Sapatin poistaminen Uudesta testamentista

Timofeison

Näyttää siltä, että Raamatun UT:n kirjoituksista on tarkoituksella poistettettu sapatti. Tämä johtopäätös on tehtävä, kun katselee UT:n alkuperäisestä kielestä arameasta valmiiksi saatuja suomennoksia. Helposti tulee mieleen tietty taho, jolla on ollut intressi suorittaa tälläinen kirjoitusten väärennös silloin kauan sitten. Sanonta Tarkoitus pyhittää keinot ei ole kaukaa haettu tässä yhteydessä. Nyt näihin esimerkkeihin, jotka olen kopioinut jouninkoottujen Pienistä paloista, joita löytyy täältä http://www.jouninkootut.info/426807096

8.pala: Sapatin siirtäminen ja samalla sen poistaminen (Ilmestys 1: 9-10)

*Minä, Johannan, veljenne ja työtoverinne poika, kärsimyksessä ja kärsivällisyydessä, jotka ovat Jeshuassa, olin saaressa, jota kutsutaan Patmos, Jumalan sanan tähden, ja Messias Jeshuan todistuksen tähden. Ja minä olin hengessä viikon ensimmäisenä päivänä, ja kuulin takaani äänen, kuin monet sofarit. (Aramea)

*Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos. Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen. (KR38)

Tässä nähdään kuinka kreikan käännöksessä sapatti on häivytetty ja muutettu sunnuntaille. ”Viikon ensimmäisenä päivänä” tarkoittaa sapatin jälkeistä päivää, kreikan käännös kertoo, että se on Herran päivä. Väärennös, johon on mukauduttu kaikkialla yli 1500 vuoden ajan. On tosin ollut aina ihmisiä, jotka eivät ole mukautuneet vallitsevaan käytäntöön, mutta ovat saaneet tuntea sen ”nahoissaan”. Historian saatossa heitä on jopa ankarasti vainottu. Mielenkiintoista on, että lauantai venäjäksi суббота (suboota) muistuttaa meitä sapatista.

20.pala: Sapatin pitäminen (Hebr.4:9)

*Niin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen. (Aramea)
*Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. (KR38)
*Jumalan kansalla on siis yhä sapattijuhla edessään. (käännös -92)

Sapatti on ollut jo aiemmin esillä pala 8 yhteydessä. Aramean kääntäjä kertoo tästä hebrealaiskirjeen jakeesta: ”Vaikka kreikka on aoristipreesens, tämä on jae, joka on tarkoituksella haluttu kätkeä länsimaisiin raamatun käännöksiin käyttämällä futuuria tai muuta vähemmän ajankohtaista sanavalintaa. Sanaa ”lepo” ei tässä jakeessa ole kreikassakaan.”

96

205

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Timofeison

      Ja tässä yksi lisää edelliseen

      99.pala: Kumottiinko sapatti? (Joh.5:18)

      *Ja erityisesti tämän tähden juutalaiset etsivät häntä tappaakseen, ei ainoastaan, että hän vapautti sapatin, vaan että sanoi myös Jumalan olevan hänen isänsä, ja oleva yhtäläinen sielussaan Jumalan kanssa. (Aramea)
      *Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi. (KR38)
      *Tämä vain lisäsi juutalaisten halua ottaa Jeesus hengiltä. Hänhän ei ainoastaan rikkonut sapattikäskyä, vaan vieläpä sanoi Jumalaa omaksi isäkseen ja teki siten itsestään Jumalan vertaisen (käännös -92)

      Tässä on huomattavan tärkeä käännösero. Kreikan KR38 mukaan Jeesus kumosi sapatin! Tämä ei voi olla totta. Aramean mukaan Jeshua vapautti sapatin. Sapattina saa tehdä sitä, mikä on hyvää ja elämään liittyviä tarpeellisia toimia. Juutalaiset olivat omilla perinnäissäännöillään tehneet sapatista sidotun ihmisille. Onko tämä käännösero saatu aikaan tarkoituksella, jotta sapatti on voitu poistaa? Vastaava muutos on Ilmestyskirjan 1:10 ja hebrealaisille 4:9. Aramean käännösten kautta nämä tulevat ilmi. ”Niin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen.” - hebr.4:9. On myös huomattava, että käännös -92 ei kerro sapatin kumoamisesta vaan sapatin rikkomisesta.

    • Timofeison

      "Ja minä olin hengessä viikon ensimmäisenä päivänä, ja kuulin takaani äänen, kuin monet sofarit." (Aramea)

      "Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen." (KR38)

      Herran päivä tarkoittaa Raamatussa aina sapattia, koska luomiskertomuksen mukaan Jumala lepäsi luomistyön jälkeen seitsemäntenä päivänä eli sapattina.
      Ja tässä tulee se ero käännösten välillä: Aramea kertoo sapatin jälkeisestä päivästä eli viikon ensimmäisestä päivästä. Kreikan käännös väittää päivää Herran päiväksi eli viikon seitsemänneksi päiväksi. Tämä on käännösväärennös, mikä lienee tapahtunut jo 300-luvulla, jolloin Rooman uskonnosta tehtiin valtionuskonto ja sitten Nikean kirkolliskokouksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikean_ensimmäinen_kirkolliskokous hävitettiin kaikki raamatulliset Jumalan säätämät juhla-ajat ja korvattiin Rooman antamilla uusilla ajoilla. Samoin lähes kaikki, mikä viittasi juutalaisten kautta saatuun uskoon, poistettiin, esim. sapatin viettäminen. Näistä löytyy paljon historiallista aineistoa. Sapatti korvattiin sunnuntailla, jo sana sunnuntai liittyy auringonjumalanpalvontaan, maanantai kertoo kuunjumalasta jne. Mielenkiintoista, että ainakin Baltian maat ja Venäjä ovat vielä osittain jostain syystä säilyttäneet raamatulliset nimet viikonpäiville: ensimmäinen päivä, toinen päivä jne

      • kummavääntäjä

        Viikon ensimmäinen päivä ja Herran päivä on sama asia, siis sunnuntai ja siis Jeesuksen ylösnousemuksen päivä ja tätä kristityt ympäri maailman juhlistavat ehtoollisen merkeissä.

      • mikävika

        "jolloin Rooman uskonnosta tehtiin valtionuskonto"

        p.o. Tehtiin valtion hyväksymä uskonto. Rooman valtiossa oli edelleen juutalaisia ja erilaisia pakanauskontoja.

        Tässä tekstissäsi on niin suuria väännöksiä, että se ei enää pidä yhtä faktojen kanssa.

      • mikävika

        "hävitettiin kaikki raamatulliset Jumalan säätämät juhla-ajat ja korvattiin Rooman antamilla uusilla ajoilla. Samoin lähes kaikki, mikä viittasi juutalaisten kautta saatuun uskoon, poistettiin, esim. sapatin viettäminen. "

        Nicean kirkolliskokoujsen tärkein tehtävä oli kitkeä pois areiolaisuus. Muut päätetyt asiat liittyvät ovat tässä:
        http://www.documentacatholicaomnia.eu/03d/0325-1965,_Concilia_Oecumenica,_Documenta_Omnia,_EN.pdf

        En ymmärrä, mistä puhut. Edelleen VT oli kirkon erehtymätön pyhä kirja.

    • kummavääntäjä

      Lauantaisapatti on Saturnuksen päivä eikä Herran ylösnousemuspäivä siis Herran päivä sunnuntai.

      • tuomionpäiväHerranpäivä

        Raamatun Herran päivä on tuomionpäivä, ei sunnuntai.
        Mutta hyvinpä sattui, kun julistit tuomiopäiväksi sunnuntain.

      • haistsiepaska
        tuomionpäiväHerranpäivä kirjoitti:

        Raamatun Herran päivä on tuomionpäivä, ei sunnuntai.
        Mutta hyvinpä sattui, kun julistit tuomiopäiväksi sunnuntain.

        Haista sinä vitun lahkolainen pitkä paska.

    • rkop

      "Joka antaa ympärileikkauttaa itsensä,on velvollinen kaikkea Mooseksen lakia noudattamaan!"UT Siis sabattiakin viettämään! Pakanain lepipäivä on sunnuntai, joka on peräisin apostolien antamista säännöistä!

    • Kirjakääröt

      Matt.28:1. Biblia (1776). Mutta sabbatin päivän lopulla, joka rupesi valaisemaan toista sabbattia, tuli Maria Magdalena ja toinen Maria katsomaan hautaa.

      • EvankeliuminLoppu

        Kaikki viisi naista, Jeesuksen äiti Maria, Jeesuksen täti Salome, Magdalan Maria, sekä Johanne Herodeksen hovista tulivat Jeesuksen haudalle aikainsin auringonnousun aikaan kun oli vielä hämärää. Koska heillä oli kannettavanaan tuoksuvia yrttejä ja voiteita, ei juutalaisten lakien takia vounut olla sapatti vaan oli edellisdnä iltana jo alkanut viikon ensimmäinen päivä eli sunnuntai kuten nykykäännöksissä ilmoitetaan. Kun naiset saapuivat haudalle hauta oli avoinna ja tyhjä minkä takia naiset järkyttyivät ja suistuivat pelonsekaisina hysteriaan. Lopulta kaikki naiset lähtivät juoksujalkaa pakoon luullen että Jeesus oli viety eivätkä kertoneet haudasta kenellekkään. Tähän vanhimmat evankeliumit päättyy, loppuun asti uskollisina pysyneet naiset pakenee ja opetuslapset ovat hajaantuneet ties minne eikä kukaan puhunut sen koommin Jeesuksesta.

    • lähelläonHerranpäivä

      Herran päivä, Herran tulemuksen päivänä. Ilmestyskirja kertoo mitä tapahtuu Herran tullessa takaisin. Silloin syntiset, jotka eivät ole vastaanottamassa Vapahtajaansa saavat surmansa ja jäävät kuoleena odottamaan tuomion ylösnousemusta. Jeesus hakee omansa taivaaseen. Raamatun mukaan se Herran päivä on kauhia, ei ihme, että Johanneskin sitä pelästyi.

      Sapatti on levon päivä/pyhäpäivä, viikon seitsemäs päivä. Sapatin Herra ei ilmeisesti tule takaisin kansansa levon päivänä.

      Jesaja: 13:6 Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin hävitys Kaikkivaltiaalta.
      13:9 Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset.

      2.Piet. 3:10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.

      Ilm. 1:10 Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen

      • mitäselität

        Johannes oli hengessä Herran päivänä mutta se ei ollut maailman loppu ja Kristuksen toinen tulemus vielä.

      • yksinkertaisesti
        mitäselität kirjoitti:

        Johannes oli hengessä Herran päivänä mutta se ei ollut maailman loppu ja Kristuksen toinen tulemus vielä.

        Johannes oli hengessä siinä Herran päivässä, jona Herra tulee toisen kerran.

      • pyhpyhjapyh
        mitäselität kirjoitti:

        Johannes oli hengessä Herran päivänä mutta se ei ollut maailman loppu ja Kristuksen toinen tulemus vielä.

        Herran päivä = sapatti.

    • hyvääsapattinasaatehdä

      Kyllä vaikuttaisi siltä, että lepopäivä tulee viettää.Jeesus rikkoi sapattia,koska on sapatinkin Herra, mutta ei kumonnut sapattia.

      Biblia 1776

      Joh 5:18

      5:18 Sentähden etsivät Juudalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sabbatia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.

      • Timofeison

        Jeesus ei rikkonut sapattia vaan vapautti sapatin. Suora lainaus jouninkootut-sivulta
        http://www.jouninkootut.info/426807218

        18 Ja erityisesti tämän tähden juutalaiset etsivät häntä tappaakseen, ei ainoastaan, että hän vapautti sapatin, vaan että sanoi myös Jumalan olevan hänen isänsä, ja oleva yhtäläinen sielussaan Jumalan kanssa.

        (Vapauttaa sapatti >> kumota sapatti. Tässä on huomattavan tärkeä käännösero. Kreikan mukaan Jeesus kumosi sapatin! Tämä ei voi olla totta. Aramean mukaan Jeshua vapautti sapatin. Sapattina saa tehdä sitä, mikä on hyvää ja elämään liittyviä tarpeellisia toimia. Juutalaiset olivat omilla perinnäissäännöillään tehneet sapatista sidotun ihmisille. Onko tämä käännösero saatu aikaan tarkoituksella, jotta sapatti on voitu poistaa? Vastaava muutos on Ilmestyskirjan 1:10 ja hebrealaisille 4:9. Aramean käännösten kautta nämä tulevat ilmi. ”Niin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen.” - hebr.4:9.)

      • JeesusJaLaki
        Timofeison kirjoitti:

        Jeesus ei rikkonut sapattia vaan vapautti sapatin. Suora lainaus jouninkootut-sivulta
        http://www.jouninkootut.info/426807218

        18 Ja erityisesti tämän tähden juutalaiset etsivät häntä tappaakseen, ei ainoastaan, että hän vapautti sapatin, vaan että sanoi myös Jumalan olevan hänen isänsä, ja oleva yhtäläinen sielussaan Jumalan kanssa.

        (Vapauttaa sapatti >> kumota sapatti. Tässä on huomattavan tärkeä käännösero. Kreikan mukaan Jeesus kumosi sapatin! Tämä ei voi olla totta. Aramean mukaan Jeshua vapautti sapatin. Sapattina saa tehdä sitä, mikä on hyvää ja elämään liittyviä tarpeellisia toimia. Juutalaiset olivat omilla perinnäissäännöillään tehneet sapatista sidotun ihmisille. Onko tämä käännösero saatu aikaan tarkoituksella, jotta sapatti on voitu poistaa? Vastaava muutos on Ilmestyskirjan 1:10 ja hebrealaisille 4:9. Aramean käännösten kautta nämä tulevat ilmi. ”Niin pysyy Jumalan kansalle sapatin pitäminen.” - hebr.4:9.)

        Et ole tainut lukea raamattu kun et tiedä ettei uudessa testamentissa lue missään että Jeesus olisi kumonnun sapatin ja jos lukisi niin käytettäisiin luultavasti koineen kreikan sanaa καταλυω (kataluo) eli horjuttaa/kaataa/tehdä tyhjäksi. Raamattu sanoo vain että Jeesus on sapatin herra ja ettäihmisellä on lupa tehdä sapattina hyvää kuten parantaa, parantua, kävellä, kantaa vuodetta ja katkoa ohrantähkiä pellosta. Radikaalimpaa on että Jeesus syö pesemättömin käsin ja ilmoittaa ettei se saastuta ihmistä mikä menee suusta sisään ja tulee perästä ulos vaan se mikä lähtee sydämestä tulee ulos suusta. Ja kun kerran neuvosto moittii Jeesusta siitä että tämä kutsuuu ilman oikeutta Jumalan Pojaksi, niin Jeesus ilmoittaa todistavansa itse itseään ja perustelee oikeuttaan psalmin 82 katkelman perusteella:

        Joh. 10:34
        Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: Minä sanoin; te olette jumalia."
        Psa. 82:6 | 1992 heprealainen raamattu
        Kuulkaa! Vaikka olette jumalia, kaikki tyynni korkeimman poikia,
        Psa. 82:6 | 33/38 septuaginta raamattu
        Minä sanon; Te olette jumalia ja kaikki tyynni korkeimman poikia;

        Mutta oli miten oli, kristityt ratkaisi erinnäiset kiistansa ja varhaisessa vaiheessa noudattamalla vain Mooseksenlaista pelkästääm moraalikäskyjä kun taas apostolit katsoivat ettei Jeesuksen seuraajan eli kristityn tarvitse olle juutalainen ja noudattaa juutalaisten maalisia lakeja seuratakseen Jeesusta esim katsottiin ettei pakanan tarvitse ottaa ympärileikkausta ja kääntyä ensin juutalaiseksi vaan seurakuntaan liittymiseksi riitti kaste, uskoi Jeesukseen ja jakoi omaisuutensa koko seurakunnan keske (alkuseurakunnissa näet vallitsi jakamistalous, eikä kukaan sanonut siitä mikä oli yhteistä että se olisi minun).

