Hei,
Kaikki otsikkoasiaan liittyvät kysymykset tässä ketjussa.
Varatuomari vastaa: perinnönjako
varatuomari
51
1253
Vastaukset
- Tytär66
Perheessä on äiti, isä, tyttö ja poika.
Isä kuolee ja jättää jälkeensä 150.000 euron suuruisen omaisuuden, sijoituksia.
Äidillä ei ole mitään omaisuutta, hän on antanut omistamansa kesämökin, 50.000 euroa ennakkoperintönä pojalle.
Asuntoa ei ole, vanhemmat asuvat vuokralla palvelutalossa.
Miten jaetaan perintö isän jälkeen?- huruhuru
Nim. varatuomari varmaan vastaa kun ehtii tai parhaillaan ehtii jo edelle. Kaipa isä ja äiti olivat aviopari ja avioehtoa, eikä testamenttia ole.
Ennakkoperintö huomioidaan laskennallisesti, joten pesä 200000, josta äidille 100000 tasinkona, niin perintöosat a. 50000, eli tyttö saa oikeesti 50000 ja poika pitää mökkinsä. Lahja siis huomioidaan anto ajan arvolla, vaikka sen arvo nyt olisi korkeampi. - Jotainpientä
Oliko parilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen ja mökkiin?
- huruhuru
Ei hitsi, mökki olikin yksin äidin, jolloin äiti taitaa saada tasinkona vain 50t, tyttö 75t ja poika 25t. En ehdi tarkistaa vaan vetäisin muistista. Odota parempia vastauksia.
- Miten-on
huruhuru kirjoitti:
Nim. varatuomari varmaan vastaa kun ehtii tai parhaillaan ehtii jo edelle. Kaipa isä ja äiti olivat aviopari ja avioehtoa, eikä testamenttia ole.
Ennakkoperintö huomioidaan laskennallisesti, joten pesä 200000, josta äidille 100000 tasinkona, niin perintöosat a. 50000, eli tyttö saa oikeesti 50000 ja poika pitää mökkinsä. Lahja siis huomioidaan anto ajan arvolla, vaikka sen arvo nyt olisi korkeampi.Saatan hyvinkin olla väärässä, mutta onko todellakin niin että äidin antama lahja huomioidaan jo tässä vaiheessa? Eihän äiti ole kuollut eikä mitään perintöä jättämässä, vielä. Mielestäni kyseeseen ei tule edes avio-oikeuden alaisen omaisuuden hukkaaminen tässä tapauksessa.
Eli minun mielestäni leskelle tasinkona 75 000, pojalle perinnöksi 37 500 ja tyttärelle perinnöksi 37 500.
Pojan saama mökki otetaan ennakkoperintönä huomioon kun äitikin on kuollut ja hänen perintönsä jaetaan. - Tytär66
Jotainpientä kirjoitti:
Oliko parilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen ja mökkiin?
Ei ole avioehtosopimusta eli eikös silloin ole avio-oikeus?
- Jotainpientä
Tytär66 kirjoitti:
Ei ole avioehtosopimusta eli eikös silloin ole avio-oikeus?
Ensin ositus, eli jos nyt oikeasti on varaton, niin puolisolle puolet yhteisestä säästöstä, eli 75te tasinkona.
Sitten perintö, eli loppu 75te. PK 6:1.2 jos mökki oli AO omaisuutta ja lapsi yhteinen, otetaan huomioon ensiksi kuolleen jälkeen vaikka vainaja ei olisi ollut antaja. Eli lisätään sinne perintöön nyt 50te, eli 125te jaetaan perillisille, nuppia kohden 62,5te. Poikahan oli jo saanut 50te, eli saa vielä 12,5te ja tytär 62.5te. Menee eri tavalla, jos mökki ei ollutkaan AO. - Jotainpientä
Jotainpientä kirjoitti:
Ensin ositus, eli jos nyt oikeasti on varaton, niin puolisolle puolet yhteisestä säästöstä, eli 75te tasinkona.
