Kummitukset on oikeasti tylsiä

Joo, varmasti ihan todelliselta vaikuttava kokemus. Ajattelin tässä vain suhteuttaa asioita. Mikä todella on olemassa ja mikä on mielikuvaa. Nirvanan näkökulmasta myös ihminen on mielikuvaa, ehdonvarainen luomus, jolla ei oo itsenäistä olemassaoloa sen enempää kuin kummituksillakaan. Ihmiset elää virtuaalitodellisuudessa.

Puhun usein projektioista, miten tietoisuus alunperin on projisioinut itsensä kuviin ja niiden vangiksi, luulottelemalla olevansa joku hahmo. Mutta tämä on vain välivaihe. Meidän todellisuuskäsitys muuttuu vähitellen niin, että ns. rajantakainenkin todellisuus on vain mentaalista kuvakavalkaadia.

Varsinainen henkinen todellisuus onkin sitten tämä itse, joka on kaikkien kuvien ulkopuolella. Henkinen Itse ei oikeastaan kuulukaan tän palstan aihepiiriin, kun tänne kuuluu noi kummitukset tai henget, jotka on matkalla henkiseen itseen. Henkinen itse on ihan käytännössäkin rajaton ja ääretön (loputon), jos sitä havainnoidaan mentaalisella mielellä. Ääretön abstrakti avaruus.

Mut ajattelinpa vaihteeksi panna asioita tärkeysjärjestykseen. :) Itse asiassa leikkimielisesti sanottuna "kummittelu" on turvallista, kun tajuaa tämän itsen, mikä todella on todellista ja ikuisesti pysyvää. Aina voi palata "reissulta" kotipesään mihin voi luottaa. Kummittelu on eräänlaista mentaalista mielikuvamatkailua, kyllä ihan objektiivisesti aistittavaakin kuitenkin, väitän. Ideana on tässä, että fyysiset ja mentaaliset aistit eivät ole viimeinen sana, on myös oikea henkinen todellisuus olemassa. Joka todella on olemassa.

Kuitenkin ku tässä sanoin ihmisiä ehdonvaraisiksi ja virtuaalisiksikin kummitusten ohella, niin selvennän käsitystä. Ihmisiin virtuaalisina olentoina tulee suhtautua vakavasti sen vuoksi, kun ne on todellisuuden heijasteita. Todellisuus on projisioinut itsensä ihmisiin ja erilaisiin muotoihin, melkein kadottaen itsensä.

Muodot itsessään kylläkään eivät ole yhtään mitään.. pelkkinä muotoina.

Koska kaikki on kuitenkin todellisuuden (Jumalan) heijastetta, niin sen vuoksi ei voi panna kaikkea ihan läskiksi ja muuttua kyynikoksi. Elämällä on merkitys kaikesta huolimatta.
Toivottavasti tämä selvensi käsitystä elämästä. :)

Luin kommenttisi ja käsityksesi vastaavat aika lailla omiani, pienin vaihteluin tietty. Eräästä buddhalaisesta vanhasta kirjasta luin (vapaasti suomennettuna): "Siinä missä Maailma johtaa sinua harhaan, siinä mielesi johtaa sinua harhaan". (Eli pointti oli siinä, että "kokijan" kannalta kaikki aistimukset ovat mentaalisia tiloja.) Todellisuuden luonnehan on tosi illusorinen, mutta ei ole -hip- keskustella siitä vakavasti enemmistön kanssa, koska se kyseenalaistaa niin paljon... Ja parempi olla menemättä ollenkaan yksityiskohtiin kehostakaan... Siihen illusoriaan on vain menty niin syvälle, ettei siitä pääse helposti pois, vaikka kuolisi, niin syntyisi uudelleen.

Lahjomaton syyn ja seurauksen laki. Siitäkään ei kannata puhua vakavasti, koska looginen päättely kyseenalaistaa jälleen maailmankuvan, missä eletään. Värähtelyä kahden äärimmäisyyden välillä.. Käytännössä /-0, vai liekö jopa enemmän miinuksella?

