Mercruiser 5.0 V8 kulutus

2000-luvun koneessa kaasari?? Miten voi olla, autoista ne jäi pois käytännössä kokonaan jo 90-luvun alkuun mennessä niin miksi venepuolella vieläkin käytetään?

Autoihin tuli ruiskut yleisesti katin vaativien päästörajojen takia. Katti on tarkka seossuhteelle ja vaatii seoksen aktiivisen säädön, joka taas vaatii ohjainyksikön ja tavan säätää bensamäärää. Oli niitä muutamia kaasari katti yhdistelmiä sähkösäätöisellä "seosruuvilla", mutta halvemmaksi tuli siirtyä ruiskuun.

Toinen juttu on ostajien suuri mielenkiinto polttoainekulutukseen, jota saa ehkä hiukan parannettua ruiskulla. Ero tosin on marginaalinen.

Joakim1 kirjoitti:

Autoihin tuli ruiskut yleisesti katin vaativien päästörajojen takia. Katti on tarkka seossuhteelle ja vaatii seoksen aktiivisen säädön, joka taas vaatii ohjainyksikön ja tavan säätää bensamäärää. Oli niitä muutamia kaasari katti yhdistelmiä sähkösäätöisellä "seosruuvilla", mutta halvemmaksi tuli siirtyä ruiskuun.

Toinen juttu on ostajien suuri mielenkiinto polttoainekulutukseen, jota saa ehkä hiukan parannettua ruiskulla. Ero tosin on marginaalinen.

Lue lisää

Eiköhän ostajilla ole polttoaineenkulutustakin suurempi mielenkiinto käyttömukavuuteen mitä ei kaasutinmoottorilla saavuteta.

Tämä taitaa tulla parhaiten eteen moottorien käynnistämisissä, ruiskumoottori käynnistyy yksinkertaisesti vain avaimesta normaalisti starttaamalla riippumatta siitä milloin autolla on viimeksi ajettu, paljonko ulkona on lämmintä ym. tekijöistä.

Kaasutinmoottoreissa oli kaikenlaisia ryyppysysteemeitä mitä piti itse operoida, oli joko ryyppyvipu tai piti kaasua polkaista jotenkin ja sitten saattoi olla että lähti tai ei lähtenytkään, pitikö nyt kuitenkin polkaista kolme vai neljä kertaa kaasua ennen käynnistystä vai olisiko pitänyt olla polkematta ollenkaan tms. melkoista arpomista aina.

Kylmänä kaasutinmoottoreissa oli tyhjäkäynti jossain kahdessa-kolmessa tuhannessa tai sitten ne eivät tahtoneet käydä ollenkaan, ruiskutusjärjestelmät hoitaa tämänkin sivistyneesti ja homma vaan toimii. Kaasutin kun kului sohjoksi niin vaikeudet lisääntyi entisestään.

Ihmetelen että miksi veneissä käytetään kaasuttimia edelleen vaikka ei katteja tarvitakaan, luulisi että ruiskutus olisi ollut vakiovarusteena jo parikymmentä vuotta? Tekniikka on olemassa ja tuskin voi olla niin kallis että se juuri missään tuntuisi tuollaisen moottorin vaativan veneen hinnassa.

Kaasuttimia ei pitäisi nykyään käyttää kuin korkeintaan ruohonleikkureissa. Moottoripyörissähän taidetaan olla jo siirtynyt ruiskutukseen aikoja sitten, mopoissakin ainakin vahvasti siirtymässä. Mönkijät, moottorikelkat, perämoottorit ym. ruiskutus on arkipäivää nykyään.

Niin viisilitraisen V8:n päälle isketään kuitenkin kaasutin?

vanhaatekniikkaa kirjoitti:

Eiköhän ostajilla ole polttoaineenkulutustakin suurempi mielenkiinto käyttömukavuuteen mitä ei kaasutinmoottorilla saavuteta.

Tämä taitaa tulla parhaiten eteen moottorien käynnistämisissä, ruiskumoottori käynnistyy yksinkertaisesti vain avaimesta normaalisti starttaamalla riippumatta siitä milloin autolla on viimeksi ajettu, paljonko ulkona on lämmintä ym. tekijöistä.

Kaasutinmoottoreissa oli kaikenlaisia ryyppysysteemeitä mitä piti itse operoida, oli joko ryyppyvipu tai piti kaasua polkaista jotenkin ja sitten saattoi olla että lähti tai ei lähtenytkään, pitikö nyt kuitenkin polkaista kolme vai neljä kertaa kaasua ennen käynnistystä vai olisiko pitänyt olla polkematta ollenkaan tms. melkoista arpomista aina.

Kylmänä kaasutinmoottoreissa oli tyhjäkäynti jossain kahdessa-kolmessa tuhannessa tai sitten ne eivät tahtoneet käydä ollenkaan, ruiskutusjärjestelmät hoitaa tämänkin sivistyneesti ja homma vaan toimii. Kaasutin kun kului sohjoksi niin vaikeudet lisääntyi entisestään.

Ihmetelen että miksi veneissä käytetään kaasuttimia edelleen vaikka ei katteja tarvitakaan, luulisi että ruiskutus olisi ollut vakiovarusteena jo parikymmentä vuotta? Tekniikka on olemassa ja tuskin voi olla niin kallis että se juuri missään tuntuisi tuollaisen moottorin vaativan veneen hinnassa.

Kaasuttimia ei pitäisi nykyään käyttää kuin korkeintaan ruohonleikkureissa. Moottoripyörissähän taidetaan olla jo siirtynyt ruiskutukseen aikoja sitten, mopoissakin ainakin vahvasti siirtymässä. Mönkijät, moottorikelkat, perämoottorit ym. ruiskutus on arkipäivää nykyään.

Niin viisilitraisen V8:n päälle isketään kuitenkin kaasutin?

Lue lisää

Niin kauan ruisku hieno, kun käynnistyy - kun ei käynnisty, soitetaan kompjuutteri-uuno paikalle, joka aloittaa mahdollisesti päiviä kestävän vikahaun ja säätämisen sillä masiinallaan. Osia vaihdetaan kunnes moottori toimii.
Kaasarimoottorin taas asiasta kiinnostunut käynnistää yleensä tunnissa.

vanhaatekniikkaa kirjoitti:

Eiköhän ostajilla ole polttoaineenkulutustakin suurempi mielenkiinto käyttömukavuuteen mitä ei kaasutinmoottorilla saavuteta.

Tämä taitaa tulla parhaiten eteen moottorien käynnistämisissä, ruiskumoottori käynnistyy yksinkertaisesti vain avaimesta normaalisti starttaamalla riippumatta siitä milloin autolla on viimeksi ajettu, paljonko ulkona on lämmintä ym. tekijöistä.

Kaasutinmoottoreissa oli kaikenlaisia ryyppysysteemeitä mitä piti itse operoida, oli joko ryyppyvipu tai piti kaasua polkaista jotenkin ja sitten saattoi olla että lähti tai ei lähtenytkään, pitikö nyt kuitenkin polkaista kolme vai neljä kertaa kaasua ennen käynnistystä vai olisiko pitänyt olla polkematta ollenkaan tms. melkoista arpomista aina.

Kylmänä kaasutinmoottoreissa oli tyhjäkäynti jossain kahdessa-kolmessa tuhannessa tai sitten ne eivät tahtoneet käydä ollenkaan, ruiskutusjärjestelmät hoitaa tämänkin sivistyneesti ja homma vaan toimii. Kaasutin kun kului sohjoksi niin vaikeudet lisääntyi entisestään.

Ihmetelen että miksi veneissä käytetään kaasuttimia edelleen vaikka ei katteja tarvitakaan, luulisi että ruiskutus olisi ollut vakiovarusteena jo parikymmentä vuotta? Tekniikka on olemassa ja tuskin voi olla niin kallis että se juuri missään tuntuisi tuollaisen moottorin vaativan veneen hinnassa.