    • äläviitsihöpöttää

      aramea ei ole UT:n alkukieli.

      • Timofeison

        Seuraavassa Hebrealaiskirjeen kääntäjän alkusanat suomennoksen alussa:

        Koko teksti ja historia osoittaa, ettei tätä kirjettä ole ainakaan kreikan kielellä kirjoitettu. Hyvä kysymys onkin, miksi Paavali kirjoittaisi hebrealaisille jollain muulla, kuin heidän käyttämällään kielellä? Codex Khabouris mainitsee, että sen teksti on kirjoitettu sata vuotta suuren vainon jälkeen, siis vuonna 164, ja sivuja on korjailtu ja vaihdettu vuosisatojen kuluessa, kuten tutkija De Mar Shimun kirjoitti 1965, joten käytän sitä tässä käännöksessä mukana, samoin käytössä ja tekstipohjana on critical text (Gwilliam, Clarendon Press 1901). Useat käsikirjoitukset tästä lopettavat sanoihin, ”kirjoitettu Italian Roomassa, ja toimitettu Timoteuksen käsien kautta”. Arameassa tämä on aina ollut Paavalin kirje muiden joukossa, ja siis vankilasta kirjoitettu. Loppupuolella puhutaankin vankien muistamisesta, jae 2:3 ilmoittaa myös, ettei kirjoittaja ollut varsinainen silminnäkijä. Aleksandian Klemens mainitsee noin vuonna 190, että Paavali kirjoitti tämän hebrealaisten omalla kielellä, ja lääkäri Luukas huolella käänsi sen kreikaksi. Eusebius kirjoittaa samoin, mutta lisää vielä, että ”toiset sanovat, että Klemens käänsi tekstin kreikaksi”. Mikä todennäköisesti pitää paikkansa, Luukas ei olisi jättänyt niin suuria virheitä tekstiin, esim. Melkisedek, ”jolla ei ole sukua”, pitäisi olla ”jota ei ole sukuluetteloissamme” – asia, jonka Luukas olisi varmasti ymmärtänyt oikein. Hieronymus taas kirjoittaa, että Paavali kirjoitti kaikki kirjeensä aramean kielellä, ja ne käännettiin kreikaksi. Paavali syntyikin alueella, jossa pääasiallinen kieli oli aramea. Kaikki ’pyhien kirjoitusten’ ulkopuoliset tekstit oli kirjoitettiin aramean kielellä, esim. talmud. Sen enempää perustelematta, Herra siunatkoon lukijaa ja avatkoon ”sanan väärentämätöntä maitoa” – tekstiä, johon länsimaiset kirkkokunnat eivät ole vaikuttaneet millään tavalla.

      • omalehmä

        Jonninjoutavaa höpötystä vängätä lepopäivää lauantaille maassa, jossa koko yhteiskunta on tuhat vuotta pitänyt pyhäpäivää lepopäivänä. Etsimättä tulee mieleen ettei lauantaisapatin puolesta möykkäämiselle ole muuta syytä kuin saarnaamalla sunnuntaita synniksi yritetään saada muita kristittyjä pyydystettyä adventistien omaan katiskaan. Mikseivät nämä lauantain pyhittäjät pyri muuttamaan Israeliin? Siellähän he ainakin ortodoksijuutalaisten keskuudessa voisivat ja saisivat viettää lauantaisapattiaan niin pyhästi ettei hissiäkään käytettäessä tarvitsi rikkoa sapattirauhaa edes painamalla hissin nappulaa: hissit kun on rukattu kulkemaan sapattisin nonstoppia.

      • Jumalasäätää

        Sapatissa onkin kyse siitä minkä Jumala on säätänyt eikä siitä mikä 300-luvulla ihmisten toimesta on muutettu. Tämä näköjään ilmenee selkeästi alkuperäisestä UT:n kielestä arameasta. Tätä en ollut aiemmin kuullut

      • omalehmä
        Jumalasäätää kirjoitti:

        Sapatissa onkin kyse siitä minkä Jumala on säätänyt eikä siitä mikä 300-luvulla ihmisten toimesta on muutettu. Tämä näköjään ilmenee selkeästi alkuperäisestä UT:n kielestä arameasta. Tätä en ollut aiemmin kuullut

        Ei Uutta Testamenttia kirjoitettu arameaksi vaikka tuota kieltä Jeeuksen ajan Palestiinassa puhuttiinkin. UT kirjoitettiin kreikaksi.
        - Muuten! Saat kyllä olla aivan hallelujaa siitä, että nuo VT: Jumalan säätämykset ovat aivan samalla tavoin oman aikansa uskonnollis-poliittisten johtajien sanelemia kuin vaikkapa myöhäis-antiikin kristittyjen keisareiden kehotukset vaikkapa tiettyjen päivien pyhänä pitämisestä.

      • Timofeison
        omalehmä kirjoitti:

        Ei Uutta Testamenttia kirjoitettu arameaksi vaikka tuota kieltä Jeeuksen ajan Palestiinassa puhuttiinkin. UT kirjoitettiin kreikaksi.
        - Muuten! Saat kyllä olla aivan hallelujaa siitä, että nuo VT: Jumalan säätämykset ovat aivan samalla tavoin oman aikansa uskonnollis-poliittisten johtajien sanelemia kuin vaikkapa myöhäis-antiikin kristittyjen keisareiden kehotukset vaikkapa tiettyjen päivien pyhänä pitämisestä.

        Ajattelepa vähän, otetaan esimerkiksi tuo hebrealaiskirje. Tämä kirje oli siis osoitettu sen ajan israelilaisille, jotka puhuivat arameaa. Tästä kielestä voitiin käyttää myös nimitystä hebrea, vaikka se oli jo kauan sitten hävinyt puhekielenä, (Tästä hebrean häviämisestä kertoo jo Jesaja, vaikka hän kirjoitti jo n.700 vuotta aiemmin. Hebreaa käytettiin Jeesuksen aikana ja jo ennen häntä vain pyhäkkökielenä, mikä tilaisuuksien yhteydessä tulkattiin ymmärrettävään muotoon eli arameaksi.)

        Mitä järkeä olisi ollut korjoittaa esim. tuo hebrealaiskirje kreikaksi, jota vain harva ymmärsi, koska se oli tarkoitettu kansalle nimensä mukaisesti. Siinähän ei olisi ollut mitään logiikkaa. Aramean kirjoitukset jo itsessään tuovat tuovat esiin sen alkuperäisyyden samoin kuin kreikan käännökset itsessään ilmaisevat, että ne ovat käännöksiä muusta kielestä, mikä on aramea.

      • omalehmä
        Timofeison kirjoitti:

        Ajattelepa vähän, otetaan esimerkiksi tuo hebrealaiskirje. Tämä kirje oli siis osoitettu sen ajan israelilaisille, jotka puhuivat arameaa. Tästä kielestä voitiin käyttää myös nimitystä hebrea, vaikka se oli jo kauan sitten hävinyt puhekielenä, (Tästä hebrean häviämisestä kertoo jo Jesaja, vaikka hän kirjoitti jo n.700 vuotta aiemmin. Hebreaa käytettiin Jeesuksen aikana ja jo ennen häntä vain pyhäkkökielenä, mikä tilaisuuksien yhteydessä tulkattiin ymmärrettävään muotoon eli arameaksi.)

        Mitä järkeä olisi ollut korjoittaa esim. tuo hebrealaiskirje kreikaksi, jota vain harva ymmärsi, koska se oli tarkoitettu kansalle nimensä mukaisesti. Siinähän ei olisi ollut mitään logiikkaa. Aramean kirjoitukset jo itsessään tuovat tuovat esiin sen alkuperäisyyden samoin kuin kreikan käännökset itsessään ilmaisevat, että ne ovat käännöksiä muusta kielestä, mikä on aramea.

        No, minä ajattelen, että kreikaksihan tuo lienee kirjoitettu, oli siinä sitten järkeä tai ei. Voin kyllä muuttaa mieltäni mikäli vakavasti otettavat tutkijat alkavat esittää toisenlaisia käsityksiä.

      • höpösapattia.ei.tarvita
        Jumalasäätää kirjoitti:

        Sapatissa onkin kyse siitä minkä Jumala on säätänyt eikä siitä mikä 300-luvulla ihmisten toimesta on muutettu. Tämä näköjään ilmenee selkeästi alkuperäisestä UT:n kielestä arameasta. Tätä en ollut aiemmin kuullut

        Maassa maan tavalla tai maasta pois. Tässä ei mitään jumalia tarvita eikä juutalaisten höpösapatteja.

      • Suomen.valittu.kansa

        Raamatun alkukieli on suomi.

      • Kai_A
        Timofeison kirjoitti:

        Seuraavassa Hebrealaiskirjeen kääntäjän alkusanat suomennoksen alussa:

        Koko teksti ja historia osoittaa, ettei tätä kirjettä ole ainakaan kreikan kielellä kirjoitettu. Hyvä kysymys onkin, miksi Paavali kirjoittaisi hebrealaisille jollain muulla, kuin heidän käyttämällään kielellä? Codex Khabouris mainitsee, että sen teksti on kirjoitettu sata vuotta suuren vainon jälkeen, siis vuonna 164, ja sivuja on korjailtu ja vaihdettu vuosisatojen kuluessa, kuten tutkija De Mar Shimun kirjoitti 1965, joten käytän sitä tässä käännöksessä mukana, samoin käytössä ja tekstipohjana on critical text (Gwilliam, Clarendon Press 1901). Useat käsikirjoitukset tästä lopettavat sanoihin, ”kirjoitettu Italian Roomassa, ja toimitettu Timoteuksen käsien kautta”. Arameassa tämä on aina ollut Paavalin kirje muiden joukossa, ja siis vankilasta kirjoitettu. Loppupuolella puhutaankin vankien muistamisesta, jae 2:3 ilmoittaa myös, ettei kirjoittaja ollut varsinainen silminnäkijä. Aleksandian Klemens mainitsee noin vuonna 190, että Paavali kirjoitti tämän hebrealaisten omalla kielellä, ja lääkäri Luukas huolella käänsi sen kreikaksi. Eusebius kirjoittaa samoin, mutta lisää vielä, että ”toiset sanovat, että Klemens käänsi tekstin kreikaksi”. Mikä todennäköisesti pitää paikkansa, Luukas ei olisi jättänyt niin suuria virheitä tekstiin, esim. Melkisedek, ”jolla ei ole sukua”, pitäisi olla ”jota ei ole sukuluetteloissamme” – asia, jonka Luukas olisi varmasti ymmärtänyt oikein. Hieronymus taas kirjoittaa, että Paavali kirjoitti kaikki kirjeensä aramean kielellä, ja ne käännettiin kreikaksi. Paavali syntyikin alueella, jossa pääasiallinen kieli oli aramea. Kaikki ’pyhien kirjoitusten’ ulkopuoliset tekstit oli kirjoitettiin aramean kielellä, esim. talmud. Sen enempää perustelematta, Herra siunatkoon lukijaa ja avatkoon ”sanan väärentämätöntä maitoa” – tekstiä, johon länsimaiset kirkkokunnat eivät ole vaikuttaneet millään tavalla.

        Heprealaiskirjeen "koko teksti ja historia" ei osoita, että kirje olisi kirjoitettu arameaksi. Yleinen ja kohtuullisesti perusteltu kanta on se, että heprealaiskirje on kirjoitettu diasporassa asuville juutalaisille ja että kyseessä ei ole Paavalin kirjoittama kirje. Näille diasporajuutalaisille kreikka on luonnollisempi kuin aramea, olihan kreikka koko Rooman valtakunnan itäisen osan yleis/hallintokieli.

        Kirje on todennäköisesti kirjoitettu ennen temppelin hävitystä, koska temppelin toimituksiin viitataan preesensissä - vaikka juutalainen käytäntö näyttää olleen se, että temppeliin ja sen toimituksiin viitattiin preesensissä myös temppelin tuhon jälkeen.

        Ainoa UTn kirja, jonka arameankielisestä alkutekstistä on jotakin viitettä on Matteuksen evankeliumi. Papias ja muistaakseni joku muukin kirkkoisä näin väittää. Tästä huolimatta enemmistö UTn tutkijoista pitää Matteustakin alun perin kreikaksi kirjoitettuna.

        Muuten minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että UTiin saataisiin muutama sapattiteksti lisää, mutta tämäntapainen argumentointi vain johtaa pitkiin aramean kieltä koskeviin juupas-eipäs keskusteluun. Sitäpaitsi onhan niitä sapattitekstejä UTssa ihan tarpeeksi ja ovat myös riittävän selkeitä.

        Kai

      • VoiMatteusLeeviseni
        Timofeison kirjoitti:

        Seuraavassa Hebrealaiskirjeen kääntäjän alkusanat suomennoksen alussa:

        Koko teksti ja historia osoittaa, ettei tätä kirjettä ole ainakaan kreikan kielellä kirjoitettu. Hyvä kysymys onkin, miksi Paavali kirjoittaisi hebrealaisille jollain muulla, kuin heidän käyttämällään kielellä? Codex Khabouris mainitsee, että sen teksti on kirjoitettu sata vuotta suuren vainon jälkeen, siis vuonna 164, ja sivuja on korjailtu ja vaihdettu vuosisatojen kuluessa, kuten tutkija De Mar Shimun kirjoitti 1965, joten käytän sitä tässä käännöksessä mukana, samoin käytössä ja tekstipohjana on critical text (Gwilliam, Clarendon Press 1901). Useat käsikirjoitukset tästä lopettavat sanoihin, ”kirjoitettu Italian Roomassa, ja toimitettu Timoteuksen käsien kautta”. Arameassa tämä on aina ollut Paavalin kirje muiden joukossa, ja siis vankilasta kirjoitettu. Loppupuolella puhutaankin vankien muistamisesta, jae 2:3 ilmoittaa myös, ettei kirjoittaja ollut varsinainen silminnäkijä. Aleksandian Klemens mainitsee noin vuonna 190, että Paavali kirjoitti tämän hebrealaisten omalla kielellä, ja lääkäri Luukas huolella käänsi sen kreikaksi. Eusebius kirjoittaa samoin, mutta lisää vielä, että ”toiset sanovat, että Klemens käänsi tekstin kreikaksi”. Mikä todennäköisesti pitää paikkansa, Luukas ei olisi jättänyt niin suuria virheitä tekstiin, esim. Melkisedek, ”jolla ei ole sukua”, pitäisi olla ”jota ei ole sukuluetteloissamme” – asia, jonka Luukas olisi varmasti ymmärtänyt oikein. Hieronymus taas kirjoittaa, että Paavali kirjoitti kaikki kirjeensä aramean kielellä, ja ne käännettiin kreikaksi. Paavali syntyikin alueella, jossa pääasiallinen kieli oli aramea. Kaikki ’pyhien kirjoitusten’ ulkopuoliset tekstit oli kirjoitettiin aramean kielellä, esim. talmud. Sen enempää perustelematta, Herra siunatkoon lukijaa ja avatkoon ”sanan väärentämätöntä maitoa” – tekstiä, johon länsimaiset kirkkokunnat eivät ole vaikuttaneet millään tavalla.

