Näin lainakatto vaikuttaa

Yksinkertaisesti: lainakatto vaikuttaa rahattomiin. Jos on rahaa ja vakuuksia, lainakatto ei vaikuta yhtään mitenkään. Ovatko Taloussanomien ja Kauppalehden lukijat enimmäkseen tätä rahatonta porukkaa - mene ja tiedä. Rahattomien asunnonhankintaan on jo nyt vaikuttanut yleinen taloustilanne ja pankkien hieman kiristynyt luontonanto.
.
Mieti nyt sitäkin, että ensinasunnon ostajilta vaaditaan 5 prosentin omarahoitusosuutta tai reaalivakuuksia. Se tarkoittaa 100.000 asunnossa 5.000 euroa.
.
Kenellä asunnonvaihtajalla ei olisi omassa asunnossa sen verran rahaa kiinni, että se riittäisi 10 prosentiin seuraavan asunnon arvosta. Tuntuu, että monilla keskustelijoilla, joiden mielestä lainakatolla olisi jotain erityisempiä vaikutuksia, ei ole perusasiatkaan hallussa.

Tässä keskustelussa enkä missään ole nähnyt perusteluita, miksi lainakaton tuleminen vaikuttaisi erityisellä tavalla juuri mitenkään. Tässä keskusteluketjussa ainoastaan sinä siteerasit outoa perustelua, jota ei missään ole. Kai sinulla lienee oma antropologinen tai fremonologinen syysi.

pundit kirjoitti:

Tässä keskustelussa enkä missään ole nähnyt perusteluita, miksi lainakaton tuleminen vaikuttaisi erityisellä tavalla juuri mitenkään. Tässä keskusteluketjussa ainoastaan sinä siteerasit outoa perustelua, jota ei missään ole. Kai sinulla lienee oma antropologinen tai fremonologinen syysi.

Lue lisää

Kiitos vastauksista. Myönnän että viittaus toisiin keskustelupalstoihin ei ole validi keskusteltaessa lainakaton vaikutuksista.

Esitetään vaikka näin. X, taloudet jotka haluavat ostaa ensiasunnon. Y, ne tuosta joukosta joilla ei ole riittäviä säästöjä. X-Y=Z. Tuo Z on aivan varmasti pienempi kuin X.

Nykyinen elämäntapa perustuu monella ennakkoon tuhlaamiseen, etenkin nuorilla ja sillä vuokra- ja omistusasuntojen välissä olevalla porukalla joka lopulta päättää asuntomarkkinoiden suunnan. Näillä ihmisillä saattaa olla hyvätkin tulot, mutta säästöön ei jää mitään. Loppukuusta elämää rahoitetaan luottokorteilla.

Ennen lainakattoa he ovat useinkin saanneet lainapäätöksen hyvän tulotilanteensa vuoksi, usein jopa pankin aloitteesta. Nyt se loppuu.
Pankit varmaankin kehittävät ajan myötä tuotteita, joilla lainakattoa voidaan kiertää. Mutta ne ovat maksullisia ja tuovat yhden kerroksen lisää asuntokauppaan.

Lainakatto tulee vaikuttamaan ensiasuntojen kauppaan. Tuo esimerkkisi 100 000 euron asunnosta koskee tietysti osaa talouksista. Mutta monilla ei tuota viisitonnistakaan ole. Ja kuinkahan moni kaksiossa vuokralla asuva pariskunta on halukas muuttamaan pikkuyksiöön?

Ajan myötä vaikutus ulottuu myös asunnonvaihtajiin. Heillä on toki tuo 10% jo säästössä, mutta oma asunto heidänkin täytyy saada kaupaksi. Potentiaalisia ostajia on vähemmän, kun sitä ensiasuntoa ei saatu hankittua.

Työtön.sekatyöntekijä kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Myönnän että viittaus toisiin keskustelupalstoihin ei ole validi keskusteltaessa lainakaton vaikutuksista.

Esitetään vaikka näin. X, taloudet jotka haluavat ostaa ensiasunnon. Y, ne tuosta joukosta joilla ei ole riittäviä säästöjä. X-Y=Z. Tuo Z on aivan varmasti pienempi kuin X.

Nykyinen elämäntapa perustuu monella ennakkoon tuhlaamiseen, etenkin nuorilla ja sillä vuokra- ja omistusasuntojen välissä olevalla porukalla joka lopulta päättää asuntomarkkinoiden suunnan. Näillä ihmisillä saattaa olla hyvätkin tulot, mutta säästöön ei jää mitään. Loppukuusta elämää rahoitetaan luottokorteilla.

Ennen lainakattoa he ovat useinkin saanneet lainapäätöksen hyvän tulotilanteensa vuoksi, usein jopa pankin aloitteesta. Nyt se loppuu.
Pankit varmaankin kehittävät ajan myötä tuotteita, joilla lainakattoa voidaan kiertää. Mutta ne ovat maksullisia ja tuovat yhden kerroksen lisää asuntokauppaan.

Lainakatto tulee vaikuttamaan ensiasuntojen kauppaan. Tuo esimerkkisi 100 000 euron asunnosta koskee tietysti osaa talouksista. Mutta monilla ei tuota viisitonnistakaan ole. Ja kuinkahan moni kaksiossa vuokralla asuva pariskunta on halukas muuttamaan pikkuyksiöön?

Ajan myötä vaikutus ulottuu myös asunnonvaihtajiin. Heillä on toki tuo 10% jo säästössä, mutta oma asunto heidänkin täytyy saada kaupaksi. Potentiaalisia ostajia on vähemmän, kun sitä ensiasuntoa ei saatu hankittua.

Lue lisää

Sanoit, että ihmiset jotka käyttävät kaikki kulutukseen päättäisivät asuntomarkkinoiden suunnan. Minä en ole samaa mieltä tästä. Ne ihmiset eivät pysty säästämään eivätkä maksamaan asuntolainoja. Käyttäytymistieteestä tiedetään, että ihmiselle on hyvin vaikeaa leikata kulutustaan.
.
Maksukykyiselle ihmiselle ei pitäisi olla mikään ongelma saada säästöön 5.000 euroa. Toisaalta jos ne rahat ovat menneet arvonsa pitäviin hyödykkeisiin tai sijoituksiin, ne käyvät reaalivakuutena kuten esimerkiksi kesämökki tai rahastosijoitukset.
.
Finanssivalvonnan tiedotteen mukaan vuonna 2012 asunnonvaihtajista 16,6 prosentilla oli lainoitusaste enemmän kuin 90 prosenttia. Tähän prosenttiosuuteen kuitenkin on laskettu mukaan myös yhtiölainat, jotka on haluttu muuttaa asuntolainoiksi. Yhtiölainoja ei ole pakko muuttaa asuntolainoiksi eikä se näin ollen estä asuntokauppaa.

pundit kirjoitti:

Yksinkertaisesti: lainakatto vaikuttaa rahattomiin. Jos on rahaa ja vakuuksia, lainakatto ei vaikuta yhtään mitenkään. Ovatko Taloussanomien ja Kauppalehden lukijat enimmäkseen tätä rahatonta porukkaa - mene ja tiedä. Rahattomien asunnonhankintaan on jo nyt vaikuttanut yleinen taloustilanne ja pankkien hieman kiristynyt luontonanto.
.
Mieti nyt sitäkin, että ensinasunnon ostajilta vaaditaan 5 prosentin omarahoitusosuutta tai reaalivakuuksia. Se tarkoittaa 100.000 asunnossa 5.000 euroa.
.
Kenellä asunnonvaihtajalla ei olisi omassa asunnossa sen verran rahaa kiinni, että se riittäisi 10 prosentiin seuraavan asunnon arvosta. Tuntuu, että monilla keskustelijoilla, joiden mielestä lainakatolla olisi jotain erityisempiä vaikutuksia, ei ole perusasiatkaan hallussa.

Lue lisää

" Ovatko Taloussanomien ja Kauppalehden lukijat enimmäkseen tätä rahatonta porukkaa - mene ja tiedä"

Ja täälläkö sitten on "rahakas" porukka. Ompas siinä ajatus..

oi.aikoja kirjoitti:

" Ovatko Taloussanomien ja Kauppalehden lukijat enimmäkseen tätä rahatonta porukkaa - mene ja tiedä"

Ja täälläkö sitten on "rahakas" porukka. Ompas siinä ajatus..

