venemarkkinakesä

Kyllä niillä todellakin olisi käyttöarvoa, täysin kurantteja veneitä. Mutta asia on mitä ilmeisimmin juuri kuten aloittaja arvelee: ei ole enää ostajia, markkinat ovat tietyllä tavalla "täynnä".

Nuorempien ikäluokkien vapaa-ajanviettotavat ovat hiljalleen muuttuneet. Kiinnostus matkaveneisiin on vähentynyt. Sama ilmiö sekä purje- että moottorivenepuolella. Ja puhtaat raaserithan eivät ole koskaan kiinnostaneet kuin ihan niche-porukkaa.

Kyllä veneilyyn kiinnostusta riittäisi ihan siinä kuin aiemminkin. Jos vain on seurannut viimevuotisen uutisointia työllisyyden tilasta ja alle nelikymppisenä työikäisten reaaliostovoimasta, saattaa huomata että aika kaukana ollaan että ainakaan kyseinen ryhmä voisi edes etäisimmissä päiväunissaan alkaa haaveilevat sellaisesta ylellisyystuotteesta kuin parin kymppitonnin vene. Suuret ikäluokat ovatkin sitten ihan omalla tasollaan ostovoimassa, mutta ovatkin sitten yleensä siellä myyjäpuolella.

Kummasti niillä alle nelikymppisilläkin vain on varaa ostella parin-kolmen kymppitonnin autojakin. Ja huomautan vaan ihan kokemuspohjalta, että ei auto ainakaan pääkaupunkiseudulla mikään välttämättömyys ole edes veneilijälle. Tunnen parikin matkaveneenomistajaa, joilla ei ole edes ajokorttia. Itsekin olin jossain välissä vuoden ilman autoa, kun en pitänyt tarpeellisena, ja ihan hyvin veneilyyn tarvittava roudaus onnistui. Taksit on keksitty ja hätätilassa päiväksi tai muutamaksi tunniksi vuokraa auton halvalla.

Et varmaan ole käynyt kehäkolmosen ulkopuolella, mutta tiedoksi että meitä asuu sieläkin. Toki olemme sen verran yksinkertaisempaa porukkaa että emme ole kyenneet järjestämään ihan jokaiseen venesatamaan tällä seudulla täysin toimivaa joukkoliikennettä. Lisäksi joudumme käymään töissä saadaksemme ruokaa pöytään. Ihan jokaiselle työpaikallekaan ei kulje vielä joukkoliikenne joten me taantumukselliset maalaisjuntit joudumme omistamaan auton, jopa kaksi toisin kuin te urbaanit "suurkaupungin" yli-ihmiset.

turvenuija-x kirjoitti:

Et varmaan ole käynyt kehäkolmosen ulkopuolella, mutta tiedoksi että meitä asuu sieläkin. Toki olemme sen verran yksinkertaisempaa porukkaa että emme ole kyenneet järjestämään ihan jokaiseen venesatamaan tällä seudulla täysin toimivaa joukkoliikennettä. Lisäksi joudumme käymään töissä saadaksemme ruokaa pöytään. Ihan jokaiselle työpaikallekaan ei kulje vielä joukkoliikenne joten me taantumukselliset maalaisjuntit joudumme omistamaan auton, jopa kaksi toisin kuin te urbaanit "suurkaupungin" yli-ihmiset.

Lue lisää

Mitenköhän tämän nyt saisi liitettyä itse keskusteluun, joka käsitelee käsittääkseni sitä, ettei nuoret enää osta kelpo purjeveneitä?

Lukemalla ja sisäistämällä myös edeltävä keskustelu.

turvenuija-x kirjoitti:

Et varmaan ole käynyt kehäkolmosen ulkopuolella, mutta tiedoksi että meitä asuu sieläkin. Toki olemme sen verran yksinkertaisempaa porukkaa että emme ole kyenneet järjestämään ihan jokaiseen venesatamaan tällä seudulla täysin toimivaa joukkoliikennettä. Lisäksi joudumme käymään töissä saadaksemme ruokaa pöytään. Ihan jokaiselle työpaikallekaan ei kulje vielä joukkoliikenne joten me taantumukselliset maalaisjuntit joudumme omistamaan auton, jopa kaksi toisin kuin te urbaanit "suurkaupungin" yli-ihmiset.

Lue lisää

Minua nyt ei rehellisesti sanoen kiinnosta pätkän vertaa etelän isojen kaupunkien ulkopuolella asuvien murheet. Te elätte joka tapauksessa loisina minun verorahoillani.

10-14 kirjoitti:

Minua nyt ei rehellisesti sanoen kiinnosta pätkän vertaa etelän isojen kaupunkien ulkopuolella asuvien murheet. Te elätte joka tapauksessa loisina minun verorahoillani.

Nyt alkaa taas tämä nimimerkki päästellä noita hänelle ominaisia aivopierujaan.
Harkitsitko edes pikku hetken ennenkuin päästit nämä viisaudet biologiselta kovalevyltäsi meitä ihastuttamaan?
Miten olet tullut siihen tulokseen, että kaikki maalla asuvat ovat sinun rahoillasi eläviä loisia?

Alkaa olla taas yksi nimimerkki kovin palanut, pian vaihtaa 10-14 johonkin uuteen. Aiemman JRxxx nimimerkin kanssa se olikin jo joutua oikeustoimien kohteeksi törkeyksistään.

Joo. Eipä taida 10-14 kuitenkaan olla ihan kauhean suuri veromarkkojen tuottaja... Pelkkä asuinpaikka ei sitä takaa...

Eikös siellä pääkaupungissa asu vain jotakin joita kutsutaan spurguiksi. Eivät mahda olla kovin suuria veronmaksajia kun eivät tiettävästi omista henkilöautojakaan. Rannoilla kuitenkin viihtyvät ja joku on joskus kai asunutkin veneessä, talvella.

Tämä 10-14 taitaa olla näiden venesivujen pääkukko, sillä katsoi mihin ketjuun tahansa, niin häneltä löytyy kyllä aina vastaus.
Jos joku vähänkin erehtyy häntä arvostelemaan on tuomio heti valmis, kuten tuossa edellä: "pidä sinä maalainen turpasi kinni, sinulla ei ole puheoikeutta ihmisten keskuudessa"
Erikoista käytöstä, katsoi sitä miltä kantilta tahansa.

Cock-in-the-pit kirjoitti:

Tämä 10-14 taitaa olla näiden venesivujen pääkukko, sillä katsoi mihin ketjuun tahansa, niin häneltä löytyy kyllä aina vastaus.
Jos joku vähänkin erehtyy häntä arvostelemaan on tuomio heti valmis, kuten tuossa edellä: "pidä sinä maalainen turpasi kinni, sinulla ei ole puheoikeutta ihmisten keskuudessa"
Erikoista käytöstä, katsoi sitä miltä kantilta tahansa.

Lue lisää

Puheoikeuden kiistäminen on sillä tyypillä vielä aivan asteikon alapäästä. Koko elämisen oikeuden poistaminen toisin ajattelevilta on hyvin herkässä. Eivätkä kuolleetkaan ole turvassa.

vestigia.terrent kirjoitti:

Alkaa olla taas yksi nimimerkki kovin palanut, pian vaihtaa 10-14 johonkin uuteen. Aiemman JRxxx nimimerkin kanssa se olikin jo joutua oikeustoimien kohteeksi törkeyksistään.

Lue lisää

Mikä juttu tuo oikeustoimien kohteeksi joutuminen on? En muista näillä venepalstoilla juuri nähneeni sellaisia tekstejä, joista se olisi mahdollista. Muutamilla muilla s24:n palstoilla kyllä välillä näkee. Hämärästi olen muistavinani mainitun nimimerkin kyllä mutta ei ole mielikuvaa, että hän olisi mitään rasismia viljellyt.

pro.bono kirjoitti:

Mikä juttu tuo oikeustoimien kohteeksi joutuminen on? En muista näillä venepalstoilla juuri nähneeni sellaisia tekstejä, joista se olisi mahdollista. Muutamilla muilla s24:n palstoilla kyllä välillä näkee. Hämärästi olen muistavinani mainitun nimimerkin kyllä mutta ei ole mielikuvaa, että hän olisi mitään rasismia viljellyt.

Lue lisää

Kaveri ilmoitti taannoin kusevansa sotaveteraanien haudoille. Siitä tuli sen verran iso juttu, että nimimerkki häipyi. Nyt 10-14 toistelee samoja asioita identtisin sanankääntein. Ei sentään enää kuseskele, mutta haulikko nousee kepeästi poskelle.

Mutta mistä oikeusjuttuja?

pro.bono kirjoitti:

Mutta mistä oikeusjuttuja?

Ei ollut oikeusjuttua, mutta sekin oli jo vakavassa harkinnassa, aiheena tietoliikenteen häiritseminen. Joka tapauksessa ylläpito puuttui asiaan tosissaan. Siihenkin vaaditaan melkoisia törkeyksiä.

Ja nythän on taas sama meno, haaveillaan teloituskomppanioista ja toivotaan toisaalla istumalaatikon pyyhkäisyä tyhjäksi haulikolla. Ei kovin tervettä.

Tietoliikenteen häiritseminen? Et ole tosissasi. Onko ikinä ketään tuomittu sillä nimikkeellä nettikirjoittelun takia? Kunnianloukkaukset ja yllytys kansanryhmää vastaan ovat sellaisia, joista on tuomioita jaettu. Siksi kiinnostuinkin, kun tällä palstalla ei sellaisia näe.

pro.bono kirjoitti:

Tietoliikenteen häiritseminen? Et ole tosissasi. Onko ikinä ketään tuomittu sillä nimikkeellä nettikirjoittelun takia? Kunnianloukkaukset ja yllytys kansanryhmää vastaan ovat sellaisia, joista on tuomioita jaettu. Siksi kiinnostuinkin, kun tällä palstalla ei sellaisia näe.

Lue lisää

Nettihäiriköitä on ollut oikeudessa tuosta syystä.

Annas edes yksi lähdeviite tuomioon johtaneeseen juttuun. Minun tuntemani tapaukset tuon pykälän käytöstä ovat ihan eri lajia, tyypillisesti hakkerointia, hätänumeron tukkimista ja vastaavaa. Ensimäistä kertaa kuulen, että nettikirjoitteluun olisi joku tuota pykälää soveltanut.

pro.bono kirjoitti:

Annas edes yksi lähdeviite tuomioon johtaneeseen juttuun. Minun tuntemani tapaukset tuon pykälän käytöstä ovat ihan eri lajia, tyypillisesti hakkerointia, hätänumeron tukkimista ja vastaavaa. Ensimäistä kertaa kuulen, että nettikirjoitteluun olisi joku tuota pykälää soveltanut.

Lue lisää

Kyllä näin on, kyseessä on käytännössä aina teknistä häirintää. Tämä ei riitä :)...

pro.bono kirjoitti:

Annas edes yksi lähdeviite tuomioon johtaneeseen juttuun. Minun tuntemani tapaukset tuon pykälän käytöstä ovat ihan eri lajia, tyypillisesti hakkerointia, hätänumeron tukkimista ja vastaavaa. Ensimäistä kertaa kuulen, että nettikirjoitteluun olisi joku tuota pykälää soveltanut.

Lue lisää

Laajemminkin oli takavuosina uutisissa nimimerkki Goldfinger, joka tuomittiin Suomi24:n autopalstan häiriköinnistä. Ei siis mitään teknistä häirintää, hakkerointia tai muuta vastaavaa. Viitteet saat etsiä itse, jos kiinnostaa.

tosissaan_ kirjoitti:

Laajemminkin oli takavuosina uutisissa nimimerkki Goldfinger, joka tuomittiin Suomi24:n autopalstan häiriköinnistä. Ei siis mitään teknistä häirintää, hakkerointia tai muuta vastaavaa. Viitteet saat etsiä itse, jos kiinnostaa.

Lue lisää

Ikävä kyllä mitään kovin tarkkaa ei löytynyt. Olisi kiinnostanut ihan työn puolesta. Tapaus näkyy olevan aika vanha. Siihen viitanneissa lähteissä puhuttiin kunnianloukkauksesta ja mm. Mein Kampfin pitkistä siteerauksista. Lisäksi oli ilmeisesti spammatty ylläpitäjän sähköpostia ja kännykkää.
Vaikea päätellä, mitä on oikeastaan tehty ja mistä tuomittu. Ei vaikuta kuitenkaan siltä, että tästä olisi ennakkotapaukseksi tavallisen nettikirjoittelun suhteen.

Bavariaristi kirjoitti:

Kyllä niillä todellakin olisi käyttöarvoa, täysin kurantteja veneitä. Mutta asia on mitä ilmeisimmin juuri kuten aloittaja arvelee: ei ole enää ostajia, markkinat ovat tietyllä tavalla "täynnä".

Nuorempien ikäluokkien vapaa-ajanviettotavat ovat hiljalleen muuttuneet. Kiinnostus matkaveneisiin on vähentynyt. Sama ilmiö sekä purje- että moottorivenepuolella. Ja puhtaat raaserithan eivät ole koskaan kiinnostaneet kuin ihan niche-porukkaa.

Lue lisää

Ihmiset ostaa veneitä muualtakin,kuin nettiveneestä...paljon muualta ,kanainvälisiltä sivuilta ja valmistajilta!Itseasiassa tarjontaa on vähän!!!Muutama vuosi sitten tähän aikaan myynnissä oli 300-400 venettä enemmän!Eli ihmiset harrastaa purjehdusta!Monet veneet kulkevat perhepiirissä nuoremmille ja monet kaupat hoidetaan ilman nettiä...että silleen!

turvenuija-x kirjoitti:

Et varmaan ole käynyt kehäkolmosen ulkopuolella, mutta tiedoksi että meitä asuu sieläkin. Toki olemme sen verran yksinkertaisempaa porukkaa että emme ole kyenneet järjestämään ihan jokaiseen venesatamaan tällä seudulla täysin toimivaa joukkoliikennettä. Lisäksi joudumme käymään töissä saadaksemme ruokaa pöytään. Ihan jokaiselle työpaikallekaan ei kulje vielä joukkoliikenne joten me taantumukselliset maalaisjuntit joudumme omistamaan auton, jopa kaksi toisin kuin te urbaanit "suurkaupungin" yli-ihmiset.

Lue lisää

Ohhh...onpas siellä katkera tyyppi!

Ne rupee olemaan kohta täysi-ikäisiä, vuosituhannenvaihteen paatit. Monessa ns. uudemman sarjan koneet, joiden loppu tulee nopeammin kuin monen vanhemman. Purjeet alkaa olla päivityskunnossa. Elektroniikalle ei voi laskea mitään arvoa, jollei ole päiviteety hiljan.

Se on sillä lailla, että vuosimalli ei ratkaise, vaan veneen kunto ja varusteiden päivitystilanne.

Noinhan sen asian näkee kokeneempi veneilijä. Nyt on vaan niin että käytetyn veneen ostajat on suurelta osin aloittelijoita ja heille puheet uudemman paremmuudesta menee täydestä. Luulot on hinnanmuodostuksessa aivan yhtä tärkeässä osassa koi tieto. Se joka tietää mitä hakee voi tietenkin hyötyä ennakkoluuloista. Onhan vanha vene aina vähän kuin ostaisi sian säkissä, mutta sinällään on aivan sama onko vene 20v vanha vai 30v vanha, jos se on suurpiirteisesti pidetty ja sitä ei ole "päivitetty" on se jo 20v ikäisenäkin pilattu. Toisaalta joku 40 vuotta vanha vene voi olla todella hyväkin.
Muuten tästä markkinatilanteesta. Nuorilla aikuisilla on varmastikkin muut taloudelliset asiat edellä veneen hankintaa joten väkisinkin markkinat on supistumassa. Vertaus autoon veneen tarpeellisuudessa on vähän ontuvaa, ehkä jossain keskeisellä alueella Helsingissä voi autosta tinkiä mutta ylivoimaiselle enemmistölle veneilijöistä myös auto on välttämättömyyshyödyke. Ehkä ajat vielä muuttuvat, näillä vene kauppa asioilla kun ei ole kiire. Omanikin sain myytyä kun ei enään jaksanut pitää sitä yllä, mutta myyntiin meni useampi vuosi. Myynnissä ei ongelmana ole hintapyynti jos se vain on järkevä, hinnan reilu alentaminenkaan ei välttämättä auta myymisessä yhtään. Avainasemassa on vain se että jaksaa odottaa ja etsiä sopivaa ostajaa, kun ostaja on löytynyt kaupat kyllä sitten syntyy ja hinnasta voi ostajan kanssa keskustella tarpeen mukaan. Jos ei ole ostajaa niin vene ei kelpaa vaikka antaisit ilmaiseksi. Yleisesti ison matkaveneen myynnissä kun ostaja on löytynyt kannattaa nähdä vaivaa ja käyttää mielikuvitusta että ostaja pystyy ostamaan, keinona voi käyttää vaikka sopivaa vaihto-omaisuutta tms. On olut tilanteita että molemmalla osapuolella on kova halu kauppaan mutta joku asia on noussut esteeksi, noista vaan pitäisi päästä yli.

IOR kirjoitti:

Ne rupee olemaan kohta täysi-ikäisiä, vuosituhannenvaihteen paatit. Monessa ns. uudemman sarjan koneet, joiden loppu tulee nopeammin kuin monen vanhemman. Purjeet alkaa olla päivityskunnossa. Elektroniikalle ei voi laskea mitään arvoa, jollei ole päiviteety hiljan.

Se on sillä lailla, että vuosimalli ei ratkaise, vaan veneen kunto ja varusteiden päivitystilanne.

Lue lisää

Elektroniikan kehitys on syönyt kiinnostuksen vanhoihin veneisiin. Niiden laitteet, mahdollisuus uusia ja lisätä laitteita ja jo tehdyt sähköviritykset ovat sitä luokkaa ettei mukavuuksia haluava nuori ostaja kaipaa noita riesakseen. Veneet vanhenevat nyt nopeammin kuin aikaisemmin, tai ainakin ostajien kiinnostus niihin hiipuu.

Ajat muuttuvat, sano. Ja vanhan veneen myyjän pitää tuo muutos ymmärtää.

Tuossakin on varmaan perää, mitä sanot elektroniikasta ja ylipäätään sähköasennusten laadusta.
Toinen juttu on se, että tämän vuosituhannen veneiden sisustusratkaisut saattavat hyvinkin vaikuttaa nuorempien silmään asuttavammilta kuin 10-15 vuotta vanhempien.

IOR kirjoitti:

Ne rupee olemaan kohta täysi-ikäisiä, vuosituhannenvaihteen paatit. Monessa ns. uudemman sarjan koneet, joiden loppu tulee nopeammin kuin monen vanhemman. Purjeet alkaa olla päivityskunnossa. Elektroniikalle ei voi laskea mitään arvoa, jollei ole päiviteety hiljan.

Se on sillä lailla, että vuosimalli ei ratkaise, vaan veneen kunto ja varusteiden päivitystilanne.

Lue lisää

Millä perusteella "uudemman sarjan" koneiden loppu tulee nopeammin kuin monen vanhemman? Monet 80-luvun moottorit olivat vielä raakavesijäähdytteisiä. Onko siis mielestäsi vaikkapa VP 2002 (1983-1993) kestävämpi kuin VP 2020 (1994-2005) tai D1-20 (2005-)? Yanmarilla GM-sarja tuli 1980 ja seuraaja YM-sarja vasta kaudelle 2005. Vai pidätkö 70-luvun Y- tai QM-sarjaa parempana?

80-luvun ja 00-luvun veneissä on paljon eroa suunnittelussa. Tietysti löytyy "moderneja" 80-luvun veneitä ja vanhanaikaisia 00-luvun veneitä sekä joitain venemalleja, joita on valmistettu molempina. Yleisesti C/R-veneissä purjehdusominaisuudet ovat kehittyneet roimasti ja kaikissa veneissä on tilaa enemmän. 80-luvulla oli vielä paljon kapeita veneitä, vessoja keulalaipiossa, veneitä ilman kunnollista takakajuuttaa jne.

No vertaa vaikka vihreiden 2000-sarjan myllyjä uudempiin. Muutama kymmenen kiloa on eroa materialivahvuuksissa. Ja ne vanhat on täysin mekaanisia laitteita. Esim. 1D-sarjassa on jo elektroniikkaa, jonka toimintahäiriöistä voi jo lueskella. Toki 2000-sarjan vehkeissä on omat ongelmansa, pakosaapas, makeavesijäähdytys 'haarniska'... Mutta jos tiivisteet ovat kunnossa ja 3-5 vuoden välein rassaa pakosaappaan kanavat ja voiteluhuolto sekä välystensäädöt on tehty, puhutaan vahvasta moottorista. Edelliset MD:t ovat makeavesijäähdytteisinä ja huolleituina lähes ikuisia.

Yleensä moottoriasioihin liittyy t-s-i monttööri, joko suoraan tai välillisesti.

Yanmarin puolesta voi todeta, että katsotaan ja vertaillaan sitä uudempaa sarjaa sitten v. 2025-2030 paikkeilla.

Teollisuus/maatalousmoottoreita nuo yanmarit ja volvot ovat pohjimmiltaan.

Veneet ovat kehittyneet, mutta on siellä menneisyydessäkin ominaisuuksia, joita nykyveneistä kaipaa. Lyijyköli ei ole enää standardiasia, ylimitoitettu ainesvahvuus on suunnittelutyökaluilla syöty pois (keveyttä kyllä), mutta kestääkö riki yhtä kauan? 80-luvun veneissä ei ole samalla tavoin kondessiongelmia kuin nykyisissä. Ne vuodevaatteiden esittelyt satamissa ovat huvittavaa katsottavaa.

Usein käytettiin mm. Balsaa välissä ja tuuletusventtiileitä, joka tekee veneistä (lämpimiä)/jäykkiä / kuivia nyky-c/r-veneeseen nähden. Ylileveä nykyvene on harmittava parkkeerattava monessa paikassa, kun laiturit ovat suunniteltu joskus ja muinoin.
Jos purjehduksesta pitää mainita, niin ei se silitysrauta kaikissa olosuhteissa ole ihanne muoto. Satamalätkytys myös on huomionarvoinen seikka perähyttiporukkaa ajatellen.

28m kirjoitti:

Elektroniikan kehitys on syönyt kiinnostuksen vanhoihin veneisiin. Niiden laitteet, mahdollisuus uusia ja lisätä laitteita ja jo tehdyt sähköviritykset ovat sitä luokkaa ettei mukavuuksia haluava nuori ostaja kaipaa noita riesakseen. Veneet vanhenevat nyt nopeammin kuin aikaisemmin, tai ainakin ostajien kiinnostus niihin hiipuu.

Ajat muuttuvat, sano. Ja vanhan veneen myyjän pitää tuo muutos ymmärtää.

Lue lisää

Niillä mittareillako sitten purjehditaan? Melko vanhaankin elektroniikkaan voi lisätä tarvitsemiaan palikoita, kun databussit on keksitty jo ajat sitten. Ja jos vanha ei kelpaa, elektroniikan osuus veneen hinnassa ei ole merkittävä. Jos jonkun iällä on veneen ostossa merkitystä, se on purjeet.

Veneitä pitäisi ajatella ennen kaikkea tilavuuden suhteen, ei pituuden. Poikkeuksena tietysti, jos erityisesti haetaan nopeaa venettä. Näin ollen jonkun Avance 36:n ja 2000-luvun Bavaria 36:n vertailu on harhateillä. Avancessa on tilaa varmaan vähemmän kuin Bavaria 30:ssä. Tällöin se hintaero on pienempi vanhan hyväksi.

Ratkaisevinta lienee kuitenkin se, että kuinka paljon on ostajalla rahaa. Lisärahaa 20 te:n veneestä 30te:n veneeseen ei välttämättä löydy, vaikka se kalliimpi olisi paljon parempi. Osaahan ihmiset arvioida tulonsa ja menonsa ja pohtii veneen hankinnan sitä kautta.

Näin ollen myös halvoille ja vanhoille veneille löytyy ostajia. Kun kuitenkin veneitä tehdään koko ajan lisää, ja jos purjehtijoiden määrä ei kasva, eikä vanhoja veneitä poisteta käytöstä, niin pakostakin vanhojen veneiden hinta tasaisesti laskee tulevaisuudessa. Tällöin myös hintaero pienenee. Pitkän aikaa tuli lisää purjehtijoita, mutta tuleeko nykyään vai onko poistuma yhtä suurta kuin nuorten tulo harrastuksen pariin?

vain.tilpehööriä kirjoitti:

Niillä mittareillako sitten purjehditaan? Melko vanhaankin elektroniikkaan voi lisätä tarvitsemiaan palikoita, kun databussit on keksitty jo ajat sitten. Ja jos vanha ei kelpaa, elektroniikan osuus veneen hinnassa ei ole merkittävä. Jos jonkun iällä on veneen ostossa merkitystä, se on purjeet.

Lue lisää

Kalliita ja kalliita.
Juuri hain matkahuollosta uuden fokan omaani 28 jalkaiseen. Taisi olla alle 1300 euroa 14m2 Suomessa tehtynä. Edellisen fokan ostosta noin 15 vuotta.
Toisaalta laminaatti genua1:n tarjoukset oli reilu 3000 ekeä 36 jalkaiseen n.34 m2. Ei aivam mahdotonta kuitenkaan.

IOR kirjoitti:

No vertaa vaikka vihreiden 2000-sarjan myllyjä uudempiin. Muutama kymmenen kiloa on eroa materialivahvuuksissa. Ja ne vanhat on täysin mekaanisia laitteita. Esim. 1D-sarjassa on jo elektroniikkaa, jonka toimintahäiriöistä voi jo lueskella. Toki 2000-sarjan vehkeissä on omat ongelmansa, pakosaapas, makeavesijäähdytys 'haarniska'... Mutta jos tiivisteet ovat kunnossa ja 3-5 vuoden välein rassaa pakosaappaan kanavat ja voiteluhuolto sekä välystensäädöt on tehty, puhutaan vahvasta moottorista. Edelliset MD:t ovat makeavesijäähdytteisinä ja huolleituina lähes ikuisia.

Yleensä moottoriasioihin liittyy t-s-i monttööri, joko suoraan tai välillisesti.

Yanmarin puolesta voi todeta, että katsotaan ja vertaillaan sitä uudempaa sarjaa sitten v. 2025-2030 paikkeilla.

Teollisuus/maatalousmoottoreita nuo yanmarit ja volvot ovat pohjimmiltaan.

Veneet ovat kehittyneet, mutta on siellä menneisyydessäkin ominaisuuksia, joita nykyveneistä kaipaa. Lyijyköli ei ole enää standardiasia, ylimitoitettu ainesvahvuus on suunnittelutyökaluilla syöty pois (keveyttä kyllä), mutta kestääkö riki yhtä kauan? 80-luvun veneissä ei ole samalla tavoin kondessiongelmia kuin nykyisissä. Ne vuodevaatteiden esittelyt satamissa ovat huvittavaa katsottavaa.

Usein käytettiin mm. Balsaa välissä ja tuuletusventtiileitä, joka tekee veneistä (lämpimiä)/jäykkiä / kuivia nyky-c/r-veneeseen nähden. Ylileveä nykyvene on harmittava parkkeerattava monessa paikassa, kun laiturit ovat suunniteltu joskus ja muinoin.
Jos purjehduksesta pitää mainita, niin ei se silitysrauta kaikissa olosuhteissa ole ihanne muoto. Satamalätkytys myös on huomionarvoinen seikka perähyttiporukkaa ajatellen.

Lue lisää

Kuinka monta D1-moottoria on jouduttu vaihtamaan tai tekemään isompaa remonttia? Eikähän joitain ongelmia ja lastentauteja ollut myös 2002:ssa. En ole katsonut materiaalivahvuuksia, mutta mitä merkitystä niillä on makeavesijäähdytteisissä koneissa. Ei ne syöpymällä tai materiaalia kuluttamalla "kuole".

Rautakölejä oli useissa veneissä 80-luvulla ja lyijykölejä on useissa veneissä 00-luvulla. Onko tuossa joku selkeä muutos? Itsellä on ollut 70-luvun ja 80-luvun rautakölinen ja kaksi 00-luvun lyijykölillistä. Kerrosrakenne lienee yleisempi 00-luvulla kuin 80-luvulla, tosin väliaine on nykyään useammin PVC kuin balsa. Taas omalla kohtaa ne 70- ja 80-luvun veneet oliva umpilaminaattia ja 00-luvun molemmat kerrosrakennetta (toinen balsaa ja nykyinen PVC).

Mikä on se nyky C/R-vene, joka on umpilaminaattia, rautakölillä jne. Kyllä sellainenkin kai löytyy, mutta aika harvinainen C/R-veneissä. Firstit ovat usein umpilaminaattia, samoin jotkut Elanit.

TS36 kirjoitti:

Kalliita ja kalliita.
Juuri hain matkahuollosta uuden fokan omaani 28 jalkaiseen. Taisi olla alle 1300 euroa 14m2 Suomessa tehtynä. Edellisen fokan ostosta noin 15 vuotta.
Toisaalta laminaatti genua1:n tarjoukset oli reilu 3000 ekeä 36 jalkaiseen n.34 m2. Ei aivam mahdotonta kuitenkaan.