        Itseasiassa tämä vanhin Klemens käänsi huolellisesti kreikaksi minun tietääkseni Matteuksen evankeliumin, jota tämä Klemens meni vieläpä TÄYDENTÄMÄÄN. Vanhin Papias tunsi Matteuksen evankeliumin arameankielisenä sanojen ja opetusten luettelona jota tulkittiin kreikaksi niin hyvin kuin kukin osasi. On aika yllättävää että Jeesuksen opetusten tulkinta oli tullut vaikeaksi jo toisella vuosisadalla mm kielimuurin takia.

      • KaiAa
        VoiMatteusLeeviseni kirjoitti:

        Itseasiassa tämä vanhin Klemens käänsi huolellisesti kreikaksi minun tietääkseni Matteuksen evankeliumin, jota tämä Klemens meni vieläpä TÄYDENTÄMÄÄN. Vanhin Papias tunsi Matteuksen evankeliumin arameankielisenä sanojen ja opetusten luettelona jota tulkittiin kreikaksi niin hyvin kuin kukin osasi. On aika yllättävää että Jeesuksen opetusten tulkinta oli tullut vaikeaksi jo toisella vuosisadalla mm kielimuurin takia.

        Tiedot näistä mahdollisista käännöksistä ovat aika rajalliset. Muistaakseni yksi lause Papiaksella. Ei myöskään ole mitään selkeää käsikirjoitusta tai dokumenttia, joka todistaisi mitä Klemens Aleksandrialainen käänsi. Mahdollisuuksia on useita. Saattaa olla joku Matteuksen evankeliumia edeltänyt kokoelma Jeesuksen puheita, joka oli alunperin arameaksi. Matteus saattoi kirjoittaa toisen evankeliumin, joka oli arameaksi. Tätä puoltaisi se, että Papiaksen mukaan Matteus on vanhin evankeliumeista.

        Valtaosa UTn tutkijoista on kuitenkin varmoja siitä, että meidän Matteuksen evankeliumimme ei ole vanhin evankeliumeista vaan lainaa Markusta ja että taustalla on myös jonkinlainen yhteinen (suullinen tai kirjallinen) lähde Luukkaan kanssa, jota yleensä kutsutaan nimellä Q. Tätä suurempi yksimielisyys taitaa olla siitä, että Matteuksen käyttämä kieli ei ole käännöstä, vaan kirja on kirjoitettu alunperin kreikaksi.

        Kirjan sanomalle sillä, mikä Matteuksen tai UT alkukieli oli, ei onneksi ole merkitystä... :)

        Kai

    • mikävika

      "”Viikon ensimmäisenä päivänä” tarkoittaa sapatin jälkeistä päivää, kreikan käännös kertoo, että se on Herran päivä."

      Kristitty kyllä ymmärtää, että viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai eli Herran päivä, jota alkukirkko kutsui usein kahdeksanneksi päiväksi. Tästä herran päivästä on johdettu esim. sen italiankielinen nimi 'domenica'.

      Siis tekstissä ei ole virhettä.

      • alex.kasi

        Viikon ensimmäistä päivää (siis sunnuntaita) kutsutaan esimerkiksi venäjän kielessä "ylösnousemukseksi" ( воскресение ) joka viittaa Jeesuksen kuolleista heräämiseen. Lauantaita kutsutaan "sapatiksi" ( суббота ) ja näin on aina ollut .. Minulle ainakin jo tämäkin kertoo että venäjällä kirkko on aikanaan viettänyt molempia päiviä - ylösnousemuspäivää - Jeesuksen kuolleista heräämisen muistoksi ja sapattia jonka Herra Jeesus itse sanoo olevansa.
        Historia kertoo selvin sanoin kuinka sapatti kiellettiin katolisen kirkon kautta - tästä ei ole epäilystäkään - kiinnostavaa asiassa on se SYY - miksi katolinen kirkko kielsi sapatin vieton joskus 3 - 400 luvulla. Minä olen asia tutkittuani saanut sen käsityksen, että kun kristinuskoon tuli vaikutteita muista uskonnoista jotka viettivät sunnuntaita viikottaisena lepopäivänään päätettiin että koska kristitytkin sitä viettivät, että sunnuntai on kirkon opissa viikottainen lepopäivä - mikä oli aika helppo viedä läpi kaikkien muiden kirkon suuntien kanssa - mutta ei juutalaisten joille sapatti on pyhä (tänä päivänäkin) ..
        Katolinen kirkko siis pyhitti sunnuntain omaksi pyhäpäiväkseen jonka seurauksena juutalaiset kristityt syrjäytettiin johtavista asemista kirkon sisällä.

        On siis selvä asia, että se oli katolinen kirkko joka hylkäsi sapatin .. ja oikeastaan onkin niin, että se on juuri sapatin HYLKÄÄMINEN joka on se raamatunvastainen teko - en usko että se olisi ollut suurikaan synti viettää ylösnousemuspäivää Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Valitettavasti sai monet ei-kristityt uskonnot jalansijaa kirkon opeissa jotka muuttuivat ja ajautuivat pikkuhiljaa pois Raamatun sanomasta - jossa "Herran sapatillakin" on tärkeä osa .

        alex

      • Viikonpäivät
        alex.kasi kirjoitti:

        Viikon ensimmäistä päivää (siis sunnuntaita) kutsutaan esimerkiksi venäjän kielessä "ylösnousemukseksi" ( воскресение ) joka viittaa Jeesuksen kuolleista heräämiseen. Lauantaita kutsutaan "sapatiksi" ( суббота ) ja näin on aina ollut .. Minulle ainakin jo tämäkin kertoo että venäjällä kirkko on aikanaan viettänyt molempia päiviä - ylösnousemuspäivää - Jeesuksen kuolleista heräämisen muistoksi ja sapattia jonka Herra Jeesus itse sanoo olevansa.
        Historia kertoo selvin sanoin kuinka sapatti kiellettiin katolisen kirkon kautta - tästä ei ole epäilystäkään - kiinnostavaa asiassa on se SYY - miksi katolinen kirkko kielsi sapatin vieton joskus 3 - 400 luvulla. Minä olen asia tutkittuani saanut sen käsityksen, että kun kristinuskoon tuli vaikutteita muista uskonnoista jotka viettivät sunnuntaita viikottaisena lepopäivänään päätettiin että koska kristitytkin sitä viettivät, että sunnuntai on kirkon opissa viikottainen lepopäivä - mikä oli aika helppo viedä läpi kaikkien muiden kirkon suuntien kanssa - mutta ei juutalaisten joille sapatti on pyhä (tänä päivänäkin) ..
        Katolinen kirkko siis pyhitti sunnuntain omaksi pyhäpäiväkseen jonka seurauksena juutalaiset kristityt syrjäytettiin johtavista asemista kirkon sisällä.

        On siis selvä asia, että se oli katolinen kirkko joka hylkäsi sapatin .. ja oikeastaan onkin niin, että se on juuri sapatin HYLKÄÄMINEN joka on se raamatunvastainen teko - en usko että se olisi ollut suurikaan synti viettää ylösnousemuspäivää Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Valitettavasti sai monet ei-kristityt uskonnot jalansijaa kirkon opeissa jotka muuttuivat ja ajautuivat pikkuhiljaa pois Raamatun sanomasta - jossa "Herran sapatillakin" on tärkeä osa .

        alex

        Viikon päiville on suomalaisetkin vastineet vanhastaan jotka esiintyy yhä monissa lähisukukielissä nämä ovat ensimene, toine, kolmas, neljäs, viijes, lauko ja pyhä. Vain karjalassa ja vepsässä esiintyy venän kielestä lainattu sapatti muodoissa soba, suovattu ja suovatta.
        Kun käytettäisiin näitä suomalaisia nimityksiä Suomessa niin ei tarvitse murehtia siitä mikä päivä on sapatti ja mikä päivä on pakanallinen. Kysy.fi sivustolla kerrotaan näin:

        "Alla on eri lähteistä koottuja tietoja viikonpäivien nimityksistä itämerensuomalaisissa kielissä. Huomattakoon, että kaikkien kielien kirjoitusasua ei liene nykyäänkään täsmälleen säädelty ja siinä voi esiintyä poikkeuksia.

        LIIVI
        maanantai ežžõmpǟva
        tiistai tuoiznapǟva
        keskiviikko kuolmõndpǟva
        torstai neļļõndpǟva
        perjantai brēḑig
        lauantai pūolpǟva
        sunnuntai pivāpǟva

        Latviešu - lībiešu - angļu sarunvārnīca / Valda Šuvcāne, Ieva Ernštreite. - Līvõd Īt, 1999

        VIRO
        maanantai esmapäev
        tiistai teisipäev
        keskiviikko kolmapäev, kesknädal
        torstai neljapäev
        perjantai reede
        lauantai laupäev
        sunnuntai pühapäev

        KARJALA (=aunuksenkarjala, LIVVI)
        maanantai enzimäinargi, ezmäinargi
        tiistai toinargi
        keskiviikko kolmaspäivü
        torstai nelläspäivü
        perjantai piätteniččü
        lauantai suovattu
        sunnuntai pühäpäivü

        Sanakirja suomi - karjala / Ljudmila Markianova, Raija Pyöli. - Salmi-säätiö, 2008
        Käytännön karjalaa : suomi - livvi - venäjä : sanastoa arkipäivän tilanteisiin / Jelena Filippova, Sanna-Riikka Knuuttila. - Karjalankielen seura, 2011

        KARJALA (Venäjän Karjalan pohjoisalueet)
        maanantai ensiarki
        tiistai toiniarki
        keskiviikko kolmasarki
        torstai nelläspäivä
        perjantai piätinččä
        lauantai suovatta
        sunnuntai pyhäpäivä

        Karjalais-venäläini sanakirja (pohjois-karjalaiset murtehet) / Pekka Zaikov, Larisa Rugojeva. - Periodika, 1999

        VATJA
        maanantai esimespäive
        tiistai tõinpäive
        keskiviikko kõlmaspäive
        torstai nellespäive
        perjantai viijespäive
        lauantai laukopäive
        sunnuntai nätilpäive

        Vad'd'a sõnakopipittõja / Heinike Heinsoo. - Mooses Putron muistosäätiö, 2015

        VEPSÄ
        maanantai eźmärg
        tiistai tožnarg
        keskiviikko koumanpäiv
        torstai neľľänpäiv
        perjantai pätnič
        lauantai sobat
        sunnuntai pühapäiv

        Uurali keelte sõnastik. - 2. p. - Fenno-ugria asutus, 2011
        Vepsän opas / Matti Airila, Aimo Turunen, Jussi Rainio. - Suomen kirja, 1945


        Skandinaavisperäiset nimet ovat kauttaaltaan kotiutuneet vain suomen kieleen, lauantai esiintyy kuitenkin myös virossa (laupäev) ja vatjassa (laukopäeve). Tietoja vaihtoehtoisista suomalaisnimityksistä ei näytä juurikaan löytyvän. Itä-Suomessa ja Inkerissä on maanantaista saatettu käyttää nimitystä 'ensi arki', tiistaista 'toinen arki', keskiviikosta 'kolmas arki' jne. Tällaisen käytännön tuntee myös Elias Lönnrotin suuren suomalais-ruotsalaisen sanakirjan vuonna 1886 ilmestynyt täydennysosa.
        Sanaa 'pyhä' on tietysti käytetty ja käytetään usein edelleenkin kun puhutaan sunnuntaista.


        Vilkuna, Kustaa
        Viikon vanhinta historiaa
        [teoksessa: Kansatieteilijän työpöydältä. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989] "

      • Timofeison
        Viikonpäivät kirjoitti:

        Viikon päiville on suomalaisetkin vastineet vanhastaan jotka esiintyy yhä monissa lähisukukielissä nämä ovat ensimene, toine, kolmas, neljäs, viijes, lauko ja pyhä. Vain karjalassa ja vepsässä esiintyy venän kielestä lainattu sapatti muodoissa soba, suovattu ja suovatta.
        Kun käytettäisiin näitä suomalaisia nimityksiä Suomessa niin ei tarvitse murehtia siitä mikä päivä on sapatti ja mikä päivä on pakanallinen. Kysy.fi sivustolla kerrotaan näin:

        "Alla on eri lähteistä koottuja tietoja viikonpäivien nimityksistä itämerensuomalaisissa kielissä. Huomattakoon, että kaikkien kielien kirjoitusasua ei liene nykyäänkään täsmälleen säädelty ja siinä voi esiintyä poikkeuksia.

