Hyvää suomalaisuuden ja Snellmanin päivää neffet!

Du avser denhär:

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/05/10/j-v-snellman-finskhetsforesprakare-och-statsman

Samma på finska!

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/j-v-snellmanin-paiva-suomalaisuuden-paiva-125

Snellmanin suku on kotoisin Kokkolasta mutta J.V itse syntyi Tukholmassa jossa vanhempans silloin asuivat.
Lue tuo linkittämäni elämänkerta.

P.S.
Snellman ei itse koskaan oppinut kunnolla suomea vaikka suomalaisuusmies olikin.

Ankdam kirjoitti:

Snellmanin suku on kotoisin Kokkolasta mutta J.V itse syntyi Tukholmassa jossa vanhempans silloin asuivat.
Lue tuo linkittämäni elämänkerta.

P.S.
Snellman ei itse koskaan oppinut kunnolla suomea vaikka suomalaisuusmies olikin.

Lue lisää

Näitä hyviä suruja on liian vähän nykyään.

Anonyymi kirjoitti:

Näitä hyviä suruja on liian vähän nykyään.

Neffet ragee palstalla.

Neffethän täällä ovat puhuneet hyvinkin halveksivasti "kielenvaihtajista" jotka siis neffen mukaan ovat vaihtaneet nimensä ja kielensä ruotsiin päästäkseen kiipeämään yhteiskunnallisella arvoasteikolla.

Todellisuudessa sitä vaihtoa on tapahtunut merkittävästi laajemmassa mittakaavassa toisin päin mutta oletan ettei sitä lasketa?

Siis ensin suomalainen nimi vaihdettiin ruotsalaiseksi (alkoi ilmeisesti joskus 1500-luvulla, esimerkiksi Anttila - Antell) tai latinaan vivahtavaksi nimeksi ja sen jälkeen taas suomalaiseksi nimeksi!

Ehkäsaksalainen kirjoitti:

Siis ensin suomalainen nimi vaihdettiin ruotsalaiseksi (alkoi ilmeisesti joskus 1500-luvulla, esimerkiksi Anttila - Antell) tai latinaan vivahtavaksi nimeksi ja sen jälkeen taas suomalaiseksi nimeksi!

Lue lisää

Antell on aatelisnimi ja aateloitaessa yleensä annettiin uusi nimi.
Suomessa ei ei-aatelisilla vielä ollut sukunimiä 1500-luvulla. Kun Anttilasta tuli Antell, se Anttila oli alunperin talon nimi, ei sukunimi.

Tässä suomalaisen sukunimen historiaa.

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm

Teidän nesveiden esi-isät olivat juuriltaan enimmäkseen suomenkielisiä. Siitä johtuu koulutettujen nesveiden puheen suomenkielen mukainen intonaatia, puhemelodia, mikä periytyi sukupolvelta toiselle.

Napoleonkin oli kielellä kikkailija, italialla ja ranskalla. Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone Buonaparte.) Napoleon syntyi Ajaccion kaupungissa Korsikan saarella vuoden kuluttua siitä, kun Genovan tasavalta oli myynyt Korsikan Ranskalle velanmaksuna. Hänen alkuperäinen nimensä oli Napoleone (Nabullione) Buonaparte, mutta hän vaihtoi sen ranskalaisemmalta kuulostavaan Napoléon Bonaparteen vuonna 1796. https://fi.wikipedia.org/wiki/Napoleon_I

Andreas-nimen suomalainen muoto Antti vakiintui varhain sekä idässä että lännessä. Anttila on yleisimpiä talonnimiämme. Siitä johtuu sen yleisyys sukunimenäkin. (Pirjo Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.)

Ankdam kirjoitti:

Neffethän täällä ovat puhuneet hyvinkin halveksivasti "kielenvaihtajista" jotka siis neffen mukaan ovat vaihtaneet nimensä ja kielensä ruotsiin päästäkseen kiipeämään yhteiskunnallisella arvoasteikolla.

Todellisuudessa sitä vaihtoa on tapahtunut merkittävästi laajemmassa mittakaavassa toisin päin mutta oletan ettei sitä lasketa?

Lue lisää

Över 70 000 hade bytt sitt släktnamn till ett finskt...men det måste man förstås tala tyst om.