Lue lisää

Mun veneeseen isopurje maksoi 5000 €. Sillä summalla laittaa koko elektroniikan uusiksi ja entistä laajempana. Jos pitäisi vielä G1 uusia myös, ollaan jo 8000 eurossa, sen rinnalla elektroniikka on pientä. Ja uusittiin vasta kaksi purjetta.

Ihmeen kallis purje. Okei, myönnän, omani ovat olleet jo muutaman vuoden käytössä eli hintataso on varmaan vähän noussut, mutta silti väittäisin, että omaan 35-jalkaiseeni (maston korkeus 16 m) saisi 5000 eurolla ison, genuan ja fokan. Matkapurjehdukseen sopivaa dacronia tietysti.

10-14 kirjoitti:

Ihmeen kallis purje. Okei, myönnän, omani ovat olleet jo muutaman vuoden käytössä eli hintataso on varmaan vähän noussut, mutta silti väittäisin, että omaan 35-jalkaiseeni (maston korkeus 16 m) saisi 5000 eurolla ison, genuan ja fokan. Matkapurjehdukseen sopivaa dacronia tietysti.

Lue lisää

Kuitulujitteinen purje todennäköisesti. Vaakaleikatusta dacronista varmaan voi saadakin tuon setin viidellä tuhannella. Triradial dacron fokka iso oli hiukan alle kuusi tonnia 16 metrin mastoon. Edellisen veneen mukana tuli vaakaleikattu dacroniso (n. 16,5 m2). Ikää n. 10 vuotta ja oli jo tosi väsynyt ja venahtanut. Ei saanut millään trimmattua ohjeiden mukaisesti. Vaihdoin triradial isoon ja sain reivikynnyksen nostettua 10 m/s:iin (fokan kanssa), vaikka IOR-vene ei kovin ihmeellistä oikaisevaa momenttia tarjonnutkaan.

10-14 kirjoitti:

Ihmeen kallis purje. Okei, myönnän, omani ovat olleet jo muutaman vuoden käytössä eli hintataso on varmaan vähän noussut, mutta silti väittäisin, että omaan 35-jalkaiseeni (maston korkeus 16 m) saisi 5000 eurolla ison, genuan ja fokan. Matkapurjehdukseen sopivaa dacronia tietysti.

Lue lisää

Isopurje on iso, liki 40 m^2 ja tri-radial -leikattua laminaattia. Jo sen sen painon takia en halua enää vaakaleikattua dacronia, kun paremmista kankaista tulee paljon kevyempi. Teetin sen kuitenkin matkaisoksi, kisaiso on kevlaria ja kalliimpi. Vanha iso oli dyneemaa, mutta vaikka sitä ei purjehtimalla rikki saa, sekin pitkän ajan kanssa menetti muotonsa. Uuden hankinta oli mukavuuskysymys, vanha kallisti jo epämukavasti. Tietysti, jos vastaiset tuulet ajaa koneella, voivat purjeet olla huonompiakin reppuja. Mutta iso ero tulee jo purjetta nostaessa sen painosta, parempi purje nousee ilman vinssiä. Enhän minä markkinoiden halvimpia mittareitakaan veneeseeni valitse.

10-14 kirjoitti:

Ihmeen kallis purje. Okei, myönnän, omani ovat olleet jo muutaman vuoden käytössä eli hintataso on varmaan vähän noussut, mutta silti väittäisin, että omaan 35-jalkaiseeni (maston korkeus 16 m) saisi 5000 eurolla ison, genuan ja fokan. Matkapurjehdukseen sopivaa dacronia tietysti.

Lue lisää

Purjeiden hintoja voi katsella muutaman ruotsalaisen neulomon sivuilta. Vaikkapa tästä:
http://priser.segelmakare.com/
http://www.boding.se/
Väittäisin, että ko. hinnat ovat kohtuu edullisia ja varmasti kunnollisia purjeita ei saa aivan eri hintaluokassa.

Omaan 35-jalkaiseen 16,5 m mastolla maksaa ko. sivujen mukaan vaakaleikattua dacronia (jota en ikinä kelpuuttaisi noin "suureen" veneeseen):
Iso 3100 € (kahdella reivillä ja läpilatoilla 3800 €)
140% rullagenua 2800 €
Fokka 2000 €

Joakim1 kirjoitti:

Purjeiden hintoja voi katsella muutaman ruotsalaisen neulomon sivuilta. Vaikkapa tästä:
http://priser.segelmakare.com/
http://www.boding.se/
Väittäisin, että ko. hinnat ovat kohtuu edullisia ja varmasti kunnollisia purjeita ei saa aivan eri hintaluokassa.

Omaan 35-jalkaiseen 16,5 m mastolla maksaa ko. sivujen mukaan vaakaleikattua dacronia (jota en ikinä kelpuuttaisi noin "suureen" veneeseen):
Iso 3100 € (kahdella reivillä ja läpilatoilla 3800 €)
140% rullagenua 2800 €
Fokka 2000 €

Lue lisää

Miksi ihmeessä vaakaleikattu dacron ei kelpaa?

Kurotin tuosta kotitoimiston hyllystä käteeni kansion, jossa on tallessa purjeiden uusimiseen liittynyt neulomon tarjous. Ison pinta-ala näkyy olleen 31,4 neliötä, kangas 8 unssin vaakaleikattua dacronia, hinta kahdella reivirivillä ja läpilatoilla ratsastajineen yms. 1650 euroa. Sisältäen ALV:n, joka tosin silloin oli hiukan nykyistä alhaisempi. Hämmästyttävää, jos alhaisen inflaation aikana nykyhinnat ovat paria satasta enempää nousseet. Hankinta on siis tehty 6 vuotta sitten.

Fokan ja genuan hintoja en jaksa kirjoitella, mutta suurin piirtein siinä viidessä tontussa oli koko purjepaketin hinta. Ja olen ollut hyvin tyytyväinen noihin purjeisiin. Hankintakriteerinä oli pitkälti kestävyys matkapurjehduksessa. Toistaiseksi en huomaa venymistä isossakaan, mutta varmaan sen joutuu joskus 10 vuoden päästä uusimaan. Keulapurjeet kestänevät pidempään, koska niitä on tullut käytettyä vuorovuosin (ei nyt ihan säännönmukaisesti sentään).

Kyseessä oli siis ihan kotimainen neulomo.

10-14 kirjoitti:

Miksi ihmeessä vaakaleikattu dacron ei kelpaa?

Kurotin tuosta kotitoimiston hyllystä käteeni kansion, jossa on tallessa purjeiden uusimiseen liittynyt neulomon tarjous. Ison pinta-ala näkyy olleen 31,4 neliötä, kangas 8 unssin vaakaleikattua dacronia, hinta kahdella reivirivillä ja läpilatoilla ratsastajineen yms. 1650 euroa. Sisältäen ALV:n, joka tosin silloin oli hiukan nykyistä alhaisempi. Hämmästyttävää, jos alhaisen inflaation aikana nykyhinnat ovat paria satasta enempää nousseet. Hankinta on siis tehty 6 vuotta sitten.

Fokan ja genuan hintoja en jaksa kirjoitella, mutta suurin piirtein siinä viidessä tontussa oli koko purjepaketin hinta. Ja olen ollut hyvin tyytyväinen noihin purjeisiin. Hankintakriteerinä oli pitkälti kestävyys matkapurjehduksessa. Toistaiseksi en huomaa venymistä isossakaan, mutta varmaan sen joutuu joskus 10 vuoden päästä uusimaan. Keulapurjeet kestänevät pidempään, koska niitä on tullut käytettyä vuorovuosin (ei nyt ihan säännönmukaisesti sentään).

Kyseessä oli siis ihan kotimainen neulomo.

Lue lisää

Eri ihmiset ovat tyytyväisiä eritasoisiin purjeisiin, aivan kuten eritasoisiin veneisiinkin. Sitä nyt eläkkeelle jäänyttä isoa hankkiessa minulla oli tarjous vaakaleikatusta dacronista, kevlarista ja tri-radial dyneemasta, kaikki siis samasta neulomosta. Dyneema oli kallein ja hyvin tarkkaan kaksinkertainen hinta dacroniin. Kalleimman otin ja sain erittäin pitkäikäisen purjeen. Se on tullut kaikille palstan lukijoille selväksi, että 10-14 ei kryssi. Silloin voi ollakin tyytyväinen mihin purjeeseen vain, kunhan se on ainakin melkein ehjä.

Useampi purje on tullut hankittua useampaan veneeseen viimeisen kuuden vuoden aikana. Hintataso on noussut paljon inflaatiota enemmän.

Juhannuksena katsoin tutun uutta keulapurjetta. Kalliimpi kotimainen oli tuntunut liian kalliilta, kun toinen kotimainen teki puoleen hintaan. Tosin uv-suojan kierrosten välistä pilkotti sitten parin sentin raita purjekangasta.

10-14 kirjoitti:

Miksi ihmeessä vaakaleikattu dacron ei kelpaa?

Kurotin tuosta kotitoimiston hyllystä käteeni kansion, jossa on tallessa purjeiden uusimiseen liittynyt neulomon tarjous. Ison pinta-ala näkyy olleen 31,4 neliötä, kangas 8 unssin vaakaleikattua dacronia, hinta kahdella reivirivillä ja läpilatoilla ratsastajineen yms. 1650 euroa. Sisältäen ALV:n, joka tosin silloin oli hiukan nykyistä alhaisempi. Hämmästyttävää, jos alhaisen inflaation aikana nykyhinnat ovat paria satasta enempää nousseet. Hankinta on siis tehty 6 vuotta sitten.

Fokan ja genuan hintoja en jaksa kirjoitella, mutta suurin piirtein siinä viidessä tontussa oli koko purjepaketin hinta. Ja olen ollut hyvin tyytyväinen noihin purjeisiin. Hankintakriteerinä oli pitkälti kestävyys matkapurjehduksessa. Toistaiseksi en huomaa venymistä isossakaan, mutta varmaan sen joutuu joskus 10 vuoden päästä uusimaan. Keulapurjeet kestänevät pidempään, koska niitä on tullut käytettyä vuorovuosin (ei nyt ihan säännönmukaisesti sentään).

Kyseessä oli siis ihan kotimainen neulomo.

Lue lisää

2010 dollarin kurssi oli n. 1,5 ja nyt n. 1,1. Vaikka purje tehtäisiin Suomessa, tulee suurin osa materiaaleista (ja kilpailusta) dollarihintaisilta markkinoilta. Jo tuosta siis tulee merkittävä muutos. Toinen merkittävä ero on purjeen koko. 31,4 neliötä on varsin pieni 35-jalkaisen 16 m mastoisen veneen isopurje. Omassa on 41 m2 ja jo Inferno 31:ssä (15 m masto) on 31 m2 isopurje. EIkä se inflaatiokaan sentään nolla ole ollut.

31 m2 iso kahdella reivillä ja läpilatoilla maksaa n. 3000 € tuossa ruotsalaisessa hinnastossa. Ehkä sen jostain saa 2500 €, mutta tuskin alle.

Vaakaleikattu dacron ei kelpaa, koska se on kestävänä tolkuttoman painavaa ja silti venyvää ko. kokoluokan purjeissa. 30 m2 on vielä ehkä OK, mutta 16 m mastossa se on varsin korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle.

Joakim1 kirjoitti:

2010 dollarin kurssi oli n. 1,5 ja nyt n. 1,1. Vaikka purje tehtäisiin Suomessa, tulee suurin osa materiaaleista (ja kilpailusta) dollarihintaisilta markkinoilta. Jo tuosta siis tulee merkittävä muutos. Toinen merkittävä ero on purjeen koko. 31,4 neliötä on varsin pieni 35-jalkaisen 16 m mastoisen veneen isopurje. Omassa on 41 m2 ja jo Inferno 31:ssä (15 m masto) on 31 m2 isopurje. EIkä se inflaatiokaan sentään nolla ole ollut.

31 m2 iso kahdella reivillä ja läpilatoilla maksaa n. 3000 € tuossa ruotsalaisessa hinnastossa. Ehkä sen jostain saa 2500 €, mutta tuskin alle.

Vaakaleikattu dacron ei kelpaa, koska se on kestävänä tolkuttoman painavaa ja silti venyvää ko. kokoluokan purjeissa. 30 m2 on vielä ehkä OK, mutta 16 m mastossa se on varsin korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle.

Lue lisää

Näinpä juuri... Edellisen veneen 15 m^2 isoon vaakaleikattu dacron oli oikein sopiva valinta kyläkilpailuja myöten. Ei haitannut kankaan painokaan. Niin läheltä saan seurata yhden purjeneulomon työtä, että myös materiaalin huomattava osuus hinnassa on totista totta, vaikka työvoimavaltaiseksi hommaa voisikin luulla.

Joakim1 kirjoitti:

2010 dollarin kurssi oli n. 1,5 ja nyt n. 1,1. Vaikka purje tehtäisiin Suomessa, tulee suurin osa materiaaleista (ja kilpailusta) dollarihintaisilta markkinoilta. Jo tuosta siis tulee merkittävä muutos. Toinen merkittävä ero on purjeen koko. 31,4 neliötä on varsin pieni 35-jalkaisen 16 m mastoisen veneen isopurje. Omassa on 41 m2 ja jo Inferno 31:ssä (15 m masto) on 31 m2 isopurje. EIkä se inflaatiokaan sentään nolla ole ollut.

31 m2 iso kahdella reivillä ja läpilatoilla maksaa n. 3000 € tuossa ruotsalaisessa hinnastossa. Ehkä sen jostain saa 2500 €, mutta tuskin alle.

Vaakaleikattu dacron ei kelpaa, koska se on kestävänä tolkuttoman painavaa ja silti venyvää ko. kokoluokan purjeissa. 30 m2 on vielä ehkä OK, mutta 16 m mastossa se on varsin korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle.

Lue lisää

Päädyin pikku fokassa 14 m2 vaakaleikattuun dacroniin. Postipaketin paino näytti olevan 7 kg. Purjeneulojan mukaan laminaatit vahvistettuna cruisailuun ja retkeilyyn, on painavampi kuin vaakaleikattu dacron. Tämmöisillä pikkuveneillä kannattaa purjehtia hyvillä purjeilla, kun ovat halpoja.

Toisen paatin iso on yllättävän painava, kun on vahvistettua laminaattikangasta, kait kevalaria. Tietenkin kokoakin on sitten joku 43 m2.

TS36 kirjoitti:

Päädyin pikku fokassa 14 m2 vaakaleikattuun dacroniin. Postipaketin paino näytti olevan 7 kg. Purjeneulojan mukaan laminaatit vahvistettuna cruisailuun ja retkeilyyn, on painavampi kuin vaakaleikattu dacron. Tämmöisillä pikkuveneillä kannattaa purjehtia hyvillä purjeilla, kun ovat halpoja.

Toisen paatin iso on yllättävän painava, kun on vahvistettua laminaattikangasta, kait kevalaria. Tietenkin kokoakin on sitten joku 43 m2.

Lue lisää

Se 40 m^2 dyneemaiso painoi vajaa 40 kg, mastolta sen sai käsin ylös saakka, istumalaatikosta tarvitsi lopussa vinssiä avuksi. Kankaassa oli laskettu varaa dyneeman (=spectran) virumiselle, eli kangas oli paksua. Kevlarista tehtynä painoa tuli 22 kg ja uusi DSX/PX vain pari kiloa enemmän. Dyneemaisossa oli lisäksi läpilatat, uudessa vain kaksi ylintä. Muutama kilo tulee niistäkin.

Kevlarin tuntee helposti väristä, se on selkeän keltaista. Tai tunsi, nykyään eniten käytetty Maxx-kangas on mustaa kuitua. Ymmärtääkseni väri on uv-suoja, kevlarhan on arkaa uv:lle.

DSX_PX kirjoitti:

Se 40 m^2 dyneemaiso painoi vajaa 40 kg, mastolta sen sai käsin ylös saakka, istumalaatikosta tarvitsi lopussa vinssiä avuksi. Kankaassa oli laskettu varaa dyneeman (=spectran) virumiselle, eli kangas oli paksua. Kevlarista tehtynä painoa tuli 22 kg ja uusi DSX/PX vain pari kiloa enemmän. Dyneemaisossa oli lisäksi läpilatat, uudessa vain kaksi ylintä. Muutama kilo tulee niistäkin.

Kevlarin tuntee helposti väristä, se on selkeän keltaista. Tai tunsi, nykyään eniten käytetty Maxx-kangas on mustaa kuitua. Ymmärtääkseni väri on uv-suoja, kevlarhan on arkaa uv:lle.

Lue lisää

Onpas painavia purjeita! Yleensä 40 m2 kisaiso painaa 16-20 kg, jotkut harvat 14-15 kg ja toiset 20-22 kg. Tosin tuo on ilman lattoja, mutta ei ne paljoa paina kisapurjeessa. Vastaavasti laminaattipurje tuplataffetalla on 24-28 kg ja dacronpurje 30 kg molemmin puolin.

Joakim1 kirjoitti:

Onpas painavia purjeita! Yleensä 40 m2 kisaiso painaa 16-20 kg, jotkut harvat 14-15 kg ja toiset 20-22 kg. Tosin tuo on ilman lattoja, mutta ei ne paljoa paina kisapurjeessa. Vastaavasti laminaattipurje tuplataffetalla on 24-28 kg ja dacronpurje 30 kg molemmin puolin.

Lue lisää

Se dyneema oli tosiaan painava, tehty sen aikaisten Northin standardien mukaan. Uudemmat menevätkin antamiisi raameihin.

Joakim1 kirjoitti:

2010 dollarin kurssi oli n. 1,5 ja nyt n. 1,1. Vaikka purje tehtäisiin Suomessa, tulee suurin osa materiaaleista (ja kilpailusta) dollarihintaisilta markkinoilta. Jo tuosta siis tulee merkittävä muutos. Toinen merkittävä ero on purjeen koko. 31,4 neliötä on varsin pieni 35-jalkaisen 16 m mastoisen veneen isopurje. Omassa on 41 m2 ja jo Inferno 31:ssä (15 m masto) on 31 m2 isopurje. EIkä se inflaatiokaan sentään nolla ole ollut.

31 m2 iso kahdella reivillä ja läpilatoilla maksaa n. 3000 € tuossa ruotsalaisessa hinnastossa. Ehkä sen jostain saa 2500 €, mutta tuskin alle.

Vaakaleikattu dacron ei kelpaa, koska se on kestävänä tolkuttoman painavaa ja silti venyvää ko. kokoluokan purjeissa. 30 m2 on vielä ehkä OK, mutta 16 m mastossa se on varsin korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle.

Lue lisää

"korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle."
Miksi?
Dacronin heikkoushan on jäykkyys diagnonaalisuunnassa, ja kun vahvin kuitusuunta laitetaan takaliikin suuntaan, on korkeassa ja kapeassa purjeessa etuliikki lähes samassa suunnassa ja alaliikki kohtisuorassa, mikä myös on jäykkä suunta vaakaleikkauksella.
Eikä vaakaleikatun dacronin ongelma ole suurin matalassa 1-genuassa, jossa sekä alaliikki että etuliikki on pääosin diagonaali suunnassa ja venyy siten paljon?

miksi_ kirjoitti:

"korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle."
Miksi?
Dacronin heikkoushan on jäykkyys diagnonaalisuunnassa, ja kun vahvin kuitusuunta laitetaan takaliikin suuntaan, on korkeassa ja kapeassa purjeessa etuliikki lähes samassa suunnassa ja alaliikki kohtisuorassa, mikä myös on jäykkä suunta vaakaleikkauksella.
Eikä vaakaleikatun dacronin ongelma ole suurin matalassa 1-genuassa, jossa sekä alaliikki että etuliikki on pääosin diagonaali suunnassa ja venyy siten paljon?

Lue lisää

Genuat eivät veny etuliikistään. Kapeassa ja korkeassa takaliikissä on paljon jännitystä, että dacronista tulee hyvin ikävää peltiä ja venyy lopulta sittenkin.

siksi_ kirjoitti:

Genuat eivät veny etuliikistään. Kapeassa ja korkeassa takaliikissä on paljon jännitystä, että dacronista tulee hyvin ikävää peltiä ja venyy lopulta sittenkin.

Mitä ikävää siinä paksussa takaliikissä mielestäsi on?
Se vaatii myös paljon vähemmän snörpinkäyttöä kuin ohuempi, eikä takaliikin venyminen ole cruisingkäytössää millään lailla liialllista, vaan paljon pienmpää kuin matalan 1-genoan alaliikin tai etuliikin jos nostinta kiristetään. Diagonaalivenymä jää pysyväksi jo yhdestä kiristyksestä, kun taas kuitujen suuntainen venymä palautuu entiseksi heti kun kuorma poistuu, kuten takaliikissä tapahtuu. Ehkäpä sun Dacron purjeesta on puuttunut vahvikkeet takaliikistä, jos kerran sen venymisessä on ollut ongelmaa ja lisäksi koko purje tehty liian paksusta kankaasta jos on ollut peltiä.

miksi_ kirjoitti:

"korkea ja kapea, mikä on huono vaakaleikatulle."
Miksi?
Dacronin heikkoushan on jäykkyys diagnonaalisuunnassa, ja kun vahvin kuitusuunta laitetaan takaliikin suuntaan, on korkeassa ja kapeassa purjeessa etuliikki lähes samassa suunnassa ja alaliikki kohtisuorassa, mikä myös on jäykkä suunta vaakaleikkauksella.
Eikä vaakaleikatun dacronin ongelma ole suurin matalassa 1-genuassa, jossa sekä alaliikki että etuliikki on pääosin diagonaali suunnassa ja venyy siten paljon?

Lue lisää

Tästä näkee suurinpiirtein skuutin vetosuunnan: http://www.sailmagazine.com/racing/regattas/headsail-sheeting/
Fokassa vetosuunta on aika lähellä sitä pahinta mahdollista eli 45 astettta.
Korkeassa ja kapeassa fokassa veto skuutissa on huomattavan paljon suurempi kuin genuassa. Kyse ei siis ole vain vetosuunnasta vaan myös voimasta. Täysin ahvenselättömässä fokassa tai pienessä veneessä voi ehkä vielä toimia vaakaleikatttu dacron, mutta muuten ei oikein.

miksi_ kirjoitti:

Mitä ikävää siinä paksussa takaliikissä mielestäsi on?
Se vaatii myös paljon vähemmän snörpinkäyttöä kuin ohuempi, eikä takaliikin venyminen ole cruisingkäytössää millään lailla liialllista, vaan paljon pienmpää kuin matalan 1-genoan alaliikin tai etuliikin jos nostinta kiristetään. Diagonaalivenymä jää pysyväksi jo yhdestä kiristyksestä, kun taas kuitujen suuntainen venymä palautuu entiseksi heti kun kuorma poistuu, kuten takaliikissä tapahtuu. Ehkäpä sun Dacron purjeesta on puuttunut vahvikkeet takaliikistä, jos kerran sen venymisessä on ollut ongelmaa ja lisäksi koko purje tehty liian paksusta kankaasta jos on ollut peltiä.

Lue lisää

Paksu kangas on painavaa ja jäykkää. Molemmat tekevät käsittelyn ikäväksi. Ja ero on iso muihin materiaaleihin ja leikkauksiin.

Onhan noita hyviä matkaveneita 10-20teur hintaluokassa mutta kun ne ei ole 30 jalkaisia koska ne olivat vielä muutamia vuosikymmeniä sitten isoja ja harvinaisia. Yleisesti ongelmana on se että halutaan hyvää venettä nykyaikaisilla mukavuuksilla -70 luvun veneen hinnalla. Hyviä H-veneitä on tarjolla vaikka kuinka ja ne on olleet aikanaan myös matkaveneitä ja ovat sitä myös yhä, vaatimustaso on vaan kasvanut mutta lompakko ei.

Riippuuko veneen hinta ainoastaan iästä, vai onko koollakin jokin merkitys? Vai miksi lähes 40 k€ 80-lukuinen on ylihinnoiteltu? Ne sen ikäiset 30-jalkaisethan ovat yleensä siinä 20 k€, tosin veneiden kunto- ja varusteluhaitari on laaja.

No kun ei pankista saa lainaa yli 40teur ja en kehtaa millään -80 venettä vanhemmalla tai alle 30 jalkaisella purjehtia. Käytettyjen veneiden hintaa niiden omistajat vedättää ahneuksissaan ylös ja pyynnit on aivan epärealistisia. Ei ne purjeveneet ennen vanhaan ole voineet olla noin kalliita. Eihän niitä kohta pysty kukaan edes hankkimaan.

pv82 kirjoitti:

No kun ei pankista saa lainaa yli 40teur ja en kehtaa millään -80 venettä vanhemmalla tai alle 30 jalkaisella purjehtia. Käytettyjen veneiden hintaa niiden omistajat vedättää ahneuksissaan ylös ja pyynnit on aivan epärealistisia. Ei ne purjeveneet ennen vanhaan ole voineet olla noin kalliita. Eihän niitä kohta pysty kukaan edes hankkimaan.

Lue lisää

Ne on olleet paljon kalliimpia. 80-luvun alussa uusi FF31 maksoi suurinpiirtein saman kuin kolmio Munkkiniemessä. Nyt makuuhuoneen hinnalla saa jo varsin hulppean purjeveneen.

pv82 kirjoitti:

No kun ei pankista saa lainaa yli 40teur ja en kehtaa millään -80 venettä vanhemmalla tai alle 30 jalkaisella purjehtia. Käytettyjen veneiden hintaa niiden omistajat vedättää ahneuksissaan ylös ja pyynnit on aivan epärealistisia. Ei ne purjeveneet ennen vanhaan ole voineet olla noin kalliita. Eihän niitä kohta pysty kukaan edes hankkimaan.

Lue lisää

No hintaa voi vedättää 40 k€ kun taso on 25 k€. Vene ei liiku ja kukaan muu kun omistaja ei tule vedätetyksi. Vene roikkuu vuosia myynnissä ihmettä odotellessa.

Tosin koko markkina pysähtyy kun kauppoja ei synny eli halukkaat eivät pääse ulos harratuksesta, uudet sisään ja up/downgradaajat haluamaansa suuntaan.

Varsinkin kun nuo veneet on ostettu markka aikaan ja 40teur on sentään 240 000 mk. Kun katsoo vanhoja veneily lehtiä niin tuohon hintaan on saanut uutena lähes veneen kuin veneen tai vaikka sen kolmion Munkkiniemestä. Varmaankin veneiden arvonalennus on ymmärretty jotenkin käänteisenä. No aika hoitaa asian ja muutaman kymmenen vuoden kuluttua perikunnat huutokauppaa kalustoa pilkkahintaan. Kyllä -80 luvun hyväkuntoinenkin vene joka ei vaadi lähivuosina korjauksia pitää irrota alle 20teur, muuten harrastus ukkoontuu.

FF31 maksoi 1980 178 000 mk, 1985 257 000 mk, 1990 289 000 mk ja 1995 390 000 mk. Asuntojen neliöhinnat näkee summittaisesti tästä: http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004_002.gif Se on indeksi, jossa 1960=100, mutta aika lähelle myös €/m2 asunnoille PKS, sillä 2010 hinta oli 3200 €/m2.

1980 n. 500 €/m2 eli FF31=60 m2
1985 n. 1000 €/m2 eli FF31=40 m2
1990 n. 1800 €/m2 eli FF31=25 m2
1995 n. 1200 €/m2 eli FF31=50 m2

2000 FF31 oli edelleen myynnissä, mutta en tiedä hintaa. Silloin FG28E maksoi 325 000mk, FG 335 663 000 mk, mutta oli myös selvästi edullisempia vaihtoehtoja, kuten Ridas 35 395 000 mk, First 31.7 406 000 mk. Asunnot taas 1800 €/m2 eli First 31.7/Ridas 35 = 35 m2 ja FG 335 = 60 m2.

2005 tuli seuraaja FF32 135 000 €. Tuolloin First 31.7 oli 82 000 €, Ridas 35 98 000€ ja Bavaria 32 73 500 €. Asunnot 2300 €/m2. Eli FF32 = 60 m2 ja Bavaria 32 = 30 m2.

2010 FG 331 140 000 € ja Bavaria 32 67 500 €. Asunnot 3200 €/m2. FG331=45 m2 ja Bavaria 32 = 20 m2.

2016 Asunnot 3800 €/m2 ja Bavaria 33 kai 95 000 € eli 25 m2. XP 33 139 000 € eli 35 m2.

N. 30-jalkainen purjevene on siis maksanut PKS 20-60 m2 verran riippuen ajankohdasta ja veneestä. 1980-1995 FF31 ei ollut kallis kilpailijoihin nähden. 2000-luvulla sitten kotimaisten veneiden hintataso oli huomattavan korkea moniin ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna ja eihän täällä juuri purjeveneitä enää tehdäkään.