        LIIVI
        maanantai ežžõmpǟva
        tiistai tuoiznapǟva
        keskiviikko kuolmõndpǟva
        torstai neļļõndpǟva
        perjantai brēḑig
        lauantai pūolpǟva
        sunnuntai pivāpǟva

        Latviešu - lībiešu - angļu sarunvārnīca / Valda Šuvcāne, Ieva Ernštreite. - Līvõd Īt, 1999

        VIRO
        maanantai esmapäev
        tiistai teisipäev
        keskiviikko kolmapäev, kesknädal
        torstai neljapäev
        perjantai reede
        lauantai laupäev
        sunnuntai pühapäev

        KARJALA (=aunuksenkarjala, LIVVI)
        maanantai enzimäinargi, ezmäinargi
        tiistai toinargi
        keskiviikko kolmaspäivü
        torstai nelläspäivü
        perjantai piätteniččü
        lauantai suovattu
        sunnuntai pühäpäivü

        Sanakirja suomi - karjala / Ljudmila Markianova, Raija Pyöli. - Salmi-säätiö, 2008
        Käytännön karjalaa : suomi - livvi - venäjä : sanastoa arkipäivän tilanteisiin / Jelena Filippova, Sanna-Riikka Knuuttila. - Karjalankielen seura, 2011

        KARJALA (Venäjän Karjalan pohjoisalueet)
        maanantai ensiarki
        tiistai toiniarki
        keskiviikko kolmasarki
        torstai nelläspäivä
        perjantai piätinččä
        lauantai suovatta
        sunnuntai pyhäpäivä

        Karjalais-venäläini sanakirja (pohjois-karjalaiset murtehet) / Pekka Zaikov, Larisa Rugojeva. - Periodika, 1999

        VATJA
        maanantai esimespäive
        tiistai tõinpäive
        keskiviikko kõlmaspäive
        torstai nellespäive
        perjantai viijespäive
        lauantai laukopäive
        sunnuntai nätilpäive

        Vad'd'a sõnakopipittõja / Heinike Heinsoo. - Mooses Putron muistosäätiö, 2015

        VEPSÄ
        maanantai eźmärg
        tiistai tožnarg
        keskiviikko koumanpäiv
        torstai neľľänpäiv
        perjantai pätnič
        lauantai sobat
        sunnuntai pühapäiv

        Uurali keelte sõnastik. - 2. p. - Fenno-ugria asutus, 2011
        Vepsän opas / Matti Airila, Aimo Turunen, Jussi Rainio. - Suomen kirja, 1945


        Skandinaavisperäiset nimet ovat kauttaaltaan kotiutuneet vain suomen kieleen, lauantai esiintyy kuitenkin myös virossa (laupäev) ja vatjassa (laukopäeve). Tietoja vaihtoehtoisista suomalaisnimityksistä ei näytä juurikaan löytyvän. Itä-Suomessa ja Inkerissä on maanantaista saatettu käyttää nimitystä 'ensi arki', tiistaista 'toinen arki', keskiviikosta 'kolmas arki' jne. Tällaisen käytännön tuntee myös Elias Lönnrotin suuren suomalais-ruotsalaisen sanakirjan vuonna 1886 ilmestynyt täydennysosa.
        Sanaa 'pyhä' on tietysti käytetty ja käytetään usein edelleenkin kun puhutaan sunnuntaista.


        Vilkuna, Kustaa
        Viikon vanhinta historiaa
        [teoksessa: Kansatieteilijän työpöydältä. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989] "

        Todella hieno tietopaketti. Kiitos tiedoista!

      • alex.kasi
        Viikonpäivät kirjoitti:

        Viikon päiville on suomalaisetkin vastineet vanhastaan jotka esiintyy yhä monissa lähisukukielissä nämä ovat ensimene, toine, kolmas, neljäs, viijes, lauko ja pyhä. Vain karjalassa ja vepsässä esiintyy venän kielestä lainattu sapatti muodoissa soba, suovattu ja suovatta.
        Kun käytettäisiin näitä suomalaisia nimityksiä Suomessa niin ei tarvitse murehtia siitä mikä päivä on sapatti ja mikä päivä on pakanallinen. Kysy.fi sivustolla kerrotaan näin:

        "Alla on eri lähteistä koottuja tietoja viikonpäivien nimityksistä itämerensuomalaisissa kielissä. Huomattakoon, että kaikkien kielien kirjoitusasua ei liene nykyäänkään täsmälleen säädelty ja siinä voi esiintyä poikkeuksia.

        LIIVI
        maanantai ežžõmpǟva
        tiistai tuoiznapǟva
        keskiviikko kuolmõndpǟva
        torstai neļļõndpǟva
        perjantai brēḑig
        lauantai pūolpǟva
        sunnuntai pivāpǟva

        Latviešu - lībiešu - angļu sarunvārnīca / Valda Šuvcāne, Ieva Ernštreite. - Līvõd Īt, 1999

        VIRO
        maanantai esmapäev
        tiistai teisipäev
        keskiviikko kolmapäev, kesknädal
        torstai neljapäev
        perjantai reede
        lauantai laupäev
        sunnuntai pühapäev

        KARJALA (=aunuksenkarjala, LIVVI)
        maanantai enzimäinargi, ezmäinargi
        tiistai toinargi
        keskiviikko kolmaspäivü
        torstai nelläspäivü
        perjantai piätteniččü
        lauantai suovattu
        sunnuntai pühäpäivü

        Sanakirja suomi - karjala / Ljudmila Markianova, Raija Pyöli. - Salmi-säätiö, 2008
        Käytännön karjalaa : suomi - livvi - venäjä : sanastoa arkipäivän tilanteisiin / Jelena Filippova, Sanna-Riikka Knuuttila. - Karjalankielen seura, 2011

        KARJALA (Venäjän Karjalan pohjoisalueet)
        maanantai ensiarki
        tiistai toiniarki
        keskiviikko kolmasarki
        torstai nelläspäivä
        perjantai piätinččä
        lauantai suovatta
        sunnuntai pyhäpäivä

        Karjalais-venäläini sanakirja (pohjois-karjalaiset murtehet) / Pekka Zaikov, Larisa Rugojeva. - Periodika, 1999

        VATJA
        maanantai esimespäive
        tiistai tõinpäive
        keskiviikko kõlmaspäive
        torstai nellespäive
        perjantai viijespäive
        lauantai laukopäive
        sunnuntai nätilpäive

        Vad'd'a sõnakopipittõja / Heinike Heinsoo. - Mooses Putron muistosäätiö, 2015

        VEPSÄ
        maanantai eźmärg
        tiistai tožnarg
        keskiviikko koumanpäiv
        torstai neľľänpäiv
        perjantai pätnič
        lauantai sobat
        sunnuntai pühapäiv

        Uurali keelte sõnastik. - 2. p. - Fenno-ugria asutus, 2011
        Vepsän opas / Matti Airila, Aimo Turunen, Jussi Rainio. - Suomen kirja, 1945


        Skandinaavisperäiset nimet ovat kauttaaltaan kotiutuneet vain suomen kieleen, lauantai esiintyy kuitenkin myös virossa (laupäev) ja vatjassa (laukopäeve). Tietoja vaihtoehtoisista suomalaisnimityksistä ei näytä juurikaan löytyvän. Itä-Suomessa ja Inkerissä on maanantaista saatettu käyttää nimitystä 'ensi arki', tiistaista 'toinen arki', keskiviikosta 'kolmas arki' jne. Tällaisen käytännön tuntee myös Elias Lönnrotin suuren suomalais-ruotsalaisen sanakirjan vuonna 1886 ilmestynyt täydennysosa.
        Sanaa 'pyhä' on tietysti käytetty ja käytetään usein edelleenkin kun puhutaan sunnuntaista.


        Vilkuna, Kustaa
        Viikon vanhinta historiaa
        [teoksessa: Kansatieteilijän työpöydältä. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989] "

        Tässä muutama muu kieli (venäjän kielen lisäksi) jossa lauantaita kutsutaan tänäänkin nimellä sapatti :

        Bosnia: Subota -
        Esperanto: Sabato -
        Filippiinien: Sabado -
        Galisisk: Sábado -
        Indonesialainen: Sabtu -
        Italialainen: Sabato -
        Kroatia: Subota -
        Puola: Sobota -
        Portugali: Sábado -
        Romania: Sambata -
        Slovakian: Sobota -
        Slovenia: Sobota -
        Espanja: Sábado -
        Tšekki: Sobota -

        ja on näitä muitakin - minusta jo tämäkin osoittaa, että sapatti ei ole vain juutalaisten viikkopyhä, vaan sitä on Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen vietetty ympäri maailmaa jopa siinä määrin että lauantaita on kutsuttu nimellä sapatti - aivansamalla tavalla kuin esimerkiksi venäjän kielessä sunnuntaita kutsutaan "ylösnousemukseksi".

        alex

      • Viikonpäivät
        Timofeison kirjoitti:

        Todella hieno tietopaketti. Kiitos tiedoista!

        Onnistuin aikoinaan netistä kaivamaan myöskin juutalaiset viikonpäivien nimet:

        Sunnuntai - Yom Risoh
        Maanantai - Yom Sheni
        Tiista - Yom Slishi
        Keskiviikko - Yom Revik
        Torstai - Yom Kamishi
        Perjantai - Yom Shishi
        Lauantai - Yom Sabbat

      • alex.kasi

        On siis selvä asia että lauantaita kutsutaan sapatiksi monissa maissa, mikä ei luonnollisesti voi johtua mistään muusta kuin siitä että sitä on vietetty Raamatun sapattina ja sunnuntaita on vietetty ylösnousemuspäivänä ja että tätä on tehty vasta Jeesuksen kuolleista heräämisen jälkeen - yhtä sellvää on sekin että se on kirkko joka poisti sapatin ja pilasi myös ylösnousemuspäivän tekemällä siitä itselleen sapatin.
        Nyt ovat monet sitten "kirkkouskon kannattajia" ja puhuvat vastoin selvää asiaa - mikä luonnollisesti ei muuta tosiasioita toiseksi millään tavalla.
        Sapatilla on Raamatussa oma erikoinen tarkoituksensa joka jää piiloon jos/kun sapatti poistetaan.
        Nyt ainakin minä annan adventisteille tunnustuksen siitä että he ovat palauttaneet sapatin ainakin omaan kirkkoonsa, vaikka hekään eivät minun mielestäni ole vielä ainakaan tajunneet sapatin syvällistä tarkoitusta ihan loppuun saakka.

        Amerikkalainen pastori adventisti pastori Doug Batchelor puhui kuitenkin kerran (Internetissä) sapatista esikuvana siitä 1000 vuotiskaudesta jolloin Jeesus hallitsee omiaan ja kun aloin asiaa tutkimaan niin totesin että se on Raamattuun erittäin hyvin sopiva tulkinta - siitä ei ole epäilystäkään. Uskoi siihen tai ei. Tästä ei kuitenkaan adventistit ole paljon puhuneet muualla ja Doug Batchelorkin puhui siitä siten että huomasi että se ei kuulu kirkon "viralliseen" oppiin.

        Adventtikirkossakin on siis valitettavasti yhä aika paljon sitä kirkon perinnäishapatusta mutta paljon edistystä on kuitenkin tapahtunut jos kirkkoa vertaa oikeastaan mihin muuhun kirkkoon tahansa, joista lähes kaikki liukuvat yhä kauemmaksi Raamatun sanomasta. Tämä on minun mielipiteeni - vaikka en adventisti olekaan.

        alex

    • tarkastelua.linkistä

      http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

      RAAMATULLINEN LEPOPÄIVÄ
      Sapatin asettaminen luomistyön yhteydessä
      Kolmenlaisia sapatteja: viikkosapatti eli seitsemäs päivä
      Juhlasapatit
      Sapattivuosi ja riemuvuosi
      Sapatti - liiton merkki Jumalan ja Israelin välillä
      Sapatin merkitys
      Kumosiko Jeshua sapatin?
      Kumosiko Paavali sapatin?
      Onko päivällä väliä?
      Sapatti - tulevaisten varjo
      Sapattina on lupa tehdä hyvää
      Ihmisen poika on sapatin herra
      Kuuluuko sapatti pakanauskoville?
      Viikon ensimmäinen päivä
      Mistä sunnuntai on peräisin?
      Sapatin ennalleen asettaminen rauhanvaltakunnassa
      Sapatin pyhittämisen siunaus pakanauskoville

      siis luettavaa.

      Raamatun opetuksen mukaan sapatti on Herralle pyhitetty ja Herran siunaama lepopäivä, kuten jo luomiskertomuksen yhteydestä käy ilmi (1.Moos.2:1-3). Viikon ensimmäistä päivää tai sunnuntaita Herra ei ole siunannut ja pyhittänyt lepopäiväksi missään kohden Vanhaa tai Uutta Testamenttia. Sapatti annettiin lepopäiväksi koko ihmiskunnalle ja lisäksi kaikille työeläimille (Mark.2:27). Israelilaisille sapatilla lepopäivä­nä on lisäksi se merkitys, että se muistuttaa heitä Jumalan väkevästä teosta, kun Hän vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta, jossa heillä ei lepoa ollut (2.Moos.1).

      Toiseksi, sapatti annettiin pyhäksi kokouspäiväksi, jolloin kokoonnutaan palvelemaan Herraa. Sapatinpäivän jumalanpalvelukseen vanhan liiton päivinä kuului kaksi virheetön­tä vuoden vanhaa karitsaa polttouhrina Herralle, esikuvana Messiaasta, joka oli lopulli­nen Jumalan uhrikaritsa ristillä (4.Moos.28:9-10; Joh.1:29). Myös Jeshuan päivinä sapatinpäivä oli jumalanpalveluspäivä, jolloin kokoonnuttiin synagoogiin lukemaan Tooraa (viisi Mooseksen kirjaa), profeettoja ja muita vanhan liiton kirjoituksia, kuten nykyäänkin juutalaisten synagoogissa tehdään sapatinpäivinä. Monet kuvittelevat, että sapatti on lainomainen orjuuttava asia, jota vietetään synkkyydessä, mutta se ei ole totta. Sapatti on ollut jo vuosituhansien ajan myös ilopäivä, jolloin on kokoonnuttu iloiten Herran eteen Jumalaa palvele­maan ja ylistämään ja myös perheen kanssa seurustelemaan ja aikaa viettämään (Jes.58:13-14).

      • yleinenJumalanpalvelupv

        jatkuu
        Apostoli Paavalin matkakertomuksesta käy ilmi, että myöskin hänen päivinään, apostolisen alkuseurakunnan aikana ensimmäisellä vuosisadalla, sapatinpäivä oli yleinen jumalanpalveluspäivä, jolloin kokoonnuttiin Herraa palvelemaan, rukoilemaan, tutki­maan kirjoituksia ja jakamaan sanan opetusta (Ap.t.17:1-4; 18:1-4). Sapatinpäivänä Filippin kaupungissa tuli ensimmäinen "eurooppalainen", purppuranmyyjä Lyydia, Tyatiiran kaupungista, uskoon ja hänet kastettiin.

        Historiallisista lähteistä tiedämme, että alkuseurakunnan uskovat, varsinkin messiaani­set juutalaisusko­vat, kokoontuivat yhdessä juutalaisten kanssa sapatinpäivinä synagoo­giin kuulemaan Tooran ja muiden vanhan liiton kirjoitusten lukemista ja Sanan selitystä. Seurakunnan ja synagoogan tiet erkanivat lopullisesti vasta Bar Kochban eli tähden pojan kapinan aikoina roomalaisia vastaan (132-135 jKr.), jolloin kuuluisa rabbi Akiva julisti Bar Kochban messiaaksi. Alkuseurakun­nan uskovat eivät voineet tätä hyväksyä, koska he uskoivat, että Jeshua on Messias ja niin seurakunnan ja synagoo­gan tiet erosivat (Sapatti oli kuitenkin vuosisatojen ajan uuden liiton uskovien lepopäivä ja jumalanpalveluspäivä ja vasta luopumus ja Rooman kirkon valta muuttivat sapatin sunnuntaiksi). Vasta viimeisinä vuosikymmeninä ne ovat alkaneet uudel­leen lähentyä, kun pakanakris­tillisyys on alkanut etsiä kristinuskon juutalai­sia juuria ja juutalaisten uskoontulon myötä, vallankin USA:ssa, on perustettu juutalaisus­kovien messiaanisia synagoogia, jolloin seurakunta kokoontuu messiaanisissa synagoogissa sapatteina (ja muinakin päivinä).