Kaasuttimia ei pitäisi nykyään käyttää kuin korkeintaan ruohonleikkureissa. Moottoripyörissähän taidetaan olla jo siirtynyt ruiskutukseen aikoja sitten, mopoissakin ainakin vahvasti siirtymässä. Mönkijät, moottorikelkat, perämoottorit ym. ruiskutus on arkipäivää nykyään.

Niin viisilitraisen V8:n päälle isketään kuitenkin kaasutin?

Lue lisää

Missä uusissa 5 litraisissa veneen moottoreissa on kaasutin? Ruiskukoneita ne uudet koneet on.

VanhassJoskusVaraParempi kirjoitti:

Niin kauan ruisku hieno, kun käynnistyy - kun ei käynnisty, soitetaan kompjuutteri-uuno paikalle, joka aloittaa mahdollisesti päiviä kestävän vikahaun ja säätämisen sillä masiinallaan. Osia vaihdetaan kunnes moottori toimii.
Kaasarimoottorin taas asiasta kiinnostunut käynnistää yleensä tunnissa.

Lue lisää

Minusta nykyään vika on paljon helpompi löytää. Laitetaan vaan tietokone kiinni ja diagnostiikka kertoo suoraan vikakoodin ja sitten vaan vaihdetaan kyseinen osa ja kokeillaan poistuiko vika.

Tietysti ei kaikki koodit kerro suoraan missä vika ja jotkin puolikuntoiset/väärää tietoa antavat anturit tms. voi aiheuttaa ongelmia mutta diagnostiikka ei vielä tulkitse niitä kuitenkaan vialliseksi. Näitäkin pystyy tietokoneelta katsomaan ja vertailemaan.

Vanhalla tekniikalla piti itse tietää missä on vikaa kun tuli jonkinlainen ongelma ja jopa enemmän kokeilla osien vaihtoa. Jos oli vaikka käyntihäiriö niin se saattoi olla sytytysongelma tai kaasutinongelma, se piti saada rajattua ensin ja sittenkään vianhaku ei ollut yksinkertaista.

Nykyään vaan ongelman tullen pannaan läppäri kiinni diagnostiikkapistokkeeseen ja katsotaan että siellä on vikakoodi vaikkapa kolmossylinterin sytytyspuolasta, ilmamassamittarista, happianturista tms. ja vaihdetaan kyseinen osa uuteen.

Moottorin toiminnasta ei tarvitse tietää yhtään mitään enempää kunhan vain löytää kyseisen osan ja saa sen vaihdettua.

vanhaatekniikkaa kirjoitti:

Minusta nykyään vika on paljon helpompi löytää. Laitetaan vaan tietokone kiinni ja diagnostiikka kertoo suoraan vikakoodin ja sitten vaan vaihdetaan kyseinen osa ja kokeillaan poistuiko vika.

Tietysti ei kaikki koodit kerro suoraan missä vika ja jotkin puolikuntoiset/väärää tietoa antavat anturit tms. voi aiheuttaa ongelmia mutta diagnostiikka ei vielä tulkitse niitä kuitenkaan vialliseksi. Näitäkin pystyy tietokoneelta katsomaan ja vertailemaan.

Vanhalla tekniikalla piti itse tietää missä on vikaa kun tuli jonkinlainen ongelma ja jopa enemmän kokeilla osien vaihtoa. Jos oli vaikka käyntihäiriö niin se saattoi olla sytytysongelma tai kaasutinongelma, se piti saada rajattua ensin ja sittenkään vianhaku ei ollut yksinkertaista.

Nykyään vaan ongelman tullen pannaan läppäri kiinni diagnostiikkapistokkeeseen ja katsotaan että siellä on vikakoodi vaikkapa kolmossylinterin sytytyspuolasta, ilmamassamittarista, happianturista tms. ja vaihdetaan kyseinen osa uuteen.

Moottorin toiminnasta ei tarvitse tietää yhtään mitään enempää kunhan vain löytää kyseisen osan ja saa sen vaihdettua.

Lue lisää

Harvoimpa se on on yksi osa, ja koskaan ei ole tullut eteen tilannetta, että kompjuutteri kertoo nimenomaisen osan, se rajaa vikahakuja. Siitä sitten järjestyksessä osia vaihtamaan.

Joakim1 kirjoitti:

Autoihin tuli ruiskut yleisesti katin vaativien päästörajojen takia. Katti on tarkka seossuhteelle ja vaatii seoksen aktiivisen säädön, joka taas vaatii ohjainyksikön ja tavan säätää bensamäärää. Oli niitä muutamia kaasari katti yhdistelmiä sähkösäätöisellä "seosruuvilla", mutta halvemmaksi tuli siirtyä ruiskuun.

Toinen juttu on ostajien suuri mielenkiinto polttoainekulutukseen, jota saa ehkä hiukan parannettua ruiskulla. Ero tosin on marginaalinen.

Lue lisää

Niitä kutsuttiin elektonisiksi kaasareiksi ellei muisti petä.

vanhaatekniikkaa kirjoitti:

Eiköhän ostajilla ole polttoaineenkulutustakin suurempi mielenkiinto käyttömukavuuteen mitä ei kaasutinmoottorilla saavuteta.

Tämä taitaa tulla parhaiten eteen moottorien käynnistämisissä, ruiskumoottori käynnistyy yksinkertaisesti vain avaimesta normaalisti starttaamalla riippumatta siitä milloin autolla on viimeksi ajettu, paljonko ulkona on lämmintä ym. tekijöistä.

Kaasutinmoottoreissa oli kaikenlaisia ryyppysysteemeitä mitä piti itse operoida, oli joko ryyppyvipu tai piti kaasua polkaista jotenkin ja sitten saattoi olla että lähti tai ei lähtenytkään, pitikö nyt kuitenkin polkaista kolme vai neljä kertaa kaasua ennen käynnistystä vai olisiko pitänyt olla polkematta ollenkaan tms. melkoista arpomista aina.

Kylmänä kaasutinmoottoreissa oli tyhjäkäynti jossain kahdessa-kolmessa tuhannessa tai sitten ne eivät tahtoneet käydä ollenkaan, ruiskutusjärjestelmät hoitaa tämänkin sivistyneesti ja homma vaan toimii. Kaasutin kun kului sohjoksi niin vaikeudet lisääntyi entisestään.

Ihmetelen että miksi veneissä käytetään kaasuttimia edelleen vaikka ei katteja tarvitakaan, luulisi että ruiskutus olisi ollut vakiovarusteena jo parikymmentä vuotta? Tekniikka on olemassa ja tuskin voi olla niin kallis että se juuri missään tuntuisi tuollaisen moottorin vaativan veneen hinnassa.

Kaasuttimia ei pitäisi nykyään käyttää kuin korkeintaan ruohonleikkureissa. Moottoripyörissähän taidetaan olla jo siirtynyt ruiskutukseen aikoja sitten, mopoissakin ainakin vahvasti siirtymässä. Mönkijät, moottorikelkat, perämoottorit ym. ruiskutus on arkipäivää nykyään.

Niin viisilitraisen V8:n päälle isketään kuitenkin kaasutin?

Lue lisää

Mitähän autoja sinulla on ollut, jos noin vaikeaa oli? En muista koskaan ajaneeni autolla, jossa olisi ryypylle tarvinnut tehdän jotain muuta kuin painaa kaasu pohjaan ja sitten päästää ylös ja startata. Kunnossa olleessan ovat myös käynnistyneet hyvin ja tyhjäkäynti ei todellakaan ole ollut 2-3 tonnia. Tai olihan se 2T Saab, jossa varmaankin oli ryyppyvipu. Tuolla tuli ajeltua jäällä kauan ennen ajokortti-ikää.

Ainoa kerta kun olen törmännyt tuollaiseen tyhjäkäyntiin oli Lancia Prisma ruisku. Omistin tuollaisen muutaman viikon 90-luvun alussa. Aina välillä ohjasi tyhjäkäynniksi n. 3000 ja sen verran voimakkaasti, että moottoritiellä meni reilut 80 km/h kaasu ylhäällä. Tutkittiin, vaihdettiin kalliita osia ja lopulta päätös tuli, että itse ohjainyksikkö pitää vaihtaa. Siinä vaiheessa autoliike ei enää halunnut maksaa kuluja ja purimme kaupan.