Järki_käteen kirjoitti:

No hintaa voi vedättää 40 k€ kun taso on 25 k€. Vene ei liiku ja kukaan muu kun omistaja ei tule vedätetyksi. Vene roikkuu vuosia myynnissä ihmettä odotellessa.

Tosin koko markkina pysähtyy kun kauppoja ei synny eli halukkaat eivät pääse ulos harratuksesta, uudet sisään ja up/downgradaajat haluamaansa suuntaan.

Lue lisää

Noin se menee. Oma venekauppaketju toteutui keväällä seuraavasti: Rahamies osti uutena tanskalaisen purjeveneen ja laittoi omansa myyntiin houkuttelevalla hinnalla. Minä ostin hänen vanhan veneensä tammikuussa ja laitoin myöhemmin oman veneeni myyntiin houkuttelevalla hinnalla myyden veneen ensinäytöllä maaliskuussa. Ts. 3 tyytyväistä "uuden" veneen omistajaa saatiin tälle kesälle. Siskoni kaveri innostui veneeni vaihdosta ja laittoi oman 28 jalkaisen veneen kovalla hinnalla myyntiin. Eivät saaneet kaupaksi ja siten veneilevät tämänkin kesän ahtaaksi tulleella veneellä.

Joakim1 kirjoitti:

FF31 maksoi 1980 178 000 mk, 1985 257 000 mk, 1990 289 000 mk ja 1995 390 000 mk. Asuntojen neliöhinnat näkee summittaisesti tästä: http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004_002.gif Se on indeksi, jossa 1960=100, mutta aika lähelle myös €/m2 asunnoille PKS, sillä 2010 hinta oli 3200 €/m2.

1980 n. 500 €/m2 eli FF31=60 m2
1985 n. 1000 €/m2 eli FF31=40 m2
1990 n. 1800 €/m2 eli FF31=25 m2
1995 n. 1200 €/m2 eli FF31=50 m2

2000 FF31 oli edelleen myynnissä, mutta en tiedä hintaa. Silloin FG28E maksoi 325 000mk, FG 335 663 000 mk, mutta oli myös selvästi edullisempia vaihtoehtoja, kuten Ridas 35 395 000 mk, First 31.7 406 000 mk. Asunnot taas 1800 €/m2 eli First 31.7/Ridas 35 = 35 m2 ja FG 335 = 60 m2.

2005 tuli seuraaja FF32 135 000 €. Tuolloin First 31.7 oli 82 000 €, Ridas 35 98 000€ ja Bavaria 32 73 500 €. Asunnot 2300 €/m2. Eli FF32 = 60 m2 ja Bavaria 32 = 30 m2.

2010 FG 331 140 000 € ja Bavaria 32 67 500 €. Asunnot 3200 €/m2. FG331=45 m2 ja Bavaria 32 = 20 m2.

2016 Asunnot 3800 €/m2 ja Bavaria 33 kai 95 000 € eli 25 m2. XP 33 139 000 € eli 35 m2.

N. 30-jalkainen purjevene on siis maksanut PKS 20-60 m2 verran riippuen ajankohdasta ja veneestä. 1980-1995 FF31 ei ollut kallis kilpailijoihin nähden. 2000-luvulla sitten kotimaisten veneiden hintataso oli huomattavan korkea moniin ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna ja eihän täällä juuri purjeveneitä enää tehdäkään.

Lue lisää

Joo mutta jos FF31 on maksanut 1985 257 000 mk niin nykyään samasta veneestä saa maksaa käytettynä vähintään 40teur eli veneen arvo ei ole muka vähentynyt yhtään. Vanhempi polvi yrittää kirkkain silin viilata uusveneilijää linsiin kun ne pitää nuorempiaan hölmöinä. Aikaisemmin on ihan tavallisella veneilijällä rahaa matkapurteen, nykyään pitää olla joku rahamies. Vaan ei toimi jos hinta on liian korkea ei kauppa käy. Jos veneen alkuperäinen arvo on ollut vuonna 1985 43 000 eur ja joka vuosi sen arvo on tippunut 5% pitäisi sen käyvän arvon olla nyt 8564 euroa. Laske vaikka. Hintapyynnöt on kuitenkin aivan eri planeetalta.

Hetkinen, et kai kuvittele että 257000mk olisi nykyrahassa 43 t€

Jos satut muistamaan markat vaihtui euroon suunnilleen 1eur on 6mk.

pv82 kirjoitti:

Joo mutta jos FF31 on maksanut 1985 257 000 mk niin nykyään samasta veneestä saa maksaa käytettynä vähintään 40teur eli veneen arvo ei ole muka vähentynyt yhtään. Vanhempi polvi yrittää kirkkain silin viilata uusveneilijää linsiin kun ne pitää nuorempiaan hölmöinä. Aikaisemmin on ihan tavallisella veneilijällä rahaa matkapurteen, nykyään pitää olla joku rahamies. Vaan ei toimi jos hinta on liian korkea ei kauppa käy. Jos veneen alkuperäinen arvo on ollut vuonna 1985 43 000 eur ja joka vuosi sen arvo on tippunut 5% pitäisi sen käyvän arvon olla nyt 8564 euroa. Laske vaikka. Hintapyynnöt on kuitenkin aivan eri planeetalta.

Lue lisää

Ei kai kukaan maksa lähellekään 40 teur 80-luvun FF31:stä? Nyt on myynnissä Suomessa kolme FF31:stä -79:stä (moottori -09) pyydetään 24,5 teur, -90:stä 28 teur ja -08:sta 43,5 teur. Tuo viimeinen on tosiaan -08 valmisettu ja lienee silloin maksanut ~100 teur.

Uuden tekeminen Suomessa käsityönä maksaisi varmasti reilusti yli 100 teur. Onko siis käyttökuntoinen 30 vuotias samanlainen 1/4 hintaan tai halvemmalla kallis vai halpa? Varmasti se olisi halpa, jos noita vielä menisi uutena kaupaksi, mutta kun ei mene ehkä hinta on kohdallaan.

pv82 kirjoitti:

Jos satut muistamaan markat vaihtui euroon suunnilleen 1eur on 6mk.

Entä sitten? Vuoden 2001 6 mk ei ole sama asia kuin tämän päivän 1 euro. Vaikka inflaatio juuri nyt onkin olematon ja euroajan on ollut muutenkin alhainen, niin kyllä sellainen 2-3% vuodessa on vähintään normaali inflaatiovauhti. Vuoden 1985 257 000 mk vastaa nykyrahassa n. 84 000 euroa, ei lähellekään väittämääsi 40 000. (Ja kuriositeetin vuoksi: vuonna 2001 eli viimeisenä markkavuotena se vuoden 1985 rahasumma olisi vastannut lähes 405 000 mk.

Se, että aika pitkään veneen, josta oli maksanut 200 000 mk, saattoi muutaman vuoden päästä myydä 200 000 markalla, johtui suurelta osin juuri inflaatiosta.

Köyhien toiveajattelua

GrandSol kirjoitti:

Köyhien toiveajattelua

Persaukisten pakkomyyntiä...

http://www.boatshop24.com/de/cantiere-del-pardo-grand-soleil-40/Segelboote/1000783#WQpoJTMv7Wh4kkqX.97

http://www.boatshop24.com/de/grand-soleil-40/Segelboote/861586#a0VIUAi5QwTX1GGK.97

http://www.boatshop24.com/de/-grand-soleil-43/Segelboote/967618#PGcJGU5P5B4YFzwO.97

Ja kotimaasta

http://www.blueocean.fi/valitys/p1628/X37.php

MwSt.inkl kirjoitti:

Persaukisten pakkomyyntiä...

http://www.boatshop24.com/de/cantiere-del-pardo-grand-soleil-40/Segelboote/1000783#WQpoJTMv7Wh4kkqX.97

http://www.boatshop24.com/de/grand-soleil-40/Segelboote/861586#a0VIUAi5QwTX1GGK.97

http://www.boatshop24.com/de/-grand-soleil-43/Segelboote/967618#PGcJGU5P5B4YFzwO.97

Ja kotimaasta

http://www.blueocean.fi/valitys/p1628/X37.php

Lue lisää

Tuo listan X-37 on nyt merkitty myydyksi Blueoceanin sivulla hintaan 145 000€.

Uutena vene on maksanut luokkaa n. 250 000 € tai enemmän vuonna 2008. Joten aika kallista lystiä oli, kun veneen arvo laski vähintään 35 €/päivä koko käyttöajan.

Kelvannee esimerkiksi venemarkkinan nykytilasta.

Venekaupoilla kirjoitti:

Tuo listan X-37 on nyt merkitty myydyksi Blueoceanin sivulla hintaan 145 000€.

Uutena vene on maksanut luokkaa n. 250 000 € tai enemmän vuonna 2008. Joten aika kallista lystiä oli, kun veneen arvo laski vähintään 35 €/päivä koko käyttöajan.

Kelvannee esimerkiksi venemarkkinan nykytilasta.

Lue lisää

Veneen arvo olisi siis laskenut 40% kahdeksassa vuodessa, jos uskomme arviotasi alkuperäishinnasta (X:t muistaakseni ovat niitä veneitä, joissa perushinta ei sisällä esim. purjeita tai mittareita ollenkaan vaan ostaja valitsee mieleisensä ja maksaa sen mukaan ekstraa eli uusmyyntihinnan arviointi on hankalaa).

Vaikuttaa aika normaalilta nykymenolta. Olen joskus itse arvioinut, että veneen hinnan pitää olettaa putoavan 5% per vuosi. Siitä tulisi hinnan "puoliintumisajaksi" suunnilleen 13 vuotta.

2008 ko. veneen listahinta oli 216 000 €, joten tuo 250 000 € sisältää jo jonkinmoisen varustelunkin. Perushintaan ei kuulunut purjeita, tuskin mittareitakaan. Perushinnasta pudotusta 33%. 2008 Bavaria 38 maksoi 111 500 € sisältäen peruspurjeet ja -mittariston. Nyt näyttää noiden pyynnit olevan Keski-Euroopassa 80-90 000 € ja yksittäinen vuokrafirman myymä 75 000 € sekä joku Englantilainen 99 000 €. 80 tonnia olisi 28% ja 75 tonnia samaiset 33%.

Kyllä, kyllä... 5% pa arvon sulaminen toki realisoituu vasta kun löytyy ostaja, ei hetkeäkään ennen. Näin onnellinen tilanne ei ole todennäköisesti monenkaan myynnissä olevan veneen kohdalla, kun tarjonta ylittää jatkuvasti kysynnän useassa segmentissä.

Mikään ei pidä arvoaan ja kalliiden ns laatuveneiden pääomat jotka sulaa on jo merkittäviä vaikka olisi varakaskin taho omistajana. Bavat, Benet etc arvo sulaa, mutta tuho paljon pienempää.

Jos tuntuu, että 35 k€ vene menee halvalla kun myy 22 k€ löytyneelle ostajalla niin kannattaa miettiä kahdesti. Seuraavalla kerralla kun ostaja löytyy niin hinta voi olla enää 18 k€ kun oma mielikuva on edelleen 35 k€.

Venekaupoilla kirjoitti:

Tuo listan X-37 on nyt merkitty myydyksi Blueoceanin sivulla hintaan 145 000€.

Uutena vene on maksanut luokkaa n. 250 000 € tai enemmän vuonna 2008. Joten aika kallista lystiä oli, kun veneen arvo laski vähintään 35 €/päivä koko käyttöajan.

Kelvannee esimerkiksi venemarkkinan nykytilasta.

Lue lisää

Hehheh, nyt tuo yksilö on merkitty myydyksi hintaan xxx. Ei nyt avoin nettitalous ole oikein hallussa.

Kuka tahansa joka ostaa tai myy tosissaan X-37:aa saa pienellä selvittelytyöllä veneen markkinahinnasta hyvän käsityksen. Loppu on sitten tuuria, sattumaa, yksityiskohtia.

Aivan erityisesti ostaessa kannattaisi miettiä veneen myyntiä joskus.

Tässä ollaan mielestäni asian äärellä.

Aika moni asia on muuttunut sitten 70-luvun. Isompien ikäluokkien hoito- ja eläkemaksut lankeaa harvemmille hartioille, onhan osana elämänlaadun mielikuvaa ollut pienempi määrä lapsia. Kukaan ei muistanut kertoa, että ikuiseen kasvuun perustuva unelma vaatii ikuisesti kasvavan työvoiman, jotta pyramidihuijaus toimisi. Ameriikka tuntuu voittaneen talousjärjestelmien kilpajuoksun, jossa maalia siirrettään aina kun homma on melkein hoidossa. Työelämä on siis paineistettu äärimmäiseen "tehokkuuteen", jossa tehoton ja fakkiutunut työn tapamme yrittää kilpailla isompiensa kanssa samassa pelissä. Aika on muutettu rahaksi ja toisella puolella maata asuvat isovanhemmat eivät ole auttamassa lastenhoidossa. Töitä pitää paiskia, sillä 25-vuotiset asuntolainat vievät valtaosan tuloista, eikä inflaatiota ole auttamassa. Jotkut voivat kuvitella olevansa työssä, joka heillä voisi olla vielä 5 vuoden kuluttua. Jos on rahaa, ei ole aikaa matkaveneen ylläpitoon saati talkoohenkeen kun talvisäilytyskin on joidenkin luiskaotsien mielestä parempi järjestää avaimet-käteen-palveluna, koska "sitähän nämä kiireiset nuoret haluavat" ja kunnat miettivät, että onhan niillä veneilijöillä ennenkin ollut rahaa harrastukseensa ja yksityistävät palveluitaan.

Semmoinen on rikki mennyt unelma koko kansan veneilykulttuurista. Eipä tule mieleen ostella veneitä.

SukupolviPuhallus kirjoitti:

Tässä ollaan mielestäni asian äärellä.

Aika moni asia on muuttunut sitten 70-luvun. Isompien ikäluokkien hoito- ja eläkemaksut lankeaa harvemmille hartioille, onhan osana elämänlaadun mielikuvaa ollut pienempi määrä lapsia. Kukaan ei muistanut kertoa, että ikuiseen kasvuun perustuva unelma vaatii ikuisesti kasvavan työvoiman, jotta pyramidihuijaus toimisi. Ameriikka tuntuu voittaneen talousjärjestelmien kilpajuoksun, jossa maalia siirrettään aina kun homma on melkein hoidossa. Työelämä on siis paineistettu äärimmäiseen "tehokkuuteen", jossa tehoton ja fakkiutunut työn tapamme yrittää kilpailla isompiensa kanssa samassa pelissä. Aika on muutettu rahaksi ja toisella puolella maata asuvat isovanhemmat eivät ole auttamassa lastenhoidossa. Töitä pitää paiskia, sillä 25-vuotiset asuntolainat vievät valtaosan tuloista, eikä inflaatiota ole auttamassa. Jotkut voivat kuvitella olevansa työssä, joka heillä voisi olla vielä 5 vuoden kuluttua. Jos on rahaa, ei ole aikaa matkaveneen ylläpitoon saati talkoohenkeen kun talvisäilytyskin on joidenkin luiskaotsien mielestä parempi järjestää avaimet-käteen-palveluna, koska "sitähän nämä kiireiset nuoret haluavat" ja kunnat miettivät, että onhan niillä veneilijöillä ennenkin ollut rahaa harrastukseensa ja yksityistävät palveluitaan.

Semmoinen on rikki mennyt unelma koko kansan veneilykulttuurista. Eipä tule mieleen ostella veneitä.

Lue lisää

Kannattaisiko nyt vaan puolittaa sen sun rakkaudella räntäsateessa joka kevät kuntoon hinkatun vanhan paatin hinta niin kompastuu kauppaan vahingossa ennemmin tai myöhemmin...

Annat sitten hillot luiskaotsaiselle jälkikasvulle lapaan ja unohdat koko jutun.

Listastas unohtu perintöverot ja se, ettei millekkään vanhempien polvien Itämeren kiertämisille oo työikäisellä ja rehellisissä hommissa olevalle aikaa. Jotkut vaan silti jaksaa ihmetellä, että miten ne nykynuorison veneet on laiturissa parin viikon kesälomaa lukuunottamatta.

Talkoohenkeä_edes_vähän kirjoitti:

Kannattaisiko nyt vaan puolittaa sen sun rakkaudella räntäsateessa joka kevät kuntoon hinkatun vanhan paatin hinta niin kompastuu kauppaan vahingossa ennemmin tai myöhemmin...

Annat sitten hillot luiskaotsaiselle jälkikasvulle lapaan ja unohdat koko jutun.

Lue lisää

Niin, ongelmahan on tietty siinä, että olen siis sitä jälkikasvua, joka ei teidän emeriittusten harrastusta tule tällä menolla saavuttamaan vaikka kuinka haluaisitte.

Merikarhutkin kinuu uusia jäseniä joka vuosi, saa nähdä milloin sekin homma menee tyystin maksulliseksi palveluksi kun talkooväki vaan harvenee.

No, menneet on menneitä, mutta tosiaan aika umpisolmuun tää maailma on järjestetty.

325 kirjoitti:

Listastas unohtu perintöverot ja se, ettei millekkään vanhempien polvien Itämeren kiertämisille oo työikäisellä ja rehellisissä hommissa olevalle aikaa. Jotkut vaan silti jaksaa ihmetellä, että miten ne nykynuorison veneet on laiturissa parin viikon kesälomaa lukuunottamatta.

Lue lisää

Muistetaan nyt kuitenkin totuus siitä vapaa-ajasta: valtaosalla palkansaajista, myös niistä alle 40-vuotiaista, on 4 viikon kesäloma ja viikonloput vapaana eli työn puolesta onnistuu kyllä yhä ongelmitta se, että veneessä majaillaan 50-60 yötä vuodessa ja seilataan 1000-2000 mpk.
Kokonaan toinen asia on se, että ilmeisesti vapaa-ajanviettotavat ovat tosiaan muuttumassa ainakin jossain määrin "monilajisuuden" suuntaan ja siksi matkaveneily on jossain määrin hiipumassa.

Niin no, on toki niitäkin, jotka ei ole sukuunsa väleissä yms. Säästyy paljon aikaa kun möllöttelee sitkeästi vesillä vähäiset vapaa-aikansa avioeroa odottelemassa.

Itse en sanoisi, että neljässä viikossa on 50-60 yötä. Niistä neljästä viikosta vesille järjestyy korkeintaan kolme. Sitten on satunnaiset viikonloput, joista ei juuri maileja kerry.

Että juu, merikarhujen puolella on tosiaan vajetta näistä tosimiehistä tätä nykyä.

Mistä sait päähäsi, että ne 50-60 yötä pitäisi neljässä viikossa kerätä? Toukokuun alusta lokakuun lopulle on n. 25 viikonloppua. Niistä tietysti muutama pitää laskea pois neljään kesälomaviikkoon. Toki loppukesästä syksyllä tulee eteen se, että pimeä tulee aikaisin eikä ehkä pe-iltana töiden jälkeen ennätä lähteä eli reissu rajoittuu lauantaihin ja sunnuntaihin.

Vaimo (tai mies, jos puhutaan naiskipparista tai sateenkaari-ihmisestä) on tietysti mukana siellä veneessä. Ei siinä mitään avioeroa tarvita.

Eli edelleenkään normaalin vapaa-ajan määrä ei sinänsä veneilyä rajoita.

325 kirjoitti:

Niin no, on toki niitäkin, jotka ei ole sukuunsa väleissä yms. Säästyy paljon aikaa kun möllöttelee sitkeästi vesillä vähäiset vapaa-aikansa avioeroa odottelemassa.

Itse en sanoisi, että neljässä viikossa on 50-60 yötä. Niistä neljästä viikosta vesille järjestyy korkeintaan kolme. Sitten on satunnaiset viikonloput, joista ei juuri maileja kerry.

Että juu, merikarhujen puolella on tosiaan vajetta näistä tosimiehistä tätä nykyä.

Lue lisää

Jos lomaa on neljä viikkoa, se tarkoittaa 30 päivää merellä. Miksi siitä pitäisi tinkiä ja ketä varten? Eikä lomasta sen enempää kuin viikonlopuista ikinä epäsopua suvun tai ystävien kanssa tullut. Kyse on ainoastaan ja vain siitä, kiinnostaako se merelläolo.

Tai korjataan hiukan. Siinä välissä kun jälkipolvella ei vielä omia veneitä ole, voi omasta joutua hiukan tinkimään. Ja aiemmin oli sekin aika, kun jälkipolvella ei vielä ollut ajokorttia ja veneitä sekä purjehtijoita piti kuskata pitkin Eurooppaa kilpailuihin. Siellä merellä ribissä vietettyjä päiviä ei lasketa.

väleissä.ollaan kirjoitti:

Jos lomaa on neljä viikkoa, se tarkoittaa 30 päivää merellä. Miksi siitä pitäisi tinkiä ja ketä varten? Eikä lomasta sen enempää kuin viikonlopuista ikinä epäsopua suvun tai ystävien kanssa tullut. Kyse on ainoastaan ja vain siitä, kiinnostaako se merelläolo.

Tai korjataan hiukan. Siinä välissä kun jälkipolvella ei vielä omia veneitä ole, voi omasta joutua hiukan tinkimään. Ja aiemmin oli sekin aika, kun jälkipolvella ei vielä ollut ajokorttia ja veneitä sekä purjehtijoita piti kuskata pitkin Eurooppaa kilpailuihin. Siellä merellä ribissä vietettyjä päiviä ei lasketa.

Lue lisää

Voihan sen noin teoretisoida. Pitää loman 4:ssä viikon pätkässä, jolloin voi olla merellä 40 päivää. Jos vene on esim. Turussa, purjehtii viikon reissun itään, toisen länteen ja kolmannen pohjoiseen. Neljäs sitten vaikka etelään. Käy aina viikon verran välissä töissä lepäämässä.

TS36 kirjoitti:

Voihan sen noin teoretisoida. Pitää loman 4:ssä viikon pätkässä, jolloin voi olla merellä 40 päivää. Jos vene on esim. Turussa, purjehtii viikon reissun itään, toisen länteen ja kolmannen pohjoiseen. Neljäs sitten vaikka etelään. Käy aina viikon verran välissä töissä lepäämässä.

Lue lisää

Noin tiukasti en ole koskaan meripäiviä optimoinut. Mutta se 30 päivää neljän viikon lomalla on ollut täyttä realismia. Myöhempinä aikoina oli varaa vähän slarvailla, kun lomaviikkoja pystyi ottamaan enemmän. Ja nyt sitten onkin pelkkää lomaa.

Brexististä tulee EU:n ikuisuusprojekti, joka ei pääty koskaan. €uvostoliitto kyvytön hoitamaan pikkuasioita, tällaisesta turha haaveillakaan että jotenkin hoituisi...

Veneet liikkuvat täysin vapaasti rajojen yli saarille ja takaisin ainakin seuraavat 10 vuotta.

Katso puntaa, katso sen kurssia. Ei muuta.

Käteinen_on_kingi kirjoitti:

Brexististä tulee EU:n ikuisuusprojekti, joka ei pääty koskaan. €uvostoliitto kyvytön hoitamaan pikkuasioita, tällaisesta turha haaveillakaan että jotenkin hoituisi...

Veneet liikkuvat täysin vapaasti rajojen yli saarille ja takaisin ainakin seuraavat 10 vuotta.

Lue lisää

Tä? UK tekee viimeistään lokakuussa eronpyynnön. Se johtaa Lissabonin sopimuksen mukaan automaattisesti eroon 2 vuoden päästä.

brexit kirjoitti:

Katso puntaa, katso sen kurssia. Ei muuta.

Tulipa katsottua, ei ainakaan tänään mitenkään erityisen heikko kuluneen 5v tähtäimellä katsoen.

Bossu kirjoitti:

Tä? UK tekee viimeistään lokakuussa eronpyynnön. Se johtaa Lissabonin sopimuksen mukaan automaattisesti eroon 2 vuoden päästä.

Katsotaan nyt ensin, tekevätkö edes sitä eronpyyntöä.

brexit kirjoitti:

Katso puntaa, katso sen kurssia. Ei muuta.

Katsoin tänään itse. Punta romahti halvimmilleen 168 vuoteen.

En kyllä lainkaan usko tuohon teoriaan. Veneen suunnittelu on mielestäni ehdottomasti tärkein hintaan vaikuttava tekijä. 80-luvun veneistä arvokkaimpia ovat ne, jotka ovat lähempänä nykyisiä suunnittelultaan. Siis leveitä, korkeahko varalaita, erillinen vessa ja kunnon takakajuutta. Eivät suinkaan ne, joiden rakenteellinen toteutus on paras.

Erikseen sitten ne hyvin harvat venemallit, joilla on keräilyarvoa.

Monet 80-luvun veneen kärsivät rakenneongelmista jo 80-luvulla. Nyt ne on jo suurimmasta osasta korjattu ja lopuista ne tuskin merkittävästi haittaavat tulevaisuudessakaaan. 00-luvun veneissä ei ole ollut alkuunkaan samassa määrin rakenneongelmia.

Joakim1 kirjoitti:

En kyllä lainkaan usko tuohon teoriaan. Veneen suunnittelu on mielestäni ehdottomasti tärkein hintaan vaikuttava tekijä. 80-luvun veneistä arvokkaimpia ovat ne, jotka ovat lähempänä nykyisiä suunnittelultaan. Siis leveitä, korkeahko varalaita, erillinen vessa ja kunnon takakajuutta. Eivät suinkaan ne, joiden rakenteellinen toteutus on paras.

Erikseen sitten ne hyvin harvat venemallit, joilla on keräilyarvoa.

Monet 80-luvun veneen kärsivät rakenneongelmista jo 80-luvulla. Nyt ne on jo suurimmasta osasta korjattu ja lopuista ne tuskin merkittävästi haittaavat tulevaisuudessakaaan. 00-luvun veneissä ei ole ollut alkuunkaan samassa määrin rakenneongelmia.

Lue lisää

Eiköhän teillä molemmilla ole eräänlainen totuus hallussa. Joakimin arvio pätenee tilastollisesti eli on helpompi saada myydyksi "nykyaikaiselta" näyttävä 80-luvun vene. Mutta yhtälailla on uskottavaa, että hyvin pidetylle "klassikolle" löytyy kyllä se yksi ostaja, ellei Suomesta niin naapurimaista. Myyntiaika vain on pidempi ja hinnata voi joutua tinkimään enemmän.

Omani varmaan on lähempänä "nykyaikaisia", 80-luvun lopussa tehty ruotsalainen. Tällä hetkellä ei näy myynnissä samaa mallia lainkaan, mutta aiempien nähtyjen pyyntien ja saman merkin muiden mallien perusteella arvioituna tämän hetken markkina-arvo olisi noin puolet siitä, mitä itse maksoin 10 vuotta sitten. Ehkä maksoin 3-5 000 euroa liikaa silloin, huono tinkijä kun olen ja sen veneen halusin, mutta ainakin pyyntihinta oli hyvin linjassa muualla Euroopassa pyydettyihin hintoihin. Ja ei, ei ole myynnissä nyt eikä varmaankaan tule olemaan niin kauan kuin itsellä liikuntakykyä riittää :)

Täytyy kyllä sanoa, että ne jotka 10 vuotta sitten ostivat uuden "halpiksen" 80-luvun "laatuveneen" sijaan olivat "oikeassa", vaikka tuolloin monet väittivät niiden hinnan romahtavan ja vanhojen pysyvän. Paremmin ne halpikset ovat hintansa pitäneet. Vaikkapa 10 vuotta vanhasta Bavaria 37:sta Keski-Euroopan (ei Välimeri) pyyntihinnat ovat yli 70% uutena Suomessa olleesta listahinnasta (100 tonnia), johon ei paljoa tarvinnut lisätä, kun mukaan tuli jo purjeet, riittävä kone, mittaristo, maasähkö jne.

Vielä selkeämpi tilanne on pienempien osalta. Bavaria 30 Cruiser maksoi tuolloin uutena 60 tonnia. Tiedän tuolta ajalta useita Inferno 31 tai Comfortina 32 kauppoja yli 50 tonnilla, mitä en tuolloin voinut käsittää. Ei olisi tullut mieleenikään maksaa moista. Nyt Bavaria 30:n arvo on ainakin 45 tonnia ja noiden vanhempien jopa alle 30 tonnia.

Vanhoista veneistä arvon säilyttää vain todelliset klassikot. Ei hyvin rakennettu vielä tee veneestä klassikkoa. Pitää olla jotain muuta erityistä. Vene pitää tietysti myös olla kunnossa eli sen ylläpito arvonsa säilyttävänä tulee kalliiksi.

Joakim1 kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa, että ne jotka 10 vuotta sitten ostivat uuden "halpiksen" 80-luvun "laatuveneen" sijaan olivat "oikeassa", vaikka tuolloin monet väittivät niiden hinnan romahtavan ja vanhojen pysyvän. Paremmin ne halpikset ovat hintansa pitäneet. Vaikkapa 10 vuotta vanhasta Bavaria 37:sta Keski-Euroopan (ei Välimeri) pyyntihinnat ovat yli 70% uutena Suomessa olleesta listahinnasta (100 tonnia), johon ei paljoa tarvinnut lisätä, kun mukaan tuli jo purjeet, riittävä kone, mittaristo, maasähkö jne.