Lue lisää

Tiedät varmaan sanonnan "lukea kuin piru raamattua." Sinä teit sen juuri.
.
Lainakatto koskee rahattomia ja sellaisia, joilla ei ole olemassa olevaa varallisuutta, jota voisi käyttää vakuudeksi. Moni vuokralaiseksi täällä tunnustautuva on sitä mieltä, että lainakatto romahduttaa markkinat. Itse on tunne ketään, jolla ei olisi omasta takaa tarvittavaa rahoitusosuutta tai varoja riittävän rahoituksen saamiseen tai mahdollisuutta saada tarvittavia varoja vanhemmiltaan.
.
Mikä on sitten syy, että noiden talouslehtien yleisönosastokirjoituksilla niin kovin moni olisi sitä mieltä, että lainakatolla olisi jokin eritynen merkitys. Sillä on merkitystä rahattomille ja varattomille. Rahaton on aina hyvin epävarma ja vaarallinen asunnonostaja. Eiköhän markkinat ja pankkien tiukentuneet lainahanat ole pääosin huolehtineet siitä, että tällaiset henkilöt ovat jo käytännössä pois asuntomarkkinoilta.
.
Itse luen säännöllisesti Kauppalehteä, mutta en lue niitä yleisönosastokirjoituksia. Muutaman kerran joku on niitä tänne linkittänyt eivätkä ne ainakaan mitään kuvaan korkeatasoisesta kirjoittelusta ole antaneet. Huikeita väärinkäsityksiä täynnä tyypillisesti. Joskus Taloussanomien yleisönosastokirjoittelua vahingossa lukeneena sanon, että niistä kirjoitteluista ei ainakaan tule hullua hurskaammaksi. Täysin ala-arvoista ja samantyyppistä toki mitä myös täältä paljon löytyy. Itse ainakin yritän tänne kirjoittaa varsin asiallisia ja pohdiskelevia juttuja ja olen mielestäni kirjoittanut ison joukon hyviä kirjoituksia tänne - harrastuspohjalta.

Nyt on hyvä huomioida että ne vähävaraiset, lähinnä ensiasuntojen ostajat, ovat jo muutenkin kadonneet markkinoilta. Ensiasunnon ostajat ovat vähentyneet 40 prosentilla. Siksi lainakaton merkitys sellaisenaan ei ole kovin suuri.

Olen huomannut sen, ettei isopalkkaisemmilla juurikaan ole nuorina matalapalkkaisia parempia rahoitusvaroja. Isompipalkkainen kärsii veroprogressiosta eikä hän myöskään voi oikein ostaa Kontulasta, se ei sovi tyyliin. Siksi laadukas vuokra-asuminen kalliimmallakin kustannustasolla on heille sopivampi vaihtoehto.

On aivan eri asia haalia paremmallakaan bruttopalkalla alkupääoma 400 000 euron asuntoon kuin matalamalla brutolla 100 000 maksavaan asuntoon. Vuokra-asumisvaiheen kalleus, eli ullanlinnalaisuus vs. korsolaisuus tekee hallaa sekin. Vuokraerotukseen palaa aika helposti se koko nettopalkkaetu verrattuna peruspalkkaiseen duunariin.

Yleisönosastoille Kauppalehdessä ja täällä kirjoittavat useimmiten ne, joilla siihen on aikaa. Vähävaraisten työttömien juttuja en itsekään lue, ne ovat jopa omaa taloudenkuvaani synkempiä tilityksiä.

pundit kirjoitti:

Sanoit, että ihmiset jotka käyttävät kaikki kulutukseen päättäisivät asuntomarkkinoiden suunnan. Minä en ole samaa mieltä tästä. Ne ihmiset eivät pysty säästämään eivätkä maksamaan asuntolainoja. Käyttäytymistieteestä tiedetään, että ihmiselle on hyvin vaikeaa leikata kulutustaan.
.
Maksukykyiselle ihmiselle ei pitäisi olla mikään ongelma saada säästöön 5.000 euroa. Toisaalta jos ne rahat ovat menneet arvonsa pitäviin hyödykkeisiin tai sijoituksiin, ne käyvät reaalivakuutena kuten esimerkiksi kesämökki tai rahastosijoitukset.
.
Finanssivalvonnan tiedotteen mukaan vuonna 2012 asunnonvaihtajista 16,6 prosentilla oli lainoitusaste enemmän kuin 90 prosenttia. Tähän prosenttiosuuteen kuitenkin on laskettu mukaan myös yhtiölainat, jotka on haluttu muuttaa asuntolainoiksi. Yhtiölainoja ei ole pakko muuttaa asuntolainoiksi eikä se näin ollen estä asuntokauppaa.

Lue lisää

Ilmiöiden rajapinnalla olevat ihmiset ratkaisevat asioiden suunnan, eivät pysyvää tilaa. Näin kävi esimerkiksi viime vaaleissa. Asuntomarkkinoilla tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa sellainen 50-60% väestöstä saa jo kotoa sellaisen mallin, että kannattaa ostaa omistusasunto. Suurin osa heistä tekee sen, he eivät suuntaa ratkaise.

