Miten kuvapankit sen tekevät: jpg-kuvan resoluutio 300, koko 1000X667 ja silti kuvan koko pysyy pienenä, esim. 589 kt. Jos itse käytän samoja arvoja, kuvasta tulee helposti yli 1 Mt. Tuskin kuvia niissä pakataan, sillä sehän huonontaa kuvan laatua.
Minun kuvani: jpg, resoluutio 72, koko 750x500 ja koko peräti 613 kt.
Minun kuvani: jpg, resoluutio 72, koko 750x500 ja koko peräti 613 kt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se DPI luku on merkityksetön useimmissa tapauksissa. Kuvan todellinen resoluutio on pikseleinä eli tuossa 1000x667. Siis kuva on 0,7 megapikseliä eli varsin pieni. Sinun kuvasi on n. 0,4 megapikseliä eli samaa kokoluokkaa ja kokokin on suunnilleen sama. Erot voi selittyä pakkaussuhteella tai kuvan sisällöllä.
Unohda se DPI. Se on lähinnä vain vihje siihen, miten kuva pitäisi tulostaa. Sinin kuvasi tulostuisi isommalla, mutta karkeampana. Käytännössä kuitenkin tulostettaessa erikseen valitaan koko, joten tuolla ei ole väliä. Lähinnä, jos kuvia aletaan painamaan, voi sillä DPI-luvulla olla väliä. Silloinkin toki pikselimäärä pitää olla kunnossa. DPI-arvon muuttaminen ei ole mikään oikotie tarkempaan kuvaan.
Ero on pakkauksessa.
DPI on vain sitä varten, että taitto-ohjelma osaa näyttää, kuinka suuren kuvan tiedostosta voi tehdä. DPI:N muuttaminen muuttaa kuvan mahdollisen painokoon ko. ohjelmassa. Mitä alhaisempi dpi, sitä suuremman kuvakoon ohjelma näyttää.
300 dpi on oletusarvo hyvälle paino-originaalille. Kamerat käyttää usein 72 dpi, koska se on monien näyttöjen esitystiheys, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta kuvan kokoon. Pikselimäärä määrää kaiken. Samoin sRGB on laadittu digitaalisia näyttöjä varten. Kirjapainot käyttää mieluiten Adobe RGB:tä.
Ennen muinoin postikortit painettiin 80-dpi, mikä oli painorasterin tiheys, ei kuvan.
Tsiisus näitä valopäitä. Kuva kutistetaan 1000xXXX pikselin kokoon eli oletettavasti paljon alkuperäistä pienemmäksi ja sitten vetistellään informaation hukkumisesta pakkauksessa.
Noin niinkuin alkuun kannattaisii tehdä kokeiluja ohjelmilla siitä, paljonko kuvaa saa pakata ennen kuin sen laatu alkaa havaittavasti kärsiä. Noin pieni kuva menee helposti pariin sataan kilotavuun.
Reippaan pakkauksen haitta on siinä, että pakkausalgoritmi on suunniteltu hävittämään informaatiota, jota ihmisnäkö ei kuvasta kovin helpolla poimi. Mutta pakatun kuvan jälkikäsittely voi muuttaa tilannetta. Tyypillisin esimerkki lienee alivalottuneen kuvan korjailu vaaleammaksi. Tässä tilanteessa JPEG algoritmin tekemät muutokset tulevat kiusallisesti esiin.
Eli, kuvat pitää pakata hyvin kevyesti / mieluummin ei ollenkaan, jos niitä on vielä tarkoitus käsitellä. Mutta "valmiit kuvat", joita kuvapankkiin lisättävien pitäisi olla, saa ja pitää pakata reippaasti. Itseasiassa moni kuvapankki pakkaa kuvat automaattisesti uudelleen, koska biomassa kuitenkin latailee järjettömän kokoisia suttukuvia (väärin tarkennettuja yms. ja silti kameran max resoluutiolla), vaikka vähän huti tarkennetun kuvan voi skaalata paljon pienemmäksi ilman, että informaatiota häviää .... kun sitä ei sutussa ikinä ollutkaan.