Vielä selkeämpi tilanne on pienempien osalta. Bavaria 30 Cruiser maksoi tuolloin uutena 60 tonnia. Tiedän tuolta ajalta useita Inferno 31 tai Comfortina 32 kauppoja yli 50 tonnilla, mitä en tuolloin voinut käsittää. Ei olisi tullut mieleenikään maksaa moista. Nyt Bavaria 30:n arvo on ainakin 45 tonnia ja noiden vanhempien jopa alle 30 tonnia.

Vanhoista veneistä arvon säilyttää vain todelliset klassikot. Ei hyvin rakennettu vielä tee veneestä klassikkoa. Pitää olla jotain muuta erityistä. Vene pitää tietysti myös olla kunnossa eli sen ylläpito arvonsa säilyttävänä tulee kalliiksi.

Lue lisää

Blue Oceanin sivulla on monta klassikkoa myynnissä ja ollut jo pitkään. Eivät vaikuta erityisen likvideiltä.

Yleensä kun uskomuksilla taistellaan markkinavoimia vastaan niin tuulitakki ottaa aina pataan. Näin veneidenkin kohdalla.

Sarjatuotantoveneiden etu on se, että ovat osoittautuneet hyviksi ja ostajakuntaa on harvalukuisesta nuorisosta perheisiin. Vanhat ahtaat veneet ei kiinnosta ja siinä ei nyt ole mitään ihmeellistä.

Njoo, se että vene näyttää klassikolta ja hienolta ei kyllä tee siitä haluttua. Se voi silti olla ja onkin usein hankala, kallis ylläpitää, epäkäytännöllinen. Ja lisäksi hankala investointi tavalliselle ihmiselle, joka voi haluta exitin harrastuksesta. Tai ei harrasta avomeripurjehdusta perheen kanssa.

Varmasti voi sanoa, että monet ellei lähes kaikki vanhat veneet on tavallaan slita och slänga omistajalleen, koska ne ovat menettäneet arvonsa. 80-luvun veneestä 40 k€ on aivan posketon pyynti kun uudehkon 30 jalkaisen saa 50-60 k€:lla.

Ostaja ymmärtää tämän, myyjä ei. Erityisesti tunteella omaan veneeseen suhtautuva ostaja. Ihan ymmärrettävää, mutta vene ei liiku.

museo_on_museo kirjoitti:

Njoo, se että vene näyttää klassikolta ja hienolta ei kyllä tee siitä haluttua. Se voi silti olla ja onkin usein hankala, kallis ylläpitää, epäkäytännöllinen. Ja lisäksi hankala investointi tavalliselle ihmiselle, joka voi haluta exitin harrastuksesta. Tai ei harrasta avomeripurjehdusta perheen kanssa.

Varmasti voi sanoa, että monet ellei lähes kaikki vanhat veneet on tavallaan slita och slänga omistajalleen, koska ne ovat menettäneet arvonsa. 80-luvun veneestä 40 k€ on aivan posketon pyynti kun uudehkon 30 jalkaisen saa 50-60 k€:lla.

Ostaja ymmärtää tämän, myyjä ei. Erityisesti tunteella omaan veneeseen suhtautuva ostaja. Ihan ymmärrettävää, mutta vene ei liiku.

Lue lisää

Niinpä, nettiveneessä on kuluneen näköinen Avance 36 hintapyynnöllä 55000. Samalla hinnalla saa 25 vuotta nuoremman Bavaria 32:n.

Otattehan laskelmissanne huomioon sen seikan, että uuden veneen hyllyhintaan pitää lisätä aikamoinen summa, ennen kuin sillä voi oikeasti irtautua laiturista? Ja kyllä uusien veneidenkin myyjät osaavat hinnoitella tavaransa. Muistan nähneeni että vaikkapa yksistään pohjan maalauksesta on pyydetty 5000...6000 EUR.
Vai muuttuuko uuden veneen ostaja tuossa kohdassa yhtäkkiä "tee-se-itse" mieheksi, ja hakee biltemasta telalaatikon ja ämpärillisen epoksiprimeriä?

museo_on_museo kirjoitti:

Njoo, se että vene näyttää klassikolta ja hienolta ei kyllä tee siitä haluttua. Se voi silti olla ja onkin usein hankala, kallis ylläpitää, epäkäytännöllinen. Ja lisäksi hankala investointi tavalliselle ihmiselle, joka voi haluta exitin harrastuksesta. Tai ei harrasta avomeripurjehdusta perheen kanssa.

Varmasti voi sanoa, että monet ellei lähes kaikki vanhat veneet on tavallaan slita och slänga omistajalleen, koska ne ovat menettäneet arvonsa. 80-luvun veneestä 40 k€ on aivan posketon pyynti kun uudehkon 30 jalkaisen saa 50-60 k€:lla.

Ostaja ymmärtää tämän, myyjä ei. Erityisesti tunteella omaan veneeseen suhtautuva ostaja. Ihan ymmärrettävää, mutta vene ei liiku.

Lue lisää

Toisaalta... Käytettävissä oleva budjetti on useimmille ostajille aika ratkaiseva asia. Jos haluaa käyttää hankintaan max 40 000, niin silloin se 50-60 euron uudehko ei ole vaihtoehto lainkaan.

Minä tuossa aiemmin mainitsin oman veneeni hintakehityksestä. On samalla sanottava, että en vieläkään oikein ymmärrä, miksi myyjä sen minulle möi ja osti tilalle tehdasuuden, koska nähdäkseni mitään lisäarvoa siinä ei saanut vastineena n. 40 000 euron lisäpanostukselleen. No, okei, on minulla yksi teoria: myyjäpariskunta oli jo eläkeiässä ja ehkä ajatteli, että "kun nyt ostamme uuden, ei meidän elinaikanamme tule enää tarvetta mihinkään isoon remonttiin vaan loppuikä seilataan huolettomasti". Onhan se toki niin, että 20-30 vuotta vanhassa veneessä, jossa on esim. alkuperäinen kone ja masto, on syytä pitää mielessä mahdollisuus, että seuraavan 10-15 vuoden aikana jompikumpi tai molemmat menee vaihtoon ja huonolla säkällä vielä vaikeusasteiden kautta eli hajoaa käytössä.

entiedäkuneiookokemusta kirjoitti:

Otattehan laskelmissanne huomioon sen seikan, että uuden veneen hyllyhintaan pitää lisätä aikamoinen summa, ennen kuin sillä voi oikeasti irtautua laiturista? Ja kyllä uusien veneidenkin myyjät osaavat hinnoitella tavaransa. Muistan nähneeni että vaikkapa yksistään pohjan maalauksesta on pyydetty 5000...6000 EUR.
Vai muuttuuko uuden veneen ostaja tuossa kohdassa yhtäkkiä "tee-se-itse" mieheksi, ja hakee biltemasta telalaatikon ja ämpärillisen epoksiprimeriä?

Lue lisää

Tässä kai oikeastaan puhuttiin uudehkoista käytetyistä, ei ihan tuliteränä ostettavista. Olet oikeassa siinä, että veneiden listahinnat eivät juuri koskaan ole aitoja "valmis lähtöön" hintoja vaan "alkaen" hintaan pitää lisätä yleensä ainakin rahti Suomeen ja pohjamaalaukset sekä useita ihan perustason lisävarusteita. Jopa kylmäboxin koneisto voi olla lisävaruste, lämppäristä ja plotterista puhumattakaan. Jokunen vuosi sitten juttelin messuilla Bavarian maahantuojan kanssa, joka sanoi, että 15 000 oli keskimääräinen lisä listahinnan päälle.

Joku taisi kerran ehdottaa, että tilaisi uuden veneen niin, että saa sen vasta elokuussa. Ilman mitään pohjamaalauksia ja tekisi sitten primeroinnit yms. itse talvitelakoinnin aikana samalla kuin ne muut pikkuvirittelyt, joita uuteen veneeseen lähes aina joutuu tekemään vähän aikaa kokeiltuaan.

Bossu kirjoitti:

Niinpä, nettiveneessä on kuluneen näköinen Avance 36 hintapyynnöllä 55000. Samalla hinnalla saa 25 vuotta nuoremman Bavaria 32:n.

Hauku hulluksi mutta ottaisin sen vanhan avancen..

3022 kirjoitti:

Hauku hulluksi mutta ottaisin sen vanhan avancen..

Ei tuossa mitään hullua ole. Fakta on vaan että alle 40 vuotiaista hyvin harva tekisi samoin...

Juniorseglare kirjoitti:

Ei tuossa mitään hullua ole. Fakta on vaan että alle 40 vuotiaista hyvin harva tekisi samoin...

No kyl mä näin 50nä ihmettelen ntä yli 40:kin jotka maksavat vanhasta Avancesta tuon hinnan.

3022 kirjoitti:

Hauku hulluksi mutta ottaisin sen vanhan avancen..

Ei sitä oteta vaan ostetaan. Pitäisi siis latoa 55 000 € tiskiin. Eri juttu kuin ottaminen.

Hiihoohei kirjoitti:

Ei sitä oteta vaan ostetaan. Pitäisi siis latoa 55 000 € tiskiin. Eri juttu kuin ottaminen.

Joo, sulaa hulluutta...

No teit kuitenkin oikein jos halusit veneestä eroon. Jaan tuskasi.

Markkinoita vastaan ei voi koskaan taistella, ei mitenkään.

"Kai jokainen työnteolla itsensä elättävä joutuu taloutensa priorisoimaan niin, että ensin ostetaan ruokaa jääkaappiin, sitten mietitään auton vaihtoa, ja vasta viimeisenä leikkikalujen hankintaa?"


Huomautan edelleenkin, että tunnen useita ihan työnteolla itsensä elättäviä, joilla järjestys on asunto, ruoka, vene. Eli autoa ei ylimääräiseksi kustannukseksi siihen oteta. Ja silloin veneeseen onkin varaa ihan toisella tavalla.

Jotkut järkiintyvät eivätkä hukkaa enää rahojaan kalliisiin autoihin läpi elämänsä vaan siirtyvät edullisiin autoihin, niiden hankkiminen tosin vaatii vain hieman tietotaitoa

Autot_onkin_kusetus kirjoitti:

Jotkut järkiintyvät eivätkä hukkaa enää rahojaan kalliisiin autoihin läpi elämänsä vaan siirtyvät edullisiin autoihin, niiden hankkiminen tosin vaatii vain hieman tietotaitoa

Lue lisää

Olinko edellä aikaani vai oliko meitä enemmänkin 70-luvun tienoilla? Ensin nimittäin tuli ostettua halpa auto, sitten pieni vene ja vasta myöhemmin asunto. Tuli sitten aikanaan isompi vene, omakotitalo ja viimeisenä se useamman kymppitonnin autokin.

10-14 kirjoitti:

"Kai jokainen työnteolla itsensä elättävä joutuu taloutensa priorisoimaan niin, että ensin ostetaan ruokaa jääkaappiin, sitten mietitään auton vaihtoa, ja vasta viimeisenä leikkikalujen hankintaa?"


Huomautan edelleenkin, että tunnen useita ihan työnteolla itsensä elättäviä, joilla järjestys on asunto, ruoka, vene. Eli autoa ei ylimääräiseksi kustannukseksi siihen oteta. Ja silloin veneeseen onkin varaa ihan toisella tavalla.

Lue lisää

Siellä Helsingissä tilanne on tässäkin suhteessa eri. Siellä joukkoliikenne on hoidettu loistavalla tavalla, ja voi valita, meneekö suomenojan telakalle (vai miksi te sitä nimitätte) bussilla, ratikalla vai metrolla.
Sen sijaan täällä kehäkolmosen ulkopuolella, 150 km ulkopuolella, joukkoliikenne ei ole yhtä kehittynyttä, ansiotaso on alhaisempi, ja ainakin kun mietin oman veneseurani kalustoa, en muista nähneeni ikinä 10 vuotta uudempaa venettä kenelläkään, vaikka seurassa on ihan oikeita miljonäärejäkin jäsenkunnassa. Samoin en muista kenenkään vaihtaneen kalustoaan sen vuoksi, että veneen "tuhkakuppi olisi täyttynyt", niin kuin auton vaihdon argumentti joskus on.
Kalustoa on vaihdettu lähinnä siitä syystä, että kippari alkaa itse harmaantua, eikä polvet taivu enää yhtä notkeasti, joten on vaihdettu helpommin käsiteltävään, muttei silloinkaan uuteen.
Että näin meillä täällä muuttotappiokunnissa.....

Muotihan on suuri kusetus jolla itsensä fiksuiksi tuntevat tollot putsataan rahoistaan, ja sitä putsausta jatkuu läpi heidän elämänsä. Muoti-käsitteeseen sisältyy autot ym, se on pitkä lista.

viimeinensammuttaavalon kirjoitti:

Siellä Helsingissä tilanne on tässäkin suhteessa eri. Siellä joukkoliikenne on hoidettu loistavalla tavalla, ja voi valita, meneekö suomenojan telakalle (vai miksi te sitä nimitätte) bussilla, ratikalla vai metrolla.
Sen sijaan täällä kehäkolmosen ulkopuolella, 150 km ulkopuolella, joukkoliikenne ei ole yhtä kehittynyttä, ansiotaso on alhaisempi, ja ainakin kun mietin oman veneseurani kalustoa, en muista nähneeni ikinä 10 vuotta uudempaa venettä kenelläkään, vaikka seurassa on ihan oikeita miljonäärejäkin jäsenkunnassa. Samoin en muista kenenkään vaihtaneen kalustoaan sen vuoksi, että veneen "tuhkakuppi olisi täyttynyt", niin kuin auton vaihdon argumentti joskus on.
Kalustoa on vaihdettu lähinnä siitä syystä, että kippari alkaa itse harmaantua, eikä polvet taivu enää yhtä notkeasti, joten on vaihdettu helpommin käsiteltävään, muttei silloinkaan uuteen.
Että näin meillä täällä muuttotappiokunnissa.....

Lue lisää

Itse olen elänyt Turussa vuosikaudet ilman autoa. Siellä ei ole metroa eikä ratikkaa, mutta keskusta on inhimillisemmän kokoinen kävelyä ajatellen. Toisaalta keskusta on sen verran iso, että sieltä löytyy kaikkea, myös muutama venetarvikeliike. Nyt asun maalla omarantaisella tontilla, eikä Hesan lähellä asuen minulla ikinä olisi sellaista tulotasoa, että pystyisin samaan elintasoon kuin täällä. Autot on minullakin kyllä muutaman tonnin arvoisia, kun niillä tekee samat ajot kuin kalliimmillakin. Jotkut kaverit ihmettelee veneilyn kalliutta, mutta kuitenkin vaihtamalla autonsa halvempiin hekin voisivat välirahalla ostaa kunnolliset veneet.

Kyllä, täysin samaa mieltä.

Markkinalogiikka toimii niin että 20-30 vuotta vanha vene on arvoltaan varsin alhainen. Sama kohtalo on nyt uusilla veneillä 2030 luvulla. Tulevat olemaan halpoja ja hankalia myydä. Luokattomat menevät kaatopaikalle, aivan kuten nytkin.

Täysin normaalia markkinakehitystä. Ajatus, että vene olisi turvallinen sijoitus tai investointi on tyhmä ajatus nykyisessä ympäristössä.

Ne veneilee joilla on varaa, täysin normaalia harrastustoimintaa.

Kesämökeille voi käydä samoin, ainakin Suomessa on pysyvästi arvottomia kiinteistöjä suuri määrä, todennäköisesti kymminiätuhansia...

Nykysarjatuotantoveneissä on laadunvalvonta hyvää, joten ei niissä varmaan paljon virheitä ole. Jos vuoden -00 Bavariat olisi tosi huonoja perusrakenteeltaan, niin se olisi jo käynyt ilmi. Tätä pidemmän päälle niin vuoden -00 Rassyt kuin Bavariat menee kukkamullaksi, jos niitä hoidetaan huonosti. Jos Bavaria on talvet hyvin peitettynä tai sisällä ja vedenalaisen rungon epoksit säilyy ehjinä ja käyttö on normaalia lomapurjehdusta, niin miten se runko siitä mätänisi? Moottoritkon on niissä samoja.

Bossu kirjoitti:

Nykysarjatuotantoveneissä on laadunvalvonta hyvää, joten ei niissä varmaan paljon virheitä ole. Jos vuoden -00 Bavariat olisi tosi huonoja perusrakenteeltaan, niin se olisi jo käynyt ilmi. Tätä pidemmän päälle niin vuoden -00 Rassyt kuin Bavariat menee kukkamullaksi, jos niitä hoidetaan huonosti. Jos Bavaria on talvet hyvin peitettynä tai sisällä ja vedenalaisen rungon epoksit säilyy ehjinä ja käyttö on normaalia lomapurjehdusta, niin miten se runko siitä mätänisi? Moottoritkon on niissä samoja.

Lue lisää

Olin taannoin yksillä kinkereillä. Eksyin keskusteluun, jossa joku kyseli niitä näitä purjehdusharrastuksesta. Veneet tuli puheeksi ja ryhmän avomeristara piti saarnan uusien veneiden suoranaisesta vaarallisuudesta, erityinen huolenaihe oli tippuvat kölit joita oli kuulemma runsaasti.

Sanoin, että veneen hankinta on ajankohtainen enkä tiedä veneistä paljoa. Ja pyysin lisätietoa jota kaveri lupasi laittaa. Kyselin jo maililla perään, mutta vastausta ei ole kuulunut.

Makuasioista voi kiistellä, mutta järkisyyt puoltavat vahvasti sarjatuotantokalustoa.

21 Sunwindia myynnissä ja osa roikkunut tosi kauan listalla. Lisäksi kymmenkunta päätynyt nettiveneen "Myyntitilastoon" uskoo kuka haluaa.

Niissä maksaa hintapyyntö, ilmiselvästi ostajia ei ole ihan niin paljon kuin myyjiä.

Ilmaiseksiko ne sitten pitäisi luovuttaa?

En minä nyt oikeastaan osaa sanoa mitään oikeatakaan hintaa 27 Sunkulle, mutta on se nyt kuitenkin hyvä matkavene pariskunnalle ilman lapsia tai 1-2 pienen lapsen kanssa. Tai yksinpurjehtijallekin.

Sitä paitsi levität valheellista käsitystä noista hintapyynneistä. S27:n hintapyyntien keskiarvo näkyy olevan hiukan alle 13500. Ja jos ihan piruuttamme pudotamme vertailusta pois kolme neljästä kalleimmasta (koska niissä on alle 10-vuotias moottori), putoaa keskiarvo 12500 euroon.

En ole myymässä enkä ostamassa tuollaista, mutta en pitäisi hintaa kohtuuttomana.

Bavariaristi kirjoitti:

Ilmaiseksiko ne sitten pitäisi luovuttaa?

En minä nyt oikeastaan osaa sanoa mitään oikeatakaan hintaa 27 Sunkulle, mutta on se nyt kuitenkin hyvä matkavene pariskunnalle ilman lapsia tai 1-2 pienen lapsen kanssa. Tai yksinpurjehtijallekin.

Sitä paitsi levität valheellista käsitystä noista hintapyynneistä. S27:n hintapyyntien keskiarvo näkyy olevan hiukan alle 13500. Ja jos ihan piruuttamme pudotamme vertailusta pois kolme neljästä kalleimmasta (koska niissä on alle 10-vuotias moottori), putoaa keskiarvo 12500 euroon.

En ole myymässä enkä ostamassa tuollaista, mutta en pitäisi hintaa kohtuuttomana.

Lue lisää

Pahoittelut, laskuissa tosiaan virhe. Eli tällähetkellä 21. myynnissä olevan s27:sen keskiarvohinta on 13457,14e ja mediaani 13800e.

Toinen tieto tähän vielä, trafin avoimesta venerekisteristä noin äkkiähaarukoituna näyttäisi että siellä on 225 sunwind 27:skaa, eli noin 9.3% Suomen s27 kannasta on myynnissä nettiveneessä;)

Ja mitä hintaan tulee. Niin ihan ok paattihan on, mielenkiintoista olisi kuulla miten palstalaiset näkee että mitä olisi järkevä hinta tuollaiselle?

kak3 kirjoitti:

Pahoittelut, laskuissa tosiaan virhe. Eli tällähetkellä 21. myynnissä olevan s27:sen keskiarvohinta on 13457,14e ja mediaani 13800e.

Toinen tieto tähän vielä, trafin avoimesta venerekisteristä noin äkkiähaarukoituna näyttäisi että siellä on 225 sunwind 27:skaa, eli noin 9.3% Suomen s27 kannasta on myynnissä nettiveneessä;)

Ja mitä hintaan tulee. Niin ihan ok paattihan on, mielenkiintoista olisi kuulla miten palstalaiset näkee että mitä olisi järkevä hinta tuollaiselle?

Lue lisää

No onhan tuolla useita 8 tonnin yksilöitä ja alle 10 tonnin yksilöitä uudehkolla moottorillakin. Uusi moottorihan maksaa jo melkein veneen arvon tuollaiseen. Ei kai 8-10 tonnia ole paha hinta, jos vene on kohtuu hyväkuntoinen?

Ruotsista voisi saada halvemmalla, ainakin SW26:n http://www.blocket.se/stockholm/Segelbat_SUNWIND_26_pa_grund_av_flytt_66906480.htm?ca=11&w=3

9% venekannasta myynnissä ei kuulosta erityisen suurelta luvulta. Nettiveneessä näyttää nyt olevan 936 purjevenettä myynnissä (mukana toki jollia jne.) ja rekisterissä n. 14 000 purjevenettä eli myynnissä on keskimäärin n. 7% purjeveneistä. Nettiveneessä on paljon veneitä, jotka eivät ole oikeasti myynnissä. Tai ovat toki, jos joku maksaa pyyntihinnan, mutta varsinaista halua tai tarvetta myydä ei ole.

Terve, miten sitä Trafin venerekisteriä katsotaan - veneen nimen perusteella? Yritin kerran mutta en osannut/löytänyt :)

Bavariaristi kirjoitti:

Ilmaiseksiko ne sitten pitäisi luovuttaa?

En minä nyt oikeastaan osaa sanoa mitään oikeatakaan hintaa 27 Sunkulle, mutta on se nyt kuitenkin hyvä matkavene pariskunnalle ilman lapsia tai 1-2 pienen lapsen kanssa. Tai yksinpurjehtijallekin.

Sitä paitsi levität valheellista käsitystä noista hintapyynneistä. S27:n hintapyyntien keskiarvo näkyy olevan hiukan alle 13500. Ja jos ihan piruuttamme pudotamme vertailusta pois kolme neljästä kalleimmasta (koska niissä on alle 10-vuotias moottori), putoaa keskiarvo 12500 euroon.

En ole myymässä enkä ostamassa tuollaista, mutta en pitäisi hintaa kohtuuttomana.

Lue lisää

Ei tietenkään, mutta jos haluaa veneen myydä niin ostajakin olisi hyvä löytyä ja tuolloaislla hinnoilla voi ostajan löytyminen olla tiukassa.

Itse joskus 311:n omistaneena pidän noita yli 15 k€ pyyntöjä kovina. Jos mediaani huitelisi jossain 10 ... 11 k€ niin se tuntuisi jotenkin ikä-koko-ominaisuudet huomioiden sopivana. Mutta mielipideasia toki.

KukinKatsooTyylillään kirjoitti:

Ei tietenkään, mutta jos haluaa veneen myydä niin ostajakin olisi hyvä löytyä ja tuolloaislla hinnoilla voi ostajan löytyminen olla tiukassa.

Itse joskus 311:n omistaneena pidän noita yli 15 k€ pyyntöjä kovina. Jos mediaani huitelisi jossain 10 ... 11 k€ niin se tuntuisi jotenkin ikä-koko-ominaisuudet huomioiden sopivana. Mutta mielipideasia toki.

Lue lisää

Näkisin että ongelmana ei ole tuossa hintaluokassa kun puhutaan enää muutaman tonnin näkemyseroista. Esim. Sunwind on hyvin tehty vene, jonka hinta hyvästä yksilöstä 15 k€ tienoilla ei kuulosta pahalta. Uusi kone menee melkein heittämällä vanhan paikalle ja silloin saa 20 k€ satsauksella paljon venettä.

Veikko6700 kirjoitti:

Terve, miten sitä Trafin venerekisteriä katsotaan - veneen nimen perusteella? Yritin kerran mutta en osannut/löytänyt :)

Ei taida onnistua moinen haku. Trafin sivuilla on lomake, jolla voi hakea tietoja rekisteritunnuksen perusteella, mutta se on maksullinen palvelu enkä oikein selkeästi saanut tolkkua maksusta. Voi olla, että se on 7-15 euroa...

Trafin sivuilta voi ladata myös avoimen datan, mutta siinä ei ole mitään veneiden yksilöintitietoja vaan ainoastaan tilastointikäyttöön kelpaavaa.

10-14 kirjoitti:

Ei taida onnistua moinen haku. Trafin sivuilla on lomake, jolla voi hakea tietoja rekisteritunnuksen perusteella, mutta se on maksullinen palvelu enkä oikein selkeästi saanut tolkkua maksusta. Voi olla, että se on 7-15 euroa...

Trafin sivuilta voi ladata myös avoimen datan, mutta siinä ei ole mitään veneiden yksilöintitietoja vaan ainoastaan tilastointikäyttöön kelpaavaa.

Lue lisää

Kiitos neuvosta. Sitä mallinimen perusteella tehtävää hakua tarkoitinkin. Yritin taas illalla, mutta ei taida iPdilla sinne listoille päästä.

Ainakin minun Winkkarilla lataamassani paketissa on mukana hakemisto, jonka nimenä on jotain MacOS -alkuista, mikä viittaisi siihen, että kyllä omenavehkeilläkin pääsee kiinni.
Kamahan löytyy paikasta trafi => tietopalvelut => avoin data.

Veikko6700 kirjoitti:

Terve, miten sitä Trafin venerekisteriä katsotaan - veneen nimen perusteella? Yritin kerran mutta en osannut/löytänyt :)

Tosiaan täällä;
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
Vesikulkuneuvojen avoin data 1.4 nimellä.

Tarviit esmes excelin millä noita plaraa läpi. Tyyppi-kentässä 2 tarkoittaa purjevenettä. Ja sitten sulla on vene_merkki ja vene_malli

Kiitos teille molemmille 10-14 ja kak3. Yritän vielä uusin voimin D.

kak3 kirjoitti:

Tosiaan täällä;
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
Vesikulkuneuvojen avoin data 1.4 nimellä.

Tarviit esmes excelin millä noita plaraa läpi. Tyyppi-kentässä 2 tarkoittaa purjevenettä. Ja sitten sulla on vene_merkki ja vene_malli

Lue lisää

Komia taulukko, mut ku ei osaa... Yritin ettiä jotta montakos Granadaa Suomessa on, mutta venemerkin tai mallin mukaan aakkostaen niitä ei löytynyt yhtään. Mikä mättää, omani on ainakin rekisterissä... Ja veneen pituus on ilmoitettu päivämääränä, aika hieno taulukko :-o

L10532 kirjoitti:

Komia taulukko, mut ku ei osaa... Yritin ettiä jotta montakos Granadaa Suomessa on, mutta venemerkin tai mallin mukaan aakkostaen niitä ei löytynyt yhtään. Mikä mättää, omani on ainakin rekisterissä... Ja veneen pituus on ilmoitettu päivämääränä, aika hieno taulukko :-o

Lue lisää

Yhtään Granadaa ei ollut vuodenvaihteen datassa. Läheskään kaikista veneistä ei ole merkkiä. N. 14 000 purjeveneestä n. 3841:llä merkki on "Muu" ja 48:lla tyhjä. Granadat lienevät noissa. Muutenkin data on varsin puutteellista ja virheellistä.

Taulukko on csv-muodossa. Exceliin luottaessa pitää huomioida tuossa olevat kenttien välimerkit ja desimaalierottimet. Luultavasti sinulla desimaalierotin on väärin, jolloin 10.4 tulkitaan päivämääräksi tai tekstiksi eikä numeroksi.

Kirjoitit "Klassinen ulkonäkö ja kryssiominaisuudet kiinnostaa". Ulkonäkö on tietysti puhdas makuasia, mutta mitä tarkoitat kryssiominaisuuksilla? Avance 36 ja Maestro 35 ovat 70-luvun puolivälin suunnittelua ja nykystandardilla aika hitaita veneitä, myös kryssillä. Kyllä millä tahansa tuon kokoluokan 2000-luvun matkaveneellä pysyy noiden kyydissä, jos ei ole pilannut kryssiominaisuuksia huonolla rullaisolla, muuten huonoilla purjeilla tai hyvin matalalla kölillä. 2000-luvun C/R-veneet, kuten mainitsemasi Bavaria 35 Match, ovat sitten kryssiominaisuuksiltaan aivan toista luokkaa.

Jos tarkoitat mukavuutta aallokossa, mennään taas makuasioihin.