      • paluuta.kuuliaisuuteen

        Suomessakin on seurakuntia, jotka ovat palaamassa Apostoliseen Sanan kuuliaisuuden aikaan, pois kristillisyyden ihmisopin hapatteesta.

      • SapatinHerrasta
        yleinenJumalanpalvelupv kirjoitti:

        jatkuu
        Apostoli Paavalin matkakertomuksesta käy ilmi, että myöskin hänen päivinään, apostolisen alkuseurakunnan aikana ensimmäisellä vuosisadalla, sapatinpäivä oli yleinen jumalanpalveluspäivä, jolloin kokoonnuttiin Herraa palvelemaan, rukoilemaan, tutki­maan kirjoituksia ja jakamaan sanan opetusta (Ap.t.17:1-4; 18:1-4). Sapatinpäivänä Filippin kaupungissa tuli ensimmäinen "eurooppalainen", purppuranmyyjä Lyydia, Tyatiiran kaupungista, uskoon ja hänet kastettiin.

        Historiallisista lähteistä tiedämme, että alkuseurakunnan uskovat, varsinkin messiaani­set juutalaisusko­vat, kokoontuivat yhdessä juutalaisten kanssa sapatinpäivinä synagoo­giin kuulemaan Tooran ja muiden vanhan liiton kirjoitusten lukemista ja Sanan selitystä. Seurakunnan ja synagoogan tiet erkanivat lopullisesti vasta Bar Kochban eli tähden pojan kapinan aikoina roomalaisia vastaan (132-135 jKr.), jolloin kuuluisa rabbi Akiva julisti Bar Kochban messiaaksi. Alkuseurakun­nan uskovat eivät voineet tätä hyväksyä, koska he uskoivat, että Jeshua on Messias ja niin seurakunnan ja synagoo­gan tiet erosivat (Sapatti oli kuitenkin vuosisatojen ajan uuden liiton uskovien lepopäivä ja jumalanpalveluspäivä ja vasta luopumus ja Rooman kirkon valta muuttivat sapatin sunnuntaiksi). Vasta viimeisinä vuosikymmeninä ne ovat alkaneet uudel­leen lähentyä, kun pakanakris­tillisyys on alkanut etsiä kristinuskon juutalai­sia juuria ja juutalaisten uskoontulon myötä, vallankin USA:ssa, on perustettu juutalaisus­kovien messiaanisia synagoogia, jolloin seurakunta kokoontuu messiaanisissa synagoogissa sapatteina (ja muinakin päivinä).

        Kumosiko Jeshua sapatin?

        "Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut (hepr. UT: חלל chilel = häväistä pyhä, rikkoa sapatti, rikkoa sapatin pyhyyttä), vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi" (Joh.5:18).

        "Niin tapahtui eräänä sapattina, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetus­lap­sensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät. Silloin muutamat fariseuksis­ta sanoivat: 'Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?' Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: ’Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä, kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisil­leenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?' Ja hän sanoi heille: 'Ihmisen Poika on sapatin Herra'." (Luuk.6:1-5).

        Monet ajattelevat pakanakristillisessä maailmassa, että Jeshua kumosi sapatin. Tämä ei tietenkään voi pitää paikkaansa, sillä Hän ei tullut kumoamaan Tooraa, jonka käskyt, sapattikäsky mukaan lukien, ovat voimassa niin kauan kuin taivaat ja maa pysyvät (Mat.5:17-19). Jeshua itse vietti sapattia lepopäivänä ja jumalanpalveluspäivänä ja meni tapansa mukaan sapatinpäivinä synagoogiin, jossa hän luki ja selitti kirjoituksia ja myös paransi sairaita (Luuk.4:15-16; 6:6-11; 13:10-17).

        Johanneksen evankeliumin viidennen luvun jakeessa kahdeksantoista, suomalaisen käännöksen mukaan, väitetään, että Jeshua kumosi sapatin. Tämä on kuitenkin alku­tekstien valossa käännösvirhe, sillä alkutekstin mukaan Jeshua ei kumonnut sapattia, vaan Hänen vastustajiensa mielestä rikkoi sapatin pyhyyttä. Todellisuudessa Jeshua ei koskaan rikkonut sapatin pyhyyttä, mutta Hänen vastustajansa ajattelivat niin ja syytivät siitä Häntä. Monet fariseukset olivat nimittäin tehneet Jumalan alkuperäisistä käskyistä pikkumaisia tulkintoja ja raskaita taakkoja ihmisille. Kun Jumala esim. kielsi kyntämisen sapatinpäivänä, näiden tulkinnan mukaan ei saanut vetää edes kengän syrjällä viivaa maahan, koska se oli muka kyntövako ja rikkoi sapattikäskyn (2.Moos.34:21).

        Jumala ei alunperin antanut sapattikäskyä ihmistä orjuuttaakseen, vaan levoksi ja ihmisen parhaaksi, niin että ihmisen hyvinvointi työn ja rasituksen maailmassa olisi paras mahdollinen. Kun esim. Jumala antoi israelilaisille määräyksen olla sytyttämättä tulta sapattina, sen tarkoitus oli antaa perheenemännillekin, joiden tehtäviin kuului ruuan valmistus tulella, mahdollisuus lepopäi­vään (2.Moos.­35:1-3; 12:8; Jes.44:15). Nykyään­kin Israelissa per­heenemännät valmistavat sapattiateriat valmiiksi viikolla tai viimeis­tään sapatin aattona, jotta he voivat myös levähtää sapatinpäi­vänä taloustöistään, joissa he ovat koko ajan kiinni.

        Jeshua ei koskaan kumonnut sapattia eikä rikkonut sen pyhyyttä, mutta hänellä oli alituinen riita monien fariseusten ja kirjanoppineiden kanssa (huom! ei kaikkien) sapatin vieton sisällöstä ja alkuperäisestä tarkoituksesta, koska Jeshua halusi palauttaa sapatin­vietonkin merkityksen alkuperäiseen vapauteen ja lepoon eikä ihmistulkintojen orjuuteen. Hyvin usein Jeshualla oli riitaa esim. siitä, oliko luvallista parantaa sapattina ihmisiä ja Jeshuan mukaan se oli täysin Kirjoitusten mukaista, koska hengen pelastaminen sapattina oli luvallista ja sairaiden parantaminen kuului tämän tulkinnan piiriin.

      • Jeesus.ei.kumonnut

        Toinen tällainen riita koski tähkäpäiden katkomista ja hiertämistä sapatinpäivänä viljapellolla. Jeshuan aikaan oli useita koulukuntia rabbiineissa, jotka tulkitsivat kukin omalla tavallaan sapatin sisälltöä esim. tähkäpäiden hiertämisen suhteen. Juutalaisen teologin, professori Pinhas Lapiden, kirjan "Hän saarnasi heidän synagoogissaan" mukaan esim. rabbi Jehuda edusti samaa kantaa kuin Jeshuakin:

        "Rabbi Jehuda on todennut: 'Hedelmien hienontaminen käsin syötäväksi on sallittua (sapattina), mutta työkalulla hienontaminen on kiellettyä’ (b Sabb 128a). On enem­män kuin todennäköistä, että Jeesus, joka viimeksi mainitun rabbi Jehudan tapaan oli galilealainen, edusti vapaamielistä kantaa pitäen jyvien hieromista ja syömistä nälän tyydyttämiseksi sapattina sallittuna...Tarkastellessamme nyt asiaa taaksepäin voimme todeta, että Talmudin käytännössä, joka tuolloin vielä vaihteli kirjallista muotoa hakies­saan, Jeesuksen tulkinta on päässyt voitolle. Näin se, mikä vielä hänen elinaikanaan oli kiistanalaista, on tähän mennessä jo kauan sitten muuttunut elämänohjeeksi erityisesti siksi, että Tooran tulkinnat ovat muistuttaneet usein Nasaretilaisen elämänohjeita" (lainaukset sivuilta 65 ja 66).

        Juutalaisen professosri Lapiden kirja kokonaisuudessaan osoittaa, että Jeshua Nasaretilainen oli kokosydäminen juutalainen, eikä missään vaiheessa kumonnut Tooran käskyjä eikä rikkonut sapattikäskyäkään, vaikka hänellä olikin riitaa aikalaistensa kanssa sapativieton sisällön tulkinnasta. On kuitenkin huomattava se tosiseikka, että vain osa Jeshuan ajan uskonnollisista johtajista oli tulkinnoissaan eri mieltä Nasaratilaisen kanssa ja monet fariseukset, kirjanoppineet ja rabbit olivat Nasaretin rabbin, Jeshuan, kanssa samaa mieltä Tooran käskyjen tulkinnasta. Rabbi Jeshuan tulkinnat ovatkin tulleet monelta osin nykyjuutalaisuuteen vallitsevaksi käytännöksi Talmudin mukaan, kuten professori Lapide kirjassaan toteaa.

      • ei.Paavalikaan

        Kumosiko Paavali sapatin?

        "Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat he Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin. Mutta he vaelsivat Pergestä eteen­päin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat" (Ap.t.13:13-14).

        "Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa..." (Ap.t.17:1-2).

        "Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon...Ja hän keskusteli syna­goo­gassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia usko­maan" (Ap.t.18:1, 4).

        "Ja sapatinpäivänä me (Paavali seuralaisineen) menimme kaupungin portin ulkopuo­lelle (Filippissä Makedoniassa), joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuuduimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille" (Ap.t.16:13).

        "Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan" (Luuk.23:55-56).

        Olemme jo aiemmin todenneet, että Paavali uskoi itse kaiken, mitä on kirjoitettuna Mooseksen Toorassa ja profeetoissa (Ap.t.24:14; 26:22). Hän juutalaisena noudatti Mooseksen Tooraa, ympärileikkausta ja israelilaisille säädettyjä tapoja (Ap.t.21:18-25; 25:8; 28:17). Vaikka pakanain apostoli opetti, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeshuaan, ilman Tooran (lain) tekoja, se ei apostolin mukaan kumoa millään tavalla Tooraa, vaan vahvistaa sen (Room.3:31). Koska Paavali kaikessa puolusti Tooraa ja sen käskyjen arvovaltaa, ei ole millään mahdollista, että hän olisi kumonnut sapattikäskyn. Pakanain apostoli ei olisi voinut kumota sapattikäskyä senkään perusteella, koska Jeshua ei sitä kumonnut, muutoinhan hän olisi toiminut Mestarinsa käskyjä vastaan ja sitä ei Paavali koskaan halunnut tehdä.

        Paavalin matkakertomus Apostolien teoissa osoittaa selvästi, että pakanain apostoli noudatti tapansa mukaan sapatinviettoa, mennen juutalaisen tavan mukaan sapatinpäivi­nä synagoogaan kuuntelemaan Tooran ja muiden kirjoitusten lukua ja myös itse osallistu­maan synagogajumalanpalvelukseen. Tilaisuuden tullen hän astui esille sapattiju­malanpalveluksissa ja selitti kirjoituksista sekä juutalaisille että kreikkalaisil­le (pa­kanasyntyisille) kuulijoilleen, että Jeshua oli Messias. Apostolien tekojen kertomus osoittaa selkeästi sen, että Paavali noudatti sapatin­viettoa, joka oli normaali käytäntö alkuseura­kunnan uskovilla. (Sunnuntai tuli vasta myöhemmin lepopäiväksi kristikuntaan).

      • jeshuaonhupiukko.666
        Jeesus.ei.kumonnut kirjoitti:

        Toinen tällainen riita koski tähkäpäiden katkomista ja hiertämistä sapatinpäivänä viljapellolla. Jeshuan aikaan oli useita koulukuntia rabbiineissa, jotka tulkitsivat kukin omalla tavallaan sapatin sisälltöä esim. tähkäpäiden hiertämisen suhteen. Juutalaisen teologin, professori Pinhas Lapiden, kirjan "Hän saarnasi heidän synagoogissaan" mukaan esim. rabbi Jehuda edusti samaa kantaa kuin Jeshuakin:

        "Rabbi Jehuda on todennut: 'Hedelmien hienontaminen käsin syötäväksi on sallittua (sapattina), mutta työkalulla hienontaminen on kiellettyä’ (b Sabb 128a). On enem­män kuin todennäköistä, että Jeesus, joka viimeksi mainitun rabbi Jehudan tapaan oli galilealainen, edusti vapaamielistä kantaa pitäen jyvien hieromista ja syömistä nälän tyydyttämiseksi sapattina sallittuna...Tarkastellessamme nyt asiaa taaksepäin voimme todeta, että Talmudin käytännössä, joka tuolloin vielä vaihteli kirjallista muotoa hakies­saan, Jeesuksen tulkinta on päässyt voitolle. Näin se, mikä vielä hänen elinaikanaan oli kiistanalaista, on tähän mennessä jo kauan sitten muuttunut elämänohjeeksi erityisesti siksi, että Tooran tulkinnat ovat muistuttaneet usein Nasaretilaisen elämänohjeita" (lainaukset sivuilta 65 ja 66).

        Juutalaisen professosri Lapiden kirja kokonaisuudessaan osoittaa, että Jeshua Nasaretilainen oli kokosydäminen juutalainen, eikä missään vaiheessa kumonnut Tooran käskyjä eikä rikkonut sapattikäskyäkään, vaikka hänellä olikin riitaa aikalaistensa kanssa sapativieton sisällön tulkinnasta. On kuitenkin huomattava se tosiseikka, että vain osa Jeshuan ajan uskonnollisista johtajista oli tulkinnoissaan eri mieltä Nasaratilaisen kanssa ja monet fariseukset, kirjanoppineet ja rabbit olivat Nasaretin rabbin, Jeshuan, kanssa samaa mieltä Tooran käskyjen tulkinnasta. Rabbi Jeshuan tulkinnat ovatkin tulleet monelta osin nykyjuutalaisuuteen vallitsevaksi käytännöksi Talmudin mukaan, kuten professori Lapide kirjassaan toteaa.

        Jeshua on hupiukko. Kuollut ja kuopattu.

      • jeshuaonhupiukko.666
        paluuta.kuuliaisuuteen kirjoitti:

        Suomessakin on seurakuntia, jotka ovat palaamassa Apostoliseen Sanan kuuliaisuuden aikaan, pois kristillisyyden ihmisopin hapatteesta.

        Volkkarin tuhkakuppiin joutaa semmoiset kummajaiset maata laihruttamasta.

      • AgabeEhtoollinen

        Miksi leipää murretaan nykyään vain sunnuntaisin, miksi viinimalja kohotetaan nykyään vain sunnuntaisin? Alkuseurakunnista Jeesusta muistettiin joka päivä, murrettiin leipää ja nautittiin viini. Oli aivan sama oli sapatti vaiko arki, agabe -aterioille kokoonnuttiin jokaisena iltana. On monopolia nauttia ehtoollinen vain sunnutaisin ja pelkästään kirkossa, mutta kirkko sanookin että agabe -aterian joka muistuttaa oikeastaan nyyttikestejä saa viettää kotonaan seurakunnan kesken.