Tuntuuko päälaellasi ja kulmakarvojen välissä välillä voimakkaita tuntemuksia?

HuuHuuHuruUkko kirjoitti:

Luin kommenttisi ja käsityksesi vastaavat aika lailla omiani, pienin vaihteluin tietty. Eräästä buddhalaisesta vanhasta kirjasta luin (vapaasti suomennettuna): "Siinä missä Maailma johtaa sinua harhaan, siinä mielesi johtaa sinua harhaan". (Eli pointti oli siinä, että "kokijan" kannalta kaikki aistimukset ovat mentaalisia tiloja.) Todellisuuden luonnehan on tosi illusorinen, mutta ei ole -hip- keskustella siitä vakavasti enemmistön kanssa, koska se kyseenalaistaa niin paljon... Ja parempi olla menemättä ollenkaan yksityiskohtiin kehostakaan... Siihen illusoriaan on vain menty niin syvälle, ettei siitä pääse helposti pois, vaikka kuolisi, niin syntyisi uudelleen.

Lahjomaton syyn ja seurauksen laki. Siitäkään ei kannata puhua vakavasti, koska looginen päättely kyseenalaistaa jälleen maailmankuvan, missä eletään. Värähtelyä kahden äärimmäisyyden välillä.. Käytännössä /-0, vai liekö jopa enemmän miinuksella?

Tuntuuko päälaellasi ja kulmakarvojen välissä välillä voimakkaita tuntemuksia?

Lue lisää

Noista tuntemuksista vois kommentoida sen verran että kyllä psyykkisissä käyttövälineissä tuntemuksia on, kun siirrytään lopullisesti henkiseen todellisuuteen. Psyykkinen käyttövälineistö "venyy ja paukkuu singulariteetin gravitaatiovuorovaikutuksessa". Toi on metaforisesti ilmaistu totuus, mutta kuvaa hyvin siirtymistä ihmisen alueelta kohti vielä tutkimattomia äärettömyyksiä.

Henkisen maailman gravitaatio tai säteilypaine kohdistuu koko käyttövälineistöön, muokaten sen ihan uuteen uskoon, kestämään uuden todellisuuden olosuhteita. Uusien olosuhteiden kuvaamiseen oonkin löytänyt oivan sanavaraston: tähtitieteen sanavaraston, jota voi käyttää mm. metaforisen viitteellisesti.

HuuHuuHuruUkko kirjoitti:

Luin kommenttisi ja käsityksesi vastaavat aika lailla omiani, pienin vaihteluin tietty. Eräästä buddhalaisesta vanhasta kirjasta luin (vapaasti suomennettuna): "Siinä missä Maailma johtaa sinua harhaan, siinä mielesi johtaa sinua harhaan". (Eli pointti oli siinä, että "kokijan" kannalta kaikki aistimukset ovat mentaalisia tiloja.) Todellisuuden luonnehan on tosi illusorinen, mutta ei ole -hip- keskustella siitä vakavasti enemmistön kanssa, koska se kyseenalaistaa niin paljon... Ja parempi olla menemättä ollenkaan yksityiskohtiin kehostakaan... Siihen illusoriaan on vain menty niin syvälle, ettei siitä pääse helposti pois, vaikka kuolisi, niin syntyisi uudelleen.

Lahjomaton syyn ja seurauksen laki. Siitäkään ei kannata puhua vakavasti, koska looginen päättely kyseenalaistaa jälleen maailmankuvan, missä eletään. Värähtelyä kahden äärimmäisyyden välillä.. Käytännössä /-0, vai liekö jopa enemmän miinuksella?

Tuntuuko päälaellasi ja kulmakarvojen välissä välillä voimakkaita tuntemuksia?

