Lukio-opiskelijan holhoava ET-kielto ja LOS

Onhan se peruskoululaisen huoltajienkin holhoaminen valtiovallan toimesta aika tyhmää.

Aikuislukioissa on ET:n vapaa valinta opintonsa lukiossa 18 vuotta täyttäneinä aloittaneilla sekä niillä jotka ovat aloittaneet lukion aikaisemmin, mutta joiden lukio-opintoihin on tullut yli vuoden tauko.

Sen sijaan suoraan tai alle vuoden taulon jälkeen päivälukiosta aikuislukioon siirtyvät ev.lut. kirkon jäsenet joutuvat suorittamaan uskonnon kurssin (tai kurssit).

Aikuislukiossa pitää suorittaa nyt uuden ops:n mukaan vain yksi ET:n (tai uskonnon) pakollinen kurssi, kun päivälukiossa määärä on nyt kaksi. (Se oli vanhassa ops:ssa aikuislukioissa kaksi ja päivälukioissa kolme.)

Aikuislukioissa opetus alkaa ensi viikolla 29.8. alkaen.

ET:n kaksi pakollista kurssia ehtii suorittaa lukiossa, vaikka ei aloittaisikaan nyt jaksossa 1.

Vielä ehtii myös erota kirkosta, kunhan saa huoltajilta siihen luvan. Ja suorittaa ET:n 1-kurssin myöhemmin tänä lukuvuonna.

ET antaa uskontoa avarampaa pohjaa myös jatko-opintoihin, jos on jo lukenut 9 vuotta uskontoa. Ei enää kolmea lisävuotta "sitä samaa".

Eihän ole pakko kirjoittaa ET:oa yo-kirjoituksissa, vaikka siihen vaihtaisikin uskonnosta. (Kirjoittajilla ihan oma paneutuminen ainereaalissa 6 kurssiin.)

Tämä koskee lukion lisäksi peruskoulua. ET:n avaaminen vapaasti valittavaksi kaikille oli esille eduskunnan täysistunnossa, ja keskustelu jatkuu vielä, ennen kuin aloite lähetetään eduskunnan sivistysvaliokuntaan. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84 2016 4.aspx

Vain jos sivistysaliokunnan enemmistö haluaa asian valiokunnan käsittelyyn, se sellaiseen pääsee.. Muuten hautautuu...

Toivoittavasti mahdolllisimmaan moni ihmisoikeuspuolustaja voisi nyt tässsä asiassa ottaa yhteyttä eduskunnan sivistysvaliokunnassa omaan ajatteluunsa parhaiten sopiviin kansanedustajiin.

Joululoma on monessa perheessä hyvä ja rauhallinen aika jutella asiasta nuoren ja huoltajien kanssa ja sitten hoitaa eroaminen kirkosta.

Tänä vuonna jo yli 42 000 eronnut kirkosta netin kautta yksin. Lisäksi jo viime ja toissa vuonna eronneiden lapsia, nuoria on yhä koulun "pakkouskonnossa".

Laaja kannatus elämänkatsomustiedon avaamiselle:

Suuri enemmistö eli 76 prosenttia kannattaa elämänkatsomustiedon (et) avaamista kaikille valittavaksi koulun katsomusaineeksi uskonnon rinnalle. Tämä ilmeni Taloustutkimuksen viime viikolla tekemässä puhelinhaastattelussa, johon vastasi 1005 henkilöä eri puolilta maata. Kysymys kuului näin:

”Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on nykyisin pakollista evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenille. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Peruskoulussa valinnan tekevät oppilaiden huoltajat, lukiossa opiskelija itse.
Kannatatteko sitä, että myös kirkkoon kuuluvat oppilaat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta?”

Et:n avaamista kannattaa selvä enemmistö iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, ammatista, tulotasosta, perhetilanteesta ja puoluekannatuksesta riippumatta. Ikäryhmissä suurin kannatus oli 15-24-vuotiaissa (80 %), mutta yli 65-vuotiassakin 72 % kannatti. Alueista Tampere ja Turku (85%) ylittivät niukasti Helsingin, Espoon ja Vantaan lukemat (83 %), mutta maaseudullakin 73 % kannatti aineen avaamista kaikille valittavaksi. Koulutustaustoista suurin kannatus (88 %) oli ryhmässä ylioppilas/lukio ja pienin (71 %) ryhmässä ammattikoulutus/opistotaso.

Et:n avaamista kannatti puoluekannatuksensa ilmaisseista selvä enemmistö kaikkien puolueiden äänestäjistä kristillistä liittoa lukuun ottamatta. Vasemmistonliiton, Vihreiden ja SDP:n tukijoiden kannatus oli suurinta, myös Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kannattajien lukemat olivat korkealla tasolla (76 % ja 74 %), ja Keskustaa äänestävissäkin kannattajia oli selvä, vaikka hieman muita pienempi enemmistö (57 %). Heistä, jotka eivät kertoneet kuntavaalien äänestysaiettaan, 80 % kannatti et:n avaamista.

- Kyselyn näin selvä tulos yllätti myönteisesti, sanoo haastattelututkimuksen teettäneen Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Asian ei pidä jäädä tähän.
- Nopein ratkaisu olisi, jos eduskunnan sivistysvaliokunta ottaisi käsittelyyn täysistunnosta valiokuntaan lähetetyn eduskunta-aloitteen. Ilman erityishuomiota tätä aloitetta tavan mukaan ”ei ehditä” valiokunnassa käsitellä, huomauttaa Ylikoski.
- Jos asia ei muuten etene eduskunnassa, pitää ottaa esille kansalaisaloitteen teko ja nimenkeruun järjestäminen. Lakiteknisesti elämänkatsomustiedon kaikille valittavaksi avaava peruskoulu- ja lukiolain muutos on pieni.

Koulun laajempi oppiaineremontti on asia erikseen. Tässä on kysymys aktuutimmasta yhdenvertaisuusasiasta, syrjivän holhouksen ja turhan säädöksen purkamisesta.