Eikö Avance 33 kelpaisi? Se on selvästi halvempi, mutta tarjoaa melko samat ominaisuudet kuin 36. Maestro 35:sta tuskin tulet saamaan lähellekään budjettiasi. Muutama vuosi sitten noista pyydettiin vielä usein yli 100 tonnia ja vene taitaa olla kovin suosittu tietyssä asiakaskunnassa. Myös tuossa pikkuveli Maestro 31 on hinnottelultaan huomattavasti houkuttelevampi, mutta tietysti paljon pienempikin.

Isommista kohtuuhintaisista Sirena 38 voisi olla vaihtoehto? Noita on viimeaikoina saanut budjetillasi.

Bavaria 34 on aika harvinainen näky kisoissa, ainakin Suomessa. Sen LYS-luku (tai Ruotsin SRS-luku) on lähes identtinen Avance 36:n kanssa. Tuskin kryssillä tulee merkittävää eroa, jos purjevarustus, pohjan kunto ja miehiston osaaminen ovat samalla tasolla. En tunne ko. venettä, mahdollista tietysti on, että heloituskin kaipaa parannuksia, mutta runkomuodossa ei ole mitään sellaista, joka pilaisi vauhdin.

Muilla Bavaria Cruiser-malleilla on pärjätty ihan hyvin LYS- ja SRS-kisoissa, joten kyllä ne kulkevat lukunsa mukaisesti.

Järkeviä ajatuksia veneen hankinnan suhteen.

Kannattaa yrittää löytää sopivaa vanhempaakin käytettyä, ainakin itse tiedän muutamia yksittäistapauksia jossa myyjä ymmärsi ettei veneen arvo ole ihan sitä mitä itse ajattelee.

Mutta tiukassa on ajatus ettei veneen hintaa suhteuteta kysyntään vaan muihin samanlaisiin ylihintaisiin. Ja mikään ei sitten liiku.

Ongelmanahan on se, ettei validia markkinainformaatioa ole saatavana. Nettiveneen hintapyynnöt ovat ainoa tieto, mikä yksittäisellä veneen myyjällä on saatavana.

Jäi sanomatta, että kun tuossa viime vuosikymmenen alkupuolella aloin vakavammin miettiä purjeveneeseen siirtymistä ja mm. kyselin mielipiteitä tuttavilta eri venetyypeistä mainiten kiinnostukseni Bavaan, niin kovin moni sanoi "odota muutama vuosi, niitä rupeaa saamaan halvalla käytettyinä, kun nyt uuden ostavilta loppuu rahat ja/tai kiinnostus". Mutta ei ne 10 vuoden ikäiset Bavat niin kauhean halpoja minusta ole :)

10-14 kirjoitti:

Jäi sanomatta, että kun tuossa viime vuosikymmenen alkupuolella aloin vakavammin miettiä purjeveneeseen siirtymistä ja mm. kyselin mielipiteitä tuttavilta eri venetyypeistä mainiten kiinnostukseni Bavaan, niin kovin moni sanoi "odota muutama vuosi, niitä rupeaa saamaan halvalla käytettyinä, kun nyt uuden ostavilta loppuu rahat ja/tai kiinnostus". Mutta ei ne 10 vuoden ikäiset Bavat niin kauhean halpoja minusta ole :)

Lue lisää

Minusta ne halpoja suhteessa 20-40 vuotta vanhoihin veneisiin. Mitä suurempi niin aina edullisempi.

pienempää edullista:

https://www.blocket.se/stockholm/Bavaria_33_Cruiser__2007_67800485.htm?ca=11&w=1

https://www.blocket.se/stockholm/Bavaria_31_Cruiser___2009_67753595.htm?ca=11&w=1

ja isoa halpaa:

https://www.blocket.se/stockholm/Bavaria_42_Cruiser__05_65582958.htm?ca=11&w=1

Ja tosiaan, ovat tehneet harrastukselle merkittävästi hyvää. Uudehkoa siistiä kalustoa tarjolla kohtuullisella pääomalla.

Ehkä se halpuus on sitten vähän suhteellista, mutta minusta noista pitäisi ottaa ainakin 10 000 euroa hinnasta pois, että olisivat halpoja edes suhteessa hyvin pidettyyn samankokoiseen 30-vuotiaaseen skandiin.

10-14 kirjoitti:

Ehkä se halpuus on sitten vähän suhteellista, mutta minusta noista pitäisi ottaa ainakin 10 000 euroa hinnasta pois, että olisivat halpoja edes suhteessa hyvin pidettyyn samankokoiseen 30-vuotiaaseen skandiin.

Lue lisää

Niin no ongelma on, että moni harrastukseen uutena tuleva ei koe 30-vuotiaita veneitä mitenkään houkuttelevana. Veneitä verrataan enemmän autoihin eikä kiinteään omaisuuteen.

Lähtökohta on terve.

Kuitenkin 30 vuotta käytetty vene on Kekkosen ajan designia ja toteutusta ja isoja remontteja voi tulla koska vaan. Sen ajan ihmiselle mittaamattoman arvokasta ja luotettavaa peruskamaa, mutta nettiajan kasvateille ei todennäköisesti edusta vastaavia arvoja.

Tsekkonen kirjoitti:

Niin no ongelma on, että moni harrastukseen uutena tuleva ei koe 30-vuotiaita veneitä mitenkään houkuttelevana. Veneitä verrataan enemmän autoihin eikä kiinteään omaisuuteen.

Lähtökohta on terve.

Kuitenkin 30 vuotta käytetty vene on Kekkosen ajan designia ja toteutusta ja isoja remontteja voi tulla koska vaan. Sen ajan ihmiselle mittaamattoman arvokasta ja luotettavaa peruskamaa, mutta nettiajan kasvateille ei todennäköisesti edusta vastaavia arvoja.

Lue lisää

Harrastukseen uutena tulevalla ei ole tietoa eikä kokemusta, joten hänellä ei ole tietoa eikä kokemusta

yksinkertais kirjoitti:

Harrastukseen uutena tulevalla ei ole tietoa eikä kokemusta, joten hänellä ei ole tietoa eikä kokemusta

Jo nuorella iällä opittu yleinen elämänviisaus kehottaa toki pysymään Kekkosen aikaisista kelluvista museoista erossa.

toki itsestäänselvästi saatu yleisviisaus on kaikki mitä tarvitaan

Tsekkonen kirjoitti:

Niin no ongelma on, että moni harrastukseen uutena tuleva ei koe 30-vuotiaita veneitä mitenkään houkuttelevana. Veneitä verrataan enemmän autoihin eikä kiinteään omaisuuteen.

Lähtökohta on terve.

Kuitenkin 30 vuotta käytetty vene on Kekkosen ajan designia ja toteutusta ja isoja remontteja voi tulla koska vaan. Sen ajan ihmiselle mittaamattoman arvokasta ja luotettavaa peruskamaa, mutta nettiajan kasvateille ei todennäköisesti edusta vastaavia arvoja.

Lue lisää

Jo vain, mutta ajatus on silti väärä. Käytännössä design on kasvattanut kyllä sisätiloja, mutta muuten uudemmissa ei ole mitään mullistavaa hyvää. Eikä veneissä juurikaan piile isomman remontin aiheita. Hyvin pidetty vene on hyvä, oli ikää 10, 50 tai vielä enemmän vuosia. Mutta maksakoot uudemmasta enemmän ne, jotka eivät vanhempaa uskalla ostaa. Ja tuon verran tiedän Kallion aikaisen veneenkin omistavana.

uudet.tietämättömille kirjoitti:

Jo vain, mutta ajatus on silti väärä. Käytännössä design on kasvattanut kyllä sisätiloja, mutta muuten uudemmissa ei ole mitään mullistavaa hyvää. Eikä veneissä juurikaan piile isomman remontin aiheita. Hyvin pidetty vene on hyvä, oli ikää 10, 50 tai vielä enemmän vuosia. Mutta maksakoot uudemmasta enemmän ne, jotka eivät vanhempaa uskalla ostaa. Ja tuon verran tiedän Kallion aikaisen veneenkin omistavana.

Lue lisää

Kysyin parilta telakalta mitä maksaisi 30 vuotta vanhan (hienon) veneen raskashuolto ettei tarttis pohtia mistä spragaa, kun on kuitenkin käytössä vaan laatuajalla. Käytännössä kaikki olisi käyty läpi ja uusittu, korjattu, vaihdettu jne. Uudet purjeet, helat, juokseva riki, tiikkikansi, peräsin, elektroniikat jne.

Ostin kuitenkin uudehkon laatuveneen, tuli todennäköisesti halvemmaksi vaikka myynti ei ole ajankohtaista toivottavasti pitkään aikaan.

uudet.tietämättömille kirjoitti:

Jo vain, mutta ajatus on silti väärä. Käytännössä design on kasvattanut kyllä sisätiloja, mutta muuten uudemmissa ei ole mitään mullistavaa hyvää. Eikä veneissä juurikaan piile isomman remontin aiheita. Hyvin pidetty vene on hyvä, oli ikää 10, 50 tai vielä enemmän vuosia. Mutta maksakoot uudemmasta enemmän ne, jotka eivät vanhempaa uskalla ostaa. Ja tuon verran tiedän Kallion aikaisen veneenkin omistavana.

Lue lisää

Riippuen mitä veneitä vertaa uudemmat voivat olla joko kalliimpia, halvempia tai samanhintaisia. Vaikkapa 30 vuotta vanha FG 36 tai Maestro 35 maksaa suunnilleen saman kuin 10 vuotta vanha Bavaria 36. Toisaalta 15 vuotta vanha FG 36 tai Maestro 35 (tai 10 vuotta vanha FG 37) maksaa paljon enemmän kuin nuo 30 vuotta vanhat. 10 vuotta sitten nuo FG36/M35 maksoivat selvästi enemmän kuin uusi tai pari vuotta vanha Bavaria 36. Ainakin silloin kai olisi voinut sanoa, että maksakoot vanhasta enemmän ne, jotka eivät uskalla Bavariaa ostaa.

Vanha vene voi tietysti olla loistokunnossa, mutta aika harvassa taitaa olla 80-luvun veneet, joissa on uusittu koko heloitus, patjat, lakkaus, moottori, mittaristo ja purjeet (ja riki, liesi, kylmäkaappi, lämppäri, septi, letkut, läpiviennit jne) viimeisen 10 vuoden aikana eli kaikki on siis yhtä tuoretta tai tuoreempaa kuin 10 vuotta vanhassa veneessä.

Tsekkonen kirjoitti:

Niin no ongelma on, että moni harrastukseen uutena tuleva ei koe 30-vuotiaita veneitä mitenkään houkuttelevana. Veneitä verrataan enemmän autoihin eikä kiinteään omaisuuteen.

Lähtökohta on terve.

Kuitenkin 30 vuotta käytetty vene on Kekkosen ajan designia ja toteutusta ja isoja remontteja voi tulla koska vaan. Sen ajan ihmiselle mittaamattoman arvokasta ja luotettavaa peruskamaa, mutta nettiajan kasvateille ei todennäköisesti edusta vastaavia arvoja.

Lue lisää

2016 - 30 = 1986. Kyllä sen aikaisissa veneissä on jo sisätilasuunnittelukin melko modernia, on perävessa ja siellä suihku, peräkajuutta pistopunkan sijaan ym. Toki veneet ovat kapeampia ja kapeaperäisempiä purjehdusominaisuusimplikaatioineen. Kone voi olla toki elinkaarensa päässä, vinssit ovat usein jo ST-vinssejä ym. Tarkoitat varmaankin 40 vuotta vanhoja veneitä joissa on jo todella iso ero nykypäivän veneisiin?

Kasikuusi kirjoitti:

2016 - 30 = 1986. Kyllä sen aikaisissa veneissä on jo sisätilasuunnittelukin melko modernia, on perävessa ja siellä suihku, peräkajuutta pistopunkan sijaan ym. Toki veneet ovat kapeampia ja kapeaperäisempiä purjehdusominaisuusimplikaatioineen. Kone voi olla toki elinkaarensa päässä, vinssit ovat usein jo ST-vinssejä ym. Tarkoitat varmaankin 40 vuotta vanhoja veneitä joissa on jo todella iso ero nykypäivän veneisiin?

Lue lisää

On melko modernia sisustussuunnittelua, jos oli tuolloin enintään muutaman vuoden vanha venemalli, kuten vaikkapa Diva 35, FG 39, Guyline 822 tai Inferno 31. Suurin osa tuolloin tehdyistä oli kuitenkin vanhempaa suunnittelua. Vaikkapa nyt Nettiveneessä myynnissä olevista 1986 purjeveneistä suurin osa on jo 70-luvulla tai 80-luvun alussa suunniteltuja, kuten Guy 22/27, FE:t, Avancet ja H:t. Ranskalaisissa oli moderni sisustus jo hieman aiemmin ja olihan Guylläkin moderneja ideoita.

Joakim1 kirjoitti:

On melko modernia sisustussuunnittelua, jos oli tuolloin enintään muutaman vuoden vanha venemalli, kuten vaikkapa Diva 35, FG 39, Guyline 822 tai Inferno 31. Suurin osa tuolloin tehdyistä oli kuitenkin vanhempaa suunnittelua. Vaikkapa nyt Nettiveneessä myynnissä olevista 1986 purjeveneistä suurin osa on jo 70-luvulla tai 80-luvun alussa suunniteltuja, kuten Guy 22/27, FE:t, Avancet ja H:t. Ranskalaisissa oli moderni sisustus jo hieman aiemmin ja olihan Guylläkin moderneja ideoita.

Lue lisää

Meinasin sanoa samaa, että useimmat 1986 valmistetut veneet oli kyllä suunniteltu jo 1970-luvulla.

Joakim1 kirjoitti:

On melko modernia sisustussuunnittelua, jos oli tuolloin enintään muutaman vuoden vanha venemalli, kuten vaikkapa Diva 35, FG 39, Guyline 822 tai Inferno 31. Suurin osa tuolloin tehdyistä oli kuitenkin vanhempaa suunnittelua. Vaikkapa nyt Nettiveneessä myynnissä olevista 1986 purjeveneistä suurin osa on jo 70-luvulla tai 80-luvun alussa suunniteltuja, kuten Guy 22/27, FE:t, Avancet ja H:t. Ranskalaisissa oli moderni sisustus jo hieman aiemmin ja olihan Guylläkin moderneja ideoita.

Lue lisää

Modernia tai ei, mutta kun täyskunnostus maksaa enemmän kun vene niin ei paljoa kiinnosta.

Toinen vaihtoehto on sitten korjata vähän pikkuisen koko ajan ja odotella isompia remppoja.

Laatuajalla vehkeiden ml. paatti pitää toimia.

Joakim1 kirjoitti:

Riippuen mitä veneitä vertaa uudemmat voivat olla joko kalliimpia, halvempia tai samanhintaisia. Vaikkapa 30 vuotta vanha FG 36 tai Maestro 35 maksaa suunnilleen saman kuin 10 vuotta vanha Bavaria 36. Toisaalta 15 vuotta vanha FG 36 tai Maestro 35 (tai 10 vuotta vanha FG 37) maksaa paljon enemmän kuin nuo 30 vuotta vanhat. 10 vuotta sitten nuo FG36/M35 maksoivat selvästi enemmän kuin uusi tai pari vuotta vanha Bavaria 36. Ainakin silloin kai olisi voinut sanoa, että maksakoot vanhasta enemmän ne, jotka eivät uskalla Bavariaa ostaa.

Vanha vene voi tietysti olla loistokunnossa, mutta aika harvassa taitaa olla 80-luvun veneet, joissa on uusittu koko heloitus, patjat, lakkaus, moottori, mittaristo ja purjeet (ja riki, liesi, kylmäkaappi, lämppäri, septi, letkut, läpiviennit jne) viimeisen 10 vuoden aikana eli kaikki on siis yhtä tuoretta tai tuoreempaa kuin 10 vuotta vanhassa veneessä.

Lue lisää

No minulla ainakin on 80-luvun vene, johon viimeisen 10 v aikana on uusittu moottori, purjeet, muutamaa vaille kaikki heloitus, liesi, lakkaukset, patjat, suurin osa elektroniikkaa, kylmäkaappi, pohjan maalaus ja läpiviennit. Lämppärillä on jo ikää yli 10 v. Jotkut noista uusittu tänä vuonna, muut pitkin matkaa, vene ollut omistuksessa 20 v. Olen kyllä muitakin vastaavalla tavalla ylläpidettyjä nähnyt.

Messuilla uusia veneitä katsellessa ei koskaan tule ajatusta, että pitäisi vaihtaa. Joitakin on voinut pitää mahdollisina. Mutta kun katsoi esimerkiksi Bavaria Matchin, joka sinällään oli yksi niistä mahdollisista. omaan verrattuna karua sisustusta ja meinasi saada kätensä verille lakkauksesta töröttävistä piikeistä, jäi ajatus mahdollisuudestakin. Ei liene kenellekään uusi asia, että aiemmin veneet tehtiin nykyisiin verrattuna tolkuttoman kallilla tavalla. Ja kyllä se kalleus edelleen sisällä on selvästi nähtävissä. Nyt sen kalleuden saa vain halvalla.

Onko joku sitten myynyt noin päivitetyn veneen halvalla? Miten paljon päivitykset maksoivat suhteessa veneen arvoon?

Joakim1 kirjoitti:

Onko joku sitten myynyt noin päivitetyn veneen halvalla? Miten paljon päivitykset maksoivat suhteessa veneen arvoon?

Päivitykset ovat maksaneet 20 v aikana varmaankin silloisen hankintahinnan verran. Kuitenkin kustannukset ovat jakautuneena tasaisesti sille ajalle. Jos olisin 20 v sitten ostanut uuden veneen ja jättänyt päivitykset tekemättä, minulla olisi nyt hyvin väsynyt 90-luvun vene, joka ei olisi nykyistä arvokkaampi myyntihinnaltaan. Ja uudesta olisin aikanaan joutunut maksamaan moninkertaisen hinnan. Sen jälkeen toki uusien hinnat ovat tulleet merkittävästi alaspäin. Ostin erittäin hyväkuntoisen veneen ja 20 v minulla on nyt ollut jatkuvasti käytössä erittäin hyväkuntoinen vene.

kallista.halvalla kirjoitti:

Päivitykset ovat maksaneet 20 v aikana varmaankin silloisen hankintahinnan verran. Kuitenkin kustannukset ovat jakautuneena tasaisesti sille ajalle. Jos olisin 20 v sitten ostanut uuden veneen ja jättänyt päivitykset tekemättä, minulla olisi nyt hyvin väsynyt 90-luvun vene, joka ei olisi nykyistä arvokkaampi myyntihinnaltaan. Ja uudesta olisin aikanaan joutunut maksamaan moninkertaisen hinnan. Sen jälkeen toki uusien hinnat ovat tulleet merkittävästi alaspäin. Ostin erittäin hyväkuntoisen veneen ja 20 v minulla on nyt ollut jatkuvasti käytössä erittäin hyväkuntoinen vene.

Lue lisää

Väittäisin, että hyvin harva on halukas laittamaan veneen kunnostukseen hankintahinnan verran 20 v aikana ja myöskin aika harva pitää venettä noin kauaa. Hankinnat ja kunnostukset eivät kuitenkaan paljoa näy veneen jälleenmyyntiarvossa. Toki täysin heitteille jätettyä venettä ei saa myytyä järkihintaan.

20 v on jo pitkä aika, mutta 5-10 v perspektiivissä on aika suuri ero tyypillisen 10 v ja 30 v veneen kunnostustarpeessa. Aika monet varusteet kestävät hyvin 20 vuotta (moottori, riki, liesi, monet helat, läpiviennit jne.), joten niitä ei tarvitse uusia siihen 10 v vanhaan ensimmäisen 10 v aikana. Sen sijaan nyt 20-30 vuotiaassa veneessä alkaa aika moni osa tulla käyttöikänsä päähän.

Väittäisin myös, että hyvin pidetty 20 vuotta vene ei ole väsynyt, vaikka mitään suurempia investointeja ei olisi tehty. Purjeet on toki pitänyt vaihtaa, ehkä myös mittaristo ja tietysti varusteita hajoaa, mutta ei tuo nyt ole lähelläkään sitä kunnostusmäärää, jonka sinä olet tehnyt.

Nykyinen veneeni on 11 vuotta vanha ja 6:tta kautta minulla. Hankintoihin ja korjauksiin on mennyt tähän mennessä n. 15% hankintahinnasta ja tuostakin yli puolet kilpapurjeisiin. Ei tuon ylläpito ole kalliiksi siis tullut ja hyvässä kunnossa tuo edelleen on. Vaikea nähdä, että seuraaan 5 vuoden aikana menisi yhteensä edes 10% hankintahinnasta. Sitten ehkä matkapurjekerta on uusimiskunnossa eli tuohon menee ehkä se 10%. Tuota ostaessa samalla hinnalla olisi saanut vaikkapa 80-luvun FG36:n, jonka hinta tuo tippunut enemmän ja ylläpitoon olisi taatusti mennyt paljon enemmän ainakin 10-15 vuoden perspektiivillä. Lisäksi purjehdin tällä mielummin kuin FG36:lla.

Sen verran kommentoin, että kyllä niitä minusta on aika paljon, jotka pitävät samaa venettä 20 vuotta ja kauemminkin.

Joakim1 kirjoitti:

Väittäisin, että hyvin harva on halukas laittamaan veneen kunnostukseen hankintahinnan verran 20 v aikana ja myöskin aika harva pitää venettä noin kauaa. Hankinnat ja kunnostukset eivät kuitenkaan paljoa näy veneen jälleenmyyntiarvossa. Toki täysin heitteille jätettyä venettä ei saa myytyä järkihintaan.

20 v on jo pitkä aika, mutta 5-10 v perspektiivissä on aika suuri ero tyypillisen 10 v ja 30 v veneen kunnostustarpeessa. Aika monet varusteet kestävät hyvin 20 vuotta (moottori, riki, liesi, monet helat, läpiviennit jne.), joten niitä ei tarvitse uusia siihen 10 v vanhaan ensimmäisen 10 v aikana. Sen sijaan nyt 20-30 vuotiaassa veneessä alkaa aika moni osa tulla käyttöikänsä päähän.

Väittäisin myös, että hyvin pidetty 20 vuotta vene ei ole väsynyt, vaikka mitään suurempia investointeja ei olisi tehty. Purjeet on toki pitänyt vaihtaa, ehkä myös mittaristo ja tietysti varusteita hajoaa, mutta ei tuo nyt ole lähelläkään sitä kunnostusmäärää, jonka sinä olet tehnyt.

Nykyinen veneeni on 11 vuotta vanha ja 6:tta kautta minulla. Hankintoihin ja korjauksiin on mennyt tähän mennessä n. 15% hankintahinnasta ja tuostakin yli puolet kilpapurjeisiin. Ei tuon ylläpito ole kalliiksi siis tullut ja hyvässä kunnossa tuo edelleen on. Vaikea nähdä, että seuraaan 5 vuoden aikana menisi yhteensä edes 10% hankintahinnasta. Sitten ehkä matkapurjekerta on uusimiskunnossa eli tuohon menee ehkä se 10%. Tuota ostaessa samalla hinnalla olisi saanut vaikkapa 80-luvun FG36:n, jonka hinta tuo tippunut enemmän ja ylläpitoon olisi taatusti mennyt paljon enemmän ainakin 10-15 vuoden perspektiivillä. Lisäksi purjehdin tällä mielummin kuin FG36:lla.

Lue lisää

Keikkumalla tuolla 5 - 15 v ikävälillä voi toki vältellä suurempia päivityksiä mutta epäilen vahvasti että tuleeko kuitenkaan halvemmaksi jos 10 vuoden välein päivittää 15 vuotiaan veneen 5 vuotta vanhaan veneeseen. Välirahaa tarvitaan melkoisesti.

10-14 kirjoitti:

Sen verran kommentoin, että kyllä niitä minusta on aika paljon, jotka pitävät samaa venettä 20 vuotta ja kauemminkin.

Kommentoin, jotta vasta 18. kausi menossa tällä veneellä. Vaihtamalla en usko saavani mitään lisäarvoa.

Joakim1 kirjoitti:

Väittäisin, että hyvin harva on halukas laittamaan veneen kunnostukseen hankintahinnan verran 20 v aikana ja myöskin aika harva pitää venettä noin kauaa. Hankinnat ja kunnostukset eivät kuitenkaan paljoa näy veneen jälleenmyyntiarvossa. Toki täysin heitteille jätettyä venettä ei saa myytyä järkihintaan.

20 v on jo pitkä aika, mutta 5-10 v perspektiivissä on aika suuri ero tyypillisen 10 v ja 30 v veneen kunnostustarpeessa. Aika monet varusteet kestävät hyvin 20 vuotta (moottori, riki, liesi, monet helat, läpiviennit jne.), joten niitä ei tarvitse uusia siihen 10 v vanhaan ensimmäisen 10 v aikana. Sen sijaan nyt 20-30 vuotiaassa veneessä alkaa aika moni osa tulla käyttöikänsä päähän.

Väittäisin myös, että hyvin pidetty 20 vuotta vene ei ole väsynyt, vaikka mitään suurempia investointeja ei olisi tehty. Purjeet on toki pitänyt vaihtaa, ehkä myös mittaristo ja tietysti varusteita hajoaa, mutta ei tuo nyt ole lähelläkään sitä kunnostusmäärää, jonka sinä olet tehnyt.

Nykyinen veneeni on 11 vuotta vanha ja 6:tta kautta minulla. Hankintoihin ja korjauksiin on mennyt tähän mennessä n. 15% hankintahinnasta ja tuostakin yli puolet kilpapurjeisiin. Ei tuon ylläpito ole kalliiksi siis tullut ja hyvässä kunnossa tuo edelleen on. Vaikea nähdä, että seuraaan 5 vuoden aikana menisi yhteensä edes 10% hankintahinnasta. Sitten ehkä matkapurjekerta on uusimiskunnossa eli tuohon menee ehkä se 10%. Tuota ostaessa samalla hinnalla olisi saanut vaikkapa 80-luvun FG36:n, jonka hinta tuo tippunut enemmän ja ylläpitoon olisi taatusti mennyt paljon enemmän ainakin 10-15 vuoden perspektiivillä. Lisäksi purjehdin tällä mielummin kuin FG36:lla.

Lue lisää

Taitaa riippua se halukkuus laittaa hankintahinnan verran kovin paljon siitä, paljonko on veneestä maksanut. Hyvin pidetty 20-vuotias vene ei tietenkään ole väsynyt, mutta päivittämättä jätetty on. Eikä mikään ikä ole erityisesti sellainen, että päivitystarpeita olisi enemmän kuin toisessa iässä. Pian hankinnan jälkeen alkoi menemään purjeita uusiksi ja nyt on jo toinen uusimiskierros jo meneillään. Samoin minulla on erikseen kisapurjeet ja matkapurjeet kustannuksissa. Elektroniikka lähti lisääntymään vanhalta pohjalta, eikä esim. lähettävää AISia olisi löytynyt uudestakaan veneestä.

Näkemystä, että hyväksi havaitun veneen omistaminen 20 v tai enemmän olisi jotenkin ihmeellistä, en ymmärrä ollenkaan. Kuten joku toinenkin totesi, ei uudempi vene toisi mitään lisäarvoa, mutta rutkasti kustannusta.

Venehän oli ostohetkellä 10-vuotias, nyt siis 30 vielä. En todellakaan ole venettä mýyntiarvon takia pitänyt yllä. Aion pitää sitä vielä edelleen pitkään ja haluan pitää sen omaa itseäni varten kunnossa. Vene ei ole FG 36, mutta sellaista voisi vastaavana pitää. FG olisi ostoaikaan ollut paljon kalliimpi.

Väittäisin, että päivitystarve kasvaa merkittävästi veneen iän mukana, jos tavoitetasona on sama kunto. Ensimmäisen 10-20 vuoden aikana ei tarvitse puuttuua lainkaan moneen asiaan, joihin joutuu puuttumaan myöhemmin. Siististi venettä pitämällä ei tarvitse sisustukselle tehdä mitään 20 vuoden aikana, heloituskin pysyy kunnossa huoltamalla ja yksittäisiä hajonneita osia vaihtamalla, moottorin pitäisi helposti kestää tuo vuosihuolloilla.

Minulle ei tule mieleen muuta vähänkään kalliimpaa/työläämpää kuin purjeet, joiden vaihtosykli on selvästi alle 20 vuotta. Mittaristo on ehkä alle 20 vuotta, mutta ei välttämättä eikä se ole isommassa veneessä kovinkaan kallis kokonaisuus verrattuna veneen arvoon tai purjeisiin.

Koneen uusimalla sen päivitystarve siirtyy tietysti pitkälle tulevaisuuteen, mutta onhan veneessä paljon muutakin, jota joutuu päivittämään. Ihan lähtien gelcoatpinnasta, mahdollisesta osmoosista jne. Varsinkin värillisissä veneissä kylkien maalaaminen on ajankohtaista 20 vuoden paikkeilla. Se on varsin kallis operaatio ammattilaisen tekemänä. Yhteen 33-jalkaiseen veneeseen kysyin muutaman tarjouksen ja hinnat olivat 10 tonnin paikkeilla.