Toki ruiskut pitävät tyhjäkäynnin juuri siinä missä haluavat, mutta se ei oikeastaan liity ruiskuun sinänsä. Ainakin noissa 90-luvun ruiskuissa oli kaasuläpin ohitusputki, jota säädettiin tyhjäkäynnillä magneettiventtiilillä. Yhtä hyvin tuollaisen voisi tehdä kaasarikoneeseen.

vanhaatekniikkaa kirjoitti:

Minusta nykyään vika on paljon helpompi löytää. Laitetaan vaan tietokone kiinni ja diagnostiikka kertoo suoraan vikakoodin ja sitten vaan vaihdetaan kyseinen osa ja kokeillaan poistuiko vika.

Tietysti ei kaikki koodit kerro suoraan missä vika ja jotkin puolikuntoiset/väärää tietoa antavat anturit tms. voi aiheuttaa ongelmia mutta diagnostiikka ei vielä tulkitse niitä kuitenkaan vialliseksi. Näitäkin pystyy tietokoneelta katsomaan ja vertailemaan.

Vanhalla tekniikalla piti itse tietää missä on vikaa kun tuli jonkinlainen ongelma ja jopa enemmän kokeilla osien vaihtoa. Jos oli vaikka käyntihäiriö niin se saattoi olla sytytysongelma tai kaasutinongelma, se piti saada rajattua ensin ja sittenkään vianhaku ei ollut yksinkertaista.

Nykyään vaan ongelman tullen pannaan läppäri kiinni diagnostiikkapistokkeeseen ja katsotaan että siellä on vikakoodi vaikkapa kolmossylinterin sytytyspuolasta, ilmamassamittarista, happianturista tms. ja vaihdetaan kyseinen osa uuteen.

Moottorin toiminnasta ei tarvitse tietää yhtään mitään enempää kunhan vain löytää kyseisen osan ja saa sen vaihdettua.

Lue lisää

Testerillä löytää selkeät elektroniikka- ja anturiviat, mutta ei mitään mekaanisia vikoja. Vanhoissa autoissa ei ollut juuri elektroniikkaa eikä myöskään antureita, jotka olisivat muuta tehneet, kuin kertoneet mittaristossa arvon tai varoituksen.

Voisi siis sanoa, että kaikki testerin löytämät viat ovat uuden tekniikan vikoja ja niitä vanhojen autojen vikoja ne eivät osaisi yksilöidä. Onneksi moottorit ovat nykyään paljon kestävämpiä ja mekaanisia vikoja on vähemmän. Mitähän testeri sanoisi vaikkapa katkenneesta venttiilin varresta tai vuotavista venttiilikumeista, joita vanhoissa autoissani oli?

Ja sitten kun testeri kertoo vikakoodin, ei siitä vielä lainkaan välttämättä tiedä miten vika korjataan. Omassa autossani oli koodi, joka tarkoitti toisen lambda anturin liian suurta tai pientä lukemaa. Mahdollisina syinä olivat ainakin oikosulku plussaan tai miinukseen, viallinen anturi, viallinen katti, lukuisat eri syyt väärälle seossuhteelle. Onneksi vika oli vain anturissa.

Itsellä GM305 ja kiertää 4300, vauhti 33 solmua. 2tonnin ~7m jenkki. Se on ihan hyvä vauhti. potkuri 14 3/4 ja 17.

Sinulla puuttuu 500 rpm. Luultavasti taloudellisuus paranisi, kun vaihdat potkurin jolla moottori saavuttaa huippukierrokset.
Sama korkaa SR225;ttä.

MPI;ssä 260 hp;tä ja 5000 rpm.

Jäi linkki pois, teoriaahan tuo, mutta niihinhän se kaikki perustuu.

http://www.boat-fuel-economy.com/mercury-mercruiser-3.0-4.3-5.0-5.7-6.2-7.4-8.1-8.2-kulutus

Kulutuksesihan on vain 1,3 l/nm. Hyvin vähällä kuljet. Meillä on 5,0 V8 225 hp 7m ja kuluttaa noin 1,5 l/nm, nopeus sama. Kuten joku totesi niin potkurisi nousu saisi olla pienempi mutta ... silloin kasvaa myös polttoaineenkulutus. Vaikuttaako moottorin/perän elinikään, siis lian iso nousu ? Tuskin sillä meillä on ajeltu tällä potkuri/moottoriyhdistelmällä 16 vuotta ja tahti senkun kiihtyy ...

ABF kirjoitti:

Sinulla puuttuu 500 rpm. Luultavasti taloudellisuus paranisi, kun vaihdat potkurin jolla moottori saavuttaa huippukierrokset.
Sama korkaa SR225;ttä.

MPI;ssä 260 hp;tä ja 5000 rpm.

Lue lisää

Mistä päättelet että isonousuisemmalla potkurilla kulutus kasvaisi ?
Tietyllä nopeudella vene tarvii kulkeakseen tietyn tehon, sen suuruus riippuu kulkuvastuksesta ja on sama olipa moottori minkä tehoinen tai potkuri minkä nousuinen tahansa.
Erot eri moottori-potkuri-yhdistelmillä syntyvät siinä millä polttoainemäärällä saadaan tarvittava teho.
Polttomoottoreilla yleensä osatehon kulutus on pienin mahdollisimman matalilla käyttökierroksilla eli suurinousuisempi potkuri yleensä pienentää kulutusta, tilanne on sama kuin autoissa jos ajat tasaista 100 km/ h niin autosi todennäköisesti kuluttaa vähemmän esim 1800 rpm kuin jos ajaisit pienemmällä vaihteella 3500 rpm, kulkeminen vie kuitenkin saman tehon.
Veneisiin potkuria mitoitetaan maksimitehoille huippunopeutta haettaessa ja yli sen jotta kukaan tyhmyri ei saisi kiehautettua konetta vaikka ajaisi jatkuvasti kahvat pohjassa.
Jos olet sen verran valveutunut että osaat äänestä ja rajakierroksista päätellä sopivan matkavauhdin ja kuormituksen, etkä ole kaivamassa huippuja, moottorin turha huudattaminen suurilla kierroksilla on silkkaa tyhmyyttä.

lihamylly1 kirjoitti:

Kulutuksesihan on vain 1,3 l/nm. Hyvin vähällä kuljet. Meillä on 5,0 V8 225 hp 7m ja kuluttaa noin 1,5 l/nm, nopeus sama. Kuten joku totesi niin potkurisi nousu saisi olla pienempi mutta ... silloin kasvaa myös polttoaineenkulutus. Vaikuttaako moottorin/perän elinikään, siis lian iso nousu ? Tuskin sillä meillä on ajeltu tällä potkuri/moottoriyhdistelmällä 16 vuotta ja tahti senkun kiihtyy ...

Lue lisää

Kun moottori toimii sille suunnitelluilla kierroalueilla, toimii se myös yleensä kaikkein taloudellisimmin. Ylisuuri potkuri, ei koskaan vie venettä taloudellisimmin.

kummaajuttua kirjoitti:

Mistä päättelet että isonousuisemmalla potkurilla kulutus kasvaisi ?
Tietyllä nopeudella vene tarvii kulkeakseen tietyn tehon, sen suuruus riippuu kulkuvastuksesta ja on sama olipa moottori minkä tehoinen tai potkuri minkä nousuinen tahansa.
Erot eri moottori-potkuri-yhdistelmillä syntyvät siinä millä polttoainemäärällä saadaan tarvittava teho.
Polttomoottoreilla yleensä osatehon kulutus on pienin mahdollisimman matalilla käyttökierroksilla eli suurinousuisempi potkuri yleensä pienentää kulutusta, tilanne on sama kuin autoissa jos ajat tasaista 100 km/ h niin autosi todennäköisesti kuluttaa vähemmän esim 1800 rpm kuin jos ajaisit pienemmällä vaihteella 3500 rpm, kulkeminen vie kuitenkin saman tehon.
Veneisiin potkuria mitoitetaan maksimitehoille huippunopeutta haettaessa ja yli sen jotta kukaan tyhmyri ei saisi kiehautettua konetta vaikka ajaisi jatkuvasti kahvat pohjassa.
Jos olet sen verran valveutunut että osaat äänestä ja rajakierroksista päätellä sopivan matkavauhdin ja kuormituksen, etkä ole kaivamassa huippuja, moottorin turha huudattaminen suurilla kierroksilla on silkkaa tyhmyyttä.