    • Jumalankansalle.kyllä

      Kuuluuko sapatti pakanauskoville?

      "Ja hän sanoi heille: 'Sapatti on asetettu ihmistä (hepr. UT: האדם ha'Adam = ihminen, Aadam) varten eikä ihminen sapattia varten. Niin ihmisen Poika (ben ha'Adam) siis on sapatinkin herra" (Mark.2:27-28).

      Olemme jo aiemmin todenneet, että Jumala luomistyönsä yhteydessä asetti lepopäi­vän, sapatin, luomaansa ihmistä, Aadamia, varten. Tämän periaatteen vahvisti myös Jeshua puheessaan, sanoessaan, että sapatti on asetettu Aadamia varten. Sana Adam tarkoittaa paitsi erisnimenä ensimmäistä ihmistä, myöskin yleisessä merkityk­sessä ihmistä hepreankielessä. Tämä merkitsee samalla sitä, että sapatti on asetettu jokaista ihmistä eli jokaista Aadamin jälkeläistä varten. Sapatti on Jumalan asettamana siis tarkoitettu jokaista ihmistä varten, eikä pelkästään juutalaisia varten, niinkuin jotkut virheellisesti opetta­vat, mutta israelilaisille se on annettu myös liiton merkiksi, kuten olemme jo todenneet aiemmin. Pakanauskoville sapatti ei ole kuitenkaan samalla tavalla velvoittava, kuten juutalaisille (myös messiaanisille juutalaisuskoville), mutta Jumala on tarkoittanut kuitenkin sapatin koko ihmiskunnan lepopäiväksi luomisesta lähtien.

      Antaessaan käskyt Israelin kansalle, Jumala velvoitti Israelin kansan keskuudessa asuvat muukalaiset (ei juutalaiset) viettämään myös sapattia, mutta yleisesti ottaen sapatti ei ole samalla tavalla velvoittava pakanauskoville, kuten se on velvoittava juutalaisille (2.Moos.2­0:10). Uuden Testamentin kirjoitukset, vaikka niissä tuomitaankin pakanat lukuisista synneistä, ei koskaan nuhtele pakanauskovia sapatinvietosta, eikä siitä heitä tulekaan tuomita, kuten olemme jo aiemmin todenneet. Kuitenkin on niin, että sapatti on Jumalan tarkoittama lepopäivä myös pakanauskoville ja jos rakastamme Jumalaa, haluamme silloin vapaaehtoisuuden ja armon pohjalta, ilman pelkoa tai orjuutta, tälläkin alueella kunnioit­taa Jumalaa ja pyhittää sapatin Herralle, aina silloin kun se on mahdollista.

      • todettakoon.tähän

        Meidän on muistettava se, että Jumalalla on vain yksi kuuliaisuuteen taipunut kansa, jonka Hän on pelastanut.
        Se on aikain alusta, sen loppuun.

        Muut ovat yleisuskontojen harrastajia, joiden perinnäisopit jopa kristillisyydessä viitoittaa muotomenoista tietä, johon kuuluu määrätyt uskontunnustukset, kuuluakseen siihen "ryhmään".

        Ekumeniakaan ei pelasta, vaan kadottaa, koska hapate valtaa siinä ihmisen sydämen palvelemaan muita jumalia. He sanoineen kääntävät kirjoituksetkin harhaan siihen omiin näkemyksiin.

        Muistetaan se, että Jumalanvaltakunnassa on vain Herran laki ja tahto, ei ihmisen laki ja tahto.

        sydämissämme se joko on tahi ei.

        ts. Uudessaliitossa Herra on pannut ominensa sydämeen tahtonsa.

        Jos sitä ei ole sinun sydämessäsi ja väännät totuutta perinnäisoppeihin, niin palvelet omaa luomaasi jumalaa.

      • johtopäätökset

        Täällä on edellä monta hyvää kirjoitusta siitä että Jeesus ei kumonnut sapattia ja että se Jumalan alkuperäisen säätämyksen mukaan kuuluu kaikille eikä suinkaan aurinkojumalan päivä eli sunnuntai. Roomalaiskatolinen kirkko osasi ne aikoinaan vaihtaa. Tämä kertoo siitä että arameankieliset tekstit ovat niitä oikeita. Tietenkään uskonnollinen maailma haluaa tiukasti pitäytyä kreikkalaisuudessa. Ei voida myöntää koska silloin liian moni vaalittu oppi romahtaisi ja sehän ei käy uskonnolliselle maailmalle. Tämä on aivan varmaa!

      • niin--
        johtopäätökset kirjoitti:

        Täällä on edellä monta hyvää kirjoitusta siitä että Jeesus ei kumonnut sapattia ja että se Jumalan alkuperäisen säätämyksen mukaan kuuluu kaikille eikä suinkaan aurinkojumalan päivä eli sunnuntai. Roomalaiskatolinen kirkko osasi ne aikoinaan vaihtaa. Tämä kertoo siitä että arameankieliset tekstit ovat niitä oikeita. Tietenkään uskonnollinen maailma haluaa tiukasti pitäytyä kreikkalaisuudessa. Ei voida myöntää koska silloin liian moni vaalittu oppi romahtaisi ja sehän ei käy uskonnolliselle maailmalle. Tämä on aivan varmaa!

        Kyllä Herran sapatti selviää kaikista raamatun käännöksistä.
        Armenian kielinen käännös;
        18 Ja erityisesti tämän tähden juutalaiset etsivät häntä tappaakseen, ei ainoastaan, että hän vapautti sapatin, vaan että sanoi myös Jumalan olevan hänen isänsä, ja oleva yhtäläinen sielussaan Jumalan kanssa.

        Tuossa on ihmisten mielepiteistä kysymys, ei siis Jeesuksen, vapautti tai kumosi.
        Ihmiset olivat laittaneet sapatille omia vaatimuksiaan mitä ei saanut tehdä. Jeesus sanoi heille; "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?"

        Sunnuntai on vaan ihmisille rakas, kun ovat siihen piittyneet lapsesta asti.
        Siksi sitä haluataan vaalia ja varjella vaikka millä perusteella.
        Ihmiset eivät halua poiketa siitä. He pelkäävät, että tulevat naurunalaisiksi ja sukunsa hylkäämiksi tai ties miksi? Pelko ja perinteet ohjaa ihmistä. He seuraavat pappeja, jos pappikin uskaltaa pyhittää sunnuntain, niin kyllä minäkin.

    • Erkkipappi

      Onneksi kirkosta on poistettu sapatit, papatit ja muutkin humputukset.

      • alex.kasi

        On juu poistettu ... ja tuotu ihan muita oppeja tilalle - keksittiin jopa Jeesukselle syntymäpäivä - ja kuinka sattuikaan sekin oli pakanallinen auringon palvontaan liittyvä päivä - nimittäin vuoden pimein päivä, ja jopa joulukuusi liitettiin sittemmin kirkon menoihin - ja tuli pääsiäismunat ja auringon kuvia kirkkoihin ja paljon muuta ... ja ennen kaikkea se ikuinen piinahelvetti jolla kansaa pidettiin (ja yhä pidetään monin paikoin) kurissa.

        alex

      • Ihanat.juhlaperinteemme
        alex.kasi kirjoitti:

        On juu poistettu ... ja tuotu ihan muita oppeja tilalle - keksittiin jopa Jeesukselle syntymäpäivä - ja kuinka sattuikaan sekin oli pakanallinen auringon palvontaan liittyvä päivä - nimittäin vuoden pimein päivä, ja jopa joulukuusi liitettiin sittemmin kirkon menoihin - ja tuli pääsiäismunat ja auringon kuvia kirkkoihin ja paljon muuta ... ja ennen kaikkea se ikuinen piinahelvetti jolla kansaa pidettiin (ja yhä pidetään monin paikoin) kurissa.

        alex

        Ihan oikeita ja kannatettavia kristillisiä perinteitä, nämä edellä mainitsemasi. Suomalaisia kristittyjä ollaan, eikä mitään juutalaisia...!

      • totta.puhut

        Suomentaen, perinnejuhlainen isienperinnäisääntö-Jumalankuvien palvojat. Siis ihmiset, jotka tyhjäksi tekevät Jumalan tahdon, eli lain.
        Sitä ovat osa suomalaisista yleisuskonnollisista kirkkoväestä.
        Heillä on sunnuntait, kirkkopyhät, joulut, ym. kotkotukset ja he palvelevat jumalaansa siinä.

        Herra palvelee tosin sitä kansaa, joka on aikain alusta ollut ja tulee olemaan aikain loppuun ja tuntee heidät. Heidän nimensä ei ole taivaissa tuntematon. Heidän sydämensä rakastaa Jumalan tahtoa.

      • SukkotistaJouluun
        alex.kasi kirjoitti:

        On juu poistettu ... ja tuotu ihan muita oppeja tilalle - keksittiin jopa Jeesukselle syntymäpäivä - ja kuinka sattuikaan sekin oli pakanallinen auringon palvontaan liittyvä päivä - nimittäin vuoden pimein päivä, ja jopa joulukuusi liitettiin sittemmin kirkon menoihin - ja tuli pääsiäismunat ja auringon kuvia kirkkoihin ja paljon muuta ... ja ennen kaikkea se ikuinen piinahelvetti jolla kansaa pidettiin (ja yhä pidetään monin paikoin) kurissa.

        alex

        Jeesuksen syntymää kannattaa muistaa lehtimajajuhlan eli sukkotin aikaan, kuten kirkkoisien päivinä vielä tehtiin. Mutta kun yhä useampi kääntyi uskoon, mutta ei luopunut pakanallisista Juhlista päätettiin monk juhla 600- ja 800- luvuilla kristillistää esim Jeesuksen syntymäjuhla sijoitettiin Jouluun korvaamaan voittamattoman auringon juhla. Kyse ei ollut kuitenkaan mistään eksytyksetsä vaan koukusta jolla pakanoita saatiin paremmin kristinuskonpiiriin. Rakkaus ja sana on parempi miekka kuin tora ja terä joka ihmistä viiltää.

      • Pakanainkristityt
        Ihanat.juhlaperinteemme kirjoitti:

        Ihan oikeita ja kannatettavia kristillisiä perinteitä, nämä edellä mainitsemasi. Suomalaisia kristittyjä ollaan, eikä mitään juutalaisia...!

        Jo apostolit ymmärsivät ettei pakanoiden tarvitse kääntyä juutalaisiksi ollakseen kristittyjä, tämä on selvin ero pakana kristittyjen ja juutalais kristittyjen välillä, se myös tarkoitti ettei pakanoita velvoita juutalaisten laki vaan ne käskyt jotka Jeesus oli antanut. Se tarkoitti pelkkiä moraalisääntöjä kuten rakkauden kaksoisky, kultainen sääntö, vihamiehen rakastaminen ja lähimmäisen auttaminen. Tämä tulee esimerkiksi ilmi hyvinkin Paavalin kirjeistä, vaikka tämä oli konservatiivinen farisealainen, sekä Jeesuksen biologisenveljen Jaakobin kirjeestä joka oli tunnettin konservatiivisena juutalaisena. Kristitty voi olla vaikka uskonnoton, kreikkalain, intiaani, budhalainen, pingviini tai ateisti, mutta juutalaiseksi ei ole pakko kääntyä.

      • yksi-kansa
        Pakanainkristityt kirjoitti:

        Jo apostolit ymmärsivät ettei pakanoiden tarvitse kääntyä juutalaisiksi ollakseen kristittyjä, tämä on selvin ero pakana kristittyjen ja juutalais kristittyjen välillä, se myös tarkoitti ettei pakanoita velvoita juutalaisten laki vaan ne käskyt jotka Jeesus oli antanut. Se tarkoitti pelkkiä moraalisääntöjä kuten rakkauden kaksoisky, kultainen sääntö, vihamiehen rakastaminen ja lähimmäisen auttaminen. Tämä tulee esimerkiksi ilmi hyvinkin Paavalin kirjeistä, vaikka tämä oli konservatiivinen farisealainen, sekä Jeesuksen biologisenveljen Jaakobin kirjeestä joka oli tunnettin konservatiivisena juutalaisena. Kristitty voi olla vaikka uskonnoton, kreikkalain, intiaani, budhalainen, pingviini tai ateisti, mutta juutalaiseksi ei ole pakko kääntyä.

        Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämmestä...
        Sanot siis, että kristittyjä on monenlaisten jumalien palvelioita, totta se onkin.
        Herran Jeesuksen palvelijat tuntee siitä, että he pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
        Jumalan laki on vahurskas ja hyvä ja pyhä.

        Jumalan kansalla on Jumalan 10 käskyä sydämessä ja he pyhittävät Herransa Jeesuksen sapatin.

        Ketkä siis haluavat kuulua Jumalan kansaan; juutalainen, kreikkalainen, suomalainen... Ei tietenkään kaikki. Toiset haluavat seurata omia jumaliaan.

      • alex.kasi
        Ihanat.juhlaperinteemme kirjoitti:

        Ihan oikeita ja kannatettavia kristillisiä perinteitä, nämä edellä mainitsemasi. Suomalaisia kristittyjä ollaan, eikä mitään juutalaisia...!

        Niinpä juu - toivotaan että Jumala armahtaa kuitenkin .. kaikesta kirkollisesta hössötyksestä huolimatta ..

        alex

    • Kai_A

      Aloittajan perusteesin mukaan UT olisi alunperin kirjoitettu arameaksi. Teesi on savijaloilla. En ole UTn asiantuntija, joten perustelen tätä sillä yksinkertaisella tosiasialla, että vaikka tällainen teoria onkin esitetty, sillä ei juuri ole kannattajia konservatiivisten sen enempää kuin kriittisten tutkijoiden parissa. Käytännössä kaikkien tutkijoiden kanta on se, että arameankielinen UT käännettiin kreikan kielestä, ei päinvastoin.

      Käännösajaksi Peshittalle annetaan yleensä toinen vuosisata, koska kirkkoisät viittaavat siihen. Se lienee tullut valmiiksi viimeistään joskus vuosien 160-180 seutuvilla. Vanhimmat käsikirjoitukset tulevat 400 ja 500 luvuilta. Näissä vanhimmissa versioissa on kuitenkin vain 22 UTn kirjaa ja niistä puuttuvat 2Piet, 2Joh, 3Joh, Juuda ja Ilmestyskirja.

      Näiden puuttuvien kirjojen ja samalla myös Ilmestyskirjan arameankielinen teksti rekonstruoitiin (osin ilman varsinaisia käsikirjoituksia) vasta joskus 1800 -luvulla, eikä niistä löytyvistä sanamuodoista kannata tehdä mitään teologisia väittämiä ilman huolellista tekstikriittistä pohjatyötä.

      Kai

      • Timofeison

        Aramean alkuperäisyys ei todellakaan ole savijaloilla vaan lujalla pohjalla.