"J. V. Snellman hahmotti Suomen Venäjän-suhteen reaalipoliittisen tradition uutta kansalais- ja valtiopäiväyhteiskuntaa vastaavaksi ja pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle. Tämä päämäärä edellytti kansan suurten joukkojen sivistämistä ja se taas suomen omaksumista kulttuuri- ja hallintokieleksi. Snellman ei osallistunut varsinaiseen fennomaaniseen puoluepolitiikkaan; hän ei ajanut nopeaa sosiaalista muutosta vaan ensi sijassa sivistyneistön kielenvaihdosta."

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/

Suomalaista kansaa ei tarvinnut "suomalaistaa" sillä yli 80% suomalaisista on aina puhunnut suomea. Sinänsä on melko luonnollista että muutosta kaipasi ainostaan "sivistyneistö".

Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.

"Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/

Ankdam kirjoitti:

Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.

"Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/

Lue lisää

Du har gott tålamod med neffena Ankdam.

Ankdam kirjoitti:

Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.

"Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/

Lue lisää

Abkdam: "Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi."

Tyylilajissasi pysyen totean, että fennoja ja neffejä lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa ja teitä nesveitä on mantereella vain 0,27 miljoonaa. Useimmin meitä fennoja ja teitä nesveitä vaivaavat samat ongelmat.

Suomen säätyläissuvut olivat yleensä tietoisia voittopuolisesti suomenkielisistä juuristaan. Kun aika oli kypsä, he tulivat ulos kaapista ja sovittivat syntejään esi-isilleen heittäytymällä fennofiileiksi ja lopulta fennomaaneiksi. Jotain sellaista oli kansallisfilosofi Snellmaninkin taustalla. Yksi esimerkki:

"About Maria Magdalena Röring. Äsken on sukututkimus selvittänyt Kokkolan Röring suvun polveutuvan Vetelin Räyringin / ruots. Röring / talonpoikaissuvusta ja siis J. V. Snellmanin äidin suvun juontavan juurensa Perhonjokilaakson vanhaan [suomenkieliseen] talonpoikaistoon." https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Abkdam: "Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi."

Tyylilajissasi pysyen totean, että fennoja ja neffejä lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa ja teitä nesveitä on mantereella vain 0,27 miljoonaa. Useimmin meitä fennoja ja teitä nesveitä vaivaavat samat ongelmat.

Suomen säätyläissuvut olivat yleensä tietoisia voittopuolisesti suomenkielisistä juuristaan. Kun aika oli kypsä, he tulivat ulos kaapista ja sovittivat syntejään esi-isilleen heittäytymällä fennofiileiksi ja lopulta fennomaaneiksi. Jotain sellaista oli kansallisfilosofi Snellmaninkin taustalla. Yksi esimerkki:

"About Maria Magdalena Röring. Äsken on sukututkimus selvittänyt Kokkolan Röring suvun polveutuvan Vetelin Räyringin / ruots. Röring / talonpoikaissuvusta ja siis J. V. Snellmanin äidin suvun juontavan juurensa Perhonjokilaakson vanhaan [suomenkieliseen] talonpoikaistoon." https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433

Lue lisää

Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.

Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.

"Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."

Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.

Ankdam kirjoitti:

Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.

Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.

Lue lisää

"en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."

Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.

Entefrau=die Tante des Neffens. (Ankdam=Neffen täti)

asemanbluus kirjoitti:

"en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.

Lue lisää

Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?

Ankdam kirjoitti:

Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.

Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.

Lue lisää

Ankdam: "Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä."

Muun muassa kulttuurin tutkimuksessa sillä on merkityksensä. Sukututkimukselle sillä on merkityksensä. Kielitieteelle sillä on merkityksensä. Jne.

Tiedämme, että käytetty kieli määräsi asiakirjoissa aikoinaan eräitä nimikäytäntöjä, esimerkiksi nimet Petrus, Petter ja Pietari esiintyivät saman henkilön etunimenä käytetyn kielen mukaisina: esimerkiksi latinan, ruotsin, saksan tai suomen kielessä esiintyvinä muotoina, vähän samaan tapaan kuin kuninkaiden nimet ovat vieläkin monissa kielissä, kuten suomen kielessä suomenkielisesti kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä."

Muun muassa kulttuurin tutkimuksessa sillä on merkityksensä. Sukututkimukselle sillä on merkityksensä. Kielitieteelle sillä on merkityksensä. Jne.