Lue lisää

En tiedä mitä höpinää, ja kenelle se on tarkoittu.

ABF kirjoitti:

En tiedä mitä höpinää, ja kenelle se on tarkoittu.

Totta puhut, et todellakaan näytä tietävän mitään.

Miksi oikeastaan edes riehut täällä palstalla naurun aiheena ?

otan_osaa_ kirjoitti:

Totta puhut, et todellakaan näytä tietävän mitään.

Miksi oikeastaan edes riehut täällä palstalla naurun aiheena ?

Mikäs se sinun antisi sitten on palstalle? ABF;ltä sentään informaatiota, ja sinulta?

Tulee röhönauru ja säälittävä kuitti ABF.n disinfolle ja väärille neuvoille, ukkelihan on laiturisloganeillaan kuin "Esko Riihelä".

ABF kirjoitti:

Sinulla puuttuu 500 rpm. Luultavasti taloudellisuus paranisi, kun vaihdat potkurin jolla moottori saavuttaa huippukierrokset.
Sama korkaa SR225;ttä.

MPI;ssä 260 hp;tä ja 5000 rpm.

Lue lisää

Vieläkö täällä löytyy noita puusilmiä, jotka eivät ymmärrä mitä valmistajan suositus moottorin täyden tehon kierroksista tarkoittaa ?
Jos huippunopeus ja kiihtyvyys on riittävä, mitään kierroksia ei puutu vaikka moottori ei jaksaisi kiertää maksimitehon kierroksille.
Tähän paikkaan loivempi potkuri lisää ainoastaan meteliä ja polttoaineen kulutusta

mistä_näitä kirjoitti:

Vieläkö täällä löytyy noita puusilmiä, jotka eivät ymmärrä mitä valmistajan suositus moottorin täyden tehon kierroksista tarkoittaa ?
Jos huippunopeus ja kiihtyvyys on riittävä, mitään kierroksia ei puutu vaikka moottori ei jaksaisi kiertää maksimitehon kierroksille.
Tähän paikkaan loivempi potkuri lisää ainoastaan meteliä ja polttoaineen kulutusta

Lue lisää

Niin, kulutus ja kuormituksenkestohan siinä vain kärsii ;D

ja-minulta kirjoitti:

Tulee röhönauru ja säälittävä kuitti ABF.n disinfolle ja väärille neuvoille, ukkelihan on laiturisloganeillaan kuin "Esko Riihelä".

Siinä se kaikki sitten onkin mihin kykenet, typerään röhönauruun ja virheellisiin tietoihin. Eipä juurikaan hätkäytä.

mistä_näitä kirjoitti:

Vieläkö täällä löytyy noita puusilmiä, jotka eivät ymmärrä mitä valmistajan suositus moottorin täyden tehon kierroksista tarkoittaa ?
Jos huippunopeus ja kiihtyvyys on riittävä, mitään kierroksia ei puutu vaikka moottori ei jaksaisi kiertää maksimitehon kierroksille.
Tähän paikkaan loivempi potkuri lisää ainoastaan meteliä ja polttoaineen kulutusta

Lue lisää

Voi voi !

ABF kirjoitti:

Voi voi !

Ottamatta kantaa muihin mielipiteisiisi, niin tässä kierroslukuasiassa olet kyllä väärässä.
Se sinänsä on täysin normaalia, kukaan ei toistaiseksi ole kyennyt olemaan aina oikeassa, anna asian olla ja niele ylpeytesi, turha riehunta vain pahentavat asiaa, fysiikan lainalaisuuksia kun kukaan ei ole pystynyt ohittamaan pelkällä mutu-tuntumalla tai inttämällä.

kuules-ABF kirjoitti:

Ottamatta kantaa muihin mielipiteisiisi, niin tässä kierroslukuasiassa olet kyllä väärässä.
Se sinänsä on täysin normaalia, kukaan ei toistaiseksi ole kyennyt olemaan aina oikeassa, anna asian olla ja niele ylpeytesi, turha riehunta vain pahentavat asiaa, fysiikan lainalaisuuksia kun kukaan ei ole pystynyt ohittamaan pelkällä mutu-tuntumalla tai inttämällä.

Lue lisää

Miksi se asia olisi muuttunut ?

Käytkö purkamassa joka palstalla pahaa oloasi ?

Tapa ittes luuseri !

IhmeUrputtaja kirjoitti:

Käytkö purkamassa joka palstalla pahaa oloasi ?

Tapa ittes luuseri !

Kuka ajaa autolla koko ajan kaasu pohjassa maantiellä

Säälittävän luuserin kateutta !!!

Äläkä unohda tabac lriginalin tuoksua - huomasithan aloittajan nimimerkin. Olkaa sitten varovaisia kun pyöritte siinä sataman tuntumassa pörisemässä ettei oikea vesiliikenne vaarannu.

Nykyään dieseliä.

Eikö diesel kuluta mitään, no mitä kuluttivat ?

Piti sanoa että mitä kulutti bensakone ja mikä kone se oli ?

Kauanko ajat "hintaeroa" takaisin ?

Nyt on jo jälkimmäinenkin vene myyty, joten ei koskaan :) Tuo oli sitä aikaa kun bensan ja dieselin hintaero oli suurempi. Kummassakaan ei ollut mitään ongelmia. Käytön kannalta oli se ero, että bensakoneessa on hyvä käyttää moottoritilan puhallinta jo ennen starttia. Ja diesel-koneella ei tarvinnut käydä yhtä usein tankilla, millä on merkitystä matkaveneilyssä.

Paljonko oli huippukierrokset Falconissa tuolla Kad 32:sella ? ja miten kierrokset matkanopeudella 22 solmua ? entä huippunopeus, ja lisäksi vielä mitkä potkurit käytössä? Kiitos jos vastailet : )

Valitettavasti ei enää muista kaikkia yksityiskohtia, sen verran monta vuotta aikaa. Sen muistan, että Kad 32:lla pidin matkanopeutena karvan alle 20 solmua, venelehden Falcon-testin optimikulutuksen mukaisesti.

5,0 pikkulohko ei varmasti paina 500 kg. Ei edes 300kg.

Fakta_homma kirjoitti:

5,0 pikkulohko ei varmasti paina 500 kg. Ei edes 300kg.

Se nyt on sma mitä ne lohkot painaa.
Kokonaisuus apu- ja vetolaitteineen on siellä 500 huiteilla.

entä-sitten kirjoitti:

Se nyt on sma mitä ne lohkot painaa.
Kokonaisuus apu- ja vetolaitteineen on siellä 500 huiteilla.

On sulla raskaat apu ja vetolaitteet, kun tuolla laskuopilla niiden täytyy painaa 300 huitteilla. Oma 5,7 moottori ilman pakosarjoja ja starttimoottoria painaa 200 kiloa. Kokonaisuus minulla painaa n.270 kg. Kilven painoa en tiedä.

Aika_kevyttä_mulla kirjoitti:

On sulla raskaat apu ja vetolaitteet, kun tuolla laskuopilla niiden täytyy painaa 300 huitteilla. Oma 5,7 moottori ilman pakosarjoja ja starttimoottoria painaa 200 kiloa. Kokonaisuus minulla painaa n.270 kg. Kilven painoa en tiedä.

Lue lisää

Paino 5,7 L V8 ja Bravo II perälaitteelle n. 455 kg.

ABF kirjoitti:

Paino 5,7 L V8 ja Bravo II perälaitteelle n. 455 kg.