Sitten perintö, eli loppu 75te. PK 6:1.2 jos mökki oli AO omaisuutta ja lapsi yhteinen, otetaan huomioon ensiksi kuolleen jälkeen vaikka vainaja ei olisi ollut antaja. Eli lisätään sinne perintöön nyt 50te, eli 125te jaetaan perillisille, nuppia kohden 62,5te. Poikahan oli jo saanut 50te, eli saa vielä 12,5te ja tytär 62.5te. Menee eri tavalla, jos mökki ei ollutkaan AO.Ai niin se AL 94a§, joo unohda tuo aikaisempi.
Oikeasti jos kaikki vaativat kaikkia mitä voivat niin (50 150)/2=100
Eli äiti tasinkona 50te ja lapsukaiset saa jaettavakseen 100te.
Perinnönjaossa se ennakko lisätään pesään PK 6:1.2 ja sitten lasketaan jako, eli (100 50)/2=75, josta poika oli saanut jo 50, eli kuten aiemmin oikein oli laitettu poika 25te ja tyttö 75te. Taas kerran jos oli mökki AO ja yhteinen lapsi sai sen mökin.
Liian nopeasti taas sunnuntaina. Pyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomariPyrkii vastaamaan kerran päivässä. Eli
Isä = 150.000 euroa
Äiti = oli 50.000 euroa, jonka äiti on antanut ennakkoperintönä yhteiselle pojalle.
Perinnönjakajat isän jälkeen siis tytär ja poika.
"94 a § (5.2.1965/42)
Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan perillisille ja testamentin saajille tulevasta osuudesta vähennettävä ennakon arvo tai, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää.
Kun ennakko 1 momentin mukaan vähennetään omaisuuden osituksessa, on ennakon antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön ennen jakoa lisättävä osituksessa vähennettävä määrä. Jos ennakon antajalta jää muutakin omaisuutta, otetaan ennakkoa vähennettäessä myös tämä lukuun."
Joten
isä 150.000 äiti 50.000 (omaisuuden säästöön)
Ositus laskennallisesti 200.000 / 2 = 100.00
Laskennallinen tasinko 100.000 isä ja 100.000 äiti.
Eli äidille maksetaan tasinkoa 100.000 - 50.000 (lahjoitus) = 50.000 euroa
Kaksi lasta jakaa 100.000, joista toinen on siis jo saanut 50.000 euroa.
Eli 100.000 plus 50.000 = 150.000 = laskennallinen jäämistö
Perintöosat siten 150.000/ 2 = 75.000 euroa.
Poika on jo saanut 50.000 euroa.
Joten
Tytär 75.000 euroa, poika 25.000 euroa.
varatuomari
- Tytär66
Olipa monenlaisia vastauksia. Mikähän noista on sitten oikein?
Ja "varatuomari" itse ei sitten viitsinytkään vastata? Tai osannut? Näyttäisi kuitenkin pyörittävän jotain lakipalvelua netissä???
Mutta kiitos kaikille yrittäneille. Tämä taisikin sitten olla vaikeampi tapaus kuin oletimme.- Jotainpientä
Onhan tuossa monta liikkuvaa osaa.
1. Suurin epäilys joka itselläni herää on, miksi mökki oli vain toisen nimissä? Onko mökki todella AO. Oliko se ehkä perinnöllä tai lahjalla saatu, tai varat siihen saatu perintönä tai lahjana. Jos oli, silloin on mahdollista, että lahjan tai perinnön kylkeen on laitettu avioehto, ne kun tulivat tässä yhdessä vaiheessa hyvin suosituiksi ja tökittiin joka paikkaan avioerojen lisääntyessä.
2. Toisena on, annettiinko mökki todella ennakkoperintönä? Ennakkoperintö on verotehottomampi tapa antaa varallisuutta eteenpäin verrattuna suosiolahjaan, koska ennakkoperintö lisätään kuoleman jälkeen perintöön mutta suosiolahjaa ei --> isompi perintövero.