Lue lisää

Ja sitten noista huumorijutuista, ne on lähtöisin mahachohanilta, joka on mun henkinen faija. Oon ollut aina mahachohanin toimistossa töissä täällä maassa ja muutun yhä enempi ja enempi samaan suuntaan. Faija on se ylivalaisija joka on ollut monissa elämissä taustalla, joskus kauempana joskus ollaan oltu täysin, yhtä tilanteen mukaan. Mahachohanin projektit on useimmiten näyttäviä ja jää historiaan. Nyt ei ole uus suurprojekti vielä alkanut. Tää on vain faijalle omistautunut keiju, vois sanoa leikkisästi :)

Pakkoko sitä aina on olla turhantärkeä ja virallinen? Jos porukka tietäis miten kansanmiehiä niiden palvomat tyypit on, ne lähtis karkuun :)

Keiju senvuoksi koska faija on keiju- ja haltiakunnan pää :)

HuuHuuHuruUkko kirjoitti:

Luin kommenttisi ja käsityksesi vastaavat aika lailla omiani, pienin vaihteluin tietty. Eräästä buddhalaisesta vanhasta kirjasta luin (vapaasti suomennettuna): "Siinä missä Maailma johtaa sinua harhaan, siinä mielesi johtaa sinua harhaan". (Eli pointti oli siinä, että "kokijan" kannalta kaikki aistimukset ovat mentaalisia tiloja.) Todellisuuden luonnehan on tosi illusorinen, mutta ei ole -hip- keskustella siitä vakavasti enemmistön kanssa, koska se kyseenalaistaa niin paljon... Ja parempi olla menemättä ollenkaan yksityiskohtiin kehostakaan... Siihen illusoriaan on vain menty niin syvälle, ettei siitä pääse helposti pois, vaikka kuolisi, niin syntyisi uudelleen.

Lahjomaton syyn ja seurauksen laki. Siitäkään ei kannata puhua vakavasti, koska looginen päättely kyseenalaistaa jälleen maailmankuvan, missä eletään. Värähtelyä kahden äärimmäisyyden välillä.. Käytännössä /-0, vai liekö jopa enemmän miinuksella?

Tuntuuko päälaellasi ja kulmakarvojen välissä välillä voimakkaita tuntemuksia?

Lue lisää

Ja sitten kolmas postaus taas kun juttua riittää. Kun tahdot ylittää rajan henkiseen maailmaan sillä tavalla, ettei enää ole heilahteluja tietoisuudessa, niin onnistuu uhrauksen kautta. Jossain vaiheessa puhdistumisen ja kokemusten kasvattamisen kautta tullaan vaiheeseen, missä tahdotaan oikeasti löytää se heilahtelematon vakaa todellisuus. Puhuisin nirvikalpa samadhista, jos juttelisin itämaiselle ihmiselle. Nyt kuitenkin voidaan puhua vakaasta tietoisuudesta, mikä on normipsyyken yläpuolella.

Altruistinenasenne on ylittämätön, kun tahdotaan ylittää Saturnuksen raja täältä ikuisuuteen. Siinä luovutaan alemmasta tietoisuudesta kokonaan ja muututaan ylimaallisen stabiiliksi, mitä mikään ei voi enää heiluttaa. Itsensä uhraamisen ja altruismin kautta löytyy tämä kaikenmuistava tietoisuus. Todellinen raja on todella olemassa korkeimmalla mentaalitasolla. Kun sen ylittää, olet astunut ikuisuuteen ja voit syntyä vapaaehtoisesti sen jälkeen.

Jos sen rajan ylittää kuoleman jälkeen vaikka mun tai jonkun toisen frendin kanssa, niin se jättää pysyvän jäljen seuraavaan elämään. Siinä elämässä ihminen etsii kunnes löytää. Kuolemattomuus on niin mahtavaa, ettei mikään muu vedä sille vertoja. Mikään maallinen ei ole Saturnuksen rajan ylittämisen jälkeen enää mitään.

Voit toki olla pelle tai vakavikko sen jälkeen, mutta tietoisuus on kuitenkin aina sama muuttumaton.

Lopullinen toteutus tapahtuu fyysisessä kehossa maassa, tavallaan lopullinen kuolematon tietoisuus lyödään fyysiseen kehoon niin kun seppä takoo muottiin jäljen. Itsellä tapahtui näin, ensin ylitin Saturnuksen rajan kuolemanjälkeisissä valtakunnassa, mikä realisoitui todelliseksi pääomaksi vasta seuraavassa jälleensyntymässä tuskien kautta.

