Hyvää suomalaisuuden ja Snellmanin päivää neffet!

Kaikkien kielen- ja nimenvaihtajien päivä!

"J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. 12. toukokuuta 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä." Wiki

42

1178

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EiTarvettaPakkoMuumille

      "Lycklig finsk och Snellman dag neffet!


      Ankdammen

      2016/05/12 07:19


      Alla lingvistik och nimenvaihtajien dag!

      "I samband med födelsen av J. V. Snellmans hundraårsjubileum 1906, författare John Linnankoskis kallade främmande finska efternamn land. Den 12 maj 1906 offentliggjordes i Europeiska unionens officiella tidning finska kompletterande tidning cirka 24 800 personer meddelade suomalaistaneensa namn." wiki"

    • 9810986

      På svenska yle finns en fin artikel om Snellman.

    • Ankdam: "Hyvää suomalaisuuden ja Snellmanin päivää neffet!"

      Paljon kiitoksia, nesve! Harvoin suunnaltasi netin suomenkielille käyttäjille hyvän päivän toivotuksia heruu.

    • Ehkäsaksalainen

      Onko Snellman ruotsalainen nimi, vai Euroopasta Pohjoismaihin rantautunut nimi, kuten Fazer, Stockmann, jne?

      • Snellmanin suku on kotoisin Kokkolasta mutta J.V itse syntyi Tukholmassa jossa vanhempans silloin asuivat.
        Lue tuo linkittämäni elämänkerta.

        P.S.
        Snellman ei itse koskaan oppinut kunnolla suomea vaikka suomalaisuusmies olikin.


      • Anonyymi
        Ankdam kirjoitti:

        Snellmanin suku on kotoisin Kokkolasta mutta J.V itse syntyi Tukholmassa jossa vanhempans silloin asuivat.
        Lue tuo linkittämäni elämänkerta.

        P.S.
        Snellman ei itse koskaan oppinut kunnolla suomea vaikka suomalaisuusmies olikin.

        Näitä hyviä suruja on liian vähän nykyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näitä hyviä suruja on liian vähän nykyään.

        Neffet ragee palstalla.


    • FennonPäivä

      Se että joku vaihtaa upseerin tai papin antaman sukunimen pois tuskin on kovinkaan suuri rikos. Ruotsalaisiahan täällä ei juurikaan ole ollut.

      • Neffethän täällä ovat puhuneet hyvinkin halveksivasti "kielenvaihtajista" jotka siis neffen mukaan ovat vaihtaneet nimensä ja kielensä ruotsiin päästäkseen kiipeämään yhteiskunnallisella arvoasteikolla.

        Todellisuudessa sitä vaihtoa on tapahtunut merkittävästi laajemmassa mittakaavassa toisin päin mutta oletan ettei sitä lasketa?


      • Ehkäsaksalainen

        Siis ensin suomalainen nimi vaihdettiin ruotsalaiseksi (alkoi ilmeisesti joskus 1500-luvulla, esimerkiksi Anttila - Antell) tai latinaan vivahtavaksi nimeksi ja sen jälkeen taas suomalaiseksi nimeksi!


      • Ehkäsaksalainen kirjoitti:

        Siis ensin suomalainen nimi vaihdettiin ruotsalaiseksi (alkoi ilmeisesti joskus 1500-luvulla, esimerkiksi Anttila - Antell) tai latinaan vivahtavaksi nimeksi ja sen jälkeen taas suomalaiseksi nimeksi!

        Antell on aatelisnimi ja aateloitaessa yleensä annettiin uusi nimi.
        Suomessa ei ei-aatelisilla vielä ollut sukunimiä 1500-luvulla. Kun Anttilasta tuli Antell, se Anttila oli alunperin talon nimi, ei sukunimi.

        Tässä suomalaisen sukunimen historiaa.

        http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm


      • Teidän nesveiden esi-isät olivat juuriltaan enimmäkseen suomenkielisiä. Siitä johtuu koulutettujen nesveiden puheen suomenkielen mukainen intonaatia, puhemelodia, mikä periytyi sukupolvelta toiselle.