Jos 1 olisikin VO, silloin AL 94a§ ei sovellu mutta PK 6:1.2§ soveltuu. Jos 2 niin mökkiä ei oteta osituksessa, eikä perinnönjaossa huomioon. Mutta paperit kannattaa lukea/luetuttaa tarkasti. - Tytär66
Jotainpientä kirjoitti:
Onhan tuossa monta liikkuvaa osaa.
1. Suurin epäilys joka itselläni herää on, miksi mökki oli vain toisen nimissä? Onko mökki todella AO. Oliko se ehkä perinnöllä tai lahjalla saatu, tai varat siihen saatu perintönä tai lahjana. Jos oli, silloin on mahdollista, että lahjan tai perinnön kylkeen on laitettu avioehto, ne kun tulivat tässä yhdessä vaiheessa hyvin suosituiksi ja tökittiin joka paikkaan avioerojen lisääntyessä.
2. Toisena on, annettiinko mökki todella ennakkoperintönä? Ennakkoperintö on verotehottomampi tapa antaa varallisuutta eteenpäin verrattuna suosiolahjaan, koska ennakkoperintö lisätään kuoleman jälkeen perintöön mutta suosiolahjaa ei --> isompi perintövero.
Jos 1 olisikin VO, silloin AL 94a§ ei sovellu mutta PK 6:1.2§ soveltuu. Jos 2 niin mökkiä ei oteta osituksessa, eikä perinnönjaossa huomioon. Mutta paperit kannattaa lukea/luetuttaa tarkasti.Mökki oli äidin nimissä siksi, että hän oli sen itse ostanut! Isä makseli asuntolainaa koska talo oli hänen nimissään ja äiti taas teki omilla rahoillaan mitä lystäsi.
Ja kyllä se mökki annettiin nimenomaan ennakkoperintönä, koska vanhemmat halusivat, että meille tulee veljen kanssa tasajako. Enkä muista että se veljen lahjavero olisi kovin paha ollut. Olisiko ollut jotain kolme-neljä tuhatta? Eivätkä ne perintöverotkaan taida aikanaan ihan mahdottomat olla.
Painoin kerran lähetä nappulaa...
Vika on muualla. Kai- Olet-sinäkin-pelle
Ja vitut. Itse olet jotain nussinut pieleen sen koneesi kanssa. Ei tuo pläjäyksesi nyt niin maanmaino ollut että se pitää vittu 30 kertaa tänne laittaa!
Jospa nyt ensin laittaisit sen viinapullon pois ja klikkaisit sitä Lähetä -nappulaa todellakin vain sen yhden kerran. - iltapäivännaurut
Olet-sinäkin-pelle kirjoitti:
Ja vitut. Itse olet jotain nussinut pieleen sen koneesi kanssa. Ei tuo pläjäyksesi nyt niin maanmaino ollut että se pitää vittu 30 kertaa tänne laittaa!
Jospa nyt ensin laittaisit sen viinapullon pois ja klikkaisit sitä Lähetä -nappulaa todellakin vain sen yhden kerran.*reps*
- Näin_
Olet-sinäkin-pelle kirjoitti:
Ja vitut. Itse olet jotain nussinut pieleen sen koneesi kanssa. Ei tuo pläjäyksesi nyt niin maanmaino ollut että se pitää vittu 30 kertaa tänne laittaa!
Jospa nyt ensin laittaisit sen viinapullon pois ja klikkaisit sitä Lähetä -nappulaa todellakin vain sen yhden kerran.Aika hilpeää tosiaan! Varsinkin kun varatuomari vastasi väärin.
Ainoa joka osui oikeaan oli huruhuru ekassa vastauksessaan - ja hänkin ilmeisesti vahingossa. Näin_ kirjoitti:
Aika hilpeää tosiaan! Varsinkin kun varatuomari vastasi väärin.
Ainoa joka osui oikeaan oli huruhuru ekassa vastauksessaan - ja hänkin ilmeisesti vahingossa.Millä tavalla väärin ?
- LW-
Lesken antamat ennakkoperinnöt ovat tosiaan kinkkisimpiä kohtia perintöoikeudessa. Niitä ei moni lakimiekään osaa. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Tapani Lohen kirjoituksiin. Mm. luentomateriaaleja löytyy netistäkin.