Mutta tästä alkaa vasta todellinen muuntuminen, psyykkiset käyttövälineen muunnetaan sen jälkeen kokonaan ja siihen voi mennä parikin elämää.

Aika mielenkiintoista. Niitä ei voi tavallisella järjellä oikein ajatellakaan. En ymmärrä mitä tarkoitat Saturnuksella, mutta ymmärrän mitä tarkoitat altruistisen aspiraation ylivertaisuudesta tasoittumiseen ja rauhan tilaan pyrkiessä. Tokihan on niin että pyrkiminen itsessään aiheuttaa jo kireyttä, kuten kädessä pidettävä vesilasi tärisee, vaikka kuinka varoen pitäisi paikallaan, mutta lakkaa värisemästä vasta kun sen laskee maahan (kuten eräs munkki sanoi)...

Näin kerran meditaatiossa näyn, jossa "olin" jonkin planeetan ilmakehässä ja planeetan pintaa peitti pyramidien matto. Niitä näkyi siinä näyssä yhdellä silmäyksellä varmaan pari sataa pilvien alta. Pinnan kaarevuus näkyi siltä korkeudelta myös lievästi ja pilvet kiemurtelivat pyramidien päällä ja (sen tähtijärjestelmän) Aurinko loisti kirkkaasti pilvien takaa. Aika jännittävää, että odottamatta ja pyytämättä näkee yhtäkkiä tuommoisen "näyn", silmät kiinni.

Aika paljon lienee faraoita haudattu sinne...

Ystävyys on parasta :) _/\_

Ymmärrät kai KeijukaisPrinssi, että juttusi ovat lähes kenen tahansa mielestä pähkähulluja? Lisäksi käytät termejä, joita ei kukaan muu ymmärrä.

Tuossa näyssä pyramidit oli muuten symmetrisesti rivissä kylki kyljessä, ilman välejä, kuin niitit niittivyössä, paitsi että peittivät koko näkyvän pinnan.

HuruUkkoJatkaa kirjoitti:

Aika mielenkiintoista. Niitä ei voi tavallisella järjellä oikein ajatellakaan. En ymmärrä mitä tarkoitat Saturnuksella, mutta ymmärrän mitä tarkoitat altruistisen aspiraation ylivertaisuudesta tasoittumiseen ja rauhan tilaan pyrkiessä. Tokihan on niin että pyrkiminen itsessään aiheuttaa jo kireyttä, kuten kädessä pidettävä vesilasi tärisee, vaikka kuinka varoen pitäisi paikallaan, mutta lakkaa värisemästä vasta kun sen laskee maahan (kuten eräs munkki sanoi)...

Näin kerran meditaatiossa näyn, jossa "olin" jonkin planeetan ilmakehässä ja planeetan pintaa peitti pyramidien matto. Niitä näkyi siinä näyssä yhdellä silmäyksellä varmaan pari sataa pilvien alta. Pinnan kaarevuus näkyi siltä korkeudelta myös lievästi ja pilvet kiemurtelivat pyramidien päällä ja (sen tähtijärjestelmän) Aurinko loisti kirkkaasti pilvien takaa. Aika jännittävää, että odottamatta ja pyytämättä näkee yhtäkkiä tuommoisen "näyn", silmät kiinni.

Aika paljon lienee faraoita haudattu sinne...

Ystävyys on parasta :) _/\_

Lue lisää

Ymmärsit oleellisen, se oleellista. Ystävyys on hienoa:)

HuruMan kirjoitti:

Ymmärrät kai KeijukaisPrinssi, että juttusi ovat lähes kenen tahansa mielestä pähkähulluja? Lisäksi käytät termejä, joita ei kukaan muu ymmärrä.

Tuossa näyssä pyramidit oli muuten symmetrisesti rivissä kylki kyljessä, ilman välejä, kuin niitit niittivyössä, paitsi että peittivät koko näkyvän pinnan.