        Napoleonkin oli kielellä kikkailija, italialla ja ranskalla. Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone Buonaparte.) Napoleon syntyi Ajaccion kaupungissa Korsikan saarella vuoden kuluttua siitä, kun Genovan tasavalta oli myynyt Korsikan Ranskalle velanmaksuna. Hänen alkuperäinen nimensä oli Napoleone (Nabullione) Buonaparte, mutta hän vaihtoi sen ranskalaisemmalta kuulostavaan Napoléon Bonaparteen vuonna 1796. https://fi.wikipedia.org/wiki/Napoleon_I

        Andreas-nimen suomalainen muoto Antti vakiintui varhain sekä idässä että lännessä. Anttila on yleisimpiä talonnimiämme. Siitä johtuu sen yleisyys sukunimenäkin. (Pirjo Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.)


      • hyschhysh
        Ankdam kirjoitti:

        Neffethän täällä ovat puhuneet hyvinkin halveksivasti "kielenvaihtajista" jotka siis neffen mukaan ovat vaihtaneet nimensä ja kielensä ruotsiin päästäkseen kiipeämään yhteiskunnallisella arvoasteikolla.

        Todellisuudessa sitä vaihtoa on tapahtunut merkittävästi laajemmassa mittakaavassa toisin päin mutta oletan ettei sitä lasketa?

        Över 70 000 hade bytt sitt släktnamn till ett finskt...men det måste man förstås tala tyst om.


      • "J. V. Snellman hahmotti Suomen Venäjän-suhteen reaalipoliittisen tradition uutta kansalais- ja valtiopäiväyhteiskuntaa vastaavaksi ja pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle. Tämä päämäärä edellytti kansan suurten joukkojen sivistämistä ja se taas suomen omaksumista kulttuuri- ja hallintokieleksi. Snellman ei osallistunut varsinaiseen fennomaaniseen puoluepolitiikkaan; hän ei ajanut nopeaa sosiaalista muutosta vaan ensi sijassa sivistyneistön kielenvaihdosta."

        http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/


      • SuomalainenSuomi

        Suomalaista kansaa ei tarvinnut "suomalaistaa" sillä yli 80% suomalaisista on aina puhunnut suomea. Sinänsä on melko luonnollista että muutosta kaipasi ainostaan "sivistyneistö".


    • Ehkäsaksalainen

      Snellmanin esivanhemmat, mistä he tulivat? Ei voi kuvitellakaan että Snellman olisi ollut ruotsalainen tai hurri, koska hän oli tarpeeksi älykäs ymmärtämään suomen merkityksen Venäjän vallan alla olevassa Suomessa.

      • Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.

        "Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."

        http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/


      • beundransvärt
        Ankdam kirjoitti:

        Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.

        "Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."

        http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/

        Du har gott tålamod med neffena Ankdam.


      • Ankdam kirjoitti:

        Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.

        "Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."

        http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/

        Abkdam: "Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi."

        Tyylilajissasi pysyen totean, että fennoja ja neffejä lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa ja teitä nesveitä on mantereella vain 0,27 miljoonaa. Useimmin meitä fennoja ja teitä nesveitä vaivaavat samat ongelmat.

        Suomen säätyläissuvut olivat yleensä tietoisia voittopuolisesti suomenkielisistä juuristaan. Kun aika oli kypsä, he tulivat ulos kaapista ja sovittivat syntejään esi-isilleen heittäytymällä fennofiileiksi ja lopulta fennomaaneiksi. Jotain sellaista oli kansallisfilosofi Snellmaninkin taustalla. Yksi esimerkki:

        "About Maria Magdalena Röring. Äsken on sukututkimus selvittänyt Kokkolan Röring suvun polveutuvan Vetelin Räyringin / ruots. Röring / talonpoikaissuvusta ja siis J. V. Snellmanin äidin suvun juontavan juurensa Perhonjokilaakson vanhaan [suomenkieliseen] talonpoikaistoon." https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433


      • Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        Abkdam: "Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi."

        Tyylilajissasi pysyen totean, että fennoja ja neffejä lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa ja teitä nesveitä on mantereella vain 0,27 miljoonaa. Useimmin meitä fennoja ja teitä nesveitä vaivaavat samat ongelmat.