Tässä tapauksessa siis:
Isältä jää 150.000.
Äidillä ei ole mitään omaisuutta isän kuolinhetkellä.
Äiti eli leski on antanut pojalle ennakkoperinnön 50.000.
Ennakkoperintö otetaan huomioon osituksessa ja tuosta AL 94 a §:stä seuraa se, että lesken ja perillisten pitää osituksen jälkeen olla samassa asemassa kuin jos ennakkoperintöä ei olisi annettu.
On siis samantekevää, kumpi puolisoista on tuon ennakkoperinnön on antanut, kunhan se on annettu:
1) avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta JA
2) yhteiselle rintaperilliselle.
Varat osituksessa 150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa 100.000
Leskelle tulee siis osituksen myötä varoja kuolinpesän puolelta 100.000.
Kuolinpesän / perillisten puolelle jää varoja 50.000 ennakkoperintö eli sinnekin laskennallisesti 100.000.
Perinnönjako:
Tytär saa 50.000 ja poika ennakkoperintönsä.
Molemmat ovat saaneet omaisuutta saman verran.
Lesken jälkeen kumpikin lapsista saa 50.000 (jos leskellä on edelleen se 100.000 tallessa).- tarkkanapitääolla
>>Varat osituksessa 150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa 100.000
Leskelle tulee siis osituksen myötä varoja kuolinpesän puolelta 100.000.>>
Tämän laskit väärin. Koska - kuten sanoitkin - AL 94 a §:stä seuraa se, että lesken ja perillisten pitää osituksen jälkeen olla samassa asemassa kuin jos ennakkoperintöä ei olisi annettu, leski ei voi saada 100.000 tasinkona, sillä hänellähän oli ennen ennakkoperinnön antamista 50.000 arvoinen mökki.
Ositus ennen ennakkoperintöä:
150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa on puolet = 100.000
Tasinko leskelle = 100.000 (avio-osa) - 50.000 (mökin arvo) = 50.000.
Ositus, kun ennakkoperintö on annettu:
150.000 50.000 (lisätty mökin arvo laseknnallisesti) = 200.000
Avio-osa = 100.000
Tasinko leskelle = 100.000 (avio.osa) - 50.000 (AL 94a §:n mukainen vastike) = 50.000.
Perinnönjako:
Tytär saa 150.000 puolet eli 75.000
Poika saa 75.000 - 50.000 (ennakkoperintö) = 25.000. - tarkkanapitääolla
>>Varat osituksessa 150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa 100.000>>
Tähän saakka meni oikein.
>>Leskelle tulee siis osituksen myötä varoja kuolinpesän puolelta 100.000.
Kuolinpesän / perillisten puolelle jää varoja 50.000 ennakkoperintö eli sinnekin laskennallisesti 100.000.>>
Tässä meni pieleen. Kuten itsekin kerroit, AL 94 a §:stä seuraa se, että lesken ja perillisten pitää osituksen jälkeen olla samassa asemassa kuin jos ennakkoperintöä ei olisi annettu.
Siis ositus ennen kuin ennakkoperintöä oli annettu:
150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa on puolet = 100.000
Leski saa 100.000 - 50.000 = 50.000 tasinkona.
Ositus, kun ennakkopeintö on annettu:
150.000 0 = 150.000
Lisätään pesään laskennallisesti 50.000 (ennakkoperinnön arvo).
200.000
Avio-osa = 100.000
Leski saa 100.000 - 50.000 (AL 94a §:n mukainen vastike) = 50.000 tasinkona.
Perinnönjako:
Tytär saa 150.000 / 2 = 75.000
Poika saa 75.000 - 50.000 (ennakkoperintö) = 25.000 - tarkkanapitääolla
>>Varat osituksessa 150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa 100.000>>
Tähän saakka meni oikein.
>>Leskelle tulee siis osituksen myötä varoja kuolinpesän puolelta 100.000.