Niin , ilmoitettu kuivapaino.

ABF kirjoitti:

Paino 5,7 L V8 ja Bravo II perälaitteelle n. 455 kg.

Kylläpä Bravo painaa. Ihmettelen vaan mikä siinä painaa noin paljon. Alpha 1 on paljon kevyempi.

Aika_kevyttä_mulla kirjoitti:

Kylläpä Bravo painaa. Ihmettelen vaan mikä siinä painaa noin paljon. Alpha 1 on paljon kevyempi.

No näkeehän sen jo silmälläkin ! Alpha on tosi kevyt rimpula, verrattuna Bravoon. Tokihan ne on eri tarkoitukseen tehtykin, Alpha lähinnä 4 ja 6 koneisiin, vaikka sitä joskus V8:ssakin näkee.

Aika_kevyttä_mulla kirjoitti:

Kylläpä Bravo painaa. Ihmettelen vaan mikä siinä painaa noin paljon. Alpha 1 on paljon kevyempi.

Onhan niillä eroa tosiaan painon kuin rakenteen jykevyydenkin osalta.
Tuossa painot pelkille perälaitteille. Löytyy alimmalta riviltä luettelosta.

https://www.perfprotech.com/blog/articles/alpha-specs
https://www.perfprotech.com/blog/articles/bravo1-specs
https://www.perfprotech.com/blog/articles/bravo2-specs
https://www.perfprotech.com/blog/articles/bravo3-specs
https://www.perfprotech.com/blog/articles/bravo3x-specs

Aika_kevyttä_mulla kirjoitti:

Kylläpä Bravo painaa. Ihmettelen vaan mikä siinä painaa noin paljon. Alpha 1 on paljon kevyempi.

Mikä on paljon kevyempi? 1987 230 hv 5.0 painoi Alpha Onella 405 kg, 260 hv 5.7 411 kg ja 270 hv 5.7 Magnum 425 kg. Kevein näyttää olevan Volvo-Penta 398 kg 290 vetolaitteella.

Siinä oli muuten moottorin kulutuksia eri kierroksilla !

Moottorivalmistajan suosittelemat maksimikierrokset kun saavutetaan, noudattaa mottori suunniteltua käyrää niin tehon, kuin kulutuksen suhteen.

Ajelet siinä vaan autollasi ja soveltelet sitä veneeseesi, mutta muista tehdä ne testisi suhteellisen jyrkässä ylämäessä.

Toki jokainen tekee mitä parhaaksi näkee moottorillaan, mutta sokea usko omaan tietämykseensä ja teorioihinsa harvemmin voittaa, esim. tässä tapauksessa moottorisuunnitelijan tietämystä.
Asia tietystikin toimii mikäli on esim. ylitehoinen moottori veneeseensä tai onnistunut omaan veneensä tyynelle juuri sopivan potkurin hankkimaan , ja kunhan ei tule muuttujia, esimerkiksi vastatuulta ja aallokkoa, jolloin moottorin kierrokset eivät enää riitäkään siihen "menoon".

Mitä oma V8 kulutti ?

ABF kirjoitti:

Siinä oli muuten moottorin kulutuksia eri kierroksilla !

Moottorivalmistajan suosittelemat maksimikierrokset kun saavutetaan, noudattaa mottori suunniteltua käyrää niin tehon, kuin kulutuksen suhteen.

Ajelet siinä vaan autollasi ja soveltelet sitä veneeseesi, mutta muista tehdä ne testisi suhteellisen jyrkässä ylämäessä.

Toki jokainen tekee mitä parhaaksi näkee moottorillaan, mutta sokea usko omaan tietämykseensä ja teorioihinsa harvemmin voittaa, esim. tässä tapauksessa moottorisuunnitelijan tietämystä.
Asia tietystikin toimii mikäli on esim. ylitehoinen moottori veneeseensä tai onnistunut omaan veneensä tyynelle juuri sopivan potkurin hankkimaan , ja kunhan ei tule muuttujia, esimerkiksi vastatuulta ja aallokkoa, jolloin moottorin kierrokset eivät enää riitäkään siihen "menoon".

Lue lisää

Teho- ja kulutuskäyrät riippuvat varsin paljon veneestä ja potkurista, vaikka täydellä kaasulla kierrokset olisivatkin samat. Ei siis voi tietää mitä kone kuluttaa jollain kierrosluvulla mittaamatta sitä juuri ko. yhdistelmässä tai ainakin hyvin samankaltaisessa.

ABF kirjoitti:

Siinä oli muuten moottorin kulutuksia eri kierroksilla !

Moottorivalmistajan suosittelemat maksimikierrokset kun saavutetaan, noudattaa mottori suunniteltua käyrää niin tehon, kuin kulutuksen suhteen.

Ajelet siinä vaan autollasi ja soveltelet sitä veneeseesi, mutta muista tehdä ne testisi suhteellisen jyrkässä ylämäessä.

Toki jokainen tekee mitä parhaaksi näkee moottorillaan, mutta sokea usko omaan tietämykseensä ja teorioihinsa harvemmin voittaa, esim. tässä tapauksessa moottorisuunnitelijan tietämystä.
Asia tietystikin toimii mikäli on esim. ylitehoinen moottori veneeseensä tai onnistunut omaan veneensä tyynelle juuri sopivan potkurin hankkimaan , ja kunhan ei tule muuttujia, esimerkiksi vastatuulta ja aallokkoa, jolloin moottorin kierrokset eivät enää riitäkään siihen "menoon".

Lue lisää

Olet ilmeisesti vielä oletettua pahemmin pihalla koko potkuriasiasta.

Esittämäsi linkki kuvaa kyseisten moottoreiden kulutusta eri kierroksilla potkurikäyrän vaatimaa tehoa vastaavana, kulutus kun riippuu käytetystä tehosta ja sen hetkisestä hyötysuhteesta, kierrokset on vain yksi osa tehoa, eivätkä yksin määrää kulutusta.
Potkurilaitteisto määrää kierroslukuaan vastaavan tarvittavan tehon moottorilta, se noudattaa aivan omaa dynamiikkaansa, moottorin mitkään ominaisuudet eivät siihen vaikuta, eikä mitään moottoria suunnitella mukailemaan potkurikäyrää, se vaatisi poikkeuksellisen älyttömiä tehokuristuksia osakierroksille.
Jenkkien, ja muidenkin niillä markkinoilla on pysyttävä suosituksissaan äärimmäisen yksiselitteisinä, mitään vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia ei voi edes esittää, joku tollo käsittää kuitenkin tahallaan tai tahattomasti asian väärin ja korvausvastuut siellä ovat luokkaa joka kaataa kevyesti isommankin kioskin.
Täällä sitten näitä suosituksia luetaan kuin raamattua, ymmärtämättä mihin tarkoitukseen ne on laadittu.

Aloittajan kohdalla hän jo ilmoitti kulutuksen matkanopeudellaan, joka vastaa vajaata 100 hv tehoa ja kun välitys muutenkin tyydyttää, niin miksi hyvää pitää mennä muuttamaan.

eiköhän-jo-riitä kirjoitti:

Olet ilmeisesti vielä oletettua pahemmin pihalla koko potkuriasiasta.

Esittämäsi linkki kuvaa kyseisten moottoreiden kulutusta eri kierroksilla potkurikäyrän vaatimaa tehoa vastaavana, kulutus kun riippuu käytetystä tehosta ja sen hetkisestä hyötysuhteesta, kierrokset on vain yksi osa tehoa, eivätkä yksin määrää kulutusta.
Potkurilaitteisto määrää kierroslukuaan vastaavan tarvittavan tehon moottorilta, se noudattaa aivan omaa dynamiikkaansa, moottorin mitkään ominaisuudet eivät siihen vaikuta, eikä mitään moottoria suunnitella mukailemaan potkurikäyrää, se vaatisi poikkeuksellisen älyttömiä tehokuristuksia osakierroksille.
Jenkkien, ja muidenkin niillä markkinoilla on pysyttävä suosituksissaan äärimmäisen yksiselitteisinä, mitään vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia ei voi edes esittää, joku tollo käsittää kuitenkin tahallaan tai tahattomasti asian väärin ja korvausvastuut siellä ovat luokkaa joka kaataa kevyesti isommankin kioskin.
Täällä sitten näitä suosituksia luetaan kuin raamattua, ymmärtämättä mihin tarkoitukseen ne on laadittu.

