Stressaaja töissä

pakkoseonyrittää

Olen nyt ollut puolisen vuotta nykyisessä työssäni. Mulla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö jo vuosia sitten. Ahdistun ja stressaannun siis lähes kaikesta. Nyt olen kuitenkin sinnitellyt töissä tosin opamoxin ja imodiumin voimalla. Olen kokoajan odottanut koska tulee se päivä tai siis se aamu kun töihin meno ei tunnu ahdistavalta? herään joka työaamu n. klo 4 ja vedän naamariin 1,5 kpl 15mg opamoxia. Nousen kuudelta, vedän parit hermosauhut sekä imodiumin, maha on joka aamu kuralla. Joskus saatan jopa oksentaa. Töihin kuitenkin aina selviän. Työpäivä menee kutakuinkin ok, kuten loppupäivä, tosin otan puolenpäivän aikaan yhden 15mg opamoxin lisää. Juon melkein joka ilta 2-4 olutta sekä unilääkkeet, ilman en enää nuku. Mulla oli tossa parin viikon loma jonka aikana en ottanut yhtään opamoxia, paitsi viimisenä viikonloppuna kun ahdituneisuus valtasi mielen totaalisesti. Eli pystyin lomalla olemaan täysin ilman rauhoittavia, eikä tuntunut missään paitsi viimeisenä viikonloppuna. Yleensä sunnuntai on viikon kamalin päivä. Olen todella ahdistunut ja vatvon kaikkia työasioita mielessäni. Viikonloppusin pyrin pitämään taukoa rauhoittavista sillä resepti kirjoitettu 2kpl/pv.

Olen huomannut että muistini on viime viikkoina ollut erittäin huono ja töissäkin tulee tehtyä enemmän mokia sen takia kun ajatus ei jotenkaan kulje normaalisti, tai siltä ainakin tuntuu. Lisäksi niskani ja selkälihakset ovat aivan jumissa.

Olen käynyt terapiassa ja psykoterapiassa jossa sanottu että tuultapäin on mentävä, kyllä se ajan kanssa helpottaa ja muuttuu siedettäväksi. No tuultapäin on menty mutta en koe oloani mitenkään siedettäväksi. Pakottamista tämä on päivästä toiseen, pyrin olemaan luvuttamatta sillä se olisi jo elämässä ties kuinkamones kerta. Mietin vain mahtaako tuo nuppi pysyä perässä vai onko odotettavissa joku totaalinen lahoaminen?

4

1984

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • scarecrow123

      Nuppi hajoaa myös noista rauhoittavista eli tuultapäin olisi opeteltava menemään...

    • HoliPois

      Ainakin minulla alkoholi aiheuttaa ripulia seuraavana aamuna. Samoin, jos olen illalla ottanut opamoxin niin tiedän juoksevani aamun vessassa ripuloimassa. Voiko alkoholi ja lääkkeet pahentaa sullakin noita vatsaoireita?
      Meneekö vatsan väänteet ohi parin kolmen vessareissun jälkeen ja niistä ei tarvisi turhaa lisää stressata?
      Sunnuntaina minuakin ahdistaa eniten ja ei siihen ole ratkaisua löytynyt. Lomilla sitten helpompaa, tosin nukun silloinkin huonosti. Alkoholia en voi ottaa yhtään, koska vie nykyään unet kokonaan. Tsemppiä!

    • pakkoseonyrittää

      En usko että alkoholi ja lääkkeet aiheuttavat ripulia, kyllä se on tuo ahdistus. Ei mulla esim la aamulla koskaan ole vatsa sekaisin vaikka pe olisin ottanutkin alkoholia ja opamoxia. Arkisin herätessä ahdistaa, ahdistus ns. aaltoilee ja se saa mahan sekaisin. Mietin vain kauanko jaksaa tällaista ja miksi tuo työ ei ala tuntua siedettävältä vaikka mennyt jo puoli vuotta. Pitäisi jotenkin oppia tyhjentämään pää työasioista ja keskittymään muuhun elämään työajan ulkopuolella. Mutta miten kun koko ajan havadun siihen että murehdin jotain työjuttua. Mitä tein väärin ja mitä siitä seuraa jne. Tuosta pitäisi oppia pois mutta miten? Ps. työssäni en voi edes aiheuttaa vaaraa kennellekään, ainoastaan rahallista haittaa.

    • Toinen.ahdistuja

      Ahdistus aiheuttaa todennäköisesti nuo kaikki oireet. En käytä rauhoittavia, mutta maha on kuralla joka aamu, koska pelkään töihin menoa, oksettaa, huimaa, muisti reistailee pahemman kerran (jopa eilinen päivä voi olla sumuverhon peitossa, saati viime viikko), teen paljon huolimattomuusvirheitä, hartiat on tuhannen juntturassa eikä pääkään meinaa sen vuoksi kääntyä enää sivuille.

      Minä olen tosin ahdistunut myös lomalla, koska tiedän että ne työt siellä jossakin odottavat. Murehdin myös sitä, löytävätkö muut sillä välin virheitäni ja joutuvat niitä selvittelemään. Onhan se lievempää vapailla, mutten pysty mistään nauttimaan. Minua ahdistaa myös huushollin pyörittäminen ja kaikki muutkin mahdolliset välttämättömät rutiinit, kuten suihkussa käyminen, lääkereseptien uusinnat, koirien rokotukset, you name it. Ahdistus on läsnä aina ja kaikkialla ja alan olla siihen niin väsynyt että kohta huudan suoraa huutoa niin kauan kuin jaksan.

      Vaikeiden tilanteiden kohtaaminen ei auta yhtään mitään. En ole ollut päivääkään poissa töistä henkisistä syistä, enkä juuri muutenkaan, mutta ahdistus on vuosi vuodelta vain pahentunut.

      Kyllä avain olisi varmaan itsensä hyväksymisessä ilman mitään suorituksia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      77
      4662
    2. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      180
      1967
    3. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      127
      1661
    4. Kerro todelliset motiivit

      kaivattuasi kohtaan?
      Ikävä
      148
      1265
    5. Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan

      Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️
      Ikävä
      16
      1151
    6. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      1066
    7. Sunnuntain terveiset kaivatulle

      Mitä ajattelet hänestä tänään? Mitä haluaisit sanoa hänelle?
      Ikävä
      78
      963
    8. Miks et tahtonut

      Enää nähdä? Haluaisin ymmärtää
      Ikävä
      52
      926
    9. Hyvää huomenta!

      Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as
      Ikävä
      78
      882
    10. Mulla on tarkat korvat

      Kuulin sun äänen ihan selvästi.
      Ikävä
      4
      858
    Aihe