Tiedämme, että käytetty kieli määräsi asiakirjoissa aikoinaan eräitä nimikäytäntöjä, esimerkiksi nimet Petrus, Petter ja Pietari esiintyivät saman henkilön etunimenä käytetyn kielen mukaisina: esimerkiksi latinan, ruotsin, saksan tai suomen kielessä esiintyvinä muotoina, vähän samaan tapaan kuin kuninkaiden nimet ovat vieläkin monissa kielissä, kuten suomen kielessä suomenkielisesti kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Lue lisää

Mitä väliä tuolla kaikella on? Ihmisillä on historiasta ja nimistä tms. tasan sama arvo ihmisinä, myös vähemmistöllä.

asemanbluus kirjoitti:

"en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.

Lue lisää

Kansalainen asemanbluus ilmaisee itseään näin: "Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista."

Viitannet kielipolitiikkaan ja sen fanaatikkoihin. Minusta fanaattiseksi nimitteleminen sopii parhaiten niihin nettisvekoihin, jotka RKP:n kellokkaiden tavoin vaativat pakkoruotsia muille. Eihän nettisvekoilta itseltään pakkoruotsi poistu: ruotsi on heidän äidinkielensä ja pysyy pakollisena. Ei svekomielisen neffenkään pitäisi olla huolissaan. Hän voi opiskella rakasta ruotsiaan pakkoruotsin poistuttuakin. Ne, joita asia varsinaisesti koskee, haluavat kaikki tarjolla olevat vieraat kielet valinnaisiksi monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi. Mitä fanaattista siinä muka on?

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Kansalainen asemanbluus ilmaisee itseään näin: "Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista."

Viitannet kielipolitiikkaan ja sen fanaatikkoihin. Minusta fanaattiseksi nimitteleminen sopii parhaiten niihin nettisvekoihin, jotka RKP:n kellokkaiden tavoin vaativat pakkoruotsia muille. Eihän nettisvekoilta itseltään pakkoruotsi poistu: ruotsi on heidän äidinkielensä ja pysyy pakollisena. Ei svekomielisen neffenkään pitäisi olla huolissaan. Hän voi opiskella rakasta ruotsiaan pakkoruotsin poistuttuakin. Ne, joita asia varsinaisesti koskee, haluavat kaikki tarjolla olevat vieraat kielet valinnaisiksi monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi. Mitä fanaattista siinä muka on?

Lue lisää

Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.

demokratiaääni kirjoitti:

Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.

"Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä."

Kukin päätös hyväksytään niin pitkäksi aikaa, kunnes se demokraattisesti kumotaan tai sitä muutetaan. Voimassa olevaa lakia noudatetaan. Tietenkin. Perustuslakiakin on viime aikoina varsin usein peukaloitu - demokraattisesti.

demokratiaääni kirjoitti:

Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.

Pohjanmaalla suomalaiset ja ruotsalaiset suvut ovat vuosisatojen saatossa paljolti keskenään sekoittuneet ja koska Suomi on pitkälti pohjalaisten luomus, tällä on tietenkin suuri merkitys.

Kysyvä kirjoitti:

Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?

Suomenruotsi ainut kyldyyr Ruotsi-Suomessa!

Anonyymi kirjoitti:

Pohjanmaalla suomalaiset ja ruotsalaiset suvut ovat vuosisatojen saatossa paljolti keskenään sekoittuneet ja koska Suomi on pitkälti pohjalaisten luomus, tällä on tietenkin suuri merkitys.

Lue lisää

Olen kotoisin Pohjanmaalta ja voin sanoa että ruotsin ja suomenkieliset ovat sekoittuneet aika vähän. Ei siellä paljon oltu tekemisissä.
Pohjanmaan ruotsinkieliset ovatkin puhtaimmin niitä ruotsalaisten kolonialistien jälkeläisiä jotka tulivat Pohjanlahden tällä puolelle 1200-l. Loppupuolella.
Virkamiesten perheissä ja 'sivistyneistössä' on suuri määrä suomalaista perimää niistä perheistä joiden pojat vaihtoivat kielensä että pääsivät yhteiskuntaluokassa eteenpäin 1600-1900 l.

Kysyvä kirjoitti:

Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?

Ei ainakaan fennomaanin jutuissa....

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."

Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.

Haahulua.

Rkp tekee kaikkensa, ettei niin kävisi. Bajis pyrkii kirjoituttamaan pakkoruotsin osaksi perustuslakia.

Hyvin toimii suomalaisuus. Fint.