Aloittajan kohdalla hän jo ilmoitti kulutuksen matkanopeudellaan, joka vastaa vajaata 100 hv tehoa ja kun välitys muutenkin tyydyttää, niin miksi hyvää pitää mennä muuttamaan.

Lue lisää

:D

Joakim1 kirjoitti:

Teho- ja kulutuskäyrät riippuvat varsin paljon veneestä ja potkurista, vaikka täydellä kaasulla kierrokset olisivatkin samat. Ei siis voi tietää mitä kone kuluttaa jollain kierrosluvulla mittaamatta sitä juuri ko. yhdistelmässä tai ainakin hyvin samankaltaisessa.

Lue lisää

Keskimääräisesti tuo on rakennettu, ja toimii aika tarkkaan, kun noudattaa potkurivalinnan kanssa suositeltuja huippukierroksia !

Mikä nyt on niin helvetin vaikeaa ymmärtää ?

ABF kirjoitti:

Keskimääräisesti tuo on rakennettu, ja toimii aika tarkkaan, kun noudattaa potkurivalinnan kanssa suositeltuja huippukierroksia !

Mikä nyt on niin helvetin vaikeaa ymmärtää ?

Lue lisää

Mitä tarkoittaa keskimääräisesti rakennettu ?

Ovatko lukemat mitattuja vai potkurikäyrän ja ominaiskulutuksen mukaan laskettuja ?
Jos edellinen, niin veneellä on merkitystä, jos jälkimmäinen niin sun potkurivalintas saa tunkea hanuriin.

Kaikkien noiden moottoreiden kulutus näyttää olevan täydellä teholla niin lähellä 30l/h/100hv että vesillä mitatessa tuskin noihin tarkkuuksiin ja olosuhteisiin olisi mahdollista.

ABF kirjoitti:

Keskimääräisesti tuo on rakennettu, ja toimii aika tarkkaan, kun noudattaa potkurivalinnan kanssa suositeltuja huippukierroksia !

Mikä nyt on niin helvetin vaikeaa ymmärtää ?

Lue lisää

Toimii aika tarkkaan tietylle venetyypille. Esimerkkinä 305 260 hv MPI kahdessa eri veneessä:
http://www.boattest.com/review/baja/295_20-outlaw
http://www.boattest.com/review/sea-ray/2747_230-slx

Ensimmäiselle tuo toimii erinomaisesti, eroa mitattuun on alle 2 l/h koko kierroslukualueella. Jälkimmäisesssä taas eroa on aika reippaasti 2500-4500 rpm alueella. 3000 rpm kohdalla ensimmäinen vie 32 l/h ja jälkimmäinen 23 l/h.

Näissä on kohtuu suuria poikkeamia molempiin suuntiin:
http://www.boattest.com/review/chaparral/3074_h2o-21-sport
http://www.boattest.com/review/chaparral/2779_224-sunesta

Veneen ja auton moottorit ovat melkein samoja, joten kyllä auton kulutuksesta voi jotain veneeseen päätellä. Suuri vaihde ja pienet kierrokset mahdollistavat alhaisen kulutuksen autossa. Veneessä kuormitus on suurempi osateholla, mutta edelleen kierrosten laskeminen voi auttaa.

Ei tuossa kulutuksessa ole mitään epäuskottavaa. Melko vastaaviin lukuihin pääsee vaikkapa Buster Magnumilla, joka painaa jo 928 kg pelkkä runko. Perämoottorien moottorit ovat yleensä varsin tuoretta teknologiaa ja hyötysuhde on hyvä. Bensa sisäperät taas perustuvat usein kymmeniä vuosia vanhaan teknologiaan, toki ruiskuksi päivitettynä nykyään. Kuutiotilavuudet ovat todella suuria tehoon nähden, mikä ei yleensä ole eduksi taloudellisuuden kannalta.

Kyllä niilläkin voi päästä alle 1 l/mpk, mutta veneen pitää olla aika kevytkulkuinen (kevyehkö ja pohjamuodoltaan kevyesti kulkeva). 5-6 m bowridereilla pääsee usein tuonne 0,8 l/mpk tasolle, ainakin 135 hv sisäperällä. Meillä oli aikanaan Seven 7 (ilmoitettu paino tyhjänä koneineen 1700 kg, pituus 7,0 m) 165 hv rivikutos sisäperällä 70-luvun lopusta. Tuolla pääsi 20-25 l/h ja 1 l/mpk matkanopeuskulutukseen ja huippunopeuskin oli oikein hyvä n. 35 solmua. Kevytkulkuinen pohja ei sitten ollut parhaimmillaan aallokossa ja kevyehkö rakenne näkyi vaurioina pohjaan laminoiduissa laipioissa ja myös itse pohjaan tuli pieni vaurio ilman osumaa.

Uusi Magnumi vie 30-32 kts vauhdissa noin 1.1 l/mpk. Kevyemmät vanhat menee vähän pienemmällä. Olen ollut Busterin kanssa 6 vuotta 1-2 viikon reissuja kuvaamassa ja noi on tulleet aika tutuiksi.

Magnum kulkee pidemmällä vesilinjalla eikä trimmaannu lentoon niin hyvin.

Potkurivalinnoilla ja viime talven 95-100 kg pudotuksen kanssa tavoittelen omallani 0.70 - 0.75 l/mpk kulutuksia... eli ollaan 30 kts vauhdeissa todella lähellä 25 kts ajavaa 150 heppaista Buster XXL:ää :-). Ei huonosti 60 kts kulkevalta 30-vuotiaalta veneeltä... :-)

TIetysti nopea vene (järkevällä teholla) kuluttaa myös vähän. Yamarin 600 BR:lle mainittiin 0,6 l/mpk 30 solmun vauhdissa ja 1,15 l/mpk 52 solmun vauhdissa F150:llä. Itselläni oli aikanaan 48 solmua 40 hv koneella kulkeva. Täydessä vauhdissa n. 0.35 l/mpk! 30-40 solmua meni todennäköisesti selväti alle 0,3 l/mpk, vaikka tuo olikin 80-luvun 2T-kone.

-05 Magnum vei Verado 225:lla testissä 0,86 l/mpk 26 solmun vauhdissa. 31 s vauhdissa kulutus oli sitten jo 1,01 l/mpk. 150 hv Verado ja Suzuki veivät käytännössä saman verran kuin 225, mikä kertoo juuri siitä, että kulutus tietyllä vauhdilla on paljon enmmän veneen kuin moottorin ominaisuus.

Joakim1 kirjoitti:

Veneen ja auton moottorit ovat melkein samoja, joten kyllä auton kulutuksesta voi jotain veneeseen päätellä. Suuri vaihde ja pienet kierrokset mahdollistavat alhaisen kulutuksen autossa. Veneessä kuormitus on suurempi osateholla, mutta edelleen kierrosten laskeminen voi auttaa.

Ei tuossa kulutuksessa ole mitään epäuskottavaa. Melko vastaaviin lukuihin pääsee vaikkapa Buster Magnumilla, joka painaa jo 928 kg pelkkä runko. Perämoottorien moottorit ovat yleensä varsin tuoretta teknologiaa ja hyötysuhde on hyvä. Bensa sisäperät taas perustuvat usein kymmeniä vuosia vanhaan teknologiaan, toki ruiskuksi päivitettynä nykyään. Kuutiotilavuudet ovat todella suuria tehoon nähden, mikä ei yleensä ole eduksi taloudellisuuden kannalta.