Veneen omistukseen voi suhtautua monella tavalla. Toisille nykyinen vene on tarkoitus pitää "ikuisesti", jolloin ei tarvitse lainkaan miettiä onko veneen päivitykseen laitetut rahat mielekkäitä jälleenmyyntiarvon kannalta. Ehkä kuitenkin useimpien pitää miettiä miten paljon rahaa menee harrastukseen. Toiset taas vaihtavat venettä useammin, jolloin tuon miettiminen on tärkeämpää. Veneissä päivityksiin laitettuista rahoista ei yleensä saa edes 50% takaisin myydessä, toisin kuin asunnoissa.

Joakim1 kirjoitti:

Väittäisin, että päivitystarve kasvaa merkittävästi veneen iän mukana, jos tavoitetasona on sama kunto. Ensimmäisen 10-20 vuoden aikana ei tarvitse puuttuua lainkaan moneen asiaan, joihin joutuu puuttumaan myöhemmin. Siististi venettä pitämällä ei tarvitse sisustukselle tehdä mitään 20 vuoden aikana, heloituskin pysyy kunnossa huoltamalla ja yksittäisiä hajonneita osia vaihtamalla, moottorin pitäisi helposti kestää tuo vuosihuolloilla.

Minulle ei tule mieleen muuta vähänkään kalliimpaa/työläämpää kuin purjeet, joiden vaihtosykli on selvästi alle 20 vuotta. Mittaristo on ehkä alle 20 vuotta, mutta ei välttämättä eikä se ole isommassa veneessä kovinkaan kallis kokonaisuus verrattuna veneen arvoon tai purjeisiin.

Koneen uusimalla sen päivitystarve siirtyy tietysti pitkälle tulevaisuuteen, mutta onhan veneessä paljon muutakin, jota joutuu päivittämään. Ihan lähtien gelcoatpinnasta, mahdollisesta osmoosista jne. Varsinkin värillisissä veneissä kylkien maalaaminen on ajankohtaista 20 vuoden paikkeilla. Se on varsin kallis operaatio ammattilaisen tekemänä. Yhteen 33-jalkaiseen veneeseen kysyin muutaman tarjouksen ja hinnat olivat 10 tonnin paikkeilla.

Veneen omistukseen voi suhtautua monella tavalla. Toisille nykyinen vene on tarkoitus pitää "ikuisesti", jolloin ei tarvitse lainkaan miettiä onko veneen päivitykseen laitetut rahat mielekkäitä jälleenmyyntiarvon kannalta. Ehkä kuitenkin useimpien pitää miettiä miten paljon rahaa menee harrastukseen. Toiset taas vaihtavat venettä useammin, jolloin tuon miettiminen on tärkeämpää. Veneissä päivityksiin laitettuista rahoista ei yleensä saa edes 50% takaisin myydessä, toisin kuin asunnoissa.

Lue lisää

Veneissä tuntuu esiintyvän sama kuin autoissa (ja puolisoissa): jotkut vaihtavat parin vuoden välein, jotkut pitävät samaa koko elämänsä. Nämä tietysti ovat ääripäitä. Olen kuitenkin ollut havaitsevani pari trendiä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, jotka olen lähempää seurannut aihetta ja ollut itsekin veneenomistaja (vaihtanut sinä aikana tasan kerran):
1) pienellä aloittaminen ja isompaan askel kerrallaan vaihtaminen tuntuu vähentyneen; tämä tuntuu yhdistyvän siihen, että veneily aloitetaan aiempaa vanhempana (ja parempituloisena) ja ostetaan kerralla "riittävän iso"
2) jos vaihdetaan, niin mielestäni aiempaa useammin vaihdetaan kokonaan venetyyppiä (moottoriveneestä purkkariin tai päinvastoin, daycruiserista matkaveneeseen tai päinvastoin jne.).

Moottoriveneisiin verrattuna purjeveneet on halpoja. 15-20 tuhannella saa hyvän purjeveneen koko perheen asuttavaksi. Nopeaa 4 hengen asuttavaa moottorivenettä et saa samalla rahalla ja sellaisella ajelu maksaa maltaita. Kuitenkin moottoriveneet myy ja purjeveneet ei. Siihen on syynä joku muu kuin hinta.

Autonratista siirrytään istumaan moottoriveneen rattiin sujuvasti. Kaasukahvaa sentään opetellaan liikuttamaan kaasupolkimen sijasta. Autoilijoille purjevene on vaan ihan kumma laite.

Ei taida myydä asuttavat moottoriveneetkään. Enemmän yhteysveneet tai retkiveneet, jotka toki voivat olla hyvin suuria ja kalliita. Kyse siis tuskin on rahan puutteesta, vaan siitä, että ei ole halua asua veneessä kesälomaa.

Saahan noita 4 hengen moottoriveneitäkin "halvalla". 7-8 m veneitä on runsaasti tarjolla 10-15 tonnilla 80-luvulta. Tietysti liukuvalla veneellä ajelu tulee melko kalliiksi.

Joakim on totuuden lähteillä. Retkiveneily ei kiinnosta samalla tavalla kuin ennen. Tästä seuraa se, ettei niin purret eikä myös asuttavat moottoriveneet tee kauppansa. Pursiseurassani moni eläköityvä henkilö investoi merkittällä summalla purteen ajatuksenaan se, että sitten kun ei enää jaksa purjehtia purresta jää mukava pesämuna myöhemmille eläkevuosille. Saa nähdä miten markkinat kehittyvät. Nyt tilanne näyttää haasteelliselta.

Jotenkin minä en usko tuohon "elitistisen" mainehaitan teoriaan. Se kajahtaa nyt jotenkin "pakkoruotsin" vastustajien propagandalta.

Mutta toisenlainen imago-ongelma on ihan varmasti: purjehdusta pidetään vaikeana. Myönnän, että itsekin ajattelin, kun n. 20 vuotta sitten ostin ensimmäistä omaa venettäni, että moottorivene on ainoa vaihtoehto, koska en osaa purjehtia, en rikata venettä jne. Nyt, kun kymmenkunta vuotta olen ollut purjeveneilijä, tiedän, että ennakkoluuloni oli virheellinen. Purjehdus on helppoa (tai sanotaan, että 80/20 sääntö pätee eli hyvin helposti oppii sellaisen "80% maksimisuorituksesta" purjehduksen ja minusta ei enempää tarvitsekaan).

Bossu mainitsi asian, johon itsekin olen kiinnittänyt huomiota: asuttavuutta saa purkkarissa paljon halvemmalla. Mutta totta on sekin, mitä Stigo tuonnempana toteaa: matka-/retkiveneily ei ole samalla tavalla nuorempien suosiossa kuin meidän 50 ikäisten ja vanhempien. Taisin jo viitata siihen itsekin, vapaa-ajanviettotavoissa on tapahtunut muutosta. Nuoremmat ovat "monialaharrastajia" paljon useammin eli vaikkei vapaa-aika ole mihinkään vähentynyt niin sen pitää riittää paljon useampaan asiaan kuin ennen. Moottorivenepuolellakin painopiste on siirtynyt daycruisereihin. Luulen, että purjevenepuolella tämä rassaa vielä pahemmin.

10-14 kirjoitti:

Jotenkin minä en usko tuohon "elitistisen" mainehaitan teoriaan. Se kajahtaa nyt jotenkin "pakkoruotsin" vastustajien propagandalta.

Mutta toisenlainen imago-ongelma on ihan varmasti: purjehdusta pidetään vaikeana. Myönnän, että itsekin ajattelin, kun n. 20 vuotta sitten ostin ensimmäistä omaa venettäni, että moottorivene on ainoa vaihtoehto, koska en osaa purjehtia, en rikata venettä jne. Nyt, kun kymmenkunta vuotta olen ollut purjeveneilijä, tiedän, että ennakkoluuloni oli virheellinen. Purjehdus on helppoa (tai sanotaan, että 80/20 sääntö pätee eli hyvin helposti oppii sellaisen "80% maksimisuorituksesta" purjehduksen ja minusta ei enempää tarvitsekaan).

Bossu mainitsi asian, johon itsekin olen kiinnittänyt huomiota: asuttavuutta saa purkkarissa paljon halvemmalla. Mutta totta on sekin, mitä Stigo tuonnempana toteaa: matka-/retkiveneily ei ole samalla tavalla nuorempien suosiossa kuin meidän 50 ikäisten ja vanhempien. Taisin jo viitata siihen itsekin, vapaa-ajanviettotavoissa on tapahtunut muutosta. Nuoremmat ovat "monialaharrastajia" paljon useammin eli vaikkei vapaa-aika ole mihinkään vähentynyt niin sen pitää riittää paljon useampaan asiaan kuin ennen. Moottorivenepuolellakin painopiste on siirtynyt daycruisereihin. Luulen, että purjevenepuolella tämä rassaa vielä pahemmin.

Lue lisää

@10-14: Hyviä pointteja sinulla. Usko pois vaan, että purjehduksella on suuren kansanosan silmissä elitistinen maine. Ei ole yhtään ihmeellistä jos duunari hankkii 100k€ kesämökin, mutta jos saman rahan sijoittaa purteen niin jo alkaa kulmakarvojen kohottelu. Tämä siis tietyissä piireissä. Jos vaikka katsot millaisilla mielikuvilla mainostoimistot markkinoivat pursia tai rantasaunoja niin takuulla huomaat kohderyhmän eron.
Mielestäni on fakta, että sijoittamalla uuden Volvo V70 hinnan verran rahaa purteen saa erinomaisen vastineen rahoilleen ja lisäksi pursi on merkittävästi parempi sijoituskohde kuin paraskaan auto.
Mutta se ei auta jos minä ja me muut jo valmiiksi uskossamme vahvat olemme samaa mieltä.
Purjehduksen pariin pitää saada uusia harrastajia koska muutoin koko sosiaalinen ja tekninen purjehdusinfra alkaa rapistumaan.
Yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että käytettyjen pursien myyjät tarkistaisivat pyyntihintojaan.

Stigo kirjoitti:

@10-14: Hyviä pointteja sinulla. Usko pois vaan, että purjehduksella on suuren kansanosan silmissä elitistinen maine. Ei ole yhtään ihmeellistä jos duunari hankkii 100k€ kesämökin, mutta jos saman rahan sijoittaa purteen niin jo alkaa kulmakarvojen kohottelu. Tämä siis tietyissä piireissä. Jos vaikka katsot millaisilla mielikuvilla mainostoimistot markkinoivat pursia tai rantasaunoja niin takuulla huomaat kohderyhmän eron.
Mielestäni on fakta, että sijoittamalla uuden Volvo V70 hinnan verran rahaa purteen saa erinomaisen vastineen rahoilleen ja lisäksi pursi on merkittävästi parempi sijoituskohde kuin paraskaan auto.
Mutta se ei auta jos minä ja me muut jo valmiiksi uskossamme vahvat olemme samaa mieltä.
Purjehduksen pariin pitää saada uusia harrastajia koska muutoin koko sosiaalinen ja tekninen purjehdusinfra alkaa rapistumaan.
Yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että käytettyjen pursien myyjät tarkistaisivat pyyntihintojaan.

Lue lisää

"Tämä siis tietyissä piireissä."

Tarkoitat persuja, vaikket ehkä kehtaa suoraan sanoa :) Minä taas väittäisin, ettei sillä porukalla pääosin olisi rahaakaan halvahkoakaan purkkaria ostaa.

Uskon väestön keskimääräisen koulutus- ja sivistystason olevan jo niin korkea, ettei tuosta "imago-ongelmasta" tarvitse huolehtia.

Joakim1 kirjoitti:

Ei taida myydä asuttavat moottoriveneetkään. Enemmän yhteysveneet tai retkiveneet, jotka toki voivat olla hyvin suuria ja kalliita. Kyse siis tuskin on rahan puutteesta, vaan siitä, että ei ole halua asua veneessä kesälomaa.

Saahan noita 4 hengen moottoriveneitäkin "halvalla". 7-8 m veneitä on runsaasti tarjolla 10-15 tonnilla 80-luvulta. Tietysti liukuvalla veneellä ajelu tulee melko kalliiksi.

Lue lisää

On ne 80-luvun 7-8-metriset moottoriveneet aika ankeita asuttavia, jos verrataan 9-10-metrisiin purjeveneisiin, joita saa samalla rahalla.

Voi kyllä olla totta, ettei sielläkään asuttavat veneet ole nyt niin suosittuja kuin daycruiserit. Mutta kyllä niitä ainakin messuilla näkyy, eli menee niitä uusiakin.

En tiedä pelastaako purjehdusta laajassa mittakaavassa imagon valkopesu. En näe, että ongelma on snapsilauluja hoilottava eliitti vaan harrastuksen rakenteiden totaalinen pysähdyksen tila ja holhoavasta pursiseurakulttuurista johtuva sisäänpäin lämpenevä pieni innostunut eliitti, joka keksii lisää sääntöjä ja ohjeita ja määräyksiä muille.

N. 70-luvun jälkeen syntyneitä ei vaan kiinnosta pappojen sankaritarinat, väsyneet läpät, katsastukset, vesisateessa itku kurkussa kryssiminen, katsastusluokat ja katsastukset, liputukset, purjenumerot, saaren kakkapöntön möyhentämiset sun muun ihmeelliset aikuisten leikit.

Maailma on niin täynnä mahdollisuuksia, että ainakin näistä pakkoleikeistä pitäisi päästä eroon nopeasti. Uudistumista ja nopeasti - holhoamiselle äkkiä stoppi ja mahdollistamista tilalle!!

Veneessä ja vesillä on kivaa!

Tästä olen samaa mieltä, että SPV:n kovasti vaalimat traditiot eivät ole kovin suuressa huudossa nuoremman polven keskuudessa. Toisaalta taas ainakin meidän seurassa näyttää kyllä nuoremmatkin kovasti tykkäävän seuran saaritukikohdasta eikä kukaan kummastele sitä, että sen ylläpitoon tarvitaan talkootyötä.

Stigo kirjoitti:

Joakim on totuuden lähteillä. Retkiveneily ei kiinnosta samalla tavalla kuin ennen. Tästä seuraa se, ettei niin purret eikä myös asuttavat moottoriveneet tee kauppansa. Pursiseurassani moni eläköityvä henkilö investoi merkittällä summalla purteen ajatuksenaan se, että sitten kun ei enää jaksa purjehtia purresta jää mukava pesämuna myöhemmille eläkevuosille. Saa nähdä miten markkinat kehittyvät. Nyt tilanne näyttää haasteelliselta.

Lue lisää

On vain rahat ja sitä kautta aika todella vähissä, työikäisellä perheellä.
4viikon kesäloma, josta vain osa osuu samaan aikaan vaimon kanssa, lasten hoito..jne.. ei vaan jää kovin monta peräkkäistä purjehduspäivää. Ettei tarvii nurista miksi vene on laiturissa koko kesän.
Näin alle 40v perheenisänä en näe yhtään syytä miksi hankkisiin uuden massapurren, kuin laiturissa säilytykseen, vuokraamalla saan halvemmalla isomman saman heikkolaatuisen niille aurinkoisille päiville kun olisi lomaa.
Moottorivenellä pääsee nopeammin vesille niin saa ehkä vähän enemmän veneilypäiviä.

Rahallisesti en ole kovin huonossa tilantessa mutta tunnen monia kellä on paljon isommat asuntolainat 1000e/kk, autot 500e/kk, lastenhoidot 500e/kk .Kun Bruttotulosta otetaan puolet veroina ym. pois ja sen jälkeen maksetaan em.2000€ maksut, niin raha riittää hädin tuskin ruokaan ym elämiseen. Sit on purjehdittava halvemmalla...
PS.jos löydät hyväkuntoisen AV36 alle 30k€ ja ottaa nykyisen vaihdossa niin kerro ihmeessä.(voin hankkia vaikka lainarahoitusta).
33 on aivan eri vene..se ei kiinnosta, on nykyisen kokoinen, hitaampi kapeampi eikä niin tukeva. Maestro 35 on paljon hitaampi erityisesti kryssillä, (Finn35 on sama runko mutta halvempi).

Bossu kirjoitti:

On ne 80-luvun 7-8-metriset moottoriveneet aika ankeita asuttavia, jos verrataan 9-10-metrisiin purjeveneisiin, joita saa samalla rahalla.

Voi kyllä olla totta, ettei sielläkään asuttavat veneet ole nyt niin suosittuja kuin daycruiserit. Mutta kyllä niitä ainakin messuilla näkyy, eli menee niitä uusiakin.

Lue lisää

Mitä 80-luvun 9-10 m purjeveneitä saa 10-15 tonnilla? Nettiveneestä löytyi kaksi teräsvenettä, yksi betonivene, muutama Netta ja Hai 2000, yksi H-star, H-323, muutama one off ja H-35 sekä joukkoon kuulumaton Finn 26.

Onko noissa enemmän tilaa kuin vaikkapa tässä: http://www.nettivene.com/moottorivene/bayliner/639692 ?

10-14 kirjoitti:

Tästä olen samaa mieltä, että SPV:n kovasti vaalimat traditiot eivät ole kovin suuressa huudossa nuoremman polven keskuudessa. Toisaalta taas ainakin meidän seurassa näyttää kyllä nuoremmatkin kovasti tykkäävän seuran saaritukikohdasta eikä kukaan kummastele sitä, että sen ylläpitoon tarvitaan talkootyötä.

Lue lisää

Kyllä noista saaritalkoista etc. saa nuorison innostumaan, mutta keinot on hyvin erilaiset kun Kekkosen ajan nuorisolla.

Motivaatio ohjaa käytöstä ja tällöin pitää ymmärtää mistä toinen (en siis minä itse) kiinnostuu ja aktivoituu toimintaan.

Joakim1 kirjoitti:

Mitä 80-luvun 9-10 m purjeveneitä saa 10-15 tonnilla? Nettiveneestä löytyi kaksi teräsvenettä, yksi betonivene, muutama Netta ja Hai 2000, yksi H-star, H-323, muutama one off ja H-35 sekä joukkoon kuulumaton Finn 26.

Onko noissa enemmän tilaa kuin vaikkapa tässä: http://www.nettivene.com/moottorivene/bayliner/639692 ?

Lue lisää

Minulle tulee mieleen ainakin Nöffi, joka tuohon hintaryhmään osuu.

2230 kirjoitti:

On vain rahat ja sitä kautta aika todella vähissä, työikäisellä perheellä.
4viikon kesäloma, josta vain osa osuu samaan aikaan vaimon kanssa, lasten hoito..jne.. ei vaan jää kovin monta peräkkäistä purjehduspäivää. Ettei tarvii nurista miksi vene on laiturissa koko kesän.
Näin alle 40v perheenisänä en näe yhtään syytä miksi hankkisiin uuden massapurren, kuin laiturissa säilytykseen, vuokraamalla saan halvemmalla isomman saman heikkolaatuisen niille aurinkoisille päiville kun olisi lomaa.
Moottorivenellä pääsee nopeammin vesille niin saa ehkä vähän enemmän veneilypäiviä.

Rahallisesti en ole kovin huonossa tilantessa mutta tunnen monia kellä on paljon isommat asuntolainat 1000e/kk, autot 500e/kk, lastenhoidot 500e/kk .Kun Bruttotulosta otetaan puolet veroina ym. pois ja sen jälkeen maksetaan em.2000€ maksut, niin raha riittää hädin tuskin ruokaan ym elämiseen. Sit on purjehdittava halvemmalla...
PS.jos löydät hyväkuntoisen AV36 alle 30k€ ja ottaa nykyisen vaihdossa niin kerro ihmeessä.(voin hankkia vaikka lainarahoitusta).
33 on aivan eri vene..se ei kiinnosta, on nykyisen kokoinen, hitaampi kapeampi eikä niin tukeva. Maestro 35 on paljon hitaampi erityisesti kryssillä, (Finn35 on sama runko mutta halvempi).

Lue lisää

Viikonloput on olemassa ja niitä on kesässä parikymmentä vars. kesäloman ulkopuolellakin :) Mutta on sekin asia olemassa, että kaikilla ei ole työaika ma-pe välillä.

Kova on sinulla palkka, jos verot ja veroluontoiset maksut vie puolet brutosta. Minä kuulun palkansaajien ylimpään 5%:iin ja silti luku on alle 40%.

10-14 kirjoitti:

Minulle tulee mieleen ainakin Nöffi, joka tuohon hintaryhmään osuu.

Se on hiukan alle 9 m vene. 8-9 m veneitä löytyy sitten jo reilummin, FE83, SW26/27, Inferno 29, Maxi Magic/Fenix jne. Onko nuo nyt sitten merkittävästi asuttavampia kuin saman hinta- ja ikäluokan liukuvat moottoriveneet on vaikeampi kysymys.

Stigo kirjoitti:

@10-14: Hyviä pointteja sinulla. Usko pois vaan, että purjehduksella on suuren kansanosan silmissä elitistinen maine. Ei ole yhtään ihmeellistä jos duunari hankkii 100k€ kesämökin, mutta jos saman rahan sijoittaa purteen niin jo alkaa kulmakarvojen kohottelu. Tämä siis tietyissä piireissä. Jos vaikka katsot millaisilla mielikuvilla mainostoimistot markkinoivat pursia tai rantasaunoja niin takuulla huomaat kohderyhmän eron.
Mielestäni on fakta, että sijoittamalla uuden Volvo V70 hinnan verran rahaa purteen saa erinomaisen vastineen rahoilleen ja lisäksi pursi on merkittävästi parempi sijoituskohde kuin paraskaan auto.
Mutta se ei auta jos minä ja me muut jo valmiiksi uskossamme vahvat olemme samaa mieltä.
Purjehduksen pariin pitää saada uusia harrastajia koska muutoin koko sosiaalinen ja tekninen purjehdusinfra alkaa rapistumaan.
Yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että käytettyjen pursien myyjät tarkistaisivat pyyntihintojaan.

Lue lisää

Siis ratkaisuna käytettyjen myyjien pitäisi laskea hintojaan? Ei kai se heidän vastuullaan ole väkisin tyrkyttää veneitä muille, jos ei ole niin suurta halua luopua?

Eiköhän purjehduksen suosio taas hiljalleen ala nousta. Olympialaisista on tullut viime aikoina menestystä (toisin kuin perinteisisti suomalaislajeista) ja optarikursseilla ja -kisoissa alkaa lapsia olla 80-luvun tyyliin ja melkein 10-kertaisesti siihen mitä oli 10-20 vuotta sitten. Seuraavalle sukupolvelle purjehdus on taas tutumpi harrastus. Nyt purjeveneiden omistajia ovat pääosin 50-80 -luvulla jollilla aloittaneet ja vastaavasti nyt 20-40 -vuotiasta hyvin harva on jollilla purjehtinut.

Joakim1 kirjoitti:

Siis ratkaisuna käytettyjen myyjien pitäisi laskea hintojaan? Ei kai se heidän vastuullaan ole väkisin tyrkyttää veneitä muille, jos ei ole niin suurta halua luopua?

Eiköhän purjehduksen suosio taas hiljalleen ala nousta. Olympialaisista on tullut viime aikoina menestystä (toisin kuin perinteisisti suomalaislajeista) ja optarikursseilla ja -kisoissa alkaa lapsia olla 80-luvun tyyliin ja melkein 10-kertaisesti siihen mitä oli 10-20 vuotta sitten. Seuraavalle sukupolvelle purjehdus on taas tutumpi harrastus. Nyt purjeveneiden omistajia ovat pääosin 50-80 -luvulla jollilla aloittaneet ja vastaavasti nyt 20-40 -vuotiasta hyvin harva on jollilla purjehtinut.

Lue lisää

Ei ratkaisu tietenkään ole laskea hintaa jos ei ole tarvetta myydä venettään, mutta jos on tarve myydä niin kyllä musta hinnanlasku on ihan varteenotettava keino jos haluaa veneensä myydä ja ostajaa ei tunnu löytyvän.

Tarkoitus olisi myydä oma vene ennen kautta 2017 joten kohtahan tuosta vaikeudesta jotain tietää.

Joakim1 kirjoitti:

Mitä 80-luvun 9-10 m purjeveneitä saa 10-15 tonnilla? Nettiveneestä löytyi kaksi teräsvenettä, yksi betonivene, muutama Netta ja Hai 2000, yksi H-star, H-323, muutama one off ja H-35 sekä joukkoon kuulumaton Finn 26.

Onko noissa enemmän tilaa kuin vaikkapa tässä: http://www.nettivene.com/moottorivene/bayliner/639692 ?

Lue lisää

Esim. seuraava. Löytämäsi Bayliner on kyllä aika tilava, vaan taitaa vielä jäädä Guylle.

http://m.nettivene.com/purjevene/guy/626954?vifAdCount=124&vifNav=Y

Myyjä tietysti päättää mitä purrestaan pyytää. Ostaja arvioi onko pursi hintapyynnön arvoinen. Useimmiten hintapyyntö ei ole kohdillaan vaan hinnasta tingitään.
Nettiveneessä on myytävänä useita Maestro 35sia. Hintavaihtelut ovat suuria: Maestro 35 vuosimalli 1993 90k€ - 1988 55 k€. Onko vuosimallin 1993 Maestro 35 kallis vai vuosimallin 1988 Maestro 35 halpa? Onko oletettavissa , että tuon vuosimallin 1993
Maestro 35den arvo laskee seuraavan viiden vuoden aikana 45 k€? Tiedän varsin hyvin, että veneet ovat yksilöitä toiset paremmin huollettuna ja varusteltuja kuin toiset, mutta uusi purjekerta ja moottori asennettuna maksanevat suuruusluokka 20-25 k€?

Maestro 35 on mielestäni eräs korkelaatuisin suomalainen pursi, joten laadun puutteen ei luulisi olevan kaupankäynnin esteenä.

Toinen esimerkki: 80-luvun alkupuolen Finnsailor 34sia on kaupan välillä 52k€ -35k€. Eikä näissäkään laatuveneissä kauppa tunnu käyvän.

Jotain kummallista venemarkkinassa on. Blue Ocean on lopettanut toteutuneiden kauppahintojen ilmoittamisen sivuillaan. Arvelen syynä olevan sen, että kaupat ovat toteutuneet aivan merkittävästi alemmilla tasoilla kuin hintapyynnöt ovat olleet.

Toivon hartaasti, että olet Joakim oikeassa ja purjehdusharrastukseen saadaan lisää uusia ja nuoria harrastajia.
Tämä olisi kaikkien etu ja silloin pursimarkkina normalisoituisi.

Stigo kirjoitti:

Myyjä tietysti päättää mitä purrestaan pyytää. Ostaja arvioi onko pursi hintapyynnön arvoinen. Useimmiten hintapyyntö ei ole kohdillaan vaan hinnasta tingitään.
Nettiveneessä on myytävänä useita Maestro 35sia. Hintavaihtelut ovat suuria: Maestro 35 vuosimalli 1993 90k€ - 1988 55 k€. Onko vuosimallin 1993 Maestro 35 kallis vai vuosimallin 1988 Maestro 35 halpa? Onko oletettavissa , että tuon vuosimallin 1993
Maestro 35den arvo laskee seuraavan viiden vuoden aikana 45 k€? Tiedän varsin hyvin, että veneet ovat yksilöitä toiset paremmin huollettuna ja varusteltuja kuin toiset, mutta uusi purjekerta ja moottori asennettuna maksanevat suuruusluokka 20-25 k€?

Maestro 35 on mielestäni eräs korkelaatuisin suomalainen pursi, joten laadun puutteen ei luulisi olevan kaupankäynnin esteenä.

Toinen esimerkki: 80-luvun alkupuolen Finnsailor 34sia on kaupan välillä 52k€ -35k€. Eikä näissäkään laatuveneissä kauppa tunnu käyvän.

Jotain kummallista venemarkkinassa on. Blue Ocean on lopettanut toteutuneiden kauppahintojen ilmoittamisen sivuillaan. Arvelen syynä olevan sen, että kaupat ovat toteutuneet aivan merkittävästi alemmilla tasoilla kuin hintapyynnöt ovat olleet.

Toivon hartaasti, että olet Joakim oikeassa ja purjehdusharrastukseen saadaan lisää uusia ja nuoria harrastajia.
Tämä olisi kaikkien etu ja silloin pursimarkkina normalisoituisi.

Lue lisää

Vähän on vaikea nähdä milleniaalien katselevan Finnsailoreita tai Maestroja tositarkoituksella. Jo tuotemerkit kuulostavat, miten sen nyt ilmaisisi, vähän vanhanaikaiselta...

@10-14: Persut ovat varmasti yksi kansalaisryhmä jotka pitävät purjehdusta herrojen turhana huvina josta, mutta on niitä toki paljon muitakin. No toivotaan, että olet oikeassa ja olen liioitellut purjehduksen mainehaittaa, sopii kyllä minulle.
Sen verran verotuksesta, että muistaakseni Suomessa kerätään tuloveroa n. 32 miljardia euroa ja ALV ja muita tavaroista ja palveluista maksettavaia veroja n. 30 miljardia euroa. Eli hyvätuloisten kokonaisveroaste voi olla vuodessa helposti 70-80% riippuen onko esim ostanut auton tai tehnyt kiinteistökaupan verovuonna. Mutta nyt tämä pomppasi jo kauas threadin aiheesta, sori siitä!

