Olen vähän päälle nelikymppinen mies ja minusta elämä oli parasta kultaisella 80-luvulla. Edelleenkin esim. kuuntelen 80-luvun musiikkia, fanitan kasaritv-sarjoja, yms. enkä paljoa välitä uudemmasta tuotannosta. Ainoita myönnytyksiä on 90-luvulla tullut netti josta sieltäkin ammennan ja nautin kaikkea mahdollista 80-lukuun liittyvää.
Sitten esim. töissä on paljon nuorempaakin porukkaa töissä niin enhän minä osaa jutella niille oikein mitään, en yhtään tiedä nykyajan nuorten elämästä ja suoraan sanoen ei paljon kiinnostakaan, 90-luvun lama tappoi mielenkiinnon mitään uutta kohtaan ja kas kummaa, taas on lama, kestänyt jo vuodesta 2008 asti.
Ei liene yllätys että olen myös paatunut yksineläjä joten erityisesti nuorten naisten elämä on täyttä utopiaa mulle. Jotkut ikäänkuin vaikuttavat suuttuvankin jos niille ei juttele mitään mutta mitäpä niille osaisi edes jutella, maailmankuvat ja käsitykset ovat varmasti täysin erilaisia.
Joskus siis tulee tunne että en kuulu enää tähän maailmaan tai aikaan, aika on ajanut ohi 80-luvusta ja minusta mutta minun mielestä kehitys menee koko ajan ihan väärään suuntaan joten ei kiinnosta kovin tarkkaan ns. seurata aikaansa. Onneksi netti on täynnä 80-lukua ja uustuotantoakin, esim. New Retro Wave musiikkityyli, uutta musiikkia mutta 80-luvun synteettisillä soundeilla ja tyylillä, esim:
Mitch Murder - In The News, paras osuus alkaa 1:47 eteenpäin, parempaa kuvausta 80-luvun rennolle fiilikselle en ihan heti kyllä muista :)
https://youtu.be/dz7rK3Eks4s?t=1m47s
Kuulutteko tähän maailmaan tai aikaan?
91
825
Vastaukset
- 80sHappierTimes
Pakko laittaa vielä lisää 80-luvun fiilistelyä :)
https://www.youtube.com/watch?v=_hF5_o-lYDA - 117700
Kuulun kyllä tähän maailmaan ja tähän aikaan. Nostalgiatripit ovat ihan hauskoja, mutta elämäni ihmiset pitävät minut tiukasti nykyajassa.
- HyviäMuistoja
Mullakin on joku ihme kaipaus 80-luvulle ja 90-luvun alkuun. Liittynee lapsuusmuistoihin. Lama-aikaa en lapsena ymmärtänyt niin selkeästi, vanhemmilla oli töitä, rahat meni asuntolainaan ja ylimääräistä ei ollut, silti oli kaikki ihan OK. Kaipaan aikaa ennen kännyköitä ja sosiaalista mediaa. Facebookissa en ole ja nykyinen kännykkä on jo 10 vuotta vanha, en ymmärrä mitään twittereistä yms. Kai mua pidetään vähän outona.
- muistott
En ole minäkään Facebookissa, twitterissä tai muissa, ja kännykkäni on varmasti vähintään yhtä vanha kuin sinulla. Luulin jo, että olisin ainoa "outo". Taidamme olla suunnilleen samanikäisiäkin.
- HyviäMuistoja
muistott kirjoitti:
En ole minäkään Facebookissa, twitterissä tai muissa, ja kännykkäni on varmasti vähintään yhtä vanha kuin sinulla. Luulin jo, että olisin ainoa "outo". Taidamme olla suunnilleen samanikäisiäkin.
Kiva tietää että on muitakin "outoja".
- 80sHappierTimes
Mullakin on ihan tavallinen gsm puhelin vaan, en ole lähtenyt älyluuria hankkimaan. En tarvitse työhöni sitä ja nettiä voin käyttää riittävästi kotona oikealla tietokoneella, miksi maksaisin samasta asiasta kahteen kertaan?
Ensimmäisen gsm puhelimenkin hankin vasta vuonna 2000, nettiyhteyden kotiin vuonna 2001, digikameran vuonna 2005, tosin jonkinlainen tietokone mulla on ollut aina vuodesta 1986 lähtien, alkuun niitä 80-luvun 8-bittisiä kotikoneita.
Facebookiin olen rekisteröitynyt mutta en ole sinne laittanut itsestäni mitään tietoja enkä alkuaikojen tutustumisen jälkeen ole juuri lainkaan käyttänyt sitä.
Youtubessa sen sijaan katselen paljon videoita, kuuntelen musiikkia, yms. mutta muuta "somea" en käytä ollenkaan.
Nykyajan vehkeet ovat niin kertakäyttövimpaimia että ei kiinnosta juosta niiden perässä, ensinnäkin kuluttajille tuodaan keskeneräisiä tuotteita, laadunvalvonta on olematonta ja tekninen kestävyys heikkoa, lisäksi ne menevät pois "muodista" nopeasti. Ennen 80-luvulla tuotteet tehtiin huolella, valmiiksi testattuina ja ne olivat kestäviä. Moni 80-luvun tuote on vieläkin toimintakunnossa, esim. itselläni on täysin toimiva Commodore Amiga 500:n.
Monikohan nykyisistä paskavehkeistä toimii edes kymmenen vuoden kuluttua... Se oli sitä aikaa. Itsekin muistelen ysäriä ja kuuntelen ns. Technoa.
Lapseni kerran palautti minut maanpinnalle.
-kuuntelin 2unlimitediä. Omissa oloissa ja kohtuuvoimakkuudella. Tytär tuli viekkuun sanoen:
-miten sää voit kuunnella tommosta vanhanaikaista paskaa?
Tietenkin sen jälkeen olen kuunnellut vain elastista ja cheekkiä... 🤣🤣🤣
- Elänjavaikutan
Kussakin olleet puolensa; edelleen voi fiilistellä, mutta mielenkiinnolla odotellaan mitä kaikkea seuraavaksi..
- 72727272
Olen kulkenut ajan mukana, mutta kyllä parasta aikaa oli 80-90 luvut.
Naisetkin oli kivoja silloin.- Kljövkckc
60-luvulla syntyneen oli 80-luvulla normaalia iskeä parikymppisiä......... 2010-luvulla sama häiskä saa syystäkin tylyn kohtelun ;P
- GlansOfMyPenis
2000 luvun alku minusta koska silloin chatista tuli pillua ihan sairaasti..se oli kuin uusi 60 luku.
Mutta tietenkin 80 ja 90 luku loistavine musiikkeineen ja elokuvineen saa mieleen kaipauksen! - erakkonainen
En tiedä kuulunko minnekään. Joskus tuntuu että voitais mennä sata vuotta taaksepäin ja ajella hevosella, ei olis kaikenlaista byrokratiaa niin paljon. Usein tuntuu että en kuulu tähän maailmaan, kaikenlainen pahuus ja kovat arvot jaksavat ällistyttää kerta toisensa jälkeen, vaikka pitäisi kai olla jo tottunut tähän.
Kasarimusiikki ei miulle oikein iske, ite tykkään välillä mennä kauemmaksi, jonnekin 60-luvut rokkenrolliin. :)
Aloittajalle sanoisin että puhu vaan rohkeasti niitä omia juttujasi. Voisi vähän muidenkin ajatusmaailma avartua - vaikka sit sinne kasikytluvulle päin. Jossain vaiheessa voit törmätä samanlaiseen kummailijaan. Jos puhut samanikäislle ihmisille, niin niissä löytynee samanlaisia immeisiä... - pihtarihuora
en ole oikein koskaan tuntenut olevani kotonani nykyajassa.onneksi tajusin jo nuorena muuttaa maalle ,tuntui kuin olisin tullut kotiin ja siirtynyt muutaman kymmentä vuotta ajassa taaksepäin.vaikka aika on täälläkin mennyt eteenpäin tunnen olevani ehkä nyt 80-luvulla,ja aina kun käyn kaupungissa olen kuin jollain aikamatkalla tulevaisuudessa.maalle muutto oli parasta mitä olen koskaan tehnyt.
- 1011
Minä olen vähän yli viiskymppinen ja seitkytluvun musiikki on minulle nostalgisia tunteita herättävää.
En kuitenkaan ole samalla tavalla jämähtänyt omiin teinivuosiini, kuin aloittaja näytää olevan. Kyllä maailman menossa jollain tavalla pitää mukana pysyä kaikesta huolimatta. - oiniitäaikoja
Oon saman ikäinen kuin sinä ja monesti miettinyt samaa. Kasari oli maailman parasta aikaa ja säälin nykynuoria jotka eivät kokeneet sitä. Silloin oli kuitenkin jo kaikkea, paitsi netti. Mutta se siinä just olikin hienoa! En väitä että netti on paha asia, on tääkin kivaa, mutta miettikää mitä elämä olis jos netti yhtäkkiä poistuisi. Oltais taas 80-luvulla. Mentäis ulos juttelemaan ihmisten kanssa, käytäis useammin kylässä, tunnettaisi omat naapurimme, jne. Anonyyminä soiteltais kuumalle linjalle =D Hahhahhaa, se oli hauskaa!
Silloin palvelu pelasi, nyt sun pitää kaikki tehdä itse. Silloin ihmiset kohtas toisensa ihan eri tavalla kuin nyt, nykyään moni vaan syrjäytyy. Jo NUORENA, jumankauta me oltiin nuorena AINA menossa. Itse en edes koskaan kuulunut mihinkään suosituimpiin porukoihin, mutta oli mullakin ne mun kaltaiset nössömmät ystävät. Jokaisella oli oma paikkansa silloin maailmassa, ei ollut yksinäisiä niin paljon kuin nyt, jotka eivät kuulu mihinkään.
Eikä meidänkään perheillä esim. ollut rahaa, mutta jos yks oli tyttöporukasta saanut kreppiraudan, sitä sitte lainailtiin ja saatiin kaikkien kaverienki hiukset krepattua. Oltiin upeeeen näkösiä, hihii. Sit vaan sinistä maskaraa klimppeinä ripsiin ja mentiin nuorisotalon diskoon =DKreppirauta se olikin keksintö! Mulla on vieläkin jossain tallessa mun kreppirauta. Oli kivaa, kun ei tarvinut tehdä enää pikkulettejä päätä täyteen, rauta kuumaksi vaan ja hiustupsu väliin. :)
Kaikilla oli hiukset kuin uros leijonalla. Puff. Nuo maskarat oli naapurin teinityttösten juttuja silloin. Sitä oli paljon ja paksulti. Ihan tönkkönä. Kajalit ja luomivärit oli kans aika näkyvät. Hirmuiset olkatoppaukset ja permanentatut hiukset. Lapsena ne teinit näytti jotenkin hienoilta. Nyt kun katselee kuvia, niin ne näyttää kaikki jotenkin "Dingolta".- lkjljljlkj
sönkkö kirjoitti:
Kreppirauta se olikin keksintö! Mulla on vieläkin jossain tallessa mun kreppirauta. Oli kivaa, kun ei tarvinut tehdä enää pikkulettejä päätä täyteen, rauta kuumaksi vaan ja hiustupsu väliin. :)
Kaikilla oli hiukset kuin uros leijonalla. Puff. Nuo maskarat oli naapurin teinityttösten juttuja silloin. Sitä oli paljon ja paksulti. Ihan tönkkönä. Kajalit ja luomivärit oli kans aika näkyvät. Hirmuiset olkatoppaukset ja permanentatut hiukset. Lapsena ne teinit näytti jotenkin hienoilta. Nyt kun katselee kuvia, niin ne näyttää kaikki jotenkin "Dingolta".Niin tuttua!! Ihania muistoja!! :) Entä puhelin? Jos soitti kaverille /jollekin pojalle, kuka tahansa perheestä saattoi vastata. Kun lähdettiin juhannusta tms. viettämään, vanhemmat oli täydellisessä epätietoisuudessa siitä, missä oikeasti on. Ei niitä puhelinkoppeja paljon ollut. Vanhemmat myös VALVOI sydän syrjällään siihen asti, kunnes nuori tuli yömyöhään kotiin.
lkjljljlkj kirjoitti:
Niin tuttua!! Ihania muistoja!! :) Entä puhelin? Jos soitti kaverille /jollekin pojalle, kuka tahansa perheestä saattoi vastata. Kun lähdettiin juhannusta tms. viettämään, vanhemmat oli täydellisessä epätietoisuudessa siitä, missä oikeasti on. Ei niitä puhelinkoppeja paljon ollut. Vanhemmat myös VALVOI sydän syrjällään siihen asti, kunnes nuori tuli yömyöhään kotiin.
Mun piti jopa soittaa kaverin ihastukselle, kun itse ei uskaltanut. :)
Ja sopia treffit.- enikävöimutmuistan
Ite tykkään kans kasarista/ysäristä. Ihmiset oli terveemmän näköisiä ja sosiaalisesti miellyttävämpiä, normaaleja. Nykyään ihmiset ei osaa ees puhua paitsi fb-hiekkalaatikkojuttuja, se on niin somevammasta.
Miehet tuli 80-90 ihan suoraan jutteleen reilusti jos kiinnosti ja seurustelukin oli luontevaa, ei mitään heti pillua-tyyliin sikailua, mikä nykyään on ihan normi.
Sanoin tuos just kaverille, kun kattelin yhen naisen blogia, joka oli täynnä vaan kuvia siitä itestä, eri kulmista, hartaissa mielentiloissa, et tuollanen olis kasarilla saanut hyvät naurut, muijaa olis pidetty ihan idioottina. Itsekorostus sallittiin, kyllä, mut sekin varsin terveissä rajoissa. Sai olla hyvännäköinen, muttei täynnä itteensä. Jupeille jo vähän naureskeltiin, siihen ei paljoa tarvinnut.
Naistenmiehet oli "pahoja" ja niitten uhreja säälittiin ja pidettiin idiootteina, mut nykyään on joku kunnia asia päästä pornoringin videoleikkeihin julkkisten nussittavaks. Ihan sairasta ja halpaa. Egoilu on mennyt ihan käsistä, kaikilla törkee pätemisen himo ja asioista valehdellaan, jollei ole mitään aitoja meriittejä. Kaikki tällanen ei ollut vielä kasarilla, meno oli luonnollista ja kivaa, ei mitään äärimmilleen paisuteltua amazing me-paskaa.
Ja musa oli mahtavaa, kaunista ja energistä.
- PalstanRuminMies
En kuulu. Haluaisin 1800 luvun suomeen jolloin metsät olivat vielä ikimetsiä ja riistaa täynnä. Ihmiset olivat silloin asiallisia ja naiset eivät kummeksineet erämaan kovettamaa raakaa metsätyömiestä vaan jopa halusivat sellaisen itselleen ja tämän kanssa perheen. Nyt ei naisia kiinnosta hevonvittuakaan luonnosta pitävä ja sieltä leipänsä tienaava mies.
- metsäjamies
Minua kiinnostaisi..
- huhhhhhhhuhhhh
Ai ei naisia kiinnosta luonnosta pitävä mies? Just jokin aika sitten täällä valiteltiin sitä, että naiset vaan pyörivät metsissä nykyään.
- erkki-täti
Oho!
Itse ainakin ottaisin mielelläni metsämiehen. Tai peltomiehen.
Tässä lohtua:
https://www.youtube.com/watch?v=rsOUmSdXxQ8 - atännä
No kyllä varmasti kiinnostaa.
- Eiautamikään
Ei kiinnostakkaan 20 vuotiaita naisia jotka taas kiinnostavat kaikenikäisiä miehiä. 40 vuotiaista naisista olisi varaa valita mutta sellainen ei kelpaa tietysti vaikka olisit itse yli 50!
- metsänainen48
Osuit ytimeen...
- SoliterniuM1977
Eiautamikään kirjoitti:
Ei kiinnostakkaan 20 vuotiaita naisia jotka taas kiinnostavat kaikenikäisiä miehiä. 40 vuotiaista naisista olisi varaa valita mutta sellainen ei kelpaa tietysti vaikka olisit itse yli 50!
Yli 40 sinkkunainen ei usein kiinnosta siksi, että hän on päästänyt itsensä rupsahtamaan. Eli ylipainoa on tullut reippaasti ja näin naisellisuus on kadonnut. Toki 40 miehilläkin on usein sama ongelma. Lisäksi 40 sinkkunaiset ovat usein yh:a. Moni mies ei halua ottaa sellaista vastuuta lapsesta.
Kuntoilua lisää ja kroppa kuntoon kaikilla. Silloin alkaisi olemaan menekkiä 40 sinkkunaisillakin.
- Ikis__M
En kuulu. Olisi pitänyt saada elää 50-luvulla tai vieläkin kauempana menneisyydessä.
Joo, menneet vuosikymmenet olivat ankeaa aikaa. Ei älypuhelimia, tabletteja, hyviä tv-sarjoja eikä paljon mitään. Mitä kauemmas mennään, sen ankeampaa.
- oiojlkjlkj
Juuri näin. Jos ei pärjää tässä ajassa, ei olisi sopeutunut muuhunkaan aikakauteen. Joku asia olisi joka tapauksessa vituttanut ja pilannut elämän. :)
- ennenEUtajanyt
Päinvastoin ennen milleniumia tuli katseltavia TV-sarjojakin toisin kuin nykyään.
Kekkoslovakiassa kysyttiin naapurilta, nykyään netistä. Silloin naapurisuhteet olivat parempia kuin uudemmissa naapureissa. Netti on heikentänyt sosiaalista kontaktia.
Viime vuosisadalla aloittaneet muusikot ovat parasta musiikkia, sekä elävät että edesmenneet.
Ennen EU:ta talous ja luonto olivat tasapainossa sekä yksityiselämässä että bisneksessä, kun nykyään ahneus on tärkeämpi kuin ekologinen tasapaino. Toinen ongelma nykymaailmassa on yhä voimistuva korruptio globaalisesti. - insider2
Sinunkin olisi pitänyt käydä töissä tai olisit kuollut nälkään. Voi kun olisi ollut ankeaa... Nyt saat rahaa ja sähköä taikaseinistä, rahaa putoaa taivaasta tekemättä mitään. Kyllä muut maksaa samalla kun sinä laiska vatipää luulet olevasi älykäs.
Välillä on hetkiä, kun tuntuu ettei ihan ymmärrä tai pysy perässä tämän maailman "kotkotuksista", mutta luultavasti sellaista se olisi ollut ja olisi kaikilla muillakin maailman ajoilla. Ainahan ihmiselämään kuuluu murrokset, niin hekilökohtaisessa elämässä kuin ihan valtakunnallisestikin. :)
Että kai minä kuuluun kaikkeen aikaan, kunhan vaan osaan sopeutua ja mukautua kuitenkaan välttämättä kaikkea itselleni omaksumatta. Se mikä ei tunnu omalta, sitä voi yrittää välttää. :)Ainiin unohtui kommentoida vuosikymmeniä, olen elänyt lapsuuttani 70-luvun lopulta ja 80-luvun. Muistan kyllä, että silloin kaikki tuntui jotekin erilaiselta ja rennommalta, mutta toki lapsena voi muistaa asioita vähän erilailla mitä sen ajan aikuiset. Kyllä mun vanhemmatkin aina sanoo, että ennen kaikki oli paremmin ja pitkä lista miksi.
Vasta 90-luku alkaa olla sellaista nuoruuden aikaa, josta enemmän muistikuvia varsinkin musiikin puolesta. Ei se 90-luku hullummalta tuntunut. :)
https://www.youtube.com/watch?v=pIUSjjlBwCILaitetaan nyt tämäkin vielä. Olipa tuokin punapää joskus niin kivan näköinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=dQw4w9WgXcQ&list=PLahKLy8pQdCM0SiXNn3EfGIXX19QGzUG3- atännä
sönkkö kirjoitti:
Laitetaan nyt tämäkin vielä. Olipa tuokin punapää joskus niin kivan näköinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=dQw4w9WgXcQ&list=PLahKLy8pQdCM0SiXNn3EfGIXX19QGzUG3Voi noita farkkuja... :)
atännä kirjoitti:
Voi noita farkkuja... :)
Älä ny nehä on hienot, sanos meidän iskä vieläkin. :)
Katselin tässä yks päivä olosuhteiden pakosta Ihmemiestä ja siinä kiinnitin huomiota ajan tyyliin. Oli ne takatukatkin aika hauskoja, niitä oli kuitenkin kokolailla monella miespuolisella. :)
Ja hiirenhäntä tukka.- iuyiuiuyi
sönkkö kirjoitti:
Laitetaan nyt tämäkin vielä. Olipa tuokin punapää joskus niin kivan näköinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=dQw4w9WgXcQ&list=PLahKLy8pQdCM0SiXNn3EfGIXX19QGzUG3Kiitos tästä! :) Mitäs me entisaikojen prinsessat.. :) https://www.youtube.com/watch?v=6S0Tne1B-IU
- iuhkjhkjh
iuyiuiuyi kirjoitti:
Kiitos tästä! :) Mitäs me entisaikojen prinsessat.. :) https://www.youtube.com/watch?v=6S0Tne1B-IU
(Ollaanhan me toki vieläkin.. Ei vaan aina tunnu siltä, kun palstaa lukee..) :(
- lähesviiskyt
Mitä hyvää oli 80-luvussa? Oltiin vaan nuoria. Ja pöljiä. Yhtään en kaipaa niitä aikoja. Mä elän tässä ja nyt ja aina elämäni parasta aikaa. Aika kultaa muistot ja nuoruuden kaipuu saa ilmeisesti monenkin haaveilemaan menneistä. Aatelkaahan oikeesti, musiikki oli ihan kamalaa, muoti vielä kamalampaa.
Ei pidä jämähtää menneeseen vaan elää tätä aikaa. Jokaisessa aikakaudessa on hyvät puolensa, niin tälläkin vuosituhannella. Se on sitä nuorekkaana pysymistä että pysyy ajanvirrassa mukana. Ei haikaile mennyttä. Haluaa oppia ja kokea uutta.
Ymmärrän siinä mielessä aloittajaa, että jos ei omia lapsia ole eikä muitakaan kontakteja nuorempiin ihmisiin, on ihan pihalla. Mutta siitä tunteesta pääsee eroon olemalla rohkea ja avoin uusille tuulille ja elämällä tätä päivää.
Nuoruutta ei onneksi takaisin saa. Mun on kamalan vaikeaa ymmärtää itseni ikäisiä ihmisiä, kun joka suusta kuulee että kyllä silloin 80-luvulla oli kaikki paljon paremmin. Paskat oli, ei vaan muisteta enää. Tai sitten mulla oli kurja nuoruus.Se voi olla varsinkin vanhempieni ikäisten ja sitäkin vanhempien (40-50-luvulla syntyneet) mielikuvissa hyvää aikaa tuo 80-luku. Omat niin sanotut parhaat vuodet sijoittuu ehkä tuolla 80-90-luvuille. :)
- erkki-täti
sönkkö kirjoitti:
Se voi olla varsinkin vanhempieni ikäisten ja sitäkin vanhempien (40-50-luvulla syntyneet) mielikuvissa hyvää aikaa tuo 80-luku. Omat niin sanotut parhaat vuodet sijoittuu ehkä tuolla 80-90-luvuille. :)
Joo, en kyllä itsekään näe 80-lukua minään ihanne-aikana.
Melkein kaikki, varsinkin suomalainen populaarimusiikki oli mielestäni ihan hirveätä paskaa. Ja valitettavasti sitä samaa paskaa joutuu kuulemaan vielä nykyäänkin, kun avaa väärän radiokanavan. En jumaleisson ymmärrä, miksi jotain eppuja/popedaa/dingoa pitää edelleen joutua ottamaan korviinsa.
80-luvun muoti oli aivan hirveää. Järkyttäviä olkatoppauksia oli villapaidoista lähtien ihan kaikkialla. Neonvärejä, kainaloon asti ulottuvia housuja, porkkanamallin farkkuja, ja myöhemmin aikansa skinnyjeanseja. Hyi yök. Ja niitä kauheita sifonkihuiveja ranteissa ja kaikenmaailman mauttomia rannerenkaita ja killuttimia. Ja helvetti niitä hiuksia :D
1980-luku sattui silmiini ja korviini hyvin usein!
1990-lukukaan ei oikeastaan sen parempi ollut. Minä yritin kuitenkin mukautua ja sopeutua, koska tulin täysi-ikäiseksi jne. Suomalainen populaarimusiikki oli edelleen pääosin ihan paskaa, vaatteet tosin olivat hieman istuvampia, mutta vain hieman. Edelleen oli outoja mittasuhteita eli kasarijäännöksiä, varsinkin alkupuolella.
Parasta oli internet. Ajatus "Tiedon Valtakunnasta" ja ihmisten reaaliaikaisesta ajatustenvaihdosta sai minut sanomaan ihan ääneen, että jos joskus saadaan sellainen internet, jossa voi tutkiskella ihan kaikkea tietoa mitä maailmassa on ja vieläpä kotikoneelta muiden kanssa keskustellen, niin minä en tahdo lähteä koneen ääreltä koskaan pois. Hahahah :D
Mutta se on kyllä totta mitä joku edellä sanoi, että mitä vähemmän oli sähköisiä välineitä yhteydenpitoon ja "sosiaaliseen elämään", sitä enemmän oli ihmisten välistä luonnollista kanssakäyntiä. Lankapuhelimilla soiteltiin, että tuutko tänne tai sinne. Puhelinnumerot oppi äkkiä ulkoa, mikä on nykyään täysin käsittämätöntä.
Tällä nykyisellä digitalisaatiolla tulee olemaan isommat ja laajemmat vaikutukset ihmisten elämään tulevaisuudessa mitä osaamme edes kuvitella nyt. Sekä hyvässä että pahassa. Ja edelleen halutaan jätää huomiotta, että edelleen maailmassa on erittäin paljon ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Näin oli jo 80-luvullaki...Lisäksi on ihmisiä, joilla ei ole sähköä (eikä pääsyä laitteille) vaikka olisi lukutaitoa. Tämä on ehkä suurin epäkohta maailmassa, ja sen seuraukset tulevat olemaan katastrofaaliset: tieto on valtaa, ja kohta on maailma jakautunut kolmeen osaan. Se yksi osa elää niin erilaisissa oloissa, että voisi melkein puhua toisesta planeetasta... erkki-täti kirjoitti:
Joo, en kyllä itsekään näe 80-lukua minään ihanne-aikana.
Melkein kaikki, varsinkin suomalainen populaarimusiikki oli mielestäni ihan hirveätä paskaa. Ja valitettavasti sitä samaa paskaa joutuu kuulemaan vielä nykyäänkin, kun avaa väärän radiokanavan. En jumaleisson ymmärrä, miksi jotain eppuja/popedaa/dingoa pitää edelleen joutua ottamaan korviinsa.
80-luvun muoti oli aivan hirveää. Järkyttäviä olkatoppauksia oli villapaidoista lähtien ihan kaikkialla. Neonvärejä, kainaloon asti ulottuvia housuja, porkkanamallin farkkuja, ja myöhemmin aikansa skinnyjeanseja. Hyi yök. Ja niitä kauheita sifonkihuiveja ranteissa ja kaikenmaailman mauttomia rannerenkaita ja killuttimia. Ja helvetti niitä hiuksia :D
1980-luku sattui silmiini ja korviini hyvin usein!
1990-lukukaan ei oikeastaan sen parempi ollut. Minä yritin kuitenkin mukautua ja sopeutua, koska tulin täysi-ikäiseksi jne. Suomalainen populaarimusiikki oli edelleen pääosin ihan paskaa, vaatteet tosin olivat hieman istuvampia, mutta vain hieman. Edelleen oli outoja mittasuhteita eli kasarijäännöksiä, varsinkin alkupuolella.
Parasta oli internet. Ajatus "Tiedon Valtakunnasta" ja ihmisten reaaliaikaisesta ajatustenvaihdosta sai minut sanomaan ihan ääneen, että jos joskus saadaan sellainen internet, jossa voi tutkiskella ihan kaikkea tietoa mitä maailmassa on ja vieläpä kotikoneelta muiden kanssa keskustellen, niin minä en tahdo lähteä koneen ääreltä koskaan pois. Hahahah :D
Mutta se on kyllä totta mitä joku edellä sanoi, että mitä vähemmän oli sähköisiä välineitä yhteydenpitoon ja "sosiaaliseen elämään", sitä enemmän oli ihmisten välistä luonnollista kanssakäyntiä. Lankapuhelimilla soiteltiin, että tuutko tänne tai sinne. Puhelinnumerot oppi äkkiä ulkoa, mikä on nykyään täysin käsittämätöntä.
Tällä nykyisellä digitalisaatiolla tulee olemaan isommat ja laajemmat vaikutukset ihmisten elämään tulevaisuudessa mitä osaamme edes kuvitella nyt. Sekä hyvässä että pahassa. Ja edelleen halutaan jätää huomiotta, että edelleen maailmassa on erittäin paljon ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Näin oli jo 80-luvullaki...Lisäksi on ihmisiä, joilla ei ole sähköä (eikä pääsyä laitteille) vaikka olisi lukutaitoa. Tämä on ehkä suurin epäkohta maailmassa, ja sen seuraukset tulevat olemaan katastrofaaliset: tieto on valtaa, ja kohta on maailma jakautunut kolmeen osaan. Se yksi osa elää niin erilaisissa oloissa, että voisi melkein puhua toisesta planeetasta...Kirjoitit paljon ja ihan asiaa. Itselleni tietokone tuli tutuksi vasta niinkin myöhään kuin 1994-1996, ammattikoulussa. En ollut missään näpelöinyt tietokonetta ennen sitä. Taino yhden kerran kävimme lyhyesti yläasteella tietokoneluokassa tutustumassa. Mutta sen enempää ei sen kanssa päässyt tekemisiin.
Huushollista löytyi tietokone vasta 2003. Se on tosi, että koneelle jämähtäminen helposti vieraannuttaa sosiaalisesta elämästä irl. Sen korvaan some. :)
Eikä ollut kännyköitäkään jatkuvasti taskussa kannettavana. Ihmiset meni ja tuli, soitettiin lankapuhelimella sitten kun soiteltiin ja kukaan sen enempää hiiltynyt, vaikkei viikkoon saanut puhelimella kiinni. Nyt jos ei heti olla vastaamassa puheluun tai tekstiviestiin ollaan jo hermoromahduksen partaalla, mikä sielä nyt saamari kestää. Ja tulikivenkatkuisia kommentteja korvaan tai viestillä aiheeseen liittyen. :)
Kyllähän se maailmankolkkia jakaa, kun kehitys kulkee eri tasolla. Joskus kyllä tuntuu, että jossain asiassa mennään kehityksessä eteenpäin ja toisessa asiassa sitten melkeinpä taaksepäin. Laitan tämmöisen "hajatelman" liitteeksi. :)
Oletko 50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa, lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme, juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä, ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan, vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin, mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa, keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä, tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka?
http://www.perhekerho.net/hauskaa/104.htm- erkki-täti
sönkkö kirjoitti:
Kirjoitit paljon ja ihan asiaa. Itselleni tietokone tuli tutuksi vasta niinkin myöhään kuin 1994-1996, ammattikoulussa. En ollut missään näpelöinyt tietokonetta ennen sitä. Taino yhden kerran kävimme lyhyesti yläasteella tietokoneluokassa tutustumassa. Mutta sen enempää ei sen kanssa päässyt tekemisiin.
Huushollista löytyi tietokone vasta 2003. Se on tosi, että koneelle jämähtäminen helposti vieraannuttaa sosiaalisesta elämästä irl. Sen korvaan some. :)
Eikä ollut kännyköitäkään jatkuvasti taskussa kannettavana. Ihmiset meni ja tuli, soitettiin lankapuhelimella sitten kun soiteltiin ja kukaan sen enempää hiiltynyt, vaikkei viikkoon saanut puhelimella kiinni. Nyt jos ei heti olla vastaamassa puheluun tai tekstiviestiin ollaan jo hermoromahduksen partaalla, mikä sielä nyt saamari kestää. Ja tulikivenkatkuisia kommentteja korvaan tai viestillä aiheeseen liittyen. :)
Kyllähän se maailmankolkkia jakaa, kun kehitys kulkee eri tasolla. Joskus kyllä tuntuu, että jossain asiassa mennään kehityksessä eteenpäin ja toisessa asiassa sitten melkeinpä taaksepäin. Laitan tämmöisen "hajatelman" liitteeksi. :)
Oletko 50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa, lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme, juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä, ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan, vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin, mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa, keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä, tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka?
http://www.perhekerho.net/hauskaa/104.htmOn noissa kyllä totuutta. Kun miettii omaa lapsuuttaan, niin olimme nykymittapuun mukaan äärimmäisen vapaita lapsia.
Joitain jokapäiväisiä asioita on vaikea ymmärtää sellaisiksi, ettei niitä voisi myös nykypäivän lapsille sallia. Kunnes kuulee sairaasta yhteiskunnasta. Vaikea vain ymmärtää, että perverssit olisivat jotenkin lisääntyneet, mutta ilmeisesti ovat. (?)
Ja sitten oli tuo hoikkuus. Meidän luokalla oli ala-asteella tasan yksi lihava, ja yläasteella ei yhtään. Niin harvinaista se oli. Syötiin kyllä ihan kaikkea, ja voin sanoa että oma paras kaverini söi aamupalaksi joka aamu pullaa ja kahvia. (Yökylässä nostatin kulmakarvoja, kun pyysin jotain muuta kuin makeaa aamupalaksi. En ole koskaan ollut sokerin perään.) Tämä pullalla kasvanut kaverini on juossut muutaman maratonin ja on muutenkin aika lailla timmi.
Ehkä sokerin määrä on noussut, mutta liikunnan määrä on taatusti vähentynyt. Nykyään kun vanhemmat vievät ja tuovat (koska maailma), ja ennen piti mennä ja tulla pääasiassa ihan omin voimin. sönkkö kirjoitti:
Kirjoitit paljon ja ihan asiaa. Itselleni tietokone tuli tutuksi vasta niinkin myöhään kuin 1994-1996, ammattikoulussa. En ollut missään näpelöinyt tietokonetta ennen sitä. Taino yhden kerran kävimme lyhyesti yläasteella tietokoneluokassa tutustumassa. Mutta sen enempää ei sen kanssa päässyt tekemisiin.
Huushollista löytyi tietokone vasta 2003. Se on tosi, että koneelle jämähtäminen helposti vieraannuttaa sosiaalisesta elämästä irl. Sen korvaan some. :)
Eikä ollut kännyköitäkään jatkuvasti taskussa kannettavana. Ihmiset meni ja tuli, soitettiin lankapuhelimella sitten kun soiteltiin ja kukaan sen enempää hiiltynyt, vaikkei viikkoon saanut puhelimella kiinni. Nyt jos ei heti olla vastaamassa puheluun tai tekstiviestiin ollaan jo hermoromahduksen partaalla, mikä sielä nyt saamari kestää. Ja tulikivenkatkuisia kommentteja korvaan tai viestillä aiheeseen liittyen. :)
Kyllähän se maailmankolkkia jakaa, kun kehitys kulkee eri tasolla. Joskus kyllä tuntuu, että jossain asiassa mennään kehityksessä eteenpäin ja toisessa asiassa sitten melkeinpä taaksepäin. Laitan tämmöisen "hajatelman" liitteeksi. :)
Oletko 50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa, lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme, juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä, ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan, vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin, mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa, keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä, tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka?
http://www.perhekerho.net/hauskaa/104.htmNo totuus on, että tuolloin lapsia kuoli paljon enemmän tapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa kuin nykyään.
Pyrin seuraamaan aikaani ja mitään halua palata 80-90 luvulle ei ole.
Tekniikka kehittyy ja se mitä oli silloin oli lähinnä vitsi..Esim. 60" plasmatv:tä ei ollut tuolloin. Aion elää yli 100vuotiaaksi ihan vaan, että näen sen teknisen kehityksen mitä sillon tulee olemaan.- 80sHappierTimes
Elämässä on muutakin kuin tekniikkaa, eniten kaipaan 80-luvulta sitä rentoa, positiivista ja optimistista fiilistä, ei ollut esim. leipäjonoja eikä tätä nykyajan saatanan tiukkaa nipottamista joka perkeleen pikkuasiastakin. Vituttaa ja ahdistaa tämä nykyajan vittumaisen kireä ilmapiiri.
80sHappierTimes kirjoitti:
Elämässä on muutakin kuin tekniikkaa, eniten kaipaan 80-luvulta sitä rentoa, positiivista ja optimistista fiilistä, ei ollut esim. leipäjonoja eikä tätä nykyajan saatanan tiukkaa nipottamista joka perkeleen pikkuasiastakin. Vituttaa ja ahdistaa tämä nykyajan vittumaisen kireä ilmapiiri.
Ainakaan minun elämässä ei ole muuttunut mikään ilmapiiri yhtään mihinkään..
Olin töissä 90- luvun lopulla ja olen töissä edelleenkin. Leipäjonot eivät ole minun ongelmani. Kukaan ei nipota mulle mistään. Pidän töissäkin usein 20minuutin kahvitauot ja 40min ruokatunnit. Kukaan kysele mitään.
Tuo Eu pelleily on ainoa mitä sivusta seuraan osin huvittuneena, osin kitkeränä, mutta eipä mun elämääni hetkauta sekään suuntaan taikka toiseen.
Voisitko mitenkään ajatella, että ehkäpä olet itse vittumainen ja kireä?- 80sHappierTimes
stone81 kirjoitti:
Ainakaan minun elämässä ei ole muuttunut mikään ilmapiiri yhtään mihinkään..
Olin töissä 90- luvun lopulla ja olen töissä edelleenkin. Leipäjonot eivät ole minun ongelmani. Kukaan ei nipota mulle mistään. Pidän töissäkin usein 20minuutin kahvitauot ja 40min ruokatunnit. Kukaan kysele mitään.
Tuo Eu pelleily on ainoa mitä sivusta seuraan osin huvittuneena, osin kitkeränä, mutta eipä mun elämääni hetkauta sekään suuntaan taikka toiseen.
Voisitko mitenkään ajatella, että ehkäpä olet itse vittumainen ja kireä?Juuri tuo asenne nykyään vituttaa että jos oma perse on hyvin niin kaikki on hyvin ja kellään muullakaan ei silloin saa olla mitään valittamista!
Taidat olla kunnalla suojatöissä jos on varaa vetelehtiä tauoilla noin pitkiä aikoja eikä kukaan kysele mitään...
- atännä
Kyllä minä sopeudun ihan hyvin tähänkin aikaan. Suurin ero taitaa olla se, että liian moni tuon 80- 90-luvun rakkaista ihmisistä on jo kuollut erilaisin variaatioin. Heitä kaipaan, eikä elämän raadollisuus ollut vielä niin iholla, jos mietin mikä oli paremmin silloin kuin nyt. En minä silti sinne enää haluaisi. Nyt olen paljon vahvempi ja kypsempi ihmisenä, kuin mitä silloin. Ja ne kaikki ikävät luopumiset on kasvattaneet ja vahvistaneet. Tässä on ihan hyvä.
- Eräkettu
No kuuntelen pääasiassa vanhaa rokkia..
Mun tyyliki on sellanen joka oli paljon yleisempi mun ikäsillä kavereille 80-luvulla, 90-luvulla.
Tykkään autoklassikoista...
Ajasin kunnon bensasyöppöä jos asusin amerikassa..
Ostasin varmaan jonkun Shelby Mustangin.- erkki-täti
Amerikassa on nykyään polttoaineen hinta suurin piirtein sama kuluttajille, mitä se oli Suomessa 80-90 taitteesssa. Kauhistelevat kallista gasoliinia, ja vaihtavat vähän kuluttaviin...
- Eräkettu
erkki-täti kirjoitti:
Amerikassa on nykyään polttoaineen hinta suurin piirtein sama kuluttajille, mitä se oli Suomessa 80-90 taitteesssa. Kauhistelevat kallista gasoliinia, ja vaihtavat vähän kuluttaviin...
Mitähän se sillon makso? 3markkaa per litra?
- erkki-täti
Eräkettu kirjoitti:
Mitähän se sillon makso? 3markkaa per litra?
Sinnepäin, mutta hieman enemmän. Tarjous oli usein kympillä kolme litraa, eli 3,33 markka per litra. Eli tankillisen hinta oli jotain 200 markkaa.
Amerikassa tankataan gallonittain. Pyöristettynä ylöspäin yksi gallona on 3,8 litraa. Gallona maksaa noin 2,4 dollaria. <Litralle hintaa 0,63 dollaria. Ja siis tämä on kaunisteltu tulos, tarkka hinta on hieman korkeampi.
Laita valuuttamuuntimeen, niin tulos on jotain 0,567 euroa litralle. Saattaa toki heittää kohta, koska brexit :)
En jaksa enempää laskea, ja gasoliinin hinta on noussut koko ajan. Joten alkuperäinen arvioni saattaa olla muutaman sentin alakanttiin. Mutta ei montaa.
Eurooppalaiset hinnat tuottaisivat luultavasti kansannousun tai kapinan! - erkki-täti
Eräkettu kirjoitti:
Mitähän se sillon makso? 3markkaa per litra?
Joo, ja unohtui moralisoiva ihmettely:
Sellainen kunnon iso amerikanrauta imaisee ensimmäisen gallonan jo käynnistyksessä. Moottorista kuuluu hluuuuurhhörlörtrumphrumphrumphrumph ja gallona on kiduksissa.
Se on se huikein asia autoissa, joissa on kova kulutus. Se tuntuu pepussa ja se kuuluu korviin. Se tuntuu mahtavalta ja jänskältäkin.
Mutta eihän siinä mitään järkeä ole. Ja jos vertaa ajomukavuuteen, niin pieniruokainen nykyauto on usein nopeammin kiihtyvä (=turvallisempi) ja varmempi, kuin ns. perinteinen amerikanrauta.
Kauniitahan ne ovat, ei siitä pääse mihinkään. - rich.mixture
Pakokaasutkin haisee rikkaammalta jenkkiautoissa :D
- Virgin_bride_or_bust
En minäkään tunne tähän aikaan kuuluvani. Muistelen kaiholla vuosia 1000-1300, jolloin impeys oli vielä kunniassaan. Renessanssiväki pilasi ja huorasi kaiken, ja heidän perintönään nykynainen on useimmiten pelkkä halveksittava portto ja nykymies säälittävä aisankannattaja.
- erkki-täti
Paskan marjat.
Renesanssistakin kehtaat puhua.
En jaksa sanoa mitään, sen verran tuli paksua pyrstöyskää Laasasen lampaalta taas.
- eikukaanjaksa
En kuulu, aivan vitun paska aika.
En kuulu vaikka elinkin muutaman vuoden 80 lukua mutta haluan palata siihen aikaan täysi-ikäisenä. Vaikka en ehkä naista saisikaan mutta se oli minun mielestäni paras vuosikymmen, kun musiikki oli täydellistä ja tv sarjat. Jos vain saisin aikakoneen käyttööni niin voisin muuttaa elämäni toisenlaiseksi.
- ConventionalGuy1989
Minulla on samankaltaisia tuntemuksia. Vaikka olenkin verrattain nuori, niin joskus tuntuu, kuin olisin täysin vieraantunut nykymaailmasta. Esimerkiksi nykyistä musiikkia ja elokuvia leimaa jonkinlainen sieluttomuus. Ne eivät vain ole sellaisia kuin ennen. Lisäksi kaikkea digitaalista viihdettä on saatavilla niin valtavasti, että siihen kaikkeen yksinkertaisesti turtuu. Minä ainakin haluaisin lukea kirjani jatkossakin kirjoina, enkä viuhtoa sivuja tabletin ruudulta. Haluan hypistellä teosta käsissäni, ihastella kansikuvataidetta ja nuuhkia painomusteen hajua. Miten on mahdollista, että edustan vähemmistöä tässä asiassa?
Kaikkein eniten minua ällistyttää se, miten nopeasti ihmiset ovat luopuneet yksityisyyden suojastaan, ja silti samalla etääntyneet toisistaan. Varsinkin Facebook ja Instagram osoittavat, minkälaisia laumaeläimiä ihmiset ovat. Elämä oli paljon helpompaa noin 10 vuotta sitten, kun jokaista tortulla käymistä ei vielä tarvinnut raportoida sosiaalisessa mediassa.Ei kukaan janoa lukea niitä torttupäivityksiä. Lähinnä se on päivittäjien omassa päässä, että täytyy raportoida.
Samaa mieltä monessa asiassa kanssasi. Seuraava on kyllä totta: "Lisäksi kaikkea digitaalista viihdettä on saatavilla niin valtavasti, että siihen kaikkeen yksinkertaisesti turtuu."
Asia pätee kaiken muunkin asian kohdalla. Ei ihmiset osaa arvostaa sitä mitä on paljon ja helposti saatavilla. Kallisarvoisimmalta tuntuu vaikeasti saatavat ja harvinaiset asiat. Helposti saatavien ja itsestään selvien asioiden arvon ymmärtää yleensä vasta sitten kun ne menettää.
- en.kuulu.tähän.aikaan
En pidä siitäkään mihin teknologia on mennyt nykyaikana, esim. nuo taittuvanäyttöiset puhelimet tai televisiot, en näe niissä mitään hyödyllistä, ihan jonniinjoutavaan hukkaavat firmat rahoja kun olisi varmasti tärkeämpiäkin asioita mihin keskittyä.
https://yle.fi/uutiset/3-10682760
Autoissakin pidän paljon enemmän vanhoista auton näköisistä autoista enkä välitä ollenkaan nykyajan rumista ja isoista katumaastureista. Siinäkin teknologia on mennyt mielestäni ihan väärään suuntaan. - Läpimenoaika
Kaikki on jotenkin pysähtynyt omaan yltäkylläisyyteen. Mielenkiinnoton aika tuntuu että kaikki suorittaa jotenkin tehostetusti vanhoja ihanteita uudella tekniikalla. Vanhan toistoa.
Olet lienee oikeassa. Ihmiset olisvat onnellisempia ennen. itse fanitan jotakuinkin 1950-lukua ja siitä eteenpäin. Ennen ei ihmisillä ollut varmaan niin h..in kiire joka asiassa ja oli palveluita. Jonnekin pankkiin ja postiin on voinut mennä silloin kun huvittaa, rupatella kassavirkailijan kanssa vaikka ilmoista siinä samalla. Ei ole ollut ajavarauksia etukäteen joka paikkaan eikä palvelut auki vain joinakin harvoina viikonpäivinä. Posti ja pankki oli jokaisessa pikkukylässäkin ja lääkärikin on ollut jokaisessa kunnassa, useampiakin, ei ollut päivystys jossain helvetissä asti silloin kun sitä tarvitsisi. Jos/kun kysyy iäkkäiltä ihmisiltä ne kukaan ei oikein ole tyytyväisiä siihen että palveluja ei vaan saa nykyään.
- JossainMuualla
Muutama onnellisuusindeksi on osoittanut alaspäin sitten 90-luvun laman.
Kyseisiä onnellisuusindekseja onkin jo ehditty tiedostavan kansanosan toimesta vaatia muutettavaksi tai lopetettavaksi.
Sillee vanhentuineina. JossainMuualla kirjoitti:
Muutama onnellisuusindeksi on osoittanut alaspäin sitten 90-luvun laman.
Kyseisiä onnellisuusindekseja onkin jo ehditty tiedostavan kansanosan toimesta vaatia muutettavaksi tai lopetettavaksi.
Sillee vanhentuineina.Joo totta, joskus ennen varmaan oinnellisuutta oli perhe ja lapset, niiden hyvinvointi, se että on ruokaa pöydässä. Nykyään taitaa olla pettämissuhteet, raha, onnistuneet työprojektit, se miten monessa paikkaa on resunnut lomalla jne., kaikki toisarvoinen.
- vituttaa.saatana
Harmaaritari kirjoitti:
Joo totta, joskus ennen varmaan oinnellisuutta oli perhe ja lapset, niiden hyvinvointi, se että on ruokaa pöydässä. Nykyään taitaa olla pettämissuhteet, raha, onnistuneet työprojektit, se miten monessa paikkaa on resunnut lomalla jne., kaikki toisarvoinen.
80-luvun arvoilla ja "pelisäännöillä" olisin varmasti pärjännyt elämässä paremmin ja olisin ollut onnellisempi. Olin lapsi 80-luvulla ja valitettavasti 90-luvulla pelisäännöt muuttuivatkin ratkaisevasti erilaisiksi, tuli lama, irtisanomiset, pätkätyöt yms. paska joka on tärvellyt elämääni ja pilannut elämänlaatua, elinkustannukset ovat kohonneet huikeasti, varsinkin asumimen mutta palkkojen ostovoima on polkenut paikallaan, on tullut lisäveroja ja maksuja mitä ei ollut 80-luvulla, esim. ajoneuvovero, pankkien palvelumaksut, yms.
Elämä on vituttanut lähes joka päivä sieltä 90-luvun lamasta lähtien. Juuri mikään ei ole mennyt meikäläisen edun mukaisesti!
Liekö mitään niin tehokasta mielialan myrkyttäjää kuin se että elämä on ylivoimaisen voittopuolisesti pelkästään negatiivisten asioiden kanssa taistelua. Positiiviset asiat loistaa poissaolollaan tai enintään niin pieniä juttuja niin harvakseltaan että ei vaikuta paskavuoren rinnalla mitään.
Vietin teini-ikäni 80- luvulla. Ei mun muistoissa siinä itse ajassa ollut mitään mitä kaipailisin. Kaikki mitä oli silloin, on nytkin, paitsi parempana ja tehokkaampana. Jos ei halua käyttää nettiä, tai kannella kännyköitä mukana, niin ei ole pakko. Siinä on ne kaksi suurinta muutosta mitkä mun elämässä on siihen aikaan verrattuna muuttunut.
Ehkä sä haikailet vain nuoruutes perään.- JossainMuualla
Yksi asia oli selvästi paremmin ja se oli ihmiset.
Muuten asiat ovat menneet eteenpäin, kuten totesitkin. JossainMuualla kirjoitti:
Yksi asia oli selvästi paremmin ja se oli ihmiset.
Muuten asiat ovat menneet eteenpäin, kuten totesitkin.Enimmäkseen samoja ihmisiä kuitenkin ollaan. Enkä mä näe niin, että "nuoriso on aina pilalla".
- JossainMuualla
Wwuwuw kirjoitti:
Enimmäkseen samoja ihmisiä kuitenkin ollaan. Enkä mä näe niin, että "nuoriso on aina pilalla".
Nuoriso on kyllä pilalla, ovat ihan liian kilttejä ja kunnollisia, noin keskimäärin.
Mutta noin muuten, ihmiset muuttuvan ajan kuluessa ja ympäristön vaikutusta siihen ei voi kiistää.
Ja ei suunta ole ollut parempaan päin. JossainMuualla kirjoitti:
Nuoriso on kyllä pilalla, ovat ihan liian kilttejä ja kunnollisia, noin keskimäärin.
Mutta noin muuten, ihmiset muuttuvan ajan kuluessa ja ympäristön vaikutusta siihen ei voi kiistää.
Ja ei suunta ole ollut parempaan päin.Kyllä mä ainakin omasta mielestäni olen parempaan suuntaan mennyt. Onkin aika eri asia puhutaanko "tuntemattomista massoista", vaiko itsestä ja omista tutuista.
Wwuwuw kirjoitti:
Kyllä mä ainakin omasta mielestäni olen parempaan suuntaan mennyt. Onkin aika eri asia puhutaanko "tuntemattomista massoista", vaiko itsestä ja omista tutuista.
Näinpä juuri, kaksi eri asiaa.
Jos vaikka mietitään lääketiedettä niin isoja kehityksiä siinä miten tunnistetaan sairaudet paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa; lääketiede ja hoidot kehittyneet siinä mukana. Toisaalta sitten voi miettiä että onko se elämää jos olet sänkypotilaana letkujen varassa.
En muista olitko se sinä vai joku muu palstalainen joka ohimennen viittasi ylen kyselyyn nuorten miesten onnellisuudesta. Vaikka nyt tuntuu että menee paremmin kuin koskaan niin ei tuo kehitys ole ollut tasaista. Nuorena oli vahva tulevaisuuden usko mutta kolmenkympin jälkeen se aikalailla oli kadoksissa. Vähän kuten nykynuorilla miesväestöstä.
Tuurista myös kiinni minkälainen lusikka suussa syntynyt vai onko peräti haarukka.M184 kirjoitti:
Näinpä juuri, kaksi eri asiaa.
Jos vaikka mietitään lääketiedettä niin isoja kehityksiä siinä miten tunnistetaan sairaudet paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa; lääketiede ja hoidot kehittyneet siinä mukana. Toisaalta sitten voi miettiä että onko se elämää jos olet sänkypotilaana letkujen varassa.
En muista olitko se sinä vai joku muu palstalainen joka ohimennen viittasi ylen kyselyyn nuorten miesten onnellisuudesta. Vaikka nyt tuntuu että menee paremmin kuin koskaan niin ei tuo kehitys ole ollut tasaista. Nuorena oli vahva tulevaisuuden usko mutta kolmenkympin jälkeen se aikalailla oli kadoksissa. Vähän kuten nykynuorilla miesväestöstä.
Tuurista myös kiinni minkälainen lusikka suussa syntynyt vai onko peräti haarukka.Eutanasia ja oma tahto!
Tuli mieleen vielä tästä miesten alemmasta koulutustasosta, että naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa jo 50 - luvulla ja ylioppilaista naisia on ollut suurin osa jo 30 -luvulta lähtien!
Kuitenkin niin kauan kuin muistan, on jauhettu siitä kuinka naisten korkeampi koulutustaso pikkuhiljaa luontaisesti tasoittaa myös naisten määrän työelämän johtotasossa.
Sitä odotellessa.Wwuwuw kirjoitti:
Eutanasia ja oma tahto!
Tuli mieleen vielä tästä miesten alemmasta koulutustasosta, että naiset ovat olleet enemmistönä korkeakouluissa jo 50 - luvulla ja ylioppilaista naisia on ollut suurin osa jo 30 -luvulta lähtien!
Kuitenkin niin kauan kuin muistan, on jauhettu siitä kuinka naisten korkeampi koulutustaso pikkuhiljaa luontaisesti tasoittaa myös naisten määrän työelämän johtotasossa.
Sitä odotellessa.Älä nyt kuitenkaan pidätä hengitystä sitä odotellessa, saattaa tuntua aika pitkältä.
Minä olen koko ikäni kuullut että öljy loppuu ja ydintuho kohtaa. Niin ja vuorossa taitaa olla kolmas tai neljäs mailmanlopun jälkeinen elämä. Toki muutokset voivat tulla äkkiäkin kuten Saksojen yhdistyminen.
Mitä noihin aikoihin kuin 30- ja 50-luku niin siinä välissä käytiin sellainen pieni kähinä jonka seurauksena moni mies siunattiin paikkaan johon vileäkin lasketaan seppeleet. Siihen vielä sotakorvaukset jotka maksettiin raskaan teollisuuden tuotteina ja tämän jälkeen saatiin vasta jälleenrakennus vauhtiin.
Jos mennään lähemmäs nykypäivää niin ei minulla tuohon ole mitään selkeää vastausta. Voisiko olla että alavalinnoilla on vaikutusta? Naisvaltaisilta aloilta ei nousta niin näkyville paikoille että se olisi näkyvää. Nythän vasta äsken uutisoitiin siiitä miten oikeuslaitos on naisvaltainen ja lääkäreistä suurin osa on naisia. Lisäksi poistuva ikäpolvi on miesvaltainen ja lääketieteessä naisia on 2/3 eli jossakin vaiheessa muutos saattaa olla hyvinkin nopea.
Tämä on vähän sama kuin lapsen kasvun seuraaminen eihän se arjessa näy mutta katsoppas vanhoja koulukuvia niin johan lävähtää kasvoille.
Yksi sellainen selkeä virstanpylväs mitä odotan seuraavalta hallitukselta on perhevapaauudistus.- ennen.oli.paremmin
M184 kirjoitti:
Näinpä juuri, kaksi eri asiaa.
Jos vaikka mietitään lääketiedettä niin isoja kehityksiä siinä miten tunnistetaan sairaudet paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa; lääketiede ja hoidot kehittyneet siinä mukana. Toisaalta sitten voi miettiä että onko se elämää jos olet sänkypotilaana letkujen varassa.
En muista olitko se sinä vai joku muu palstalainen joka ohimennen viittasi ylen kyselyyn nuorten miesten onnellisuudesta. Vaikka nyt tuntuu että menee paremmin kuin koskaan niin ei tuo kehitys ole ollut tasaista. Nuorena oli vahva tulevaisuuden usko mutta kolmenkympin jälkeen se aikalailla oli kadoksissa. Vähän kuten nykynuorilla miesväestöstä.
Tuurista myös kiinni minkälainen lusikka suussa syntynyt vai onko peräti haarukka.Lääketiede on voinut kehittyä niin että tunnistetaan sairauksia ja ehkä hoidotkin on kehittyneet mutta samalla kaupallisuus ja rahanahneus on vienyt tätäkin hommaa vikasuuntaan. On esim. keksimällä keksittyjä teko"sairauksia" joiden ainoana tarkoituksena on vain saada myydyksi ihmisille "lääkkeitä" näihin "sairauksiin".
Lisäksi priorisointi tarkoittaa että ihmiset on luokiteltu arvokkaisiin ja ei-arvokkaisiin, eräät saa hoitoa ennemmin ja parempaa hoitoa kuin toiset. Tällainen on vastoin ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.
Esim. työterveyshuoltokin on yhä räikeämmin mennyt vain työnantajan etua ajavaksi ja työntekijän vahingoksi, sairauslomissa pihistelyä, jne. Maksajalle kumartelua ja samalla työntekijälle näytetään persettä!
Kaupallisuus ja markkinatalous on kyllä pilannut niin monta muutakin asiaa tässä maailmassa että jo pelkästään senkin vuoksi en arvosta nykymaailmaa enkä välitä tästä vaan kaipaan menneitä, parempia aikoja jolloin ihmisläheiset arvot olivat tärkeämpiä kuin raha ja voitonmaksimointi. Nykyaika tuntuu jopa irvokkaalta painajaiselta entisiin aikoihin verrattuna, ei silloin olisi uskonut millaiseksi maailma menee :(
- ennen.oli.paremmin
80-luvulla ei ollut vielä rahanahneus ja voiton maksimointi huipussaan, tuotteet olivat kestäviä ja hyvälaatuisia. Ihmisetkään eivät olleet vastenmielisiä itsekkäitä öykkäreitä kuten nykyään.
- AsianVierestä
Wwuwuw kirjoitti:
Ja lapsiakin sai halutessaan lyödä. Ainakin omiaan. Niin ja tietysti vaimonsa raiskata.
Saahan vielä tänä päivänäkin raiskata vaimonsa niissä maissa joissa on islam.
Jotkut naiset puolustavat islamia joten he todennäköisesti eivät pidä asiaa pahana. - täytin.10v.vuonna84
Wwuwuw kirjoitti:
Ja lapsiakin sai halutessaan lyödä. Ainakin omiaan. Niin ja tietysti vaimonsa raiskata.
Lasten lyömisen kieltävä laki tuli 1984 jos oikein muistan. Kerkesin saada isän kädestä selkääni siihen mennessä mm. nahkavyöllä ja metallihengarilla. Hengaripieksennän jälkeen ei ihan heti huvittanut istua...
täytin.10v.vuonna84 kirjoitti:
Lasten lyömisen kieltävä laki tuli 1984 jos oikein muistan. Kerkesin saada isän kädestä selkääni siihen mennessä mm. nahkavyöllä ja metallihengarilla. Hengaripieksennän jälkeen ei ihan heti huvittanut istua...
Juu, -84..Vaimon raiskaaminen taas kiellettiin vasta -94.
En, kehittyneempää maailmaan kuulun.
- Aamuunastikaljaa
se olis sitä aikaa ennen euta ja ensimmäistä matutulvaa täällä suomessa
- kasari.oli.parhautta
Tarkoitatko somaleja? Keväällä 1990 taisi alkaa heitä tulla suomeen, olin tuolloin yläasteen ysillä.
Lama aika , ihan parasta lapsuutta maaseudulla peeaana <3
- rgefdvergfdsvegd
Ysärillä, kun ite sain kortin, olisi pitänyt tajuta ostella autoja säästöön. Silloin sai jotain 70-80 luvun vehkeitä parilla sadalla markallakin, mitkä nykyään ovat kiven alla ja maksavat tonneja.
- ahdistaa
80-luku oli parempaa aikaa. Mökkijärvellä oli silkkiuikkuja, haapanoita ja joskus jopa jouhisorsia. Perhosia oli paljon. Nyt on lähes kaikki saatu tapettua. Kylähullujakaan ei ole enää. Biodiversiteetti on mennyt surkeaksi eläinten, kasvien ja ihmisten osalta.
- NainenRuudunTakaa
Mä taidan kuulua johonkin 2000-2010-lukujen vaihteeseen. Käytän senaikaista somea (face, twitter) ja tykkään siitä. Uudemmissa jutuissa en oo niin mukana. Teiniaika oli kivaa kun se oli teiniaikaa, mutta en haluis että maailma olis sellainen. Nyt on vapaampaa ja ennen kaikkea on helpompaa löytää omanlaisiaan ihmisiä - ja tutustua turvallisesti koneen takaa eri tavalla ajattelevienkin elämään. Internet on tuonut paljon hyvää, en haluaisi luopua siitä ja palata jonnekin 80-90-luvuille, vaikka oman lapsuuden ja teiniajan musiikilla onkin erityinen tila sydämessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1064858Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631403233Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503155Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4152276Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2371402Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111233- 761217
- 711166
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde311138Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1211042