Kyllä niilläkin voi päästä alle 1 l/mpk, mutta veneen pitää olla aika kevytkulkuinen (kevyehkö ja pohjamuodoltaan kevyesti kulkeva). 5-6 m bowridereilla pääsee usein tuonne 0,8 l/mpk tasolle, ainakin 135 hv sisäperällä. Meillä oli aikanaan Seven 7 (ilmoitettu paino tyhjänä koneineen 1700 kg, pituus 7,0 m) 165 hv rivikutos sisäperällä 70-luvun lopusta. Tuolla pääsi 20-25 l/h ja 1 l/mpk matkanopeuskulutukseen ja huippunopeuskin oli oikein hyvä n. 35 solmua. Kevytkulkuinen pohja ei sitten ollut parhaimmillaan aallokossa ja kevyehkö rakenne näkyi vaurioina pohjaan laminoiduissa laipioissa ja myös itse pohjaan tuli pieni vaurio ilman osumaa.

Lue lisää

Oma tietämykseni venemoottoreista on hieman puutteellinen, joten voisiko joku ammattilainen hieman selventää täällä yleisesti käytettyjä käsitteitä.
Ensinnäkään en ymmärrä, miksi moottorin ominaisuudet muuttuisivat käytön perusteella, siis jos autolla vedetään vaikka asuntovaunua tai muuten kuormitus on sama kuin vesillä, niin miten se vaikuttaa moottoriin.
Toinen kummastus on väite että marinoidessa olisi vaihdettava jyrkempi nokka !
Mitä tarkoittaa -jyrkempi-, jos nokkien muotoa, niin se tarkoittaisi että kierroksia olisi rajoitettava, koska venttiilikoneisto ei kykene seuraamaan nopeammin ohjaavia nokkia, jos taas tällä tarkoitetaan ajoitusta, jolla pyrittäisi taloudellisuuden (täytökseen optimointiin) tietyille kierroksille, niin lähes kaikissa automoottoreissa se on jo valmiiksi riittävän ylhäällä maksimi tehoa tavoittelevaa ja nykyään autoissa tarvittavaa alavääntöä parannetaan muuttuvalla venttiiliajoituksella.
Tämä kummallisuus tästä nokan pakollisesta vaihdosta oudoksuttaa jo siksikin että kukaan ei ole maininnut että se olisi tarpeen puristussytytteisissä ?

Miten näihin olisi suhtauduttava, pelkkinä laituritarinoina vai onko jutuille jotain järkeviä perusteita.

Tuskin asuntovaunukaan tekee kuormitusta yhtä suureksi kuin veneessä. Liukuvassa veneessä matkavauhdilla tuollainen 150-250 hv kone vie 20-40 l/h. Vastaavasti nykyaikainen auto vastaavalla teholla kuluttaa vielä 120 km/h vauhdissa enintään 12 l/h, tyypillinsesti ehkä 10 l/h. 80 km/h vauhdissa kulutus on sitten 5-6 l/h. Edes asuntovaunu ei taida nostaa kulutusta tuonne 20-40 l/h tasolle ellei sitten ajeta reippaaseen ylämäkeen tai pitkälle yli suurimman sallitun.

En tiedä mitään nokka-akseleiden muutoksista marinoitaessa. Perämoottoreissa kierrokset ja teho/tilavuus vaikuttavat olevan samaa luokkaa kuin autoissa. Sisäperissä taas bensakoneissa on selkeästi matalammat kierrokset ja alempi teho/tilavuus. Sisäperädieselit taas ovat hyvin lähellä auton koneita tuolta osin.

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin asuntovaunukaan tekee kuormitusta yhtä suureksi kuin veneessä. Liukuvassa veneessä matkavauhdilla tuollainen 150-250 hv kone vie 20-40 l/h. Vastaavasti nykyaikainen auto vastaavalla teholla kuluttaa vielä 120 km/h vauhdissa enintään 12 l/h, tyypillinsesti ehkä 10 l/h. 80 km/h vauhdissa kulutus on sitten 5-6 l/h. Edes asuntovaunu ei taida nostaa kulutusta tuonne 20-40 l/h tasolle ellei sitten ajeta reippaaseen ylämäkeen tai pitkälle yli suurimman sallitun.

En tiedä mitään nokka-akseleiden muutoksista marinoitaessa. Perämoottoreissa kierrokset ja teho/tilavuus vaikuttavat olevan samaa luokkaa kuin autoissa. Sisäperissä taas bensakoneissa on selkeästi matalammat kierrokset ja alempi teho/tilavuus. Sisäperädieselit taas ovat hyvin lähellä auton koneita tuolta osin.

Lue lisää

Kun suhteuttaa moottorin kuormituksiin, niin kovin lähelle vaunun veto menee moottoriveneilyä.
Liukuva vene käyttää matkanopeudellaan moottorin tehosta keskimäärin vajaa puolta, (75...80% max kierroksista)) kuten esimerkkisi 20...40 l/h osoittaa.
Vastaavasti yleisimmät perheautot 1.6l tilavuudeltaan joutuvat vaunua vetäessään käyttämään jatkuvana noin puolta huipputehosta.
Uppoumaveneillä matkakuormitus voi sitten olla moottorivalinnasta riippuen mitä vaan, jopa pienempi kuin maantiellä.
Selvin ero auto ja venekäytössä on että veneessä moottoria voi kuormittaa pitkäaikaisesti enemmän, koska jäähdytys on yleensä tehokkaampi.

Nokkien vaihdoista olen samaa mieltä, juttu taitaa olla näitä veneilijöiden omia.

Juttelin juuri tiistaina Busterin hyvinkin teknisen henkilön kanssa...

Esimerkiksi hybriditekniikka ei tuo veneeseen juuri mitään säästöä, kun taas paljon syklisemmässä autokäytössä sillä saavutetaan selkeitä etuja. Veneessä moottori joutuu tekemään koko ajan töitä ja siinä ratkaisee lähinnä moottorilla saavutettava ominaiskulutus sillä kulutusta on koko ajan... joka sekin on aika vakio kunnossa olevilla moottoreilla. Bensalla X ja Dieselillä Y suhteessa tarvittavaan työhön.

Jos halutaan säästää, pitää siis vähentää työtä.

Joakim on muuten 100% samalla tontilla kanssani... veneilyssä ollaan siis aina kompromissien keskellä. Itsellä on minulle paras kompromissi, eli 65 kts kulkeva vene, joka mennee tänä kesänä 30 kts noin 0.75 l/mpk kahden tyttäreni kanssa, sillä voi lähteä 5-6 hengen kanssa syömään, kolmistaan Ahvenanmaalle, tankillisella pääsee yli 200 mpk ja siinä voi nukkua kolmistaan (tosin vain hyvällä asenteella).

Nopea vene = kevyt, reilulla nosteella oleva runko, virtaviivainen, veneen pienemmän "kuutiotilavuuden vuoksi" rajallisemmin tilaa... kelikesto vähän niin ja näin.

Mukavampi vene = raskaampi, syvempi V-pohja, kaikenlaista tilpehööriä jotta muutkin kuin isi viihtyy, suuria tuulilasipintoja nostamassa vastuksia ja painamassa keulaa alas... jne jne.

"Joo_niin" on siinä väärässä, että esimerkiksi oma veneeni käyttää 31 kts matkanopeudessa 3500 rpm 6200 maksimista eli oikeasti reilusti alle puolet koneen tehoista. 70-75% tehoilla 275hv kone vetäisee 60-70 l/h ja kaasu auki jotain 90 l/h luokkaa. Teho syntyy nykykoneissa melko lineaarisella suhteella kulutukseen.

AP:n aiheeseen eli mitä joku 5.0 tai 5.7 Mercruiser V-8 vie, on siis monen monituista vastausta. Kevyimmässä venepaketissa johon ehkä vielä saatu "low bottom loading" pääsee hyvin säädetyllä koneella yllättävänkin taloudellisesti koneen kokoon nähden... plaanissa varmaan ~25-30 l/h ja 1.0 - 1.3 l/mpk.

Sitten taas tuolle koneelle isoimmassa & raskaimmassa venepaketissa eli siinä, "ostin ison veneen ja säästin koneessa" - tyylin möhkössä kulutus on sitten helposti 2x tuo 1.0 - 1.3 l/mpk.

Pienellä koneella vastaa, mutta ei ehkä tavallisemmilla 150 hv vetureilla. Itsellä ei ole kokemusta asuntovaununvedosta kuin lyhyt matka joskus 80-luvulla, mutta nopeasti katsottuna tyypillinen kulutus on 10-15 l/100 km 80-95 km/h vauhdeissa, joten jäädään vielä alle 20 l/h. Tietysti tuollainen 12-18 l/h on jo paljon alle 100 hv koneelle, joka vie täydellä teholla n. 30 l/h.

Liukuvan veneen matkakierrokset ovat tyypillisesti selvästi vähemmän kuin 75-80% max kierroksista. Riippuu tietysti paljon koneen valinnasta. Aika tyypillinen matkavauhti on 3000 rpm, kun täydet kierrokset on 4500-5000 rpm eli 60-65% ja kulutuskin alle puolet maksimista.

Joakim1 kirjoitti:

Pienellä koneella vastaa, mutta ei ehkä tavallisemmilla 150 hv vetureilla. Itsellä ei ole kokemusta asuntovaununvedosta kuin lyhyt matka joskus 80-luvulla, mutta nopeasti katsottuna tyypillinen kulutus on 10-15 l/100 km 80-95 km/h vauhdeissa, joten jäädään vielä alle 20 l/h. Tietysti tuollainen 12-18 l/h on jo paljon alle 100 hv koneelle, joka vie täydellä teholla n. 30 l/h.

Liukuvan veneen matkakierrokset ovat tyypillisesti selvästi vähemmän kuin 75-80% max kierroksista. Riippuu tietysti paljon koneen valinnasta. Aika tyypillinen matkavauhti on 3000 rpm, kun täydet kierrokset on 4500-5000 rpm eli 60-65% ja kulutuskin alle puolet maksimista.

Lue lisää

kokemukseni parin kymmenen vuoden takaa asuntovaunun vedosta 2L keskikokoisella henkilöautolla ja alle 15 L/100 oli turha toivoa jos pyrki pitämään 80 vauhtia.
No se on oma asiansa ja mielipiteitä varmaan toiseenkin suuntaan, heittoni 75...80% maksimikierroksista tarkoitti että siinä kohtaa tehoa tulee enää puolet maksimitehosta, jos ajelee sen alle. teho ja kulutus on sitten vielä pienempi.
Edellä on keskitytty vain tehon tarpeeseen, niin kuuluukin, sieltä saadaan suurin säästö, mutta keskustelu lähti siitä, kannattaako potkuria loiventaa niin että moottori ottaa enemmän kierroksia.
Olettaisin että ainakin Joakim1 on sen verran tutustunut ominaiskulutuksiin että tietää kuin nopeasti kulutus/kW nousee kun moottorin kuormitusta vähennetään, eli kierrätetään moottoria nopeasti pienellä momentilla.
On siis olemassa huima ero, kuinka se jatkuva veneen kulkemiseen tarvittava teho otetaan moottorista ja varsinkin silloin kun teho on alle 50% maksimista.
Uskokaa huviksenne ei autoihinkaan suunnitella "aavikkovälityksiä" muun kuin kulutuksen takia, eli moottorin turha kiljutataminen on järjetöntä

Parin kymmen vuoden ikäisellä 2L autolla ei tahtonut päästä alle 10 l/100 km ilman asuntovaunuakaan. Tuosta kulutukset ovat pudonneet hurjasti autojen ja moottorien kehittyessä. Nykyisen autoni 2.2 l bensakone vie sekalaisessa ajossa reilut 8 l/100 km ja 80 km/h maantieajossa aika tarkasti 6 l/100 km, vaikka auto on iso ja raskas (n. 1600 kg).

Autoissa tarvitaan "aavikkovälitykset", koska kuormitus on niin pieni normiajossa. Joissain autoissa jopa huippunopeus saavutetaan toiseksi suurimmalla vaihteella, mutta omassani taitaa kyllä kierrokset mennä huipputehon paikkeille suurimmalla vaihteella, jolla voi alkaa ajamaan jo alle 50 km/h vauhdissa. Asuntovaunua vedettäessä voi joutua jo käyttämään pykälää tai jopa kahta pienempää.

Siis 80 km/h kulutus on hiukan alle 5 l/h. Vastaava kulutus liukuvassa veneessä tuossa teholuokassa (170 hv) tulee uppoumanopeudella, jossain 5-6 solmun ja 1500 rpm paikkeilla. Autollani 1500 rpm on hiukan alle 60 km/h, jossa kulutus ehkä 5 l/100 km eli 3 l/h.

Joakim1 kirjoitti:

Parin kymmen vuoden ikäisellä 2L autolla ei tahtonut päästä alle 10 l/100 km ilman asuntovaunuakaan. Tuosta kulutukset ovat pudonneet hurjasti autojen ja moottorien kehittyessä. Nykyisen autoni 2.2 l bensakone vie sekalaisessa ajossa reilut 8 l/100 km ja 80 km/h maantieajossa aika tarkasti 6 l/100 km, vaikka auto on iso ja raskas (n. 1600 kg).

Autoissa tarvitaan "aavikkovälitykset", koska kuormitus on niin pieni normiajossa. Joissain autoissa jopa huippunopeus saavutetaan toiseksi suurimmalla vaihteella, mutta omassani taitaa kyllä kierrokset mennä huipputehon paikkeille suurimmalla vaihteella, jolla voi alkaa ajamaan jo alle 50 km/h vauhdissa. Asuntovaunua vedettäessä voi joutua jo käyttämään pykälää tai jopa kahta pienempää.

Siis 80 km/h kulutus on hiukan alle 5 l/h. Vastaava kulutus liukuvassa veneessä tuossa teholuokassa (170 hv) tulee uppoumanopeudella, jossain 5-6 solmun ja 1500 rpm paikkeilla. Autollani 1500 rpm on hiukan alle 60 km/h, jossa kulutus ehkä 5 l/100 km eli 3 l/h.

Lue lisää

Minulla on autossa automaatti joten ei tarvitse miettiä millä pykälällä ajaa.

Joakim1 kirjoitti:

TIetysti nopea vene (järkevällä teholla) kuluttaa myös vähän. Yamarin 600 BR:lle mainittiin 0,6 l/mpk 30 solmun vauhdissa ja 1,15 l/mpk 52 solmun vauhdissa F150:llä. Itselläni oli aikanaan 48 solmua 40 hv koneella kulkeva. Täydessä vauhdissa n. 0.35 l/mpk! 30-40 solmua meni todennäköisesti selväti alle 0,3 l/mpk, vaikka tuo olikin 80-luvun 2T-kone.

-05 Magnum vei Verado 225:lla testissä 0,86 l/mpk 26 solmun vauhdissa. 31 s vauhdissa kulutus oli sitten jo 1,01 l/mpk. 150 hv Verado ja Suzuki veivät käytännössä saman verran kuin 225, mikä kertoo juuri siitä, että kulutus tietyllä vauhdilla on paljon enmmän veneen kuin moottorin ominaisuus.

Lue lisää

Ja kuten sanottu aikaisemm :Meidän Marino kulutti OMC 140 hp:llä saman kuin Volvo 225hp:llä eli 1,5 l/nm. OMC:llä kaasu lähes pohjassa.Nopeus 22-23 solmua.

Vitun kade idiootti !

En usko että kukaan kadehtisi.

Säälittää. Soutuvene ei säälitä, optari ei säälitä, edes uimapatjaa ei säälitä. Mutta kellanharmaaksi kulahtanut jenkki jonko ohuesta muovista aurinko paistaa läpi ja se bensanhajuinen Kasi jota ropataan koko kesä....priceless.

"Klassinenjenkki"
Valotatko oikeasti pikkuisen veneidesi tyyppejä, kuntoa ja vene-harrastustasi?? Selvittäisitkö samalla myös oman koppasi stabiliteettia jollain tapaa?