        Seuraavasta suomennoksesta Onko Uusi testamentti todella käännetty kreikasta? selviää vakuuttavasti kielen alkuperä http://www.arvioikaa.com/lataster.html
        Tietenkään tätä ei uskonnollinen maailma halua kertoa kenellekään ettei totuus paljastuisi. Jokainen voi valita oman kantansa luettuaan, ei taida juuri vaihtoehtoja jäädä alkuperästä.

        Koko alkuperäisen engl.kielisen kirjan tästä aiheesta Was the New Testament Really Written in Greek? voi ladata itselleen ainakin jouninkoottujen sivulta
        http://www.jouninkootut.info/426807118

      • salaliittopaskaa
        Timofeison kirjoitti:

        Aramean alkuperäisyys ei todellakaan ole savijaloilla vaan lujalla pohjalla.

        Seuraavasta suomennoksesta Onko Uusi testamentti todella käännetty kreikasta? selviää vakuuttavasti kielen alkuperä http://www.arvioikaa.com/lataster.html
        Tietenkään tätä ei uskonnollinen maailma halua kertoa kenellekään ettei totuus paljastuisi. Jokainen voi valita oman kantansa luettuaan, ei taida juuri vaihtoehtoja jäädä alkuperästä.

        Koko alkuperäisen engl.kielisen kirjan tästä aiheesta Was the New Testament Really Written in Greek? voi ladata itselleen ainakin jouninkoottujen sivulta
        http://www.jouninkootut.info/426807118

        Salaliittopaskaa.

      • totuudenpuolta
        salaliittopaskaa kirjoitti:

        Salaliittopaskaa.

        Kielenkäyttösi kertoo riittävästi!

      • KaiAa
        Timofeison kirjoitti:

        Aramean alkuperäisyys ei todellakaan ole savijaloilla vaan lujalla pohjalla.

        Seuraavasta suomennoksesta Onko Uusi testamentti todella käännetty kreikasta? selviää vakuuttavasti kielen alkuperä http://www.arvioikaa.com/lataster.html
        Tietenkään tätä ei uskonnollinen maailma halua kertoa kenellekään ettei totuus paljastuisi. Jokainen voi valita oman kantansa luettuaan, ei taida juuri vaihtoehtoja jäädä alkuperästä.

        Koko alkuperäisen engl.kielisen kirjan tästä aiheesta Was the New Testament Really Written in Greek? voi ladata itselleen ainakin jouninkoottujen sivulta
        http://www.jouninkootut.info/426807118

        Pikaisella katsomisella tämä Latasterin juttu ei vaikuta kovin vakuuttavalta. Hän on koulutukseltaan lääkintäalan henkilö (?) eikä näytä pystyneen esittämään sellaista, joka olisi saanut tutkijat edes pohtimaan, olisiko asiassa jotakin. Aramealaisprimaattifoorumitkin ovat harrastelijoiden juttuja.

        Mitkään suuret idän kristittyjen joukothan eivät muuten esitä tätä areameankieliprimaattia. Lähinnä ajatusta edustaa Idän syyrialainen kirkko, joka on pieni arameaa harrastava ryhmä Syyriassa - jos heitä nyt enää sodan jäljiltä onkaan.

        En tältä istumalta näe syytä edes tutkia asiaa syvemmin, mutta olisi mukava kysyä juttua Abraham Terianilta, tutkijalta ja professorilta, jolla sattuu olemaan myös niin suomi- kuin adventismisympatioitakin. Hän tietääkseni edustaa arameankielisten tekstien tutkimuksen kärkeä. Julkaissut monia kirjoja ja kymmeniä tieteellisiä artikkeleita. Vietti muistaakseni työnsä alussa aikaa niissä harvoissa syyrialaisissa kylissä, joissa arameaa vielä silloin puhuttiin - oppiakseen kielen mahdollisimman hyvin.

        Kai

      • salaliittopaskaa
        totuudenpuolta kirjoitti:

        Kielenkäyttösi kertoo riittävästi!

        Paska on paskaa.

    • Katson.lisää
    • Kiitän

      Kiitos linkistä. Sieltä löytyi monta muutakin.

    • Mooses.museoon

      Kyllä minä ainakin suomalaisena kristittynä olen mieluummin kreikkalainen ja hellenisti, kuin minkään sortin seemiläinen...

    • Monta.aihetta
    • Exap

      Jaa-ah, tätäkin ketjua kun lukee niin saa väkisinkin sellaisen kuvan että monille kirjoittajille itse päivä on tärkeämpi kuin se mitä se päivä edustaa ja antaa.

      Lepopäivän merkitys Jumalan lahjana ihmiselle tai sen tarjoama mahdollisuus levätä ja viettää aikaa Jumalan, perheen ja seurakuntalaisten kanssa ei riipu siitä sattuuko se osumaan maanataille vai torstaille. Tai jollekin muulle päivälle. Miksi se kaikken tärkein siis taas unohtuu:

      Jumala ei tarvitse lepopäivää vaan ihminen.

      • riemuhuuto-Herralle

        Exap puhuu ihmisten lepopäivistä. Ei siis pyhäpäivävästä, siunatustapäivästä.
        Herran siunaama lepopäivä on tänään.
        Herran sapatti on viikon seitsemäspäivä. Mikään muu viikon päivä ei ole Herran sapatti.
        Sapatin rauhaa sinulle!

      • alex.kasi

        No olet siten oikeassa että Jumalaa tulee tai ainakin tulisi seurata joka päivä eikä vain yhtenä viikonpäivänä - nyt kuitenkin on niin että Herran sapatilla on oma erikoinen tarkoituksensa ja siksi ei mikään muu päivä voi sitä korvata.
        Kuten jo tuossa aikaisemmin kirjoitin itse ole tullut siihen tulokseen että ei Jeesuksen ylösnousemuksen muistaminen sunnuntaisin ole väärin - se mikä on väärin on että sunnuntaista tehdään sapatti ja siten peitetään sapatin esikuvallinen tarkoitus tulevasta 1000 vuotiskaudesta. Teille joille sapatti tuntuu olevan kuin punainen vaate on tämä ehkä utopiaa, mutta jos tutkii Raamattua niin sieltä voi löytää "Herran sapatin" ja sen tarkoituksen. Jos luet ketjua tällä silmällä niin ehkä se antaa toisenlaisen kuvan siitä miksi sapatti Raamatussa on niin tärkeä - se on tärkeä osa sen sanomaa.

        alex

      • monenmoista-

        Maantaina tai torstaina koulupäivän jälkeen, työpäivän jälkeen kokoonutaan yhteen perheen kanssa syömään, tässä se yxp:n tarkoittama lepopäivä on.

        Exp ehkä kuitenkin tarkoittaa, että jos vanhemmilla tai toisella vanhemmalalla sattuu arkipäivälle vapaapäivä maantaille tai torstaille, niin lapsi sitten koulusta pois ja vietetään koko perheen voimalla lepopäivää ja toinen vanhempi pitää tietysti sitten rokulipäivän yhteisen leopäivän hyväksi.

      • valinnat

        Niinpä niin. Eväs, mitä tarjoat, sisältää hyväntiedonpuun hedelmän, ei muuta.

        Siis tietysti, ihminen voi viettää menojaan ja perheyhteishetkiä milloin vain. Eihä se ole kielletty, se vain on ihmisen hetkiä toisilleen, sekä hyvä se.

        Mutta, jos opetetaan näkemään mistä käsistä elämä on lähtöisin ja missä ole lepo, kenen johdosta. Sen opetus lähteekin sapatinhetkistä.
        Se erotetaan arjesta.
        Ehkä sitä ei jokaviikko pysty, on päivä, että langenneen maailman tähden on leipää tienattava, eikä valintaa siihen hetkeen ole, Herra tietää sen, kun syyn näkee sydämentasolta.
        Mutta, jos rakkaus on maailmanmenoon suurempi, kun Herran eteen tuleminen, senkin Hän näkee. Yljän ja morsiamen suhde, se näkyy rakkaudesta.

      • Mitä.muutoksia
        monenmoista- kirjoitti:

        Maantaina tai torstaina koulupäivän jälkeen, työpäivän jälkeen kokoonutaan yhteen perheen kanssa syömään, tässä se yxp:n tarkoittama lepopäivä on.

        Exp ehkä kuitenkin tarkoittaa, että jos vanhemmilla tai toisella vanhemmalalla sattuu arkipäivälle vapaapäivä maantaille tai torstaille, niin lapsi sitten koulusta pois ja vietetään koko perheen voimalla lepopäivää ja toinen vanhempi pitää tietysti sitten rokulipäivän yhteisen leopäivän hyväksi.

        tarvitaan näiden uusien lahkojen myötä?

        Uskonvapauslain mukaan mahdollista on exp-lahkon mukaan saada arkipäivä koulusta vapaaksi perheen lepopäivän ajaksi. Se pitää opettajalta anoa, joissain kouluissa on kaavake.

        Jossain tapauksissa pitää vielä rehtorilta saada lupa. Esim. jos kokeita on. Yliopillaskirjoituksista en tiedä. Mahdollista tietysti kirjoittaa syksyllä se aine, joka keväällä sattuu perheen lepopäivälle.

        Meidän koulussa ei ole vielä exp-lahkoon kuuluvia. Tarkkaa tietoa käytännöstä ei siis ole.

      • Ei-juutalainen
        riemuhuuto-Herralle kirjoitti:

        Exap puhuu ihmisten lepopäivistä. Ei siis pyhäpäivävästä, siunatustapäivästä.
        Herran siunaama lepopäivä on tänään.
        Herran sapatti on viikon seitsemäspäivä. Mikään muu viikon päivä ei ole Herran sapatti.
        Sapatin rauhaa sinulle!

        Työnnä se lauantaisapattisi sinne missä ei päivä paista eikä kuu kumota.

      • riemuhuuto-Herralle
        Ei-juutalainen kirjoitti:

        Työnnä se lauantaisapattisi sinne missä ei päivä paista eikä kuu kumota.

        En pysty liikkuttamaan sapattia mihinkään.
        Sapatti tulee perjantai-iltana ja päättyy lauantai-iltaan, minusta riippumatta.
        Sapatti on annettu ihmistä varten.
        Herra Sebaot on sapatin Herra.

      • Ei-juutalainen
        riemuhuuto-Herralle kirjoitti:

        En pysty liikkuttamaan sapattia mihinkään.
        Sapatti tulee perjantai-iltana ja päättyy lauantai-iltaan, minusta riippumatta.
        Sapatti on annettu ihmistä varten.
        Herra Sebaot on sapatin Herra.

        Sapatti on spagettihirviö.

      • riemuhuuto-Herralle
        Ei-juutalainen kirjoitti:

        Sapatti on spagettihirviö.

        Nyt olet väärässä.
        Sapatti on viikon seitsemspäivä. Lentävä spagettihirviö on uusi uskontokunta, joka on saanut virallisen aseman muutamassa maassa. Ei tiettävästi Suomessa.

      • Exap
        alex.kasi kirjoitti:

        No olet siten oikeassa että Jumalaa tulee tai ainakin tulisi seurata joka päivä eikä vain yhtenä viikonpäivänä - nyt kuitenkin on niin että Herran sapatilla on oma erikoinen tarkoituksensa ja siksi ei mikään muu päivä voi sitä korvata.
        Kuten jo tuossa aikaisemmin kirjoitin itse ole tullut siihen tulokseen että ei Jeesuksen ylösnousemuksen muistaminen sunnuntaisin ole väärin - se mikä on väärin on että sunnuntaista tehdään sapatti ja siten peitetään sapatin esikuvallinen tarkoitus tulevasta 1000 vuotiskaudesta. Teille joille sapatti tuntuu olevan kuin punainen vaate on tämä ehkä utopiaa, mutta jos tutkii Raamattua niin sieltä voi löytää "Herran sapatin" ja sen tarkoituksen. Jos luet ketjua tällä silmällä niin ehkä se antaa toisenlaisen kuvan siitä miksi sapatti Raamatussa on niin tärkeä - se on tärkeä osa sen sanomaa.

        alex

        "Kuten jo tuossa aikaisemmin kirjoitin itse ole tullut siihen tulokseen että ei Jeesuksen ylösnousemuksen muistaminen sunnuntaisin ole väärin - se mikä on väärin on että sunnuntaista tehdään sapatti ja siten peitetään sapatin esikuvallinen tarkoitus tulevasta 1000 vuotiskaudesta."

        Kun puhuin maanataista tai torstaista, tarkoitin sitä ettei se päivä itsessään ole se oleellisin juttu tässä asiassa, vaan se että ihminen pitää lepopäivää Jumalan kunniaksi.

        Meille kritityille kun ei ole sapattia missään Raamatun kohdassa mainittu pakolliseksi lepopäiväksi - toisin kuin juutalaisille. Ja juutalaiset eivät tuota sapatinlepoa saavuttaneet - juuri siksi koska heilläkin, kuten myös niin monilla tuntemillani adventisteilla, tuo päivä muodostui sääntöjen viidakoksi, eikä se ollut ilon päivä muutoin kuin huulilla.

        Joku viettää lepopäivää sunnuntaina, toiset sapattina. Mielestäni meidän tulisi katsoa asiaa samoin kuin Jumalakin asiaa katsoo - Hän haluaa lastensa nauttivan lahjasta jonka Hän on antanut, eikä kansaa joka kunnioittaa Häntä vain huulillaan ja kenties yhtenä päivänä puoliväkisin noudattaa jotakin säännöstöä !

        Sunnuntai ei ole sapatti eikä sellaiseksi tule. Mutta aivan vastaavasti, kristitty ei ole syntyperäinen Jaakobin jälkeläinen eikä sellaiseksi tule. Raamatun mukaan kristityt ovat Aabrahamin lapsia, ja Aabrahamille ei sapattia pakolliseksi lepopäiväksi annettu.

      • enimäkseen.ohitan

        Sinulla on oma näkemyksesi, jollakin toisella toisenlainen, mutta näkemykseesi en yhdy, eikä moni muukaan.

      • alex.kasi
        Exap kirjoitti:

        "Kuten jo tuossa aikaisemmin kirjoitin itse ole tullut siihen tulokseen että ei Jeesuksen ylösnousemuksen muistaminen sunnuntaisin ole väärin - se mikä on väärin on että sunnuntaista tehdään sapatti ja siten peitetään sapatin esikuvallinen tarkoitus tulevasta 1000 vuotiskaudesta."

        Kun puhuin maanataista tai torstaista, tarkoitin sitä ettei se päivä itsessään ole se oleellisin juttu tässä asiassa, vaan se että ihminen pitää lepopäivää Jumalan kunniaksi.

        Meille kritityille kun ei ole sapattia missään Raamatun kohdassa mainittu pakolliseksi lepopäiväksi - toisin kuin juutalaisille. Ja juutalaiset eivät tuota sapatinlepoa saavuttaneet - juuri siksi koska heilläkin, kuten myös niin monilla tuntemillani adventisteilla, tuo päivä muodostui sääntöjen viidakoksi, eikä se ollut ilon päivä muutoin kuin huulilla.