@Rakennemuutos: kuvailet oivasti Merikarhujen satamariittejä - pyramidin kaataminen ja kakkapöntön myöhentäminen se vasta on jotakin!

Stigo kirjoitti:

@10-14: Persut ovat varmasti yksi kansalaisryhmä jotka pitävät purjehdusta herrojen turhana huvina josta, mutta on niitä toki paljon muitakin. No toivotaan, että olet oikeassa ja olen liioitellut purjehduksen mainehaittaa, sopii kyllä minulle.
Sen verran verotuksesta, että muistaakseni Suomessa kerätään tuloveroa n. 32 miljardia euroa ja ALV ja muita tavaroista ja palveluista maksettavaia veroja n. 30 miljardia euroa. Eli hyvätuloisten kokonaisveroaste voi olla vuodessa helposti 70-80% riippuen onko esim ostanut auton tai tehnyt kiinteistökaupan verovuonna. Mutta nyt tämä pomppasi jo kauas threadin aiheesta, sori siitä!

@Rakennemuutos: kuvailet oivasti Merikarhujen satamariittejä - pyramidin kaataminen ja kakkapöntön myöhentäminen se vasta on jotakin!

Lue lisää

Voi olla että kakkakeon kaataminen ei ole suurta huvia. Mutta paljon mukavampaa toimintaa silti kuin siihen kekoon perseensä työntäminen. Ehdottaisitko Merikarhuille palkattuja talonmiehiä saariin kekoja kaatamaan, vai miten se saadaan tehdyksi?

@kuka.sitten: saaritalkkarit olisivat erinomainen idea! Tähän Merikarhut voisivat käyttää taseen varallisuutta. Vai mitä arvelet Merikarhujen jäsenen Kaarle XVI Kustaan tuumaavan pyramidin kaadosta?
Samalla tuettaisiin kotimaista työllisyyttä. Vai mihin niitä jäsenmaksuja mielestäsi kerätään?
Sori, taas menee ohi topicin, sori siitä!

Stigo kirjoitti:

@10-14: Persut ovat varmasti yksi kansalaisryhmä jotka pitävät purjehdusta herrojen turhana huvina josta, mutta on niitä toki paljon muitakin. No toivotaan, että olet oikeassa ja olen liioitellut purjehduksen mainehaittaa, sopii kyllä minulle.
Sen verran verotuksesta, että muistaakseni Suomessa kerätään tuloveroa n. 32 miljardia euroa ja ALV ja muita tavaroista ja palveluista maksettavaia veroja n. 30 miljardia euroa. Eli hyvätuloisten kokonaisveroaste voi olla vuodessa helposti 70-80% riippuen onko esim ostanut auton tai tehnyt kiinteistökaupan verovuonna. Mutta nyt tämä pomppasi jo kauas threadin aiheesta, sori siitä!

@Rakennemuutos: kuvailet oivasti Merikarhujen satamariittejä - pyramidin kaataminen ja kakkapöntön myöhentäminen se vasta on jotakin!

Lue lisää

Kuvailen toivottavasti osuvasti vanhan maailman käytäntöjä, älyttömän kalliita Kekkosenaikasia veneitä, vapaaehtoisesti luotua sääntöhimmeliä katsastuksineen ja rakettikommentteineen.

En tietenkään vastusta sitä, että keot on kaadettu ja lippu lasketaan oikein. Tais itä, että veneilyturvallisuuteen kiinnitetään huomiota.

Mutta pitäisikö nuorisoa huokutella muutenkin kun hemmetin ryppyotsaisella 'koti, uskonto ja isänmaa' meiningillä? Koskee aivan varmasti kaikkia veneilyn järjestäytyneitä yhdistyksiä pl. Kaljakellunta, joka vaikuttaa aika rennolta tapahtumalta.

@Rakennemuutos: varttuuneesta iästäni huolimatta olen kanssasi niin samaa mieltä kuin olla voi.

Rentous ei tarkoita että ei olisi järjestystä ja sääntöjä. Kalusto pitää olla kunnossa ja katsastettu. Meritaidon sääntöjä ja hyvää merimiestapaa on noudatettava. Satamissa ei möykätä öisin ja ylipäänsä naapurit huomioidaan. Mutta turha nillittäminen pois.

Mutta vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta ja kertausharjoitukset voidaan suosiolla jättää niitä järjestäville tahoille.

Parhaat urheilusuoritukset syntyvät urheilijoiden haastattelujen perusteella rennolla suorituksella. Miksi tämä ei pätisi myös purjehduksen suhteen?
Mielestäni tässä(kin) asiassa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja ruotsalaisesta veneilykulttuurista. Heille näyttää olevan tärkeintä purjehduksesta nauttiminen ja hauskanpito.

Stigo kirjoitti:

@Rakennemuutos: varttuuneesta iästäni huolimatta olen kanssasi niin samaa mieltä kuin olla voi.

Rentous ei tarkoita että ei olisi järjestystä ja sääntöjä. Kalusto pitää olla kunnossa ja katsastettu. Meritaidon sääntöjä ja hyvää merimiestapaa on noudatettava. Satamissa ei möykätä öisin ja ylipäänsä naapurit huomioidaan. Mutta turha nillittäminen pois.

Mutta vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta ja kertausharjoitukset voidaan suosiolla jättää niitä järjestäville tahoille.

Parhaat urheilusuoritukset syntyvät urheilijoiden haastattelujen perusteella rennolla suorituksella. Miksi tämä ei pätisi myös purjehduksen suhteen?
Mielestäni tässä(kin) asiassa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja ruotsalaisesta veneilykulttuurista. Heille näyttää olevan tärkeintä purjehduksesta nauttiminen ja hauskanpito.

Lue lisää

Löysimme toisemme, ajattelin aiemmin mainita Ruotsin - usein se ärsyttää täälläpäin, mutta he osaavat tämän jutun. Hauskanpidon ja nautiskelun.

Rakennemuutos kirjoitti:

Kuvailen toivottavasti osuvasti vanhan maailman käytäntöjä, älyttömän kalliita Kekkosenaikasia veneitä, vapaaehtoisesti luotua sääntöhimmeliä katsastuksineen ja rakettikommentteineen.

En tietenkään vastusta sitä, että keot on kaadettu ja lippu lasketaan oikein. Tais itä, että veneilyturvallisuuteen kiinnitetään huomiota.

Mutta pitäisikö nuorisoa huokutella muutenkin kun hemmetin ryppyotsaisella 'koti, uskonto ja isänmaa' meiningillä? Koskee aivan varmasti kaikkia veneilyn järjestäytyneitä yhdistyksiä pl. Kaljakellunta, joka vaikuttaa aika rennolta tapahtumalta.

Lue lisää

Ei seuratoiminnan kituminen tarkoita veneilyn alamäkeä. Ehkä Hesassa ei ole kohtuuhintaisia telakoita ja laitureita, mutta kyllä niitä Varsinais-Suomessa löytyy. Eli nuoret veneilijät voivat valita jättää seurameiningin kokonaan pois. Täällä on saariakin niin paljon, että veneseuran saaret eivät ole erityinen syy liittyä saareen.

Stigo kirjoitti:

@kuka.sitten: saaritalkkarit olisivat erinomainen idea! Tähän Merikarhut voisivat käyttää taseen varallisuutta. Vai mitä arvelet Merikarhujen jäsenen Kaarle XVI Kustaan tuumaavan pyramidin kaadosta?
Samalla tuettaisiin kotimaista työllisyyttä. Vai mihin niitä jäsenmaksuja mielestäsi kerätään?
Sori, taas menee ohi topicin, sori siitä!

Lue lisää

30 saarta, 30 talonmiestä 5 kk vuodessa. Kuinka kauan edes varakkaan yhdistyksen tase kestäisi? Ja käytännössä kakkakekoja ei tarvitse Kallekustaan, eikä useimpien muidenkaan jäsenten kaadella, mutta jotkut joskus. Edes kirvettä ei kaikkien käteen uskaltaisi antaa saunapuiden tekoon, mutta useimpien kyllä. Ja kaikki osaavat kantaa tai pumpata vettä.

Rakennemuutos kirjoitti:

Kuvailen toivottavasti osuvasti vanhan maailman käytäntöjä, älyttömän kalliita Kekkosenaikasia veneitä, vapaaehtoisesti luotua sääntöhimmeliä katsastuksineen ja rakettikommentteineen.

En tietenkään vastusta sitä, että keot on kaadettu ja lippu lasketaan oikein. Tais itä, että veneilyturvallisuuteen kiinnitetään huomiota.

Mutta pitäisikö nuorisoa huokutella muutenkin kun hemmetin ryppyotsaisella 'koti, uskonto ja isänmaa' meiningillä? Koskee aivan varmasti kaikkia veneilyn järjestäytyneitä yhdistyksiä pl. Kaljakellunta, joka vaikuttaa aika rennolta tapahtumalta.

Lue lisää

Kaljakellunta on totisesti rento tapahtuma. Sitä on Hangon regattakin teineille. Molemmille tapahtumille on yhteistä kohtuuton jälkeen jätetty sotku. Samaa sarjaa on vaikkapa vappupäivän piknikit Ullanlinnanmäellä.

Ai niin, työllisyyshän tietenkin paranee, kun palkataan väkeä siivoamaan jäljet.

Muistaakseni Hesarin mukaan noita pienempiä moottoriveneitä ostavat 30-40 v kaupunkilaiset. Niillä sitten läydään lähisaarissa piknikillä tai kalassa. Tuo on aivan eri harrastus kuin matka/retkipurjehdus. Matkaan lähdetään hyvässä säässä, vene ajetaan max. tunnin ajomatkan päähän saaren rantaan, ja illaksi tullaan kotiin kaikkien mukavuuksien äärelle. Nämä ihmiset ostavat uusia venepaketteja kaupasta. Ei varmaan tulisi mieleenkään ostaa rassattavaksi jotain 80-luvun purtta kaikkine ongelmineen. Kaupungin nuoret konttorityöläiset eivät muutenkaan ole tottuneet tekmään käsillään mitään, joten kunnostaminen ei kiinnosta.

Tässä syitä siihen, miksi purjehdus ei tule yleistymään:
- Liian vaikeaa ja outoa. Kaikilla on kokemusta soutuveneistä ja pienistä moottoriveneistä mökeiltä yms. Siksi moottoriveneen hankinta on tuttua ja turvallista.
- Liian hidasta. Jos haluaa mennä purjeveneellä päiväksi piknikille lähisaareen ja tulla illaksi kotiin, ei ehdi muutamaa mailia kauemmas kotisatamasta. Ne paikat on äkkiä käyty.
- Liian sääriippuvaa. Kaikki tietävät, että joskus on tyyntä ja joskus tuulee todella kovaa.
- Vinossa meno on pelottavaa.
- Mukavuudenhalu. Koska purjehdus on hidasta, kotiin ei ehdi illaksi. Siispä purjeveneen olisi oltava niin iso, että siitä löytyy kaikki kodin mukavuudet (jotta siinä voisi yöpyä). Tämä taas on liian kallista, etenkin kun veneen on oltava uusi tai uudenveroinen.

Sukupuutto kirjoitti:

Muistaakseni Hesarin mukaan noita pienempiä moottoriveneitä ostavat 30-40 v kaupunkilaiset. Niillä sitten läydään lähisaarissa piknikillä tai kalassa. Tuo on aivan eri harrastus kuin matka/retkipurjehdus. Matkaan lähdetään hyvässä säässä, vene ajetaan max. tunnin ajomatkan päähän saaren rantaan, ja illaksi tullaan kotiin kaikkien mukavuuksien äärelle. Nämä ihmiset ostavat uusia venepaketteja kaupasta. Ei varmaan tulisi mieleenkään ostaa rassattavaksi jotain 80-luvun purtta kaikkine ongelmineen. Kaupungin nuoret konttorityöläiset eivät muutenkaan ole tottuneet tekmään käsillään mitään, joten kunnostaminen ei kiinnosta.

Tässä syitä siihen, miksi purjehdus ei tule yleistymään:
- Liian vaikeaa ja outoa. Kaikilla on kokemusta soutuveneistä ja pienistä moottoriveneistä mökeiltä yms. Siksi moottoriveneen hankinta on tuttua ja turvallista.
- Liian hidasta. Jos haluaa mennä purjeveneellä päiväksi piknikille lähisaareen ja tulla illaksi kotiin, ei ehdi muutamaa mailia kauemmas kotisatamasta. Ne paikat on äkkiä käyty.
- Liian sääriippuvaa. Kaikki tietävät, että joskus on tyyntä ja joskus tuulee todella kovaa.
- Vinossa meno on pelottavaa.
- Mukavuudenhalu. Koska purjehdus on hidasta, kotiin ei ehdi illaksi. Siispä purjeveneen olisi oltava niin iso, että siitä löytyy kaikki kodin mukavuudet (jotta siinä voisi yöpyä). Tämä taas on liian kallista, etenkin kun veneen on oltava uusi tai uudenveroinen.

Lue lisää

Näin itsekin uskon. Tuolla purjehduksen kannalta potentiaalisella ja maksukykyisellä porukalla ja tulevilla sukupolvilla ei ole intoa rassata vanhoja paatteja. Kivempaa on ajella uudella Busterilla Vallisaareen kauniilla ilmalla kuplajuomaa lipittämään ja illaksi takaisin kaupunkiin minglailemaan.

Taas alkaa lisäksi tuo talouden taivaanranta tummumaan siihen malliin ettei nyt näytä hyvältä. Jos haluaa tehdä kauppaa kannattaa se hinta nyt ainakin asettaa niin ettei siitä homma jää kiinni.

Stigo kirjoitti:

@Rakennemuutos: varttuuneesta iästäni huolimatta olen kanssasi niin samaa mieltä kuin olla voi.

Rentous ei tarkoita että ei olisi järjestystä ja sääntöjä. Kalusto pitää olla kunnossa ja katsastettu. Meritaidon sääntöjä ja hyvää merimiestapaa on noudatettava. Satamissa ei möykätä öisin ja ylipäänsä naapurit huomioidaan. Mutta turha nillittäminen pois.

Mutta vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta ja kertausharjoitukset voidaan suosiolla jättää niitä järjestäville tahoille.

Parhaat urheilusuoritukset syntyvät urheilijoiden haastattelujen perusteella rennolla suorituksella. Miksi tämä ei pätisi myös purjehduksen suhteen?
Mielestäni tässä(kin) asiassa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja ruotsalaisesta veneilykulttuurista. Heille näyttää olevan tärkeintä purjehduksesta nauttiminen ja hauskanpito.

Lue lisää

Muuten suunnilleen samaa mieltä, mutta pari kuriositeettia tekstistäsi poimisin:
1) pidät katsastusta välttämättömänä ("pitää olla katsastettu"); vaikka itsekin olen SPV:n kurssittama ja luvittama katsastaja, en silti ottaisi kovin jyrkkää linjaa asiaan. Minusta katsastus on hyvä palvelu etenkin kokemattomille veneilijöille ja seurojen satamatoiminnan kannalta se voi myös olla hyväksi (tuskin yksikään seura toivoo uppoamisia omassa satamassaan), mutta (edes seurojen jäsenet) kattava pakollisuus ei tunnu kovin perustellulta.
2) "möykkääminen satamissa": en tarkoita sanoa, että olisin sinällään eri mieltä, mutta jotenkin tuntuu, että häiriönkin kokeminen on kovin yksilöllistä. Monet sanovat, ettei jossain Nauvossa tms. pysty nukkumaan, kun rokki soi läpi yön. Minä olen useinkin yöpynyt satamissa, joissa on jonkinlaista mekkalaa pitkälle aamuyöhön, muttei se ole nukkumista estänyt. Ehkä, jos ihan viereisessä veneessä sattuu olemaan kansiämyrit mäikäämässä nupit kaakossa, niin se voisi jo vaikuttaa.

@rentoa.on: En näe Hangon regatan ja purjehdusharrastukseen vähenemisen välillä paljoakaan yhtymäkohtia. En ole ollut Hangossa regatan aikaan kuin viimeksi 1980-luvulla, mutta ymmärtääkseni se on tai ainakin on ollut juopottelevien pussikaljateinien rymyjuhla. On siellä tietysti myös kisattu.
Sinulla on hyvä vertaus Vapun jälkeiseen Ullanlinnanmäkeen- itselläni aivan samanlainen käsitys.

@sukupuutto: erinomaisen hyvää analyysia. 100% samaa mieltä.

@Deutsche_bank_bust: sama mieltä 100%. Tämä on kohtalon kysymys koko matkapurjehdusharrastuksen jatkumiselle. Kaupungin valojen ja jäähdytetyn shamppanjan tai cavan nauttimisen vetovoimaa ei voi koskaan aliarvioida.

@10-14: sinunkin kanssa olen samaa mieltä.
Lähinnä ajattelin, että katsastusvarusteista lähes kaikki, mielestäni myös ne hätäraketit ja soihdut ( olen vanhan liiton mies) ovat veneessä tarpeellisia. Ja on hyvä, että sammuttimet on leimattu. Liian virkaintoiset pursiseuran katsastajat, joita on tullut vastaan 1980- luvun alusta alkaneen matkapurjehdusharrastuksen aikana, saavat aikaan lähinnä huvittuneisuutta ja ihottumaa.

Kun liityin Merikarhuihin 2000-luvun alussa niin eräänä käytösohjeena oli, että jos avotilassa syö näkkileipää lipunlaskun jälkeen se on kasteltava vedessä häiriön välttämiseksi. Tämän hassun hauskan tarinan tarkoitus on kertoa millaista on turha nillitys. Fiksua käytöstä on se, että ottaa huomioon naapurit eikä käännä nuppeja kaakkoon enää klo 23 jälkeen. Itse olen pystynyt nukkumaan melkoisessa melussa.

Pari vuotta sitten Visbyssa heräsin kun kello kaksi yöllä naapurimoottoriveneen nuoret herrat saapuivat ravintolasta ja ilmeisen rattoisasti sujunutta iltaansa jatkaakseen laittoivat kuutiometrin kokoisen ghettoblasterin kannelle ja täysille kävin ystävällisesti pyytämässä josko herrat vetäytyisivät jo yöpuulle.Nämä nuoret ruotsalaisherrat olivat herrasmiehiä ja he ymmärsivät erinomaisen hyvin pyyntööni kohtuullisuuden erityisesti kun he arvioivat sitä sen hetkiseen varsin varhaiseen kellonaikaan. Sain naapuriveneistä raikuvat aplodit, joten tekoni oli ilmeisen oikea.

Kiitoksia kaikille hyvistä kommenteista ja huomioista. Hämmästykseni ja iloni on suuri siitä, että Suomi24 palstalla voi käydä järkevää keskustelua.

Edellinen veneeni oli liukuva matkamoottorivene, jolla tuli koluttua melko laajasti suunnilleen Virolahti-Naantali-Maarianhamina-Bornholm-Pärnu -monikulmion sisäänjäävät rannikot ja saaristot. Polttoainetta kului jotakuinkin 2000 litraa per kesä eli tämänpäivän hinnoilla olisi joka vuosi ab. 3000 euroa sileänä pelkästään dieseliin. (Hieman liioittelit tuota kulutusta, minun keskiarvoni oli alle 1,5 litran per mpk, mutta alihinnoittelusi sitten tasoittaa virheesi :) )

Samalla vene on nuortunut vuodella.

Moottori vaikuttaa kyllä alitehoiselta. Käytännössä 8t painavassa veneessä saisi olla lähempänä 40 hp. Eikö tuonne sitten vain mahdu isompaa konetta.

Tässä on aika lähellä tilanne, että aikanaan arvokas vene on muuttunut arvottomaksi. Roima hinnanalennus pelastaa ehkä tilanteen.

F28 kirjoitti:

Samalla vene on nuortunut vuodella.

Moottori vaikuttaa kyllä alitehoiselta. Käytännössä 8t painavassa veneessä saisi olla lähempänä 40 hp. Eikö tuonne sitten vain mahdu isompaa konetta.

Lue lisää

Kyllä tuolla koneella hyvin pärjää, miksi pitäisi olla 40 hv? Bukhin tilalle mahtuisi kyllä tehoiltaan hyvin isompikin kone. Bukh on kyllä kallein vaihtoehto markkinoilla olevista, mutta on se hyvä moottorikin.

miksi.40 kirjoitti:

Kyllä tuolla koneella hyvin pärjää, miksi pitäisi olla 40 hv? Bukhin tilalle mahtuisi kyllä tehoiltaan hyvin isompikin kone. Bukh on kyllä kallein vaihtoehto markkinoilla olevista, mutta on se hyvä moottorikin.

Lue lisää

Vaivalloista taitaa ola meno tuolla koneella jos jostain syystä tarvii puskea kovaan vastatuleen, pääseekö silloin edes puoleen runkonopeudestaan. Kryssimällä pääsee nopeammin, mutta saaristossa ei aina riitä tilaa sujuvaan kryssimiseen. Kestävä tuo kone lienee kuitenkin, onkohan tuollainen uudempi Bukh makeavesijäähdytteinen?

Tässäkin on Swan 371, ja siinä 20 hp Bukh joka näyttää sekin teho riittävän

http://www.yachtworld.fi/veneet/1980/Nautor-Swan-371-2772292/country.espanja

24hp kirjoitti:

Vaivalloista taitaa ola meno tuolla koneella jos jostain syystä tarvii puskea kovaan vastatuleen, pääseekö silloin edes puoleen runkonopeudestaan. Kryssimällä pääsee nopeammin, mutta saaristossa ei aina riitä tilaa sujuvaan kryssimiseen. Kestävä tuo kone lienee kuitenkin, onkohan tuollainen uudempi Bukh makeavesijäähdytteinen?

Lue lisää

Mikä on sellainen paikka, jossa on niin kova tuuli ja aallokko, ettei 24 hv jaksa puskea kevyehköä 37-jalkaista ja samalla, niin kapea, ettei siinä voi purjehtia?

Oma veneeni on puolisen metriä lyhyempi ja 1,5 tonnia kevyempi. Siinä on 19 hv kone ja en ole koskaan vastatuulen takia nostanut kierroksia normaalista 2500 rpm matkavauhdista (maksimi ko. potkurilla 3350 rpm) muuten kuin testimielessä, jolloin aina on kulkenut lähes 7 solmua, vaikka potkurikin on mitättömän kokoinen kisa 2-lapainen. VP:n kolmilapaisella meni yli 7 solmua 10 m/s vastatuuleen Visbyn ulkopuolella.

Jos katsoo 2000-luvun veneitä on konetehot aika tarkkaan laskettavissa kaavalla: uppouma/220=koneteho hv.

Kai tähän joku syy on. Tuskin venevalmistajat huvikseen ylitehoisia koneita laittavat. Tehoreservistä ei lienee koskaan haittaa ole.

Oma vene painaa 3t ja kone on 16 hv. Toki on ylitehoinen mutta jostain syystä siihen on 5 vuotta veneen valmistumisen jälkeen vaihdettu tuo tehokkaampi kone.

F28 kirjoitti:

Jos katsoo 2000-luvun veneitä on konetehot aika tarkkaan laskettavissa kaavalla: uppouma/220=koneteho hv.

Kai tähän joku syy on. Tuskin venevalmistajat huvikseen ylitehoisia koneita laittavat. Tehoreservistä ei lienee koskaan haittaa ole.

Oma vene painaa 3t ja kone on 16 hv. Toki on ylitehoinen mutta jostain syystä siihen on 5 vuotta veneen valmistumisen jälkeen vaihdettu tuo tehokkaampi kone.

Lue lisää

Veneeni koneteho pitäisi tuon kaavan mukaan olla 1,6 -kertainen siihen nähden mitä se on. 13-14 metrin vastatuulessa ei pääse kuin 3-4 solmun nopeuteen normaalilla 3/4 -kaasulla. Muissa olosuhteissa moottori on täysin riittävä. Etenkin purjehtiessa.

Laskukaavasi mukaan Swan 371:ssä kuuluisi ola 33 hp kone

F28 kirjoitti:

Jos katsoo 2000-luvun veneitä on konetehot aika tarkkaan laskettavissa kaavalla: uppouma/220=koneteho hv.

Kai tähän joku syy on. Tuskin venevalmistajat huvikseen ylitehoisia koneita laittavat. Tehoreservistä ei lienee koskaan haittaa ole.

Oma vene painaa 3t ja kone on 16 hv. Toki on ylitehoinen mutta jostain syystä siihen on 5 vuotta veneen valmistumisen jälkeen vaihdettu tuo tehokkaampi kone.

Lue lisää

Uppouma/220 eli 4,5 hv/tonni. Voi olla lähellä keskiarvoa, mutta skaala on suuri. HR372 55hv 7,5 tonnia (oikeasti ehkä 9 tonnia) eli yli 7 hv/tonni ja Varianta 37 6,9 tonnia ja 18 hv eli alle 3 hv/tonni. Omissa veneissäni on ollut aika tarkasti 3hv/tonni ja enempää en ole kaivannut. Ko. Swanissa on 3,3 hv/tonni, joten riittäisi hyvin minulle.

Usein veneissä on valinnaisvarusteena suurempi moottori ja vakiona suurempi saattaa olla myyntivaltti. Pykälää suurempi moottori ei paljoa maksa lisää. Suuremmalla koneella tulee helposti ajettua hieman kovempaa eli tehtyä turhaan suurehkoja aaltoja ja polttoaineen kulutus kasvaa huomattavasti. Sitähän tietysti veneissä on mitä asiakkaat haluavat. Se ei tarkoita sitä, että se olisi oikeasti tarpeen.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on sellainen paikka, jossa on niin kova tuuli ja aallokko, ettei 24 hv jaksa puskea kevyehköä 37-jalkaista ja samalla, niin kapea, ettei siinä voi purjehtia?

Oma veneeni on puolisen metriä lyhyempi ja 1,5 tonnia kevyempi. Siinä on 19 hv kone ja en ole koskaan vastatuulen takia nostanut kierroksia normaalista 2500 rpm matkavauhdista (maksimi ko. potkurilla 3350 rpm) muuten kuin testimielessä, jolloin aina on kulkenut lähes 7 solmua, vaikka potkurikin on mitättömän kokoinen kisa 2-lapainen. VP:n kolmilapaisella meni yli 7 solmua 10 m/s vastatuuleen Visbyn ulkopuolella.

Lue lisää

371 on mastohuipputakila 35v takaa, iso genoa ja nykymittapuun mukaan koneteho alakanttiin. Paras nousukulma ja VMG sekä vaivattomin eteneminen jossain ahtaassa rännissä saavutettaisiin täysi isopurje kone, mikä rullapurjeilla on helppo järjestely. Aika kovaa pitää tuulla vastaan, ennen kuin purjehtien VMG on parempi kuin koneella. Välimerellä pari kertaa on sattunut vierelle saman kokoinen vuokravene ilman purjeita, mikä huudattaa vastatuuleen moottoria ja paukuttaa lattakeulaa aaltoon pysähtyen hetkeksi 2-3 solmuun. Oso 2. reivissä js kryssifokka on ollut niukasti nopeampi.

Edelleen tuon jonkun keksimän saman laskukaavan mukaan tuossa 24 -heppaisessa Swanissa pitäis olla 1,375 kertaa tehokkaampi kone kun mitä on.

jakolasku kirjoitti:

Laskukaavasi mukaan Swan 371:ssä kuuluisi ola 33 hp kone

Kirjoitin lähempänä 40 hv. Pyöristin Swanin painon 8 t. Tekee kaavalla 36 hv.

Joakim1 kirjoitti:

Uppouma/220 eli 4,5 hv/tonni. Voi olla lähellä keskiarvoa, mutta skaala on suuri. HR372 55hv 7,5 tonnia (oikeasti ehkä 9 tonnia) eli yli 7 hv/tonni ja Varianta 37 6,9 tonnia ja 18 hv eli alle 3 hv/tonni. Omissa veneissäni on ollut aika tarkasti 3hv/tonni ja enempää en ole kaivannut. Ko. Swanissa on 3,3 hv/tonni, joten riittäisi hyvin minulle.

Usein veneissä on valinnaisvarusteena suurempi moottori ja vakiona suurempi saattaa olla myyntivaltti. Pykälää suurempi moottori ei paljoa maksa lisää. Suuremmalla koneella tulee helposti ajettua hieman kovempaa eli tehtyä turhaan suurehkoja aaltoja ja polttoaineen kulutus kasvaa huomattavasti. Sitähän tietysti veneissä on mitä asiakkaat haluavat. Se ei tarkoita sitä, että se olisi oikeasti tarpeen.

Lue lisää

Varmaan rungon muoto vaikuttaa myös. Tuossakin Swanissa on leveyttä alle 3,5 metriä ja viinilasirunko. Se ei pysähdy samalla tavalla aaltoon kuin leveämpi tasapohjainen vene, vaan aallon voima ohjautuu paremmin sivulle. Itsellä on samanlainen rungon muoto 9 tonnin veneessä ja 29 heppaa riittää myös kovassa vastatuulessa ja aallokossa.