Lue lisää

Sitä ei tarvi ymmärtää tuolla tavalla, koska asia ei ole näin. :)

HuruMan kirjoitti:

Ymmärrät kai KeijukaisPrinssi, että juttusi ovat lähes kenen tahansa mielestä pähkähulluja? Lisäksi käytät termejä, joita ei kukaan muu ymmärrä.

Tuossa näyssä pyramidit oli muuten symmetrisesti rivissä kylki kyljessä, ilman välejä, kuin niitit niittivyössä, paitsi että peittivät koko näkyvän pinnan.

Lue lisää

Testaan metaforisella kielellä onko sulla buddhista näkökykyä. Ei ole vielä riittävästi, jos et Saturnusta ymmärtänyt. Pyramidijutulla koetit opettaa tälle realiteetteja, huomasin tuon motiivin ajatusmaailmassasi.

Mutta tästä on hyvä jatkaa:)

Hei! Osaisitko sanoa mitää oivaltavaa sen suhteen, kun Buddha sanoi eräässä sutrassa nimeltä: Samadhiraja sutra (skt.), King of Samadhi sutra (engl.), Moon Lamp sutra (engl.), yms. muitakin nimiä sillä on, niin hän sanoi että:

"When phenomena are individually analyzed as selfless, and what has been analyzed is meditated upon, that is the cause for attaining the fruit, nirvana. One does not go to peace through any other cause."

Erityisen vaikuttava on viimeiset sanat: "Ihminen ei mene rauhaan minkään muun syyn kautta".

PS: Omia ajatuksiani, joita ole joskus kirjoittanut ylös:

-The thinker is itself a thought.
-Nothing fits if you have no shape.
-What does freedom look like?
-What mind focuses on is it's reality.
-Everything dissolves naturally, by itself and by other forces, don't get caught in it...
-Biggest problem is having problems.
-The "I" only owns karma.
-Every thought is a gate.

HuruMaan kirjoitti:

Hei! Osaisitko sanoa mitää oivaltavaa sen suhteen, kun Buddha sanoi eräässä sutrassa nimeltä: Samadhiraja sutra (skt.), King of Samadhi sutra (engl.), Moon Lamp sutra (engl.), yms. muitakin nimiä sillä on, niin hän sanoi että:

"When phenomena are individually analyzed as selfless, and what has been analyzed is meditated upon, that is the cause for attaining the fruit, nirvana. One does not go to peace through any other cause."

Erityisen vaikuttava on viimeiset sanat: "Ihminen ei mene rauhaan minkään muun syyn kautta".

PS: Omia ajatuksiani, joita ole joskus kirjoittanut ylös:

-The thinker is itself a thought.
-Nothing fits if you have no shape.
-What does freedom look like?
-What mind focuses on is it's reality.
-Everything dissolves naturally, by itself and by other forces, don't get caught in it...
-Biggest problem is having problems.
-The "I" only owns karma.
-Every thought is a gate.

Lue lisää

Samadhiraja sutra voidaan kääntää myös seuraavasti:

If the selflessness of phenomena is analyzed,
and if this analysis is cultivated,
It causes the effect of attaining nirvana.
Through no other cause does one come to peace.

Löytyy tästä ytimekkäästä selostuksesta:
http://www.heartofnow.com/files/emptiness.html


Itseäni on auttanut seuraava sanonta: emme ole tarkkailijoita, vaan olemme tarkkaavuus. Tällä muotoilulla pyritään häivyttämään ajatus jostain muodosta tai olennosta. Vaikka semmoinen muoto onkin olemassa, niin sitä ajatusta ei vahvisteta ajattelemalla olevansa joku muoto tai olento.

Ja sitten semmoinen havainto, että henki ei kehity, mutta muoto ja henkinen muoto kehittyy. Henkinen muoto voidaan säilyttää periaatteessa ihan parinirvanaan saakka, mutta sen jälkeen se ei ole käsittääkseni mahdollista.