Augsburgin tunnustus, 5, muokkauksia???

Evlut kirkon sivulla näin:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html#Kirkonvirka
V Kirkon virka
Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3). Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, 9 jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä heidän omien valmistelujensa ja tekojensa avulla.

Latinaksi:
Art. V.
De Ministerio Ecclesiastico

Ut hanc fidem consequamur, institutum est
ministerium docendi evangelii et porrigendi
sacramenta. Nam per Verbum et sacramenta
tamquam per instrumenta donatur Spiritus
Sanctus, qui fidem efficit, ubi et quando visum
est Deo, in iis, qui audiunt evangelium, scilicet
quod Deus non propter nostra merita, sed
propter Christum iustificet hos, qui credunt se
propter Christum in gratiam recipi.
Damnant Anabaptistas et alios, qui sentiunt
Spiritum Sanctum contingere sine Verbo externo
hominibus per ipsorum praeparationes et opera.
http://www.irt-ggmbh.de/downloads/calatdt.pdf

Saksantaitoisille luettavaa, näyttäisi siltä että Melanchthon on kirjoittanut Augsburgin tunnustuksen ensin latinaksi, sitten saksaksi ja julkaissut kohdasta 5 laajempaakin selitystä, löytyy täältä sivu 14 paikkeilta
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=chi.090324460;view=1up;seq=38

Saksaksi, ei ihan alkuperäisen latinaksi kirjoitetun tekstin mukainen. Tässä ilmoitetaan Jumalan perustaneen saarnaviran, latinaksi se puuttuu tai on ilmaistu toisin sanoin kuin tässä. Tätäkin näyttäisi myöhemmin pidennetyn tästä, näyttäisi siltä että myöhemmin Melanchthon selventää asiaa Pyhän Hengen vaikutuksilla, tässä siis lyhyempi, alkuperäiseltä vaikuttava, otsikointi on epäselvää, kuka sen on laatinut:
Der 5. Artikel
Vom Predigtamt
Solchen Glauben zu erlangen hat Gott das
Predigtamt eingesetzt, Evangelium und Sakramente
gegeben, dadurch er, als durch Mittel,
den heiligen Geist gibt, welcher den Glauben,
wo und wann er will, in denen, die das
Evangelium hören, wirkt, welches lehrt, daß
wir durch Christi Verdienst, nicht durch unser
Verdienst, einen gnädigen Gott haben, so wir
solches glauben.
Und es werden verdammt die Wiedertäufer
und andere, die lehren, daß wir ohne das leibliche
Wort des Evangeliums den heiligen Geist
durch eigene Bereitung, Gedanken und Werke
erlangen.
http://www.irt-ggmbh.de/downloads/calatdt.pdf

Teenpäs nyt maallikkona oman suomennokseni saksasta, verrataan sitä kirkon viralliseen käännökseen. Jos löytyy saksantaitoisia, pyydän korjauksia jos tarpeen, kiitos.
Oma käännös:
Artikla 5. (Saarnavirka)
Edellä kuvatun (Artikla 4) uskon saamiseksi Jumala on asettanut saarnaviran ja antanut evankeliumin ja sakramentit. Näiden välityksellä Hän antaa Pyhän Hengen joka vaikuttaa uskon missä ja milloin Hän tahtoo, heissä jotka kuulevat evankeliumin joka opettaa meille sen, että Jumala on meille armollinen Kristuksen ansion vuoksi, ei omien ansioidemme vuoksi, tällä tavoin uskomme.
Uudestikastajat ja muut sellaiset tuomitaan, jotka opettavat että saamme Pyhän Hengen ilman ihmisen julistamaa evankeliumin sanaa, kunhan vaan itse ajattelemme, valmistaudumme ja teemme toimenpiteitämme.
---------------------------------------------
Kirkon käännös:
V Kirkon virka
Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3).
Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, 9 jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä heidän omien valmistelujensa ja tekojensa avulla.
-------------------------------------------------
Eroja löytyy, kumma juttu.

Kuulkaa selittäkääpä tyhmälle augsburgin tunnustuksen 9. kohta (Kaste).

Mitä se tarkoittaa??

Tuomitaanko siinä kesken menossa/kohtuun kuollut, tai ennen hätäkastetta kuollut vauva?

Miten saarnaajat ja vanhimmat sen selittävät?

Itse olen aina ollut siinä uskossa että, myös kastamaton vauva on armosta autuas, Jeesusksen lunastustyön kautta.

Hetkonen, katsotaanpas saksaksi.
Der 9. Artikel
Von der Taufe
Von der Taufe wird gelehrt, daß sie nötig sei
und daß dadurch Gnade angeboten werde, daß
man auch die Kinder taufen soll, welche durch
solche Taufe Gott überantwortet und gefällig
werden.

Deshalb werden die Wiedertaufer verworfen,
welche lehren, daß die Kindertaufe nicht recht
sei.
http://www.irt-ggmbh.de/downloads/calatdt.pdf
Oma käännös:
Kasteesta.
Kasteesta opetetaan, että se on tarpeen, sen kautta on armo tarjolla, että myös lapset tulee kastaa , Jumala ottaa heidät kasteen kautta haltuunsa ja mielistyy heihin.
Hylkäämme uudestikastajat, jotka opettavat ettei lapsikaste ole oikein.

Siis onko suomen Lutherilaisen kirkon käännöksessä, sana "tarpeellinen" korvattu "välttämätön" vai toisin päin?

Kumpi on alkuperäinen teksti saksan kielinen vai latinan kielinen?

Ei ole minkään liikkeen eikä kenenkään ihmisen asia eikä tehtävä ryhtyä ratkomaan ketkä pelastuvat ja ketkä eivät. Tämä on yksin Kristuksen tehtävä. Eikä hän tuomitse ketään väärin.

Joh. 5:26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
Joh. 5:27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.

Vielä yks kysymys kasteesta.. Oliko Lutherin näkemys ehdoton upotuskasteesta ja miksi näin ei enään toimita? Opettiko Luther näin kuin isokatekisnuksessa lukee?

""Meidän on lopuksi tiedettävä, mitä kastaminen merkitsee ja miksi Jumala on määrännyt siihen sakramenttiin, jossa meidät aluksi otetaan kristikunnan yhteyteen, juuri tällaisen ulkonaisen merkin ja menettelyn. Kasteessa tehdään eli menetellään näin: meidät upotetaan veteen niin, että se peittää meidät kokonaan, ja sitten meidät nostetaan sieltä ylös.25 Nämä kaksi tilaa, veden alle uppoaminen ja sieltä ylösnouseminen, osoittavat, mitä kasteessa tapahtuu ja mitä se vaikuttaa. Juuri siinä vanha ihminen surmataan ja sen jälkeen nousee ylös uusi ihminen. Näiden kahden tapahtuman on jatkuttava meissä läpi koko elämämme. ""

Tämä teksin pätkä on siis täältä:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html

1530 käsin kirjoitettu Augsburgin tunnustus löytyi, Heidelbergin yliopisto laittanut nettiin. Sen on puhtaaksikirjoitettuna 1800-luvun saksaksi, tekstissä viittauksia eri kirjoihin joissa joitain eroja ja täydennyksiä monessa kohdin.
Väliotsikoita ei ole, vain numerot.
Käsikirjoitus täällä:
http://digi.ub.uni-heidelberg.de/diglitData/tmp/pdf/cpg420__z4.pdf
1800-luvun puhtaaksikirjoitus täällä:
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=chi.090324460;view=1up;seq=43

Kasteen kohdalla on eroa latinankieliseen, latinaksi sanotaan että kaste on välttämätön autuuteen, saksankielisissä sanotaan että kaste on "nötig", pitääkö se kääntää tarpeen, tarpeellinen vai välttämätön, kallistuisin sanan tarpeellinen kannalle. Saksaksi ei sanota että se on autuuteen tarpeen, sanaa autuus tai pelastus ei löydy tekstikohdasta.
Tarpeellisuuden korostus peilautuu aikaan, tehtiin pesäeroa heihin joiden mielestä kaste ei ole tarpeen.

Laitan vielä oman käännökseni kohdasta 5, se pohjautuu saksankieliseen tekstiin vuodelta 1530, siinä on eroja kirkon nykyiseen käännökseen, saksankielisessä Pyhän Hengen sanotaan myös lohduttavan, eli teksti on laajempi.
Linkki: https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=chi.090324460;view=1up;seq=39
1530 :
Sellaisen (edellä kuvattu, Artikla 4) uskon saamiseksi on Jumala asettanut saarnaviran sekä antanut evankeliumin ja sakramentit Pyhän Hengen toimintavälineiksi, niiden kautta Hän antaa lohtua sydämeen ja vaikuttaa uskon missä ja milloin tahtoo, heissä jotka kuulevat evankeliumin. Nimittäin sen evankeliumin joka opettaa että Jumala on meille armollinen Kristuksen ansion vuoksi, uskoaksemme näin.
Tuomitsemme uudestikastajat ja kaikki muutkin jotka opettavat siten, että ilman fyysisesti saarnattua evankeliumin sanaa Pyhä Henki voidaan saada ansaitusti, omin valmisteluin tai toimenpitein.
--------------------------------------------------
Kirkon käännös, vertailuun:
V Kirkon virka
Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3). Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, 9 jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä heidän omien valmistelujensa ja tekojensa avulla.
----------------------------------------------

Raamatussa asia on hyvin yksinkertainen, eli uskoontulleet kastetaan Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Siinä se oli, ei tarvitse penkoa kirkkoisien hölmöilyjä sinne tänne veivaamisia kukin omaksi edukseen.

vauvan kastamisella ei ole mitään merkitystä, turhaa kaffiin keittämistä ja tekohurskaita ihmisiä kukakhameissaan joilla ei ole mitään uskoa mihinkään siellä erkielossaan.

Evlut kirkko myöntää, että Tunnustuskirjoja on kahdet erilaiset, saksankieliset ja latinankieliset. Molempia on käännetty suomeksi, virallisiksi on valittu käännökset latinasta.
"Osoituksena Evankeliumiyhdistyksen aktiivisuudesta on vielä mainittava v. 1974 ilmestynyt Tunnustuskirjat pähkinänkuoressa, joka sisältää ekumeeniset uskontunnustukset, Augsburgin tunnustuksen ja Vähän katekismuksen. Augsburgin tunnustuksen on Heikki Koskenniemi korjannut A. E. Koskenniemen käännöksen pohjalta. Se perustuu saksalaiseen tekstiin."
"piispainkokouksessa 14.9.1977 tehtiin toimikunnan esityksestä päätös Augsburgin tunnustuksen suomentamisesta latinankielisen alkutekstin pohjalta. Tutkijat eivät ole kyenneet osoittamaan kumpi alkuteksti, saksan- vai latinankielinen, on toista pätevämpi."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/suomennokset.html

Ruotsissa luterilaisuus päätettiin valtion uskonnoksi Uppsalan kokouksessa 1593.
Siinä kokouksessa oli esillä Augsburgin Tunnustus ruotsiksi, kohta 5 näin:
"Om Troona och Predicoämbetet.
At wij thenna Troo måtte bekomma, är Predicoämbetet instichtat, genom hwilket Euangelium förkunnas, och Sacramenten uthdelas. Ty genom Ordet och Sacramenten, såsom genom Instrument och Medhel giffs then helga Anda, som Troona werckar, hwarest och när Gudhi synes, uthi them som höra Euangelim, Nemliga, at Gudh icke för wår förtienst, uthan för CHristi förskyllan skuld, gör them rettfärdigha, som troo sig för CHristi skuld warda taghne til nådhe. "

1944 ruotsalaisten Augsburgin tunnustus on kokenut muokkausta, jotta siinä näkyisi kirkon virka paremmin.
"V. Om predikoämbetet

För att vi skola får denna tro, har evangelieförkunnelsens och sakramentsförvaltningens ämbete inrättats. Ty genom Ordet och sakramenten såsom genom medel skänkes den helige Ande, vilken hos dem, som höra evangelium frambringar tron, var och när det behagar Gud. Det vill säga, att det icke är för vår förtjänsts skull, utan för Kristi skull som Gud rättfärdiggör dem, som tro, att de för Kristi skull upptagas i nåden. Gal. 3: För att vi genom tron skulle undfå den utlovade Anden."
http://www.s-info.se/page/blogg.asp?id=1311&blogg=17684

En osaa sanoa varmaa puoleen enkä toiseen, ennenkuin upotusopin asiantuntija kempeleestä on tutkinut kontekstinsä ja ekslusiivisesti perustellue kantansa. Olen valmis hyväksymään upotukdrt, mutta voltteja en nakkele.

Täällä ei oikein tunnuta tietävän, että Tunnustuskirjat on sekä latinaksi että saksaksi ja näillä molemmilla kielillä olevat alkuperäiset kriittisen edition mukaiset on alkuperäiset tunnustuskirjat ja niissä on eroja. Suomeksi on käännetty historian saatossa tunnustuskirjat molemmista siis saksan ja latinan kielestä ja nykyinen evlut versio augsburgin tunnustuksesta on kännetty latinasta ja heikki koskenniemi on 1948 kääntänyt saman saksasta. Helpointa on kieliä tuntemattoman verrata koskenniemen käännöstä ja nykyistä evlut versiota. Jos haluaa etsiä saksalaisen ja latinalaisen augsburgin tunnustuksen eroja pika silmäilyllä.