        Suomen säätyläissuvut olivat yleensä tietoisia voittopuolisesti suomenkielisistä juuristaan. Kun aika oli kypsä, he tulivat ulos kaapista ja sovittivat syntejään esi-isilleen heittäytymällä fennofiileiksi ja lopulta fennomaaneiksi. Jotain sellaista oli kansallisfilosofi Snellmaninkin taustalla. Yksi esimerkki:

        "About Maria Magdalena Röring. Äsken on sukututkimus selvittänyt Kokkolan Röring suvun polveutuvan Vetelin Räyringin / ruots. Röring / talonpoikaissuvusta ja siis J. V. Snellmanin äidin suvun juontavan juurensa Perhonjokilaakson vanhaan [suomenkieliseen] talonpoikaistoon." https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433

        Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.

        Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.


      • "Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."

        Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.


      • asemanbluus
        Ankdam kirjoitti:

        Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.

        Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.

        "en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.


      • Vetter
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."

        Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.

        Entefrau=die Tante des Neffens. (Ankdam=Neffen täti)


      • Kysyvä
        asemanbluus kirjoitti:

        "en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.

        Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?


      • Ankdam kirjoitti:

        Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.

        Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.

        Ankdam: "Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä."

        Muun muassa kulttuurin tutkimuksessa sillä on merkityksensä. Sukututkimukselle sillä on merkityksensä. Kielitieteelle sillä on merkityksensä. Jne.

        Tiedämme, että käytetty kieli määräsi asiakirjoissa aikoinaan eräitä nimikäytäntöjä, esimerkiksi nimet Petrus, Petter ja Pietari esiintyivät saman henkilön etunimenä käytetyn kielen mukaisina: esimerkiksi latinan, ruotsin, saksan tai suomen kielessä esiintyvinä muotoina, vähän samaan tapaan kuin kuninkaiden nimet ovat vieläkin monissa kielissä, kuten suomen kielessä suomenkielisesti kuningas Kaarle XVI Kustaa.


      • niudyjk
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä."

        Muun muassa kulttuurin tutkimuksessa sillä on merkityksensä. Sukututkimukselle sillä on merkityksensä. Kielitieteelle sillä on merkityksensä. Jne.

        Tiedämme, että käytetty kieli määräsi asiakirjoissa aikoinaan eräitä nimikäytäntöjä, esimerkiksi nimet Petrus, Petter ja Pietari esiintyivät saman henkilön etunimenä käytetyn kielen mukaisina: esimerkiksi latinan, ruotsin, saksan tai suomen kielessä esiintyvinä muotoina, vähän samaan tapaan kuin kuninkaiden nimet ovat vieläkin monissa kielissä, kuten suomen kielessä suomenkielisesti kuningas Kaarle XVI Kustaa.

        Mitä väliä tuolla kaikella on? Ihmisillä on historiasta ja nimistä tms. tasan sama arvo ihmisinä, myös vähemmistöllä.


      • asemanbluus kirjoitti:

        "en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.

        Kansalainen asemanbluus ilmaisee itseään näin: "Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista."

        Viitannet kielipolitiikkaan ja sen fanaatikkoihin. Minusta fanaattiseksi nimitteleminen sopii parhaiten niihin nettisvekoihin, jotka RKP:n kellokkaiden tavoin vaativat pakkoruotsia muille. Eihän nettisvekoilta itseltään pakkoruotsi poistu: ruotsi on heidän äidinkielensä ja pysyy pakollisena. Ei svekomielisen neffenkään pitäisi olla huolissaan. Hän voi opiskella rakasta ruotsiaan pakkoruotsin poistuttuakin. Ne, joita asia varsinaisesti koskee, haluavat kaikki tarjolla olevat vieraat kielet valinnaisiksi monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi. Mitä fanaattista siinä muka on?


      • demokratiaääni
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        Kansalainen asemanbluus ilmaisee itseään näin: "Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista."

        Viitannet kielipolitiikkaan ja sen fanaatikkoihin. Minusta fanaattiseksi nimitteleminen sopii parhaiten niihin nettisvekoihin, jotka RKP:n kellokkaiden tavoin vaativat pakkoruotsia muille. Eihän nettisvekoilta itseltään pakkoruotsi poistu: ruotsi on heidän äidinkielensä ja pysyy pakollisena. Ei svekomielisen neffenkään pitäisi olla huolissaan. Hän voi opiskella rakasta ruotsiaan pakkoruotsin poistuttuakin. Ne, joita asia varsinaisesti koskee, haluavat kaikki tarjolla olevat vieraat kielet valinnaisiksi monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi. Mitä fanaattista siinä muka on?

        Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.


      • demokratiaääni kirjoitti:

        Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.

        "Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä."

        Kukin päätös hyväksytään niin pitkäksi aikaa, kunnes se demokraattisesti kumotaan tai sitä muutetaan. Voimassa olevaa lakia noudatetaan. Tietenkin. Perustuslakiakin on viime aikoina varsin usein peukaloitu - demokraattisesti.


      • Anonyymi
        demokratiaääni kirjoitti:

        Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.

        Pohjanmaalla suomalaiset ja ruotsalaiset suvut ovat vuosisatojen saatossa paljolti keskenään sekoittuneet ja koska Suomi on pitkälti pohjalaisten luomus, tällä on tietenkin suuri merkitys.


      • Anonyymi
        Kysyvä kirjoitti:

        Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?

        Suomenruotsi ainut kyldyyr Ruotsi-Suomessa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjanmaalla suomalaiset ja ruotsalaiset suvut ovat vuosisatojen saatossa paljolti keskenään sekoittuneet ja koska Suomi on pitkälti pohjalaisten luomus, tällä on tietenkin suuri merkitys.

        Olen kotoisin Pohjanmaalta ja voin sanoa että ruotsin ja suomenkieliset ovat sekoittuneet aika vähän. Ei siellä paljon oltu tekemisissä.
        Pohjanmaan ruotsinkieliset ovatkin puhtaimmin niitä ruotsalaisten kolonialistien jälkeläisiä jotka tulivat Pohjanlahden tällä puolelle 1200-l. Loppupuolella.
        Virkamiesten perheissä ja 'sivistyneistössä' on suuri määrä suomalaista perimää niistä perheistä joiden pojat vaihtoivat kielensä että pääsivät yhteiskuntaluokassa eteenpäin 1600-1900 l.


      • Anonyymi
        Kysyvä kirjoitti:

        Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?

        Ei ainakaan fennomaanin jutuissa....


      • Anonyymi
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."

        Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.

        Haahulua.


    • Anonyymi

      pakkoruotsi poistuu kun Jussin hallitus kohta alkaa työnsä ;) t . s .a.v.o.b.o

      • Anonyymi

        Rkp tekee kaikkensa, ettei niin kävisi. Bajis pyrkii kirjoituttamaan pakkoruotsin osaksi perustuslakia.


    • Anonyymi

      Joka päivä on suomalaisuuden päivä. Pidetään huolta Suomesta!

    • Anonyymi

      snelluhan sanoi, että yksi kieli, yksi mieli.i

      • Anonyymi

        Hyvin toimii suomalaisuus. Fint.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Korjaa toki jos...

      Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä
      Ikävä
      29
      2905
    2. Mitä aiot sanoa, kun ja jos tapaatte seuraavan kerran?

      Oletko päättänyt etukäteen?
      Ikävä
      119
      1195
    3. Koetko sä mitään

      Syyllisyyden tunteita siitä mitä teit mulle?
      Ikävä
      58
      941
    4. Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu
      Suomalaiset julkkikset
      6
      937
    5. Mies muistatko kun näit

      Mut ensimmäisen kerran? Missä se oli? Hyvää yötä.
      Ikävä
      66
      905
    6. olet kaiken rakkauden arvoinen

      Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy
      Ikävä
      26
      877
    7. Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?

      Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.
      Ikävä
      65
      834
    8. Olisi kiva

      Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä
      Ikävä
      37
      830
    9. Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa

      Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu
      Ikävä
      157
      811
    10. Oot mun koko maailma

      Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹
      Ikävä
      75
      764
    Aihe