Swanin paino oli 7300 kg. Ei muutkaan varmaan pyöristele noin, menis kaavat uusiksi

Bossu kirjoitti:

Varmaan rungon muoto vaikuttaa myös. Tuossakin Swanissa on leveyttä alle 3,5 metriä ja viinilasirunko. Se ei pysähdy samalla tavalla aaltoon kuin leveämpi tasapohjainen vene, vaan aallon voima ohjautuu paremmin sivulle. Itsellä on samanlainen rungon muoto 9 tonnin veneessä ja 29 heppaa riittää myös kovassa vastatuulessa ja aallokossa.

Lue lisää

Yksi lisäys hv/tonni keskusteluun. Toukokuussa punnittaessa veneeni olikin esitepainon 6.95 t. sijaan 10 tonnia, eikä tankit olleet täynnä. Tosielämässä kruiserit lihovat ja suhdeluvut huononevat. 2.7hv/tonni on riittänut hyvin, eikä koskaan ole tarvinnut ajaa yli 2500 kierrosta.

Bossu kirjoitti:

Varmaan rungon muoto vaikuttaa myös. Tuossakin Swanissa on leveyttä alle 3,5 metriä ja viinilasirunko. Se ei pysähdy samalla tavalla aaltoon kuin leveämpi tasapohjainen vene, vaan aallon voima ohjautuu paremmin sivulle. Itsellä on samanlainen rungon muoto 9 tonnin veneessä ja 29 heppaa riittää myös kovassa vastatuulessa ja aallokossa.

Lue lisää

Itsellä tuli mieleen voiko kasvanut varalaidan korkeus, lisää tuulipinta-alaa vaikuttaa.

Esim. Uusi Dufour GL 382. Saman painoinen ja yhtä pitkä kuin Swan. Vakiokone 30 hp, optio 40 hp.

F28 kirjoitti:

Itsellä tuli mieleen voiko kasvanut varalaidan korkeus, lisää tuulipinta-alaa vaikuttaa.

Esim. Uusi Dufour GL 382. Saman painoinen ja yhtä pitkä kuin Swan. Vakiokone 30 hp, optio 40 hp.

Lue lisää

Tuossa Dufourissa taitaa olla VP:n kone eli D1-30, jonka ilmoitettu teho on 27,3 hv. Pykälää pienempi olisi 18 hv D1-20. Bukh 24:n tehoksi on ilmoitettu 24 hv, joten D1-30 on sitä lähin VP:n malli, joka on Dufourin vakiokone.

Dufour 350:ssa on vakiona tuo pykälää pienempi, vaikka painoa on 5700 kg.

Minulla tuli vanha 20 hv Bukh tiensä päähän. Uusi samanlainen olisi nyt se 24 hv, mutta en katsonut, että minulla olisi varaa sellaiseen. Olisin laittanut tilalle 25 hv Kubotan, mutta se on mitoiltaan niin paljon pienempi, että 30 hv malli sopi Bukhin paikalle paljon paremmin. Hintaerot ovat varsin mitättömät mallien välillä. Lähtipä samalla silti yli 70 kg painoa pois, 25 hv olisi ollut yli 100 kg Bukhia kevyempi.

F28 kirjoitti:

Itsellä tuli mieleen voiko kasvanut varalaidan korkeus, lisää tuulipinta-alaa vaikuttaa.

Esim. Uusi Dufour GL 382. Saman painoinen ja yhtä pitkä kuin Swan. Vakiokone 30 hp, optio 40 hp.

Lue lisää

vakiomoottori 30hv ja optio 40hv tarkoittaa usein samaa konetta turbolla tai ilman.
tuulipinta-ala ei vaikuta vaan aallon muodostus on moottorilla ajoa rajoittava tekijä.

Sinulla on mahdollisuus, olet huomannut että kaikki eivät arvosta enää samoja asoita kun 60 ja 70 luvun nuoret.

Samaan kiinnittäisin kuitenkin huomiota, miksi purjeveneessä pitää olla vahva moottori?

Minua taas ihmetyttää, miksi joku edes moista kysyy. Ilmeisin selitys on tietysti se, että he eivät ymmärrä enemmistön veneilytapaa. Veneen halutaan nykyään olevan vähän kuin hybridi, moottori ei ole pelkkä apukone vaan tasaveroinen vaihtoehto voimanlähteenä purjeiden rinnalla.

No ei siinä mätä mikään muu kun että tuollaista venettä ei juuri kukaan enää halua. Katso vaikka X-Yachtsin uutta X-sarjaa->

http://www.yacht.de/yachten_jollen/neue_boote/neue-generation-x-aus-daenemark/a108225.html.

Vanhaliitto todennäköisesti toteaa, että onpas rumia ja ei oo toppirikiä eikä sitä ja tätä valastörmäystä, alihankintaa Puolassa jne.

Mutta, maailma muuttuu, aika nopeasti nimittäin.

Ahaaaa.... Okei. Niin on jos siltä näyttää. Pakko kuitenkin vielä peilata hiukan kustannuspuolta. Itse kun olen niitä, joiden pitää itsensä työllään elättämän.... Nimittäin edellä keskusteltu vanha Swan jonka pyynti oli 66 tuhatta. Peruskorjattuna uusin purjein (konehan oli uusi Bukh, joten allekirjoittanut olisi kirkkomaan mullassa ja bukh vielä palveluksessa) samoin tiikkikansi uusittu. Kuvitellaan että se olisi uusittu ammattitaitoisesti, jolloin sen käyttöikä on 20...25 vuottakin. Eli peruskorjattuna voitaisiin vielä jäädä sadan tuhannen tälle puolen.
Uusi X- tai muu sellainen, maksaisi pitkälle yli 200 tuhatta. Sellaista rahaa minulla ei ole laittaa veneeseen ikinä. Piste. Mutta tuollainen 80 tuhatta plusmiinus kymppitonni voisi olla kuviteltavissa.

60luvunnuori kirjoitti:

Ahaaaa.... Okei. Niin on jos siltä näyttää. Pakko kuitenkin vielä peilata hiukan kustannuspuolta. Itse kun olen niitä, joiden pitää itsensä työllään elättämän.... Nimittäin edellä keskusteltu vanha Swan jonka pyynti oli 66 tuhatta. Peruskorjattuna uusin purjein (konehan oli uusi Bukh, joten allekirjoittanut olisi kirkkomaan mullassa ja bukh vielä palveluksessa) samoin tiikkikansi uusittu. Kuvitellaan että se olisi uusittu ammattitaitoisesti, jolloin sen käyttöikä on 20...25 vuottakin. Eli peruskorjattuna voitaisiin vielä jäädä sadan tuhannen tälle puolen.
Uusi X- tai muu sellainen, maksaisi pitkälle yli 200 tuhatta. Sellaista rahaa minulla ei ole laittaa veneeseen ikinä. Piste. Mutta tuollainen 80 tuhatta plusmiinus kymppitonni voisi olla kuviteltavissa.

Lue lisää

Niinno, nyt pohdinta on mitä n. 80 k€:lla saa. a) kuluneen ja hankalan Swanin, joka spragaa saletisti monesta paikkaa ja vaatii suurta ylläpitoa vuositain b) 90-luvun hyvän käytetyn jota pidetty kun kukkaa kämmenellä, ikä painaa kuitenkin eli moottori, masto, vetari, läpiviennit, sähköt etc voi tulla tunnit täyteen ja sitten kättä isosti taskuun c) uudehkon tilavan sarjatuotantoveneen jossa samat komponentit kun vaikka HR:ssa, isot investoinnit kaukana, pientä ylläpitoa seuraavat 10-15 vuotta.

Kaikkia noita löytyy runsaasti, ostajan markkina. Ja kannattaa katsoa tarjontaa myös kotimaan ulkopuolelta.

tarjontaa_on kirjoitti:

Niinno, nyt pohdinta on mitä n. 80 k€:lla saa. a) kuluneen ja hankalan Swanin, joka spragaa saletisti monesta paikkaa ja vaatii suurta ylläpitoa vuositain b) 90-luvun hyvän käytetyn jota pidetty kun kukkaa kämmenellä, ikä painaa kuitenkin eli moottori, masto, vetari, läpiviennit, sähköt etc voi tulla tunnit täyteen ja sitten kättä isosti taskuun c) uudehkon tilavan sarjatuotantoveneen jossa samat komponentit kun vaikka HR:ssa, isot investoinnit kaukana, pientä ylläpitoa seuraavat 10-15 vuotta.

Kaikkia noita löytyy runsaasti, ostajan markkina. Ja kannattaa katsoa tarjontaa myös kotimaan ulkopuolelta.

Lue lisää

Minä omistan suunnilleen tuon Swanin ikäisen hyvin tehdyn veneen, olen omistanut jo pikään. Kaikilta osin laatu ei Nautorin tasoon yllä, mutta ei siinä mitenkään moni paikka spragaa. Miksi niin tapahtuisi Swanissa?

Se on kyllä totta, että Swan on tietyssä määrin hankala. Muutoin olisin itse päätynyt sellaiseen.

Kyllä minuakin alkoi 371 tuolla hinnalla kiinnostaa. Valitettavasti, tai onneksi, on jo alla saman sukupolven 40-jalkainen. Enpä vaihtaisi Bavariaan missään tapauksessa. Kyllä sen taas 11--12 m/s vastatuulessa huomasi, miksen. ;-)

371:llä on muuten kryssitty maailman ympäri. Tervemenoa kokeilemaan nykyveneillä...

miksi.a kirjoitti:

Minä omistan suunnilleen tuon Swanin ikäisen hyvin tehdyn veneen, olen omistanut jo pikään. Kaikilta osin laatu ei Nautorin tasoon yllä, mutta ei siinä mitenkään moni paikka spragaa. Miksi niin tapahtuisi Swanissa?

Se on kyllä totta, että Swan on tietyssä määrin hankala. Muutoin olisin itse päätynyt sellaiseen.

Lue lisää

Selvitin kerran tuollaisen kuluneen laatuveneen täysremontin hinnan. Siis olisi remontoitu aivan kaikki sisustuksesta tekniikkaan ja purjeisiin niin ettei lomalla tai muuten laatuajalla tarttis pohtia mistä hajoaa. Lisäksi vene olisi pitänyt maalata, jotta olisi miellyttänyt silmää.

Telakka olisi ottanut casen mielellään, mutta hintaa olisi tullut yli 100 000 Eurodollaria joten se jäi sitten siihen. Ostin uuden veneen suunnilleen samalla budjetilla.

Vanha vene on varmaan kiva jos tykkää itse puuhata, mutta en kuulu siihen joukkoon. Vehkeiden pitää pelata silloin kun on aikaa olla vesillä.

miksi.a kirjoitti:

Minä omistan suunnilleen tuon Swanin ikäisen hyvin tehdyn veneen, olen omistanut jo pikään. Kaikilta osin laatu ei Nautorin tasoon yllä, mutta ei siinä mitenkään moni paikka spragaa. Miksi niin tapahtuisi Swanissa?

Se on kyllä totta, että Swan on tietyssä määrin hankala. Muutoin olisin itse päätynyt sellaiseen.

Lue lisää

Ei Swan mitään spragaa. Katselin tänään laiturissa Belmont Finlandia. Kaiken mitoitus oli noin 2 tai 3 kertaa se mitä vastaavankokoisessa Bava/Bene/Hanse/jeanneu-veneessä. Toki syykin on selvä: vene on rakennettu valtameripurjehdukseen. Uskoisin, että sitä ei purjehtimalla rikki saa. Kuskilta pettää luultavasti kantti ennen kuin Swanista vantti.

Vertailija kirjoitti:

Selvitin kerran tuollaisen kuluneen laatuveneen täysremontin hinnan. Siis olisi remontoitu aivan kaikki sisustuksesta tekniikkaan ja purjeisiin niin ettei lomalla tai muuten laatuajalla tarttis pohtia mistä hajoaa. Lisäksi vene olisi pitänyt maalata, jotta olisi miellyttänyt silmää.

Telakka olisi ottanut casen mielellään, mutta hintaa olisi tullut yli 100 000 Eurodollaria joten se jäi sitten siihen. Ostin uuden veneen suunnilleen samalla budjetilla.

Vanha vene on varmaan kiva jos tykkää itse puuhata, mutta en kuulu siihen joukkoon. Vehkeiden pitää pelata silloin kun on aikaa olla vesillä.

Lue lisää

Kyllä minäkin olisin telakanpitäjänä mielellläni ottanut tuollaisen työ tehtäväksi. Jos et itse osaa tai ole varma siitä, mitä kannattaa tehdä, on hintalappu tuo. Se ei mitenkään päin tarkoita, ettei vanhaa laatuvenettä kannattaisi ostaa.

Vanhan Swanin ostaja ei kuitenkaan katsele juuri uudempien sarjatuotantocruiserien suuntaan, eikä cruiserin ostaja vanhan Swanin suuntaan. Eivät ne monelle vaihtoehtoja ole.

miksi.a kirjoitti:

Kyllä minäkin olisin telakanpitäjänä mielellläni ottanut tuollaisen työ tehtäväksi. Jos et itse osaa tai ole varma siitä, mitä kannattaa tehdä, on hintalappu tuo. Se ei mitenkään päin tarkoita, ettei vanhaa laatuvenettä kannattaisi ostaa.

Vanhan Swanin ostaja ei kuitenkaan katsele juuri uudempien sarjatuotantocruiserien suuntaan, eikä cruiserin ostaja vanhan Swanin suuntaan. Eivät ne monelle vaihtoehtoja ole.

Lue lisää

Jos oikein muistan niin uusi moottori, purjeet, tiikkikansi, maalaus, elektroniikat, takilan tarkastus ja remppa, uusia vinssejä, vanhojen vinssien hultoa, pohjan hionta ja maalaus oli jo n. 70 tonnia. Sitten hienojakoisempaa tavaraa, patjat, akut sähköt, vessa, altaat, hanat, jääkaappi, letkut, tankkien putsit, sisälakkaus, vähän fiksiä sieltä täältä kertyihän siitä rastia.

Mutta tarkoitus olikin verrata uuteen, onhan tuossa Swanissa oma viehätys mutta omalla kohdalla paatti pitäisi olla samalla moderni. Kasetti ei kestä, jos joku pikkujuttu on koko ajan rempallaan...

Minkä ihmeen takia käytettyyn veneeseen pitäisi tehdä tuollsinen täyskunnostus - ja vieläpä telakalla teetettynä avaimet käteen diilil?

Kyllähän tuolla tavalla laskemalla mistä tahansa saa kallista.

Ne jotka oikeasti omistavat veneen, tai ovat joskus omistaneet, tietävät, että sitä pitää vuosittain päivittää. Eli siis joka vuosi uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus: Pentteri, sisustus, sähköt, mittaristot, purjeita, moottori, kolhukorjauksia, puleerausta, puutyötä, lakkauksia, juoksevan rikin osia, jne. Sillä tavalla se pysyy käyttökunnossa, hyvän näköisenä, ja kustannus jakautuu tasaisesti per vuosi.
Toinen tapa on se, että ei tee, tai ei osaa, tai ei viitsi, tehdä yhtään mitään, käyttää 5 vuotta ja yrittää saada vehkeen pois käsistä ennen kuin jotain laukeaa. Mutta itse en usko tuollaiseen. Tuollainen ajattelu on jostain henkilöautomaailmasta. Mietitään, ostaisko kaksi rengaskertaa vai vaihtaisko koko auton uuteen. Siellä homma toimii.
No nyt joku vastaa, että ei nykyaikana pysty eikä ehdi venettä skrabaamaan. Jokainen veneenkunnostukseen käytetty tunti on pois oravanpyörässä juoksemisesta. Niinhän se toki on.
Mutta lopuksi: NÄYTTÄKÄÄ minulle se 80 tuhannen euron hintainen uusi tehdasvene, täysin varustettuna, vesille laskettuna ja valmiina lähtöön!

Vähän liioittelet tuossa "joka vuosi pitää uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus". Normaalit perushuoltotoimet riittävät kyllä pitkälle käytetysäkin veneessä.
Ja monelle se veneenkunnostukseen käytetty aika on ihan samaa oravanpyörää, pois varsinaisesta veneilystä.

tarjontaa_on kirjoitti:

Niinno, nyt pohdinta on mitä n. 80 k€:lla saa. a) kuluneen ja hankalan Swanin, joka spragaa saletisti monesta paikkaa ja vaatii suurta ylläpitoa vuositain b) 90-luvun hyvän käytetyn jota pidetty kun kukkaa kämmenellä, ikä painaa kuitenkin eli moottori, masto, vetari, läpiviennit, sähköt etc voi tulla tunnit täyteen ja sitten kättä isosti taskuun c) uudehkon tilavan sarjatuotantoveneen jossa samat komponentit kun vaikka HR:ssa, isot investoinnit kaukana, pientä ylläpitoa seuraavat 10-15 vuotta.

Kaikkia noita löytyy runsaasti, ostajan markkina. Ja kannattaa katsoa tarjontaa myös kotimaan ulkopuolelta.

Lue lisää

Luulenpa kuitenkin, että vanhalla Swanilla ja vajaan 100 k€ uudella sarjatuotantoveneellä on hieman eri kohderyhmät.

60luvunnuori kirjoitti:

Ne jotka oikeasti omistavat veneen, tai ovat joskus omistaneet, tietävät, että sitä pitää vuosittain päivittää. Eli siis joka vuosi uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus: Pentteri, sisustus, sähköt, mittaristot, purjeita, moottori, kolhukorjauksia, puleerausta, puutyötä, lakkauksia, juoksevan rikin osia, jne. Sillä tavalla se pysyy käyttökunnossa, hyvän näköisenä, ja kustannus jakautuu tasaisesti per vuosi.
Toinen tapa on se, että ei tee, tai ei osaa, tai ei viitsi, tehdä yhtään mitään, käyttää 5 vuotta ja yrittää saada vehkeen pois käsistä ennen kuin jotain laukeaa. Mutta itse en usko tuollaiseen. Tuollainen ajattelu on jostain henkilöautomaailmasta. Mietitään, ostaisko kaksi rengaskertaa vai vaihtaisko koko auton uuteen. Siellä homma toimii.
No nyt joku vastaa, että ei nykyaikana pysty eikä ehdi venettä skrabaamaan. Jokainen veneenkunnostukseen käytetty tunti on pois oravanpyörässä juoksemisesta. Niinhän se toki on.
Mutta lopuksi: NÄYTTÄKÄÄ minulle se 80 tuhannen euron hintainen uusi tehdasvene, täysin varustettuna, vesille laskettuna ja valmiina lähtöön!

Lue lisää

Kaiken tuon allekirjoitan täysin. Tuossa ylempänä joku esitti, että vanhassa veneessä paikat spragailevat. Kun oma vene tosiaan on tuon Swanin ikäinen, voi jo tietää, missä määrin spragailua tapahtuu. Tapahtumat on helppo luetella:
Heti aluksi spragasi moottorista kansi, mutta se tapahtui jo 10 v iässä.
Toiseksi spragasi spinnuskuutin ploki 30 v kohdalla.
Kolmatta kohtaa ei vielä ole tullut, mikähän se voisi olla?

Kyse on juuri siitä vuosittaisesta ylläpidosta. Muutamana vuotena on ollut vähän isompia juttuja, kuten tiikkikannen saumaus ja viimeksi moottorin vaihto. Normivuosi menee hyvin vähillä töillä.

60luvunnuori kirjoitti:

Ne jotka oikeasti omistavat veneen, tai ovat joskus omistaneet, tietävät, että sitä pitää vuosittain päivittää. Eli siis joka vuosi uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus: Pentteri, sisustus, sähköt, mittaristot, purjeita, moottori, kolhukorjauksia, puleerausta, puutyötä, lakkauksia, juoksevan rikin osia, jne. Sillä tavalla se pysyy käyttökunnossa, hyvän näköisenä, ja kustannus jakautuu tasaisesti per vuosi.
Toinen tapa on se, että ei tee, tai ei osaa, tai ei viitsi, tehdä yhtään mitään, käyttää 5 vuotta ja yrittää saada vehkeen pois käsistä ennen kuin jotain laukeaa. Mutta itse en usko tuollaiseen. Tuollainen ajattelu on jostain henkilöautomaailmasta. Mietitään, ostaisko kaksi rengaskertaa vai vaihtaisko koko auton uuteen. Siellä homma toimii.
No nyt joku vastaa, että ei nykyaikana pysty eikä ehdi venettä skrabaamaan. Jokainen veneenkunnostukseen käytetty tunti on pois oravanpyörässä juoksemisesta. Niinhän se toki on.
Mutta lopuksi: NÄYTTÄKÄÄ minulle se 80 tuhannen euron hintainen uusi tehdasvene, täysin varustettuna, vesille laskettuna ja valmiina lähtöön!

Lue lisää

Kysymys taisi olla siis uudehkosta sarjatuotantoveneestä. Vaikkapa tässä http://www.blocket.se/stockholm/First_36_7__Grund_Kol__68042811.htm?ca=11&w=3

Tuo kilpailee Swanin kanssa aika tasaväkisesti.

60luvunnuori kirjoitti:

Ne jotka oikeasti omistavat veneen, tai ovat joskus omistaneet, tietävät, että sitä pitää vuosittain päivittää. Eli siis joka vuosi uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus: Pentteri, sisustus, sähköt, mittaristot, purjeita, moottori, kolhukorjauksia, puleerausta, puutyötä, lakkauksia, juoksevan rikin osia, jne. Sillä tavalla se pysyy käyttökunnossa, hyvän näköisenä, ja kustannus jakautuu tasaisesti per vuosi.
Toinen tapa on se, että ei tee, tai ei osaa, tai ei viitsi, tehdä yhtään mitään, käyttää 5 vuotta ja yrittää saada vehkeen pois käsistä ennen kuin jotain laukeaa. Mutta itse en usko tuollaiseen. Tuollainen ajattelu on jostain henkilöautomaailmasta. Mietitään, ostaisko kaksi rengaskertaa vai vaihtaisko koko auton uuteen. Siellä homma toimii.
No nyt joku vastaa, että ei nykyaikana pysty eikä ehdi venettä skrabaamaan. Jokainen veneenkunnostukseen käytetty tunti on pois oravanpyörässä juoksemisesta. Niinhän se toki on.
Mutta lopuksi: NÄYTTÄKÄÄ minulle se 80 tuhannen euron hintainen uusi tehdasvene, täysin varustettuna, vesille laskettuna ja valmiina lähtöön!

Lue lisää

Tuo pitää paikkaansa. Uuden veneen hioutuminen käyttöön ottaa jo muutaman vuoden, ainakin jos on oikeasti kiinnostunut siitä että vene toimii eri tilanteissa, maissa ja kulussa.

Kun katselee käytettyjä kannattaa kyllä kiinnittää huomioita juurikin tähän, kuinka veneyksilöä on kehitetty, paranneltu ja ylläpidetty. Esim jos purjeet on uusittu onko hankittu halvinta vai sopivinta. Tai jos veneessä petareita tai mattoja onko Anttilan alehyllystä vai teetettyä tavaraa.

60luvunnuori kirjoitti:

Ne jotka oikeasti omistavat veneen, tai ovat joskus omistaneet, tietävät, että sitä pitää vuosittain päivittää. Eli siis joka vuosi uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus: Pentteri, sisustus, sähköt, mittaristot, purjeita, moottori, kolhukorjauksia, puleerausta, puutyötä, lakkauksia, juoksevan rikin osia, jne. Sillä tavalla se pysyy käyttökunnossa, hyvän näköisenä, ja kustannus jakautuu tasaisesti per vuosi.
Toinen tapa on se, että ei tee, tai ei osaa, tai ei viitsi, tehdä yhtään mitään, käyttää 5 vuotta ja yrittää saada vehkeen pois käsistä ennen kuin jotain laukeaa. Mutta itse en usko tuollaiseen. Tuollainen ajattelu on jostain henkilöautomaailmasta. Mietitään, ostaisko kaksi rengaskertaa vai vaihtaisko koko auton uuteen. Siellä homma toimii.
No nyt joku vastaa, että ei nykyaikana pysty eikä ehdi venettä skrabaamaan. Jokainen veneenkunnostukseen käytetty tunti on pois oravanpyörässä juoksemisesta. Niinhän se toki on.
Mutta lopuksi: NÄYTTÄKÄÄ minulle se 80 tuhannen euron hintainen uusi tehdasvene, täysin varustettuna, vesille laskettuna ja valmiina lähtöön!

Lue lisää

Nyt meni jankuttamiseksi.Ei kenenkään tarvitse näyttää sulle mitään.Hanki tietoa,äläkä marmata netissä!

Vertailija kirjoitti:

Selvitin kerran tuollaisen kuluneen laatuveneen täysremontin hinnan. Siis olisi remontoitu aivan kaikki sisustuksesta tekniikkaan ja purjeisiin niin ettei lomalla tai muuten laatuajalla tarttis pohtia mistä hajoaa. Lisäksi vene olisi pitänyt maalata, jotta olisi miellyttänyt silmää.

Telakka olisi ottanut casen mielellään, mutta hintaa olisi tullut yli 100 000 Eurodollaria joten se jäi sitten siihen. Ostin uuden veneen suunnilleen samalla budjetilla.

Vanha vene on varmaan kiva jos tykkää itse puuhata, mutta en kuulu siihen joukkoon. Vehkeiden pitää pelata silloin kun on aikaa olla vesillä.

Lue lisää

Kyllä se maksaa maltaita...jos ei itse osaa tehdä mitään!

HienoVeneOn kirjoitti:

Kyllä minuakin alkoi 371 tuolla hinnalla kiinnostaa. Valitettavasti, tai onneksi, on jo alla saman sukupolven 40-jalkainen. Enpä vaihtaisi Bavariaan missään tapauksessa. Kyllä sen taas 11--12 m/s vastatuulessa huomasi, miksen. ;-)

371:llä on muuten kryssitty maailman ympäri. Tervemenoa kokeilemaan nykyveneillä...

Lue lisää

Puhuit potaskaa.Ei 0le kryssitty maailman ympäri!Jossain vaiheessa tulee ihan varmasti sivu-tai myötätuuli osuuksia!

60luvunnuori kirjoitti:

Ne jotka oikeasti omistavat veneen, tai ovat joskus omistaneet, tietävät, että sitä pitää vuosittain päivittää. Eli siis joka vuosi uusia, purkaa ja kasata jokin toiminnallinen kokonaisuus: Pentteri, sisustus, sähköt, mittaristot, purjeita, moottori, kolhukorjauksia, puleerausta, puutyötä, lakkauksia, juoksevan rikin osia, jne. Sillä tavalla se pysyy käyttökunnossa, hyvän näköisenä, ja kustannus jakautuu tasaisesti per vuosi.
Toinen tapa on se, että ei tee, tai ei osaa, tai ei viitsi, tehdä yhtään mitään, käyttää 5 vuotta ja yrittää saada vehkeen pois käsistä ennen kuin jotain laukeaa. Mutta itse en usko tuollaiseen. Tuollainen ajattelu on jostain henkilöautomaailmasta. Mietitään, ostaisko kaksi rengaskertaa vai vaihtaisko koko auton uuteen. Siellä homma toimii.
No nyt joku vastaa, että ei nykyaikana pysty eikä ehdi venettä skrabaamaan. Jokainen veneenkunnostukseen käytetty tunti on pois oravanpyörässä juoksemisesta. Niinhän se toki on.
Mutta lopuksi: NÄYTTÄKÄÄ minulle se 80 tuhannen euron hintainen uusi tehdasvene, täysin varustettuna, vesille laskettuna ja valmiina lähtöön!

Lue lisää

Sinä et ainakaan omista venettä jos puhut tuollaisia.Kevät kunnostukset ovat joka veneessä samat ,ja jos joku haluaa päivittää esimerkiksi plotterin,niin se on hänen valintansa.Ei laitteita ole tarkoituksenmukaista päivittää se vuoksi,että markkinoille tulee vuosittain laitteita joissa on lisäominaisuuksia !

tarjontaa_on kirjoitti:

Niinno, nyt pohdinta on mitä n. 80 k€:lla saa. a) kuluneen ja hankalan Swanin, joka spragaa saletisti monesta paikkaa ja vaatii suurta ylläpitoa vuositain b) 90-luvun hyvän käytetyn jota pidetty kun kukkaa kämmenellä, ikä painaa kuitenkin eli moottori, masto, vetari, läpiviennit, sähköt etc voi tulla tunnit täyteen ja sitten kättä isosti taskuun c) uudehkon tilavan sarjatuotantoveneen jossa samat komponentit kun vaikka HR:ssa, isot investoinnit kaukana, pientä ylläpitoa seuraavat 10-15 vuotta.

Kaikkia noita löytyy runsaasti, ostajan markkina. Ja kannattaa katsoa tarjontaa myös kotimaan ulkopuolelta.

Lue lisää

tarjontaa.on kirjoittajalle....puhut omista kuvitelmistasi,et tosiasioista.