Kuolinpesän / perillisten puolelle jää varoja 50.000 ennakkoperintö eli sinnekin laskennallisesti 100.000.>>
Tässä meni pieleen. Kuten itsekin kerroit, AL 94 a §:stä seuraa se, että lesken ja perillisten pitää osituksen jälkeen olla samassa asemassa kuin jos ennakkoperintöä ei olisi annettu.
Siis ositus ennen kuin ennakkoperintöä oli annettu:
150.000 50.000 = 200.000
Avio-osa on puolet = 100.000
Leski saa 100.000 - 50.000 = 50.000 tasinkona.
Ositus, kun ennakkopeintö on annettu:
150.000 0 = 150.000
Lisätään pesään laskennallisesti 50.000 (ennakkoperinnön arvo).
200.000
Avio-osa = 100.000
Leski saa 100.000 - 50.000 (AL 94a §:n mukainen vastike) = 50.000 tasinkona.
Perinnönjako:
Tytär saa 150.000 / 2 = 75.000
Poika saa 75.000 - 50.000 (ennakkoperintö) = 25.000 - LW-
No ei se nyt kyllä väärin tainnut mennä. :)
Sen sijaan tarkkanapitääolla vastaa nyt väärin.
Onkohan muuten tuo 94 a § varsinainen vastikesäännös? (94 § ja 95 § siis ovat.)
No joka tapauksessa: avioliittolain 94 a §:n tarkoitus on saattaa leski osituksen JÄLKEEN samaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos ennakkoperintöä ei olisi annettu. Minkä leski antaa ennakkoperintönä perittävän eläessä, sen hän siis saa laskennallisesti takaisin perittävän kuoltua toimitettavassa osituksessa.
Jos leski ei olisi antanut ennakkoperintönä tuota mökkiä, hänellä olisi nyt omaisuutta 50.000 ja tasinkona hän saisi 50.000. Molemmilla puolilla olisi osituksen jälkeen 100.000.
Mutta ennakkoperintö annettiin, ja osituksen jälkeen pitää molemmilla puolilla SILTI olla tuo 100.000. Mökki siirtyy sinne vainajan puolelle, eli sitä (=ennakkopoerintöä) ei vähennetä lesken osuudesta, vaan perillisille tulevasta osuudesta.
Kannattaa lukea tarkasti tuo 94 a §:
"Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan PERILLISILLE JA TESTAMENTIN SAAJILLE TULEVASTA OSUUDESTA VÄHENNETTÄVÄ ENNAKON ARVO TAI, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää."
Verrataan esim. tällaiseen tilanteeseen:
Perittävän varat 12.000
Lesken varat 6.000
Lesken antama ennakkoperintö 2.000.
Kaksi perillistä (vaikka perillisten lukumäärällä ei sinänsä ole merkitystä).
Miten toimitetaan ositus eli paljonko leski saa tasinkoa?
Kerron kyllä vastauksen, mutta jospa muut keskustelijat yrittäisivät ensin oivaltaa tuon 94 a §:n merkityksen ja sitä kautta ratkaista tämän. ;) - Jotainpientä
LW- kirjoitti:
No ei se nyt kyllä väärin tainnut mennä. :)
Sen sijaan tarkkanapitääolla vastaa nyt väärin.
Onkohan muuten tuo 94 a § varsinainen vastikesäännös? (94 § ja 95 § siis ovat.)
No joka tapauksessa: avioliittolain 94 a §:n tarkoitus on saattaa leski osituksen JÄLKEEN samaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos ennakkoperintöä ei olisi annettu. Minkä leski antaa ennakkoperintönä perittävän eläessä, sen hän siis saa laskennallisesti takaisin perittävän kuoltua toimitettavassa osituksessa.
Jos leski ei olisi antanut ennakkoperintönä tuota mökkiä, hänellä olisi nyt omaisuutta 50.000 ja tasinkona hän saisi 50.000. Molemmilla puolilla olisi osituksen jälkeen 100.000.
Mutta ennakkoperintö annettiin, ja osituksen jälkeen pitää molemmilla puolilla SILTI olla tuo 100.000. Mökki siirtyy sinne vainajan puolelle, eli sitä (=ennakkopoerintöä) ei vähennetä lesken osuudesta, vaan perillisille tulevasta osuudesta.