        Joku viettää lepopäivää sunnuntaina, toiset sapattina. Mielestäni meidän tulisi katsoa asiaa samoin kuin Jumalakin asiaa katsoo - Hän haluaa lastensa nauttivan lahjasta jonka Hän on antanut, eikä kansaa joka kunnioittaa Häntä vain huulillaan ja kenties yhtenä päivänä puoliväkisin noudattaa jotakin säännöstöä !

        Sunnuntai ei ole sapatti eikä sellaiseksi tule. Mutta aivan vastaavasti, kristitty ei ole syntyperäinen Jaakobin jälkeläinen eikä sellaiseksi tule. Raamatun mukaan kristityt ovat Aabrahamin lapsia, ja Aabrahamille ei sapattia pakolliseksi lepopäiväksi annettu.

        No, ei ole olemassa mitään pakko sapattia - vain Herran sapatti - ei myöskään mitään pakko uskoa. En minäkään ennen sapattiin kiinnittänyt minkäänlaista huomiota mutta asiaa tutkittuani näen asia toisin - eli nimenomaan "Herran sapatin" myös tulevan esikuvana - enkä ainoastaan viikkosapattina - mikä voi erota monen adventistin käsityksestä .. ainakin toisteisesti.

        Jos luen mitä Raamattu sanoo Herra sapatista niin voin vain todeta että se on tarkoitettu kaikille ihmisille aina - ja ainakin siihen asti kunnes kaikki on niin sanoakseni "tapahtunut".

        Se että esimerkiksi luterilainen kirkko ei sapattia hyväksy ei muuta minun näkemystäni millään tavalla, koska minä näen tämän Raamatussa - osana Raamatun kokonaissanomaa ..

        Näin se on minulle ..

        alex

      • Exap
        alex.kasi kirjoitti:

        No, ei ole olemassa mitään pakko sapattia - vain Herran sapatti - ei myöskään mitään pakko uskoa. En minäkään ennen sapattiin kiinnittänyt minkäänlaista huomiota mutta asiaa tutkittuani näen asia toisin - eli nimenomaan "Herran sapatin" myös tulevan esikuvana - enkä ainoastaan viikkosapattina - mikä voi erota monen adventistin käsityksestä .. ainakin toisteisesti.

        Jos luen mitä Raamattu sanoo Herra sapatista niin voin vain todeta että se on tarkoitettu kaikille ihmisille aina - ja ainakin siihen asti kunnes kaikki on niin sanoakseni "tapahtunut".

        Se että esimerkiksi luterilainen kirkko ei sapattia hyväksy ei muuta minun näkemystäni millään tavalla, koska minä näen tämän Raamatussa - osana Raamatun kokonaissanomaa ..

        Näin se on minulle ..

        alex

        "Jos luen mitä Raamattu sanoo Herra sapatista niin voin vain todeta että se on tarkoitettu kaikille ihmisille aina "

        Missä kohdassa näin lukee ?

      • alex.kasi

        No yksi paikka on esimerkiksi käskyt .. sen kai sinäkin tunnustat .. että käskyjä on 10 .. ei 9 .. nyt monet kirkot virheellisesti käyttävät sapattikäskyä sunnuntain pyhittämiseen - ja sanovat että se on kaikille ihmisille - ja siksihän sunnuntaita "pyhäksi" kutsutaankin.

        Miksi muuten luulet että esimerkiksi venäjän kielessä sunnuntai on ylösnousemuksen päivä ja lauantai on sapatti .. luonnollisesti siksi että niitä on vietetty .. ei kai niitä muuten olisi venäjän kielessä .. on siis ihan selvä asia että molempia päiviä on kerran vietetty monessa maassa, ja että se on tapahtunut Jeesuksen kuolleista nousemisen jälkeen .. mikään muu ei ole mahdollista ..
        Jos sinäkin nyt tämän ymmärrät niin kaipa sitten ymmärrät että sapatti on hylätty kirkon opissa - jätetty pois ja sen jälkeen on sapattia koskevat Raamatunkohdat selitetty sunnuntaille.

        Jokainen tajuaa tämän .. sinäkin .. olen siitä ihan varma .. Sillä et kai usko että ne on tarkoitettu sunnuntaille ? Kun Jumalan sormi kirjoitti käskyt kiveen (jopa kaksi kertaa) niin et kai ajattele että sapattikäsky olisi annettu sunnuntaita varten ? Nyt kirkot kuitenkin käyttävät sitä sunnuntain pyhittämiseen .. tämä on
        ihan selvä asia ..

        alex

      • Exap
        alex.kasi kirjoitti:

        No yksi paikka on esimerkiksi käskyt .. sen kai sinäkin tunnustat .. että käskyjä on 10 .. ei 9 .. nyt monet kirkot virheellisesti käyttävät sapattikäskyä sunnuntain pyhittämiseen - ja sanovat että se on kaikille ihmisille - ja siksihän sunnuntaita "pyhäksi" kutsutaankin.

        Miksi muuten luulet että esimerkiksi venäjän kielessä sunnuntai on ylösnousemuksen päivä ja lauantai on sapatti .. luonnollisesti siksi että niitä on vietetty .. ei kai niitä muuten olisi venäjän kielessä .. on siis ihan selvä asia että molempia päiviä on kerran vietetty monessa maassa, ja että se on tapahtunut Jeesuksen kuolleista nousemisen jälkeen .. mikään muu ei ole mahdollista ..
        Jos sinäkin nyt tämän ymmärrät niin kaipa sitten ymmärrät että sapatti on hylätty kirkon opissa - jätetty pois ja sen jälkeen on sapattia koskevat Raamatunkohdat selitetty sunnuntaille.

        Jokainen tajuaa tämän .. sinäkin .. olen siitä ihan varma .. Sillä et kai usko että ne on tarkoitettu sunnuntaille ? Kun Jumalan sormi kirjoitti käskyt kiveen (jopa kaksi kertaa) niin et kai ajattele että sapattikäsky olisi annettu sunnuntaita varten ? Nyt kirkot kuitenkin käyttävät sitä sunnuntain pyhittämiseen .. tämä on
        ihan selvä asia ..

        alex

        Viittaat kymmneen käskyyn, 2 Moos 20. Mutta olet tainnut unohtaa lukea luvun 19, jossa kerrotaan kenelle tuo laki annettiin - nimittäin Israelilaisille.

        Luepa se ihan muistutukseksi.

        Tai voit vaikka lukea myös luvusta 35:
        "27 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti MINÄ OLEN TEHNYT LIITON SINUN JA ISRAELIN KANSSA".
        28 Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin LIITON SANAT, NE KYMMENEN SANAA."

        Joten Raamattu on tässä asiassa varsin yksiselitteinen ja johdonmukainen - edes tässä ei sapattia ole määrätty muille kuin Jaakobin jälkeläisille... joita me kristityt emme ole.

        Valitan, Alex - tästä ei pääse yli eikä ympäri. Vain ne jotka katsovat olevansa juutalaisia, pitävät sapattia itselleen määrättynä lepopäivänä. Muille se ei ole pakollinen lepopäivä.

        Lepopäivä on kristityille lahja, ei vaatimus.

      • Herralla.Yksi.kansa
        Exap kirjoitti:

        Viittaat kymmneen käskyyn, 2 Moos 20. Mutta olet tainnut unohtaa lukea luvun 19, jossa kerrotaan kenelle tuo laki annettiin - nimittäin Israelilaisille.

        Luepa se ihan muistutukseksi.

        Tai voit vaikka lukea myös luvusta 35:
        "27 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti MINÄ OLEN TEHNYT LIITON SINUN JA ISRAELIN KANSSA".
        28 Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin LIITON SANAT, NE KYMMENEN SANAA."

        Joten Raamattu on tässä asiassa varsin yksiselitteinen ja johdonmukainen - edes tässä ei sapattia ole määrätty muille kuin Jaakobin jälkeläisille... joita me kristityt emme ole.

        Valitan, Alex - tästä ei pääse yli eikä ympäri. Vain ne jotka katsovat olevansa juutalaisia, pitävät sapattia itselleen määrättynä lepopäivänä. Muille se ei ole pakollinen lepopäivä.

        Lepopäivä on kristityille lahja, ei vaatimus.

        Sinunkin pitäisi jo ymmärtää, että Israel- on Herran kansa ja Herra antaa kansalleen sen lain. Ja juuri se laki erottaa Herrankansan maailmasta.
        Kun ja koska lopunajalle on Jumalankansalle Israelin eksymykset varoittavana esimerkkinä, niin mikä se eksymys on?

        Rakastuminen vieraiden kansojen jumaliin ja niitten palvominen.

        Vaikeetako jäsentää. ??

        Uudessaliitossa Herra panee lakinsa sydämeen. Ja jos sitä ei ole sydämessä, ei ole sitten Herrankansan jäsen, sillä Valtakunnassa on lakinsa olemassa.

        Siis jos puhut laista, että se annettiin VAIN juutalaisille, johtuu juuri siitä, että puhutaan Herran kansasta.

        Tuossa juuri ostin toisen kirjan, joka oli väitöskirjapohjainen juutalaisten vihaamisesta Suomessa 1918-1944 välillä ja aikaisempi paksu kirja käsitti juutalaisten historian antisemitismin, niin siinä eritoten selkeästi selviää se, että pakanat palvovat eri Jumalaa, mikä juutalaisilla on. Siis ei Sapatin Herran, eli Luoja Jumalaa.
        Kristityillä on aivan oma isienperinnäisoppi jumalansa, sunnuntainsa, kirkkopyhänsä ja helvettinsä, sekä pakkokäännytyksensä juutalaisiin.
        Pitäähän heidät pakkokastaa hapatteeseen, että tulevat "uskoon" hapatetuksi ja jos ei käänny - nämä Kristuksen tappajat, he kaasutetaan ja hukutetaan. Me olemme oikeita jumalanpalvelijoita ja sunnuntai eritoten on pyhämme ..

        No tämä tuli karrikoidusti esiin, mutta tarkoitushakuisesti, että jollain kalahtaa takaraivossa, kuinka kristityt ovat peite juutalaisten silmillä, että heillä on vaikea nähdä seurakuntaa ja Kristusta.

        Siis siksi, kun olemme tehneet tyhjäksi perinnäisopilla Jumalan sanan, emmekä tunne kirjoituksia. Siitä on kyse ja se hapate on niin raju, ettei millään porukka tajua asioiden sisältöä.

        Sapatti - so. Jumalan työ - jossa on vapaus - lepo ja täydellisyys.

        Ei Jumala levännyt siksi, että meitin silmillä Hän oli niin väsynyt, että piti levätä. ---- Tätähän kristillisyydessä kylvetään ja siksi meitinkin pitää levätä, kun Herrakin lepäsi.

        Aivan pimeyttä.

        Valkeuden luomispäivät ovat Jumalan tekoa, jossa Hän loi ja lopuksi kaikki oli täydellistä, ilman syntiä ja sen kruunuksi on tämä lepopäivä. Kuvaa, kuinka Jumala osoitti työnsä täydellisyyttä meille.
        Ja se työ on meissäkin Hänen työtään, pelastuksen ja kaiken merkityksessä ja siinä on tämä lepopäivä merkityksissään olemassa.

        Siksi MINÄ kunnioitan Jumalan erottamaa ja Pyhittämää päivää, kun Hänen työnsä on täydellinen ja se luo kerran kaiken täydelliseen sapattiin, eli lepoon, missä ei ole mitään epätäydellisyyttä.

        Siinä on Jumalankin tuleva ja meidän sapatinlepo. Ei siksi että poloset kaikki uuvahdetaan väsyneenä maailman menosta. Ei.
        Vaan synti on pois. Jumalan työnä. SE on se sapatin idea.
        Aivankuin tuo Herran kuoleman muisto-ateria.
        Leipä, joka murretaan jokaiselle omanäköinen pala. Olemmehan mekin jokainen omanäköisensä ja tarvitaan se oma leipä.
        Viini - Hän on viinitarhuri ja hoitaa tarhansa, leikkaa, tekee, että toisimme sitä satoa, minkä Hän saa aikaiseksi.
        Myös siihen kuolemanjuhlaan kuuluu sijaisuhrissa kokonaisuus se ylösnousemuskin, muttei siitä ole tehty lepopäivän määrettä.
        Se on ihmiskäsky.
        Lepopäivä on sapatti - jossa Jumala luo kokoajan uutta meissä, siinä sanan siemenen kautta.
        Jopa luomakunta todistaa, kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
        Mieheksi ja naiseksi - se siemen.
        Ylkä ja morsia - luomakunta todistaa.
        Uuden aadamin siemen - se jatkaa Jumalan sanan kautta työtä ja se on sapatin Herran kätten työ joka vie lepoon.
        Siksi viikkolepo on meille kielikuvakin siitä todistuksesta, että Herran on kaikki. Siis jo otetaan raamatullinen viesti pois, ihminen hämmentää kaiken. On lepopäivät huit- hapeliteillä.
        Miehen ja naisenvälinen liittokin. Sekin on kirkolta evl. jo hukassa, eli se kirjoituksen siemen - missä suku jatkuu.
        Samaa sukupuolta olevat liitot, jos ne siunataan ikäänkuin raamatullisesti, siitä häviää jatkumon siunaava merkitys, Yljän ja Morsiamen suhde, joka jatkuu ja jatkaa elämää.

        Älkää vääristelkö kirjoituksia harhaan, siinä menetätte sen sanomallisen siunauksen, mikä siihen kuuluu läsnäolevaksi.

        Älkää tuoko hapatetta seurakunnan keskelle, Jumalan kansan keskelle, sillä Herralla on vain yksi kansa. Jos hapatatte, te ette kuulu siihen sanomalliseen viestinviejiin, eli apostolisiin kirjoitusten saarnaajiin. Siksi te eksytte ja teidän rakkautenne Herraan on kylmentynyt. Kylmentynyt siksi, että olette laittomuuden tiellä ja rakastatte vääränpuun äärellä vierasta herraa.

      • Herralla.Yksi.kansa

        ts. Kristuksessa pelastettuna, armonkansalaisena, haluan kuulua Jumalan siihen kansaan, joka juuriltaan on aikain alusta, ensin julisti seremoniallista vajolakia- siihen asti kun tämä sijaisuhri - uhri -Kristus tuli kertakaikkiseksi uhriksi tähän aikaan.
        Hänen vaelluksensa esimerkkinä kuuliaisuudesta, sekä todistuksensa rakkautensa, jossa kirkasti Isää, joutui tuomituksi ja kuolemaan.
        Kuoli sijaisena, että saan elää uskon kautta Hänen täydelliseen työhönsä, tämä sapatin Herra lahjoittaa elämän. Iankaikkisen elämän armolahjan.
        Kaikki on Häneltä ja Hänessä. Siis Hän luo. Hänellä on iankaikkisen elämän sanat, jossa hän kehottaa seuraamaan Häntä.
        Luoja Jumalana kunnioitan sitä lepopäivää, minkä Hän erotti meitä varten ja julistaa siinä, että kaikki on hyvää ja täydellistä ja näin se erotetaan meitä varten, jossa HÄn palvelee meitä.
        Palvelee sanan kautta, Hengen voimasta kuljettaa meitä ja antