Mikä vittu hirsitalossa maksaa?

Kyllä hirsitalokin vettyy jos vaan kosteutta saa jostain. Kyllä alimmaisia hirsiä vaihdetaan vanhoihin taloihin.

hirsisalpa kirjoitti:

Kyllä hirsitalokin vettyy jos vaan kosteutta saa jostain. Kyllä alimmaisia hirsiä vaihdetaan vanhoihin taloihin.

Sitten 100v päästä on vaihdettu niihin vanhoihin, mutta siellä on pesty lattiat heittämällä pesuvettä saavilla lattialle. Uudet hirsitalon on ikuisia. Kivitaloon kun sataa vettä vaakatasossa, niin vettyy. Moni harkkotalo ei kuivu ikinä.

Yellow-wall kirjoitti:

Sitten 100v päästä on vaihdettu niihin vanhoihin, mutta siellä on pesty lattiat heittämällä pesuvettä saavilla lattialle. Uudet hirsitalon on ikuisia. Kivitaloon kun sataa vettä vaakatasossa, niin vettyy. Moni harkkotalo ei kuivu ikinä.

Lue lisää

Joo ei ole ongelma kun lattia on rakoja täynnä. vesi menee heittämällä läpi.

Yellow-wall kirjoitti:

Sitten 100v päästä on vaihdettu niihin vanhoihin, mutta siellä on pesty lattiat heittämällä pesuvettä saavilla lattialle. Uudet hirsitalon on ikuisia. Kivitaloon kun sataa vettä vaakatasossa, niin vettyy. Moni harkkotalo ei kuivu ikinä.

Lue lisää

Itselläni on 1850-luvulla rakennettu hirsitalo, eikä siellä ole lahoa eikä kosteutta. Lattiat aikoinaan pesty hiekalla ja vedellä, pesuluukut lankkulattioissa ja torvet alas. Alapohja on aina tuulettunut kunnolla eikä minkäänlaista sisäilmaongelmaa rossilattiassamme ole.
Katto on ollut aina rakennuksessa kunnollinen, eikä sekään ole vuotanut. Eristeinä pellavaa kutteria ja purua. Eli kaikki on sitä mikä hengittää ja päästää rakenteisiin tiivistynyttä kosteutta läpi.
Nykyaikana pitäisi ottaa oppia siitä miten vanhat hirsitalot ovat tehty kestämään isältä pojalle.

Yellow-wall kirjoitti:

Sitten 100v päästä on vaihdettu niihin vanhoihin, mutta siellä on pesty lattiat heittämällä pesuvettä saavilla lattialle. Uudet hirsitalon on ikuisia. Kivitaloon kun sataa vettä vaakatasossa, niin vettyy. Moni harkkotalo ei kuivu ikinä.

Lue lisää

Eikös se ollut hirsitalo(-huvila) jonka vaakasade tuhosi maalivalmistajan edustajan mukaan kun muovimaali lahotti kokonaisen hirsirakennuksen? Näyttivät aikoinaan televisiossa kuinka omistaja käsin murensi hirttä jonka muovimaali oli tuhonnut.

Wanha-arvorakennus kirjoitti:

Itselläni on 1850-luvulla rakennettu hirsitalo, eikä siellä ole lahoa eikä kosteutta. Lattiat aikoinaan pesty hiekalla ja vedellä, pesuluukut lankkulattioissa ja torvet alas. Alapohja on aina tuulettunut kunnolla eikä minkäänlaista sisäilmaongelmaa rossilattiassamme ole.
Katto on ollut aina rakennuksessa kunnollinen, eikä sekään ole vuotanut. Eristeinä pellavaa kutteria ja purua. Eli kaikki on sitä mikä hengittää ja päästää rakenteisiin tiivistynyttä kosteutta läpi.
Nykyaikana pitäisi ottaa oppia siitä miten vanhat hirsitalot ovat tehty kestämään isältä pojalle.

Lue lisää

Ei auta opit ja niiden siirtäminen jälkipolville kun rakennusmääräykset pakottaa tekemään niin massiivisia hirsirak. ettei edes asiantuntijat tiedä miten suuri osa nyt rakennettavista "hengittävistä" terveelliseksi mainostetuista hirstitaloista on homeessa kun kastepistekkin on jo hukassa. Asiasta tehtiin tutkimus ennen lain hyväksymistä energiamäärityksien uusimisille ja tutkija sanoi ei voi kasvattaa eristysvahvuuksia suunnitellun mukaisesti koska homehtuu ja laki juntattiin kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa voimaan. Sitä ennen tilasivat uuden tutkimuksen kun ensimmäinen tutkija ei antanut vastausta jota tilaustyön antaja halusi ja uusi tutkija antoi viikossa puoltavan vastauksen.

heitänvettäseinään kirjoitti:

Joo ei ole ongelma kun lattia on rakoja täynnä. vesi menee heittämällä läpi.

Ei voida verrata vanhan ajan hirsitalon lattiaa ja nykyistä sokkelia. Kyllä lämmin talo sokkeli tarvitsee, niinpä nykyajan hirsitalo on paras ratkaisu.

yellowthang kirjoitti:

Eikös se ollut hirsitalo(-huvila) jonka vaakasade tuhosi maalivalmistajan edustajan mukaan kun muovimaali lahotti kokonaisen hirsirakennuksen? Näyttivät aikoinaan televisiossa kuinka omistaja käsin murensi hirttä jonka muovimaali oli tuhonnut.

Lue lisää

Uusiin hirsitaloihin käytetään eristeenä mineraalivillaa, ei tule kestämään sataa vuotta. Home- ja laho-ongelmat alkaa puutalossa jo 20v. päästä (viimeistään).
Ennen käytettiin eristeenä kuivaa sahanpurua.

Riippuu hiukan tai siis paljonkin minne ja miten sitä mineraalivillaa laitetaan? Jos esim. yläpohjaan höyrynsululla täysin riskitön rakenne. Jos seiniin esim. sisäpuolelle paperin kanssa kosteusongelmat ovat vain ajan kysymys höyrynsululla edelleen riskitön rakenne. Idioottimainen hirsitalon yhteydessä tehdä muovipullo hirsitalosta mutta riskitön.

Saako vakituiseen asumiseen tarkoitettuihin hirsitaloihin enää rakennuslupia, ei ainakaan tällaisiin joista sinä vihjailet, eli ilman seinien lisäeristeitä oleviin. Korvaako ylä- ja alapohjan paksumpi eristäminen seinien lämpöhukkaa enää nykyään niin paljon, että talo kelpaa vakituiseen asumiskäyttöön lupaviranomaisten mielessä

saa jos rakennat alle 50m3:n talon. Muuten yleisellä tasolla seinävahvuuksia voi kompensoida muiden rakenneosien yhteydessä.

Mikä tuo 50 m3 on? Talo voisi olla siis 15 m2? Painovirhekö?

Kirjoitusvirhe. Tarkoitin 50 m2. Asiallisesti huomautit kirjoitusvirheestä harvinaista siitä kiitos

eikös sitä lamellihirreksi kutsuta?

Minun vuoro kysyä. Kerrotko miten liima "hirsien" välissä estää hengittämisen? Saat banaanin kun vastaat oikein. Sitä ennen laskeudu puusta alas. Oli se sitten sahattu, höylätty, liimattu tai sitten sellainen hengetön.

Siis ei se hengittävä liima estä taloa hengittämästä, koska lamellihitsi hengittää pystysuunnassa ja välien kautta sivusuunnassa. Todella hyvä huoneilma, ja on viihtyisä. Ei vääntyile ja lohkeile läpi. 2000€/m2 on keskitasoisesti varustellun hirsitalon keskihinta.

Kysymys oli kompa. Hirsi ei "hengitä" eli sido ja luovuta kosteutta kuin pinnoiltaan ja tapauksissa joissa kosteutta olisikin syystä tai toisesta syvemmällä hirressä lamellin liimat ei sitä kosteutta estä siirtymästä pois hirren sisältä. Vastaavasti hirsi oli se yhdestä puusta tai lukuisista osista kasattu se ei takaa hyvää sisäilmaa kyseessä on lähinnä kosteustekninen ominaisuus jolla toki on vaikutuksensa sisäilman laatuun. Joka tapauksessa sisäilmaan ja sen laatuun vaikuttaa moni asia. Jos sisäilma on huono syystä tai toisesta sitä ei hirsi muodossa tai toisessa pelasta. Varsinkin modernien, entistä tiiviimpien hirsirakennuksien yhteydessä ilmanvaihto on paljon tärkeämmässä roolissa ilmanlaadun kohdalla kuin hirsi.

"Liimahirsien" hengittämättömyys on niin vanha ja kulunut provo etten enää tiennyt siihen kenekään lankeavan?

Paitsi että nykymääräykset suorastaan edellyttää lisäeristämistä jos hirren vahvuus ei riitä ja hirren saa takuuvarmasti homeeseen pelkällä väärällä pinnoitteella.

Tapauskohtaisesti kapeampi hirsi tiiviimmillä saumoilla ja varauksilla voi olla jopa vahvempaa hirttä eristävämpi mutta noin se nyt menee. Kaikista "huvittavinta" edellisessä se, että seinät ovat rakennuksen yksi mitättömistä lämmönhukkaajista kaikista eri rakenneosista. Taskulaskin rakenneoppia jossa mopo on karannut kiristyneiden energiavaatimuksien myötä käsistä raskaasti. Pelkällä kunnollisella tuulensuojauksella kapean hirren ulkopinnoilla saavutetaan helposti tiiviimpi seinärakenne kuin pelkästään hirren vahvuutta kasvattamalla mutta kun asia ratkaistaan taskulaskimella jossa eristävyys lasketaan materiaalikohtaisten arvojen perusteella metsään mennään. On yksi ja sama vaikka hirsi olisi vaikka 20 cm vahvaa horot varaukset ja salvokset hutiloidulla työllä seinärakenne on susi mutta täyttää määräykset. Ääritapauksessa käytettäessä kapeaa hirttä joka edellyttää lisäeristystä seiniin kyseessä on lähes käsittämätön rakennuskokonaisuus missä rankorakenteinen talo on vuorattu hirrellä missä ei ole oikeastaan mitään järkeä. Ääripään ääripäänä eristevahvuuksien kasvaessat sisäpuolella tasolle jotka edellyttävät jo höyrynsulkua silloin kyseessä on jo muovipullotalo joka on vuorattu hirrellä. Sisäpuolinen lisälämmöneristys muutenkin oli sitä vähän tai paljon on aika idioottimainen koska silloin menetetään kaikki hirren edut kuten lämmönvarauskyky ja kosteuden tasaaminen eli sisäilman laatu.

Kapeampi hirsi laskeutuu paremmin tiiviiksi, ei kanna. City-nurkat ei kanna. Ikkunat, vintti ja lattia kuntoon, niin sieltä se eristys tulee, ei paksummista seinistä. Kylmä tulee lattiasta, ikkunoista ja katosta, jotka edistämällä saadaan kämmin pysymään sisällä ja kylmä ulkona.

Hirren vahvuus ei ole yksittäinen määrittävä tekijä painumisen tai tiiviyden suhteen. Mitä vahvempi hirsi sitä suurempi painuminen painon myötä mutta vastaavasti kapea hirsi talossa missä on esim. tiilikatto lopputulema on sama. Tiiviys suorastaan edellyttää "kantamista" mikä on väärä sanavalinta asiayhteydessä tiiviys koska kantamisella tarkoitetaan virheellisiä rak.tapoja hirsirak. yhteydessä. Kantavuudella yleistyksenä tarkoitetaan esim. pilaria tai ikkuna/oviaukkoja joiden karat estää hirren normaalin painumisen joiden seurauksena muodostetaan vuotokohtia varauksiin kantokohtien läheisyyteen . "City-nurkat" kantaa tai ei riippuen käytetystä salvostekniikasta. Yläpohjasta ei tule kylmää mutta on suurin yksittäinen lämmönhukkaaja yleisellä tasolla.

hohhoijja kirjoitti:

Hirren vahvuus ei ole yksittäinen määrittävä tekijä painumisen tai tiiviyden suhteen. Mitä vahvempi hirsi sitä suurempi painuminen painon myötä mutta vastaavasti kapea hirsi talossa missä on esim. tiilikatto lopputulema on sama. Tiiviys suorastaan edellyttää "kantamista" mikä on väärä sanavalinta asiayhteydessä tiiviys koska kantamisella tarkoitetaan virheellisiä rak.tapoja hirsirak. yhteydessä. Kantavuudella yleistyksenä tarkoitetaan esim. pilaria tai ikkuna/oviaukkoja joiden karat estää hirren normaalin painumisen joiden seurauksena muodostetaan vuotokohtia varauksiin kantokohtien läheisyyteen . "City-nurkat" kantaa tai ei riippuen käytetystä salvostekniikasta. Yläpohjasta ei tule kylmää mutta on suurin yksittäinen lämmönhukkaaja yleisellä tasolla.

Lue lisää

Voi vittu täällä on taas näitä "asiantuntijoita". Vitun pelle:D Kyllä kapea hirsi painuu tiukempaan, jos katto on sama. Sanoohan sen järkikin. Kuivuukin paremmin kuin paksumpi, vähemmän siinä on kantavaa pintaa, eli jää pienemmät raot. Älkää tulko idiootit leikkimään tietävää. No mutta ihan sama; hirsisenä ei paljoa lämpöä päästä sisään tai luovuta, vaan ongelma on muualla. Ristikkosalvos kantaa enempi kuin city-nurkka, mutta jälkimmäinenkin voi väärin tehdä, niin että nurkista vetää.

Kun viesti alkaa sanoilla "vitun pelle" yms. pohja hedelmällisestä vuoropuhelusta on jo menetetty ennen kuin sellainen on edes alkanut.

Arvoisa "vitun pelle" hirsivahvuus ei ole yksittäinen määrittävä tekijä mitä hirren painumiseen tulee. Mitä kuivumiseen tulee käytettäessä tuoretta puuta kapea hirsi liian nopean kuivumisen takia halkeaa yhtä nopeasti kuin sinulla palaa pinna eli todella nopeasti. Hirren kantavat pinnat eivät ainakaan varausten puolesta kasva määrällisesti käsin veistettäessä teollisen hirren kanssa asia on ihan toinen. Väittämä rakojen pienuudesta suhteessa kantavaan pintaan oli hyvin huvittavaa luettavaa siitä kiitos naurua ei tässä maailmassa ole koskaan liikaa. No mutta ihan sama; hirsiseinä varaustavasta tai työstön laadusta riippuen ei luovuta lämpöä tai vastaavasti hukkaa ja aivan valtavasti vaikka varaus ja salvostavat olisivat identtiset hirsivahvuuden lisäksi. Ristikkosalvos (ihanko itse kävit googlehaulla etsimässä tietoa ja nimikkeitä hirsirakentamiseen liittyen mistä et tiedä mitään?) on yleisellä tasolla paljon falskimpi nurkkasalvos kuin yksikään ns. city-nurkista mikäli tarkoitat niillä ns. lyhyitä nurkkia? Jätetään kokonaan pois laskuista pitkät nurkat jotka eri hirsitehtaat pätkäisee poikki mikäli kaava niin vaatii? Miksi jätetään edellinen idioottimaisuus käsittelemättä johtuu siitä, että sitä ei pitäisi missään tapauksessa tai missään nimessä koskaan käyttää niin suuresta idioottimaisuudesta on kyse. Lähes yhtä suuresta kuin sinäkin. Tiedätkös sinä herra "vitun pelle" mitä tarkoitetaan lyhyillä nurkilla? No etpä niin mutta voithan sinä aina käydä googlen ihmeellisessä maailmassa etsimässä haulla mistä ihmeestä on kyse jonka jälkeen voit tulla takaisin opettamaan isääsi naimaan.

Vitun pelle idiootti luonnevikainen tyhjäpää tyhmä ylimielinen maanvaiva ruma yksinäinen raivo kyrpä mulkku ja umpimulkku jonka elämä on täyttä paskaa tässä terve.

Ei halkea lamelli eikä edes "oikea" yhdestä puusta työstetty hirsi kokoluokasta riippumatta läpi asti. Sydämmeen asti halkeaa varsinkin kapea hirsi mikäli kuivuminen on liian nopeaa mutta vastaavasti hirsi ei halkea varsinkaan vahva jos kuivaaminen on suoritettu hitaasti ja halkeamista on pyritty estämään ajamalla esim. hirren selkään ura jonka pohjan syvyys on lähempänä hirren sydäntä kuin hirren sivuilla. Kutsutaan edellistä sitten vaikka salvistamiseksi ettei sinulle tule taas paha mieli.

Luin koko viestisi läpi mutta asia loppui alkuunsa jos sitä olikaan. Asiasisällön puuttuessa ja sen korvatessa katkera, elämäänsä vittuuntuneen ihmisen vuodatus aivojen käyttämiselle ei jäänyt tarvetta mitä itse aiheeseen tulee jonka sinä jo unohdit keskittyessäsi purkamaan traumojasi muiden niskaan. Helpottiko?

Heitä osviittaa missä päin suomea vaikutat ja jos etäisyydet eivät ole pitkät tapaaminen kiinnostaa enemmän kuin paljon edellisten haukkujen jälkeen. Niin että sano vain aika ja paikka?