Kannattaa lukea tarkasti tuo 94 a §:
"Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan PERILLISILLE JA TESTAMENTIN SAAJILLE TULEVASTA OSUUDESTA VÄHENNETTÄVÄ ENNAKON ARVO TAI, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää."
Verrataan esim. tällaiseen tilanteeseen:
Perittävän varat 12.000
Lesken varat 6.000
Lesken antama ennakkoperintö 2.000.
Kaksi perillistä (vaikka perillisten lukumäärällä ei sinänsä ole merkitystä).
Miten toimitetaan ositus eli paljonko leski saa tasinkoa?
Kerron kyllä vastauksen, mutta jospa muut keskustelijat yrittäisivät ensin oivaltaa tuon 94 a §:n merkityksen ja sitä kautta ratkaista tämän. ;)No katos vaan, sitä oppii vieläkin jotain. Pitäisi näköjään lukea paremmin ajatuksella mutta omituiseen lopputulokseen on lainsäätäjä päätynyt. (Väärinkäytön mahdollisuus) Tosin kuka tietää missä järjestyksessä kupsahdetaan.
Jostain muistelen, että 94a oli ihan oma ryhmänsä vastikkeissa. - tarkkanapitääolla
LW- kirjoitti:
No ei se nyt kyllä väärin tainnut mennä. :)
Sen sijaan tarkkanapitääolla vastaa nyt väärin.
Onkohan muuten tuo 94 a § varsinainen vastikesäännös? (94 § ja 95 § siis ovat.)
No joka tapauksessa: avioliittolain 94 a §:n tarkoitus on saattaa leski osituksen JÄLKEEN samaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos ennakkoperintöä ei olisi annettu. Minkä leski antaa ennakkoperintönä perittävän eläessä, sen hän siis saa laskennallisesti takaisin perittävän kuoltua toimitettavassa osituksessa.
Jos leski ei olisi antanut ennakkoperintönä tuota mökkiä, hänellä olisi nyt omaisuutta 50.000 ja tasinkona hän saisi 50.000. Molemmilla puolilla olisi osituksen jälkeen 100.000.
Mutta ennakkoperintö annettiin, ja osituksen jälkeen pitää molemmilla puolilla SILTI olla tuo 100.000. Mökki siirtyy sinne vainajan puolelle, eli sitä (=ennakkopoerintöä) ei vähennetä lesken osuudesta, vaan perillisille tulevasta osuudesta.
Kannattaa lukea tarkasti tuo 94 a §:
"Kun puolison kuoltua jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan perinnöstä kuolleen puolison jälkeen, on omaisuuden osituksessa vainajan PERILLISILLE JA TESTAMENTIN SAAJILLE TULEVASTA OSUUDESTA VÄHENNETTÄVÄ ENNAKON ARVO TAI, jollei koko arvoa käy vähentäminen ennakon saajan perinnöstä, se määrä, mikä siitä voidaan vähentää."
Verrataan esim. tällaiseen tilanteeseen:
Perittävän varat 12.000
Lesken varat 6.000
Lesken antama ennakkoperintö 2.000.
Kaksi perillistä (vaikka perillisten lukumäärällä ei sinänsä ole merkitystä).
Miten toimitetaan ositus eli paljonko leski saa tasinkoa?
Kerron kyllä vastauksen, mutta jospa muut keskustelijat yrittäisivät ensin oivaltaa tuon 94 a §:n merkityksen ja sitä kautta ratkaista tämän. ;)Kyllä se menee edellen väärin LW:llä.
Vinkkinä hänelle se mitä itse sanoo eli: yrittäisivät ensin oivaltaa tuon 94 a §:n merkityksen ja sitä kautta ratkaista tämän. - Näin_
Kyllä se LW on ihan oikeassa. Koita itse ratkaista tuo hänen esimerkkinsä. Sen avulla ehkä asia valkenee sinullekin.
Ja joo, vaikeitahan nää perintöasiat on, vaikka moni kuvittelee niitä osaavansa.
- LW-
No niin, kukaan ei näemmä innostunut tai uskaltautunut vastaamaan tähän kysymykseeni eli miten toimitetaan ositus kun:
Perittävän varat 12.000
Lesken varat 6.000
Lesken antama ennakkoperintö 2.000.
Vastaan siis itse eli:
Varat osituksessa yhteensä 20.000, avio-osat 10.000.
Perillisten puolelta vähennetään tuo ennakkoperintö eli perillisille tulee osituksessa varoja 8.000.
Perilliset siis maksavat tasinkoa leskelle 4.000.
Osituksen lopputuloksena leskellä on varoja 10.000 ja perillisillä 8.000.
Koko ennakkoperintöjärjestelmän ideana on se, että ennakkoperintö otetaan huomioon jo perinnönjaossa ensin kuolleen puolison jälkeen riippumatta siitä, kumpi puolisoista on sen antanut. Tämän vuoksi se pitää ottaa huomioon myös osituksessa ja nimenomaan niin, että se siirretään leken puolelta vainajan puolelle.
AL 94 a §:n lisäksi pitää lukea myös PK 6:2:
"Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä JOMMANKUMMAN puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ENSIKSI KUOLLEELTA puolisolta jääneestä perinnöstä."
Eihän ennakkoperintöä edes voitaisi vähentää ensin kuolleen puolelta, jos se jätettäisiin osituksessa lesken puolelle.
Ja ap:n kysymys ja tämä minun esimerkkini olivat vielä niitä "helppoja" tapauksia. Homma menee huomattavasti vaikeammaksi esimerkiksi silloin, kun ennakkoperintö onkin ylisuuri (eli suurempi kuin leskeltä ennakkoperinnön saaneen perillisen perintöosuus).
Onhan tämä hieman hämmentävä järjestelmä, kun käytännössä leski voi saada osituksessa laskennallisesti takaisin saman verran varoja kuin on ennakkoperintönä lahjoittanut. Lainsäätäjän tarkoituksena on kuitenkin ollut sen varmistaminen, että perilliset saavat kukin saman verran omaisuutta lesken tulevista toimista riippumatta. Leskihän voisi puolisonsa kuoleman jälkeen vaikkapa käyttää kaiken oman omaisuutensa, jolloin tuo tasajako ei toteutuisikaan.
Lahjoituksia tehtäessä pitäisikin hyvin tarkkaan mietiä, halutaanko antaa ennakkoperintö vai tavallinen lahja ja miettiä tulevan perinnönjaon lisäksi myös ositusta.- Tytär66
Kiitoksia selventävästä vastauksesta. Nyt jopa minäkin tämän tajuan! Todella vaikeaselkoista tuo lakiteksti, mutta kyllä sen näin rautalangasta väännettynä ymmärtää.
Mutta aikamoinen kompastuskivi tällainen tapaus taitaa olla, kun "varatuomaritkin" hiihtelevät metsään sen kanssa... Ja ihmeellistä tuon nimimerkin "tarkkanapitääolla" vänkääminen... Eivät he ehkä sitten ole oikeasti lakiasioiden kanssa tekemisissä olleetkaan.
Juteltiin tästä perheen kanssa ja kaikki olivat sitä mieltä, että tämä on ihan reilu peli näin. Molemmat vanhemmat siis elävät vielä, mutta mökki on jo annettu ennakkoperintönä veljelle. Alettiin vain yksi ilta yhdessä miettiä sitä, että mitenkä se perintö sitten aikanaan jaetaan ja entä jos äiti käyttääkin kaiken omaisuutensa ennen kuolemaa. Vanhempien tahto kun on se, että tasan jaetaan kaikki. Mökkejä nyt oli kuitenkin tuo yksi vain ja veli halusi jo päästä sitä laittamaan ja remontoimaan. Pääsemme meidän perhe kuulemma täysihoitoon sinne aina kun haluamme. :) - valheita
oletko varma että pääset mökille kai niitä kaikkia luvataan mutta pyydä tuo sama kirjallisena veljeltäsi,kokemusta nimittäin on.