Sitten on 10-20% joilla tätä mallia ei ole, tuloja kuitenkin on, mutta rahat kuluvat samantien. Suotuisissa olosuhteissa - nollakorot, pitkät laina-ajat ja ennen kaikkea 100% tai sitä lähentelevä lainoitusaste - merkittävä osa tästä normaalisti vuokralla elävästä populaatiosta siirtyy ainakin tilapäisesti omistusasujiksi. Näin meillä on tapahtunut 2000-luvulla. He ovat ratkaisseet suunnan.

Myönnän sen että lainoituksen linja on jo kiristynyt, mutta on se vieläkin historiallisesti löysä.. Lainakatto kiristää sitä lisää ja tekee siitä samalla virallisen. Sitä ei jonkun hyvätuloisen ahtaajan tapauksessa enää kierretä.

Ja vielä käyttäytymisen muuttamisesta, säästämisen vaikeudesta josta kirjoitit. Olen samaa mieltä; siihen minun argumenttini lainakaton vaikutuksesta perustuukin. Mutta se aloitus tässä onkin tärkeää. Jos lainoja myönnetään ilman etukäteissäästämistä, heikosti talouttaan hallitsevatkin pääsevät markkinoille mukaan. Sen jälkeen ihmiset suhtautuvat asuntolainaan kuin veroihin, ne kyllä hoidetaan jos tuloja siihen on. Tällä marginaalipopulaatiolla on vain ne kaikkein epävarmimmat työpaikat, mikä aiheuttaa heilahteluja asuntomarkinoille.

Ja vielä selvennykseksi oma kantani. Minä en toivo romahdusta, mutta en kuplien syntymistäkään. Olen vanha ukko, kertaalleen jo maksanut 1990-luvulla muiden töppäykset veroina. Pidän lainakattoa hyvänä asiana ja toivon hallinnolta lisää samansuuntaisia, joskin maltillisia toimia.

On ollut suorastaan pelottavia kommentteja Suomen talouden ennusteista, ja siitä miten nyt ollaan paremmalla tiellä. Tämä talous kun nojaa nyt kansalaisten ostovoimaan.
Työttömyys on suuri, ja palkkoja sekä eläkkeitä leikataan.
Onko nyt kasvun syynä olleet lyhennysvapaat, ja se on talouden kivijalka.
Vientihän on vieläkin surullisen huonoa

Tästä viennin kaatumisesta olen puhunut palstalla yli kolme vuotta. Onkin surku että ne jotka Suomen hyvinvoinnin loivat, vientialojen työntekijät, joutuivat ensimmäisinä lamasta kärsimään. Samaan aikaan julkisella velanotolla elätettiin edelleen jopa nousevin palkoin porukkaa, jotka olivat enemmänkin vapaamatkustajia. Edes vielä ei julkkaria ole saneerattu, vaikka vientitulot ovat rommanneet vuosia. Syynä tähän on puolueiden pelko äänestäjiensä menettämisestä.

Ilmiöstä on ollut hyötyä niille irtisanotuille vientiriippuvaisille, joiden asunnot ovat sijainneet pääkaupunkiseudulla. Heitä vaan on erittäin vähän, joskin Microsoftin irtisanottu väki ehtinee vielä realisoimaan asunnot ajoissa Espoossa ja Tampereella. Nyt on korkea aika toimia.

Suomi ajautuu sinne Romanian ja Bulgarian asteelle, tai ne saavat Suomen kiinni. Unkari tulee menemään Suomen ohi johtuen älykkäästä siirtolaispolitiikastaan. Saksasta ja Itävallasta siirtyy osaajia ja yrityksiä sinne. Sama ilmiö siis kuin Suomesta Viroon tapahtuva liike, vaikka vielä tähän saakka syyt ovat olleet toiset. Saksan talous kestää tuon, Suomen talous ei.

Välillä ajattelin jo että velattomuudesta ja säästäväisyydestä ei nykymaailmassa olekaan hyötyä. Minua merkittävästi köyhemmät asuivat Suomessa velalla minua, velatonta, paremmin. Nyt taas on päivänselvää että suu säkkiä myöten eläminen oli oikea tie. Velan ottohetken näkymät teillä kaikilla velkaisilla olivat paremmat kuin mitä oli tapahtuva.