksen ajaksi? Oikein mitoitettuna lämpörele kestää moottorin normaalin käynnistysvirran laukeamatta. Jos ei kestä, niin silloin vika pitää poistaa muulla keinolla, kuin lämpörele ohittamalla.

Laivasähkömies kirjoitti:

Juurikin näin se kytkentä menee.

Voi sen noinkin kytkeä, mutta ei tuossa mitään järkeä ole.

Miksi lämpörele ylipäätään pitää kytkeä ohjauspiiriin, kun se kerran ohituskontaktorilla kuitenkin ohitetaan? Eikö ole paljon helpompi ja halvempi tapa jättää lämpörele pois ohjauksesta ja ottaa sen kautta vain hälytys.

Ja toiseksi, kunnossa oleva ja oikein parametroitu lämpörele ei laukea turhaan vaan tekee työtään, eli suojaa moottoria.

Missä tällaisia ohituskontaktoreita on edes käytössä? Mihin tuollaista tarvitaan? siis aikuisten oikeasti.

varmuuttapeliin kirjoitti:

Niin minä tiedän tapauksen kun porakaivon painesäiliö oli rikki ja painekytkin hakkasi vettä käytettäessä ihan koko ajan käynnistellen pumppua vain sekunnin-parin ajaksi (suora käynnistys) niin moottorinsuoja kytkin lopulta laukesi.

Jos tässä olisi ollut lämpörele ja sen ohitus kontaktori käynnistyksen ajaksi niin vikaa ei olisi tullut.

Lue lisää

Painesäiliöstä oli ilma poissa , siitä ongelma johtui .

deltastar kirjoitti:

Miksi se lämpörele pitää ohittaa käynnistyksen ajaksi? Oikein mitoitettuna lämpörele kestää moottorin normaalin käynnistysvirran laukeamatta. Jos ei kestä, niin silloin vika pitää poistaa muulla keinolla, kuin lämpörele ohittamalla.

Lue lisää

Palsta pitää poistaa turvallisuuden vedoten .

"No ei ole sullakaan paljoo asiasta tietoa. Tottakai voi kytkeä molemmilla tavoilla jos käytässä kolme vaihetta."

Niin toki voidaan kytkeä, mutta mitä luulet, kauanko tuo 230/400 kilpiarvoilla oleva kone kestää komiossa 400V jännitteellä?

Jos haluaa, tähtikolmio käynnistyksen tai muuten vaan kytkeä kolmioon 400V verkossa, niin kilpiarvojen pitää silloin olla 400/690.

Joo ja kyllä toki voidaan käyttää 1-vaijeisenakin, mutta moottorin teho ja vääntö kärsii, joten tuskin enään toimii siinä paikassa mihin se on suunniteltu 3-vaiheisena nimellistehollaan toimivan.

"Hyvä vitsi noi uudet/kautta "vanhat" jännitteet."

1988 Suomen verkkojännite päätettiin nostaa 220/380V---> 230/400V. Siirtymäaika loppui vuonna 1995, joten tuota vanhemmat koneet voivat olla ns. "vanhoilla jännitteillä" merkattuja.

Kyllä ihan uuden moottorin kilvessä voi olla leimattuna vaikka 70 V tai 180 V tai 440 V. Ei mitenkään tavatonta Suomessa.

Toki moottori valmistetaan ja" leimataan" aina tarkoituksenmukaislle jännitteelle. Ei kai täällä muuta ole väitetty?

deltastar kirjoitti:

Toki moottori valmistetaan ja" leimataan" aina tarkoituksenmukaislle jännitteelle. Ei kai täällä muuta ole väitetty?

Onhan tämä ketju täynnä näitä "Suomessa moottorit kytketään tähteen"-tyylisiä viisauksia...

lasketaanyhteen kirjoitti:

Onhan tämä ketju täynnä näitä "Suomessa moottorit kytketään tähteen"-tyylisiä viisauksia...

Sellaista se on, kun on "ammattilaiset" neuvomassa...

Venäjällä moottorit varmaankin kytketään punatähteen

Mistä päättelit että täällä pyörisi viherhiippareita?

Ja taas meni väärin.

230/400V tarkoittaa tähteen 230V ja kolmioon 400V.

Moottori on ilmeisemmin 400V:n (380V) pääjännitteellä tähtikone, vaihejännite on tällöin 230V (220V). Siis meikäläinen normaalijännite.

Anonyymi kirjoitti:

Moottori on ilmeisemmin 400V:n (380V) pääjännitteellä tähtikone, vaihejännite on tällöin 230V (220V). Siis meikäläinen normaalijännite.

Mikä on normaalijännite? Jotain syötävää ehkä?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on normaalijännite? Jotain syötävää ehkä?

Suomessa vaiheen verkkojännite on 230 volttia ja taajuus 50 hertsiä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa vaiheen verkkojännite on 230 volttia ja taajuus 50 hertsiä.

Normaalijännitettä kysyttiin eikä vaiheen verkkojännitettä.

Olisko päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Olisko päinvastoin.

Voi olis vaan muutama voltti liian vähän😂 Tietysti vanhaliiton jäärille juuri ainoat oikeat jännät.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olis vaan muutama voltti liian vähän😂 Tietysti vanhaliiton jäärille juuri ainoat oikeat jännät.

Yksinkertaisesti:
Moottorille voi kytkeä sellaiset jännitteet kuin moottorin kilvessä on. Merkitsevä tekijä on käämiin kohdistuva VIRTA.

Esim:
^/Y 400V / 690V tarkoittaa, että kolmiossa maxjännite 400V ja tähdessä 690V. Tämä johtuu siitä, että kolmiossa virta muodostuu 3^0,5 suuremmaksi kuin tähdessä. Kolmiokytkentä on kuitenkin se mikä pääsääntöisesti aina halutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olisko päinvastoin.

Tai sitte tähti on 230V kytkentåä ja kolmio 400V.

Anonyymi kirjoitti:

Yksinkertaisesti:
Moottorille voi kytkeä sellaiset jännitteet kuin moottorin kilvessä on. Merkitsevä tekijä on käämiin kohdistuva VIRTA.

Esim:
^/Y 400V / 690V tarkoittaa, että kolmiossa maxjännite 400V ja tähdessä 690V. Tämä johtuu siitä, että kolmiossa virta muodostuu 3^0,5 suuremmaksi kuin tähdessä. Kolmiokytkentä on kuitenkin se mikä pääsääntöisesti aina halutaan.

Lue lisää

Semmonen tuli vielä mieleen, että moottoria voi kyllä ajaa pienemmillä jännitteillä kuin kilvessä on. Esim Y 690V toimii kyllä ihan OK 230V, mitä kotitaloussähköllä saatavilla. Käämin paksuus ja pituus (impedanssi) on vain suunniteltu tietylle virralla johon päästään kilven jännitteillä. Hyötysuhde yms hiukan huonommat, mutta ei mitään maatamullistavaa, jos tarkotus käyttää vaikka klapisirkeliä 20h vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Semmonen tuli vielä mieleen, että moottoria voi kyllä ajaa pienemmillä jännitteillä kuin kilvessä on. Esim Y 690V toimii kyllä ihan OK 230V, mitä kotitaloussähköllä saatavilla. Käämin paksuus ja pituus (impedanssi) on vain suunniteltu tietylle virralla johon päästään kilven jännitteillä. Hyötysuhde yms hiukan huonommat, mutta ei mitään maatamullistavaa, jos tarkotus käyttää vaikka klapisirkeliä 20h vuodessa.

Lue lisää

Mites teholle käy??? Tippuuko samassa suhteessa kuin jännite? Eli jos moottorin tyyppikilvessä on 690V ja 3kW ja käytät sitä 230V niin tippuuko teho 1kW?

Anonyymi kirjoitti:

Mites teholle käy??? Tippuuko samassa suhteessa kuin jännite? Eli jos moottorin tyyppikilvessä on 690V ja 3kW ja käytät sitä 230V niin tippuuko teho 1kW?

Kolmivaihekoneen teho on se mitä akselilta otetaan. Siihen ei jännite vaikuta.
Se, kestääkö kone virran, on sitten toinen juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmivaihekoneen teho on se mitä akselilta otetaan. Siihen ei jännite vaikuta.
Se, kestääkö kone virran, on sitten toinen juttu.

Tätä voidaan myös ajatella niin, että virta määrää rajat joissa moottori voi toimia. Moottorin suoja laukeaa tietyllä virralla.
Kuten tiedämme, niin P=U*I, niin kyllä tästä voidaan vetää johtopäätös, että tiputtamalla jännite 1/3 osaan, niin joudutaan myös ulosotettava tehokin tiputtamaan 1/3 tai saadaan aikaan sininen savu.
Toisinsanottuna moottori on taipuvainen ottamaan ylivirtaa ja ottamalta akselilta enemmän tehoa kuin sen käämit kestää virtaa, aiheuttaa toivottavasti moottorisuojan laukeamisen. Eli kyse on enemmänkin moottorin mitoittamisesta kyseiseen käyttötarkoitukseen. Y 690V 3kW konetta voit käyttää klapisirkelissä, jonka tehontarve on pienempi kuin 1kW.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä voidaan myös ajatella niin, että virta määrää rajat joissa moottori voi toimia. Moottorin suoja laukeaa tietyllä virralla.
Kuten tiedämme, niin P=U*I, niin kyllä tästä voidaan vetää johtopäätös, että tiputtamalla jännite 1/3 osaan, niin joudutaan myös ulosotettava tehokin tiputtamaan 1/3 tai saadaan aikaan sininen savu.
Toisinsanottuna moottori on taipuvainen ottamaan ylivirtaa ja ottamalta akselilta enemmän tehoa kuin sen käämit kestää virtaa, aiheuttaa toivottavasti moottorisuojan laukeamisen. Eli kyse on enemmänkin moottorin mitoittamisesta kyseiseen käyttötarkoitukseen. Y 690V 3kW konetta voit käyttää klapisirkelissä, jonka tehontarve on pienempi kuin 1kW.

Lue lisää

Perusteet hukassa, arvokilpeen merkittyä jännitettä ja taajuutta ei muutella, vaan kuormaa on pienennettävä, jos ylikuumenee.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteet hukassa, arvokilpeen merkittyä jännitettä ja taajuutta ei muutella, vaan kuormaa on pienennettävä, jos ylikuumenee.

Taajuusmuuttajalla muuttuu näppärästi sekä jännite että taajuus.
Kysy reippaasti lisää jos sinulla on enemmänkin perusteita hukassa.

Anonyymi kirjoitti:

Taajuusmuuttajalla muuttuu näppärästi sekä jännite että taajuus.
Kysy reippaasti lisää jos sinulla on enemmänkin perusteita hukassa.

Eipä se taajuusmuuttajakaan tyhjästä lisää jännitettä tee.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä se taajuusmuuttajakaan tyhjästä lisää jännitettä tee.

Ei tee. Kyllä se vaatii sähköverkon josta se tehon ottaa.