" Eivät he ehkä sitten ole oikeasti lakiasioiden kanssa tekemisissä olleetkaan."
20 vuotta- AppiUkkoOnHurja
Arvoisa varatuomari tai kuka vain osaisi tähän vastata, minulla olisi kysyttävää, ja se kuuluu näin; Puolisoni äiti kuoli noin 8 vuotta sitten, käsittääkseni testamenttiä ei ole ja perinnönjakoa ei ole tehty. Äitillä oli 3 lasta jotka ilmeisesti ovat oikeutettuja jakamaan äitinsä osuuden keskenään ja käytännössä tämä tarkoittaa äidin puolikasta osuuttaa kesämökistä. Niin jotenka niin kauan kuin perinnönjakoa ei ole tehty, niin onko minun puolisoni velvollinen maksamaan kesämökin kuluja kuten kiinteistöveroa, tiehoitomaksua jne. Ja jos on velvollinen maksamaan, niin ilmeisesti hänen ei tarvitse muuta maksaa kuin oma osansa eli 16,66 % ?
Jatkotoimista kysyn että mitä voi tehdä jos haluaa mökistä eroon, pitääkö vaatia perinnönjakoa ja sitä kautta saada pakkomyynti mökille vai voiko luopua/lahjoittaa sitä osuutta pois..?- AppiUkkoOnHurja
Lisäys ed. viestiin että puolisoni isä on vielä hengissä ja ikäväksemme on hankalahko tapaus.
- jatkoon
http://yle.fi/uutiset/veroilta_ei_saasta_edes_kuolema__kuolinpesa_voi_olla_loputtomiin_jakamatta/8956043
"Kimmoke kuolinpesän jakamiseen tulee viimeistään silloin kun pesän rahavarat on käytetty, ja pesän osakkaiden pitäisi pulittaa juoksevat kustannukset omasta pussistaan" - huruhuru
Jos pokkanne kestää, niin voitte jättää pesän maksut maksamatta muiden harteille ja viimekädessä vouti hoitelee mökin realisoinnin. Asiallisempaa olisi ensin tehdä ositussopimus isän ja perillisten välillä, että edes kohdentuu mitä/minkä osuuden kukin omistaa. Ilman avioehtoa äidin osaan tulee koko potista vähintään puolet ja isää rikkaampana äidin osa voi olla isompikin.
Vaimosi voi tietysti tarjota osuuttaan myyntiin kenelle tahansa, mutta joku osakas voisi olla todennäköisempi ostaja. Ellei kukaan osta, niin voi lahjoittaa, mutta saajan pitää suostua lahja vastaanottamaan.
Jaon saa käyntiin osakas yksin, mutta pesän varojen loppuessa kesken jakajan hakenut maksaa loput omistaan. Suosittelen sovittelevampia tapoja ja onhan sukulaisten puheväleilläkin joku arvonsa. - AppiUkkoOnHurja
Kiitos vastauksestasi, olen miettinyt itsekin sitä vaihtoehtoa että jättäisi kaikki maksamatta ja UO hoitaisi loput. Siinä vaihtoehdossa tosin taitaa mennä luottotiedot, mikä ei ole hyväksyttävä vaihtoehto.
Appiukko alkaa olla vanhuuden höperö, hänen kanssaan ei pysty neuvottelemaan, ja toinen sisaruksista haluaisi pitää mökin, mutta luulen että kellään osapuolella tässä jupakassa ei ole vara ostaa muiden osuuksia pois.
Ei kellään ole tietoa oikeusavusta, voisko sieltä saada apua? Tai vaihtoehtoisesti on minulla vakuutuksessa oikeusturva, en tosin usko että se kattaa tälläistä asiaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6416188Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?354240HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa2972557- 1351858
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1311523Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3861469- 131283
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101243Onko PS kaaoksessa?
Kuinka pahasti kulissit heiluu? Tulenarka aihe? Kyllähän vaalitappio toisensa jälkeen on vakava paikka, mutta jospa P76972- 115945