Tonnikaloja tai muita jöötejä suomen järviin
Miksei suomeen istuteta tonnikalaa? tai jotain muuta kunnon kokoiseksi kasvavaa jöötiä. Venäjällä on varmaan lajeja jotka voi hyvin myös suomen lätäköissä
Ei ole tonnikala makean tai murtoveden kala. Mutta Suomeen voisi istuttaa monneja. Niitä on Suomessa ollut vielä 100 vuotta sitten mutta kuolivat sukupuuttoon. Venäjän Karjalassa niitä on.
Sampi on toinen mitä Itämereen voisi yrittää palauttaa.
Sampi on toinen mitä Itämereen voisi yrittää palauttaa.
Suomessa keksitään aina joku direktiivi jonka mukaan ruutanaa kummempaa ei saa istuttaa mihinkään siinä missä naapurimaat vetävät komeita monneja, eri lohikalalajeja yms.
Laki kieltää vieraslajien istutuksen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilinahven
>>Niilinahvenen istuttaminen Victoriajärveen on yksi viitatuimmista esimerkeistä siitä mitä negatiivisia vaikutuksia vieras laji voi saada aikaan ekosysteemeissä.
Niilinahven tuotiin Victoriajärveen Itä-Afrikassa 1950-luvulla, ja sen jälkeen sitä on kalastettu talouskalana. Se on saattanut sukupuuttoon tai uhanalaisiksi useita satoja alkuperäislajeja,[4] mutta koska niilinahventen lukumäärä pysyy kurissa kaupallisen kalastamisen vuoksi, osa lajeista on tekemässä paluuta. Alkujaan niilinahvenen ruokavalio koostui kirjoahvenista, mutta niiden kannan pienennyttyä niilinahven on siirtynyt pääasiassa muihin pieniin kaloihin ja katkarapuihin.
Niilinahventa myynnissä.
Kalan istuttamisen jälkeen järvelle on perustettu suuria kalastusyrityksiä. Vielä 1980-luvulla ei ollut epätavallista saada jopa 50 kilogramman painoisia niilinahvenia. Kalamäärän kasvaessa myös sijoittajien määrä kasvoi, ja hinnat nousivat. Kalaboomin aikana alueelle tuli paljon väkeä helpon rahan toivossa. Osa ei osannut käyttää rahaa oikein, osa taas ei menestynyt kalastuksessa. Osa alueelle tulleista naisista ryhtyi harjoittamaan prostituutiota, mikä heijastui hiv:n/AIDS:n yleisyyteen. Vuosien ylikalastamisen vuoksi järven raja-alueilla on usein yhteenottoja eri maiden kalastajien välillä.[5] Vuonna 2003 Euroopan unioni sai niilinahvenen myynnistä 169 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä ylikalastus kuitenkin pienentää niilinahvenen kantaa.
Niilinahvenen istutuksella on myös ollut negatiivisia vaikutuksia rannoille. Alkuperäiset kirjoahvenet kuivatettiin alun perin auringossa, mutta niilinahvenen rasvapitoisuus on suurempi kuin kirjoahvenilla, joten pilaantumisen välttämiseksi kalat pitää savustaa. Tämä on johtanut kasvaneeseen puun kysyntään alueella, joka kärsii jo ennestään metsien hävityksestä, eroosiosta ja aavikoitumisesta.[6]<<
-Eli ei se uuden lajin istuttaminen suinkaan mitään vaaratonta tai merkityksetöntä ole kuten tuo Wikin stoori kertoo.
Hiukan samaa lienee siinä että järvitaimenen istuttaminen Säkylän Pyhäjärveen oli ainakin aikanaan (hevosmiesten tietotoimisto...) aika lailla vastatuulessa ihan sen johdosta että perinteisesti järvestä on pyydetty siikaa ja muikkua ja järvitaimenen katsottiin rasittavan näiden kantoja. Ihan mielenkiinnosta, miten mahtaa olla nykyisin?
>>Niilinahvenen istuttaminen Victoriajärveen on yksi viitatuimmista esimerkeistä siitä mitä negatiivisia vaikutuksia vieras laji voi saada aikaan ekosysteemeissä.
Niilinahven tuotiin Victoriajärveen Itä-Afrikassa 1950-luvulla, ja sen jälkeen sitä on kalastettu talouskalana. Se on saattanut sukupuuttoon tai uhanalaisiksi useita satoja alkuperäislajeja,[4] mutta koska niilinahventen lukumäärä pysyy kurissa kaupallisen kalastamisen vuoksi, osa lajeista on tekemässä paluuta. Alkujaan niilinahvenen ruokavalio koostui kirjoahvenista, mutta niiden kannan pienennyttyä niilinahven on siirtynyt pääasiassa muihin pieniin kaloihin ja katkarapuihin.
Niilinahventa myynnissä.
Kalan istuttamisen jälkeen järvelle on perustettu suuria kalastusyrityksiä. Vielä 1980-luvulla ei ollut epätavallista saada jopa 50 kilogramman painoisia niilinahvenia. Kalamäärän kasvaessa myös sijoittajien määrä kasvoi, ja hinnat nousivat. Kalaboomin aikana alueelle tuli paljon väkeä helpon rahan toivossa. Osa ei osannut käyttää rahaa oikein, osa taas ei menestynyt kalastuksessa. Osa alueelle tulleista naisista ryhtyi harjoittamaan prostituutiota, mikä heijastui hiv:n/AIDS:n yleisyyteen. Vuosien ylikalastamisen vuoksi järven raja-alueilla on usein yhteenottoja eri maiden kalastajien välillä.[5] Vuonna 2003 Euroopan unioni sai niilinahvenen myynnistä 169 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä ylikalastus kuitenkin pienentää niilinahvenen kantaa.
Niilinahvenen istutuksella on myös ollut negatiivisia vaikutuksia rannoille. Alkuperäiset kirjoahvenet kuivatettiin alun perin auringossa, mutta niilinahvenen rasvapitoisuus on suurempi kuin kirjoahvenilla, joten pilaantumisen välttämiseksi kalat pitää savustaa. Tämä on johtanut kasvaneeseen puun kysyntään alueella, joka kärsii jo ennestään metsien hävityksestä, eroosiosta ja aavikoitumisesta.[6]<<
-Eli ei se uuden lajin istuttaminen suinkaan mitään vaaratonta tai merkityksetöntä ole kuten tuo Wikin stoori kertoo.
Hiukan samaa lienee siinä että järvitaimenen istuttaminen Säkylän Pyhäjärveen oli ainakin aikanaan (hevosmiesten tietotoimisto...) aika lailla vastatuulessa ihan sen johdosta että perinteisesti järvestä on pyydetty siikaa ja muikkua ja järvitaimenen katsottiin rasittavan näiden kantoja. Ihan mielenkiinnosta, miten mahtaa olla nykyisin?
Metallipurkit kierrätykseen, eikä muutakaan jöötiä Suomen järviin!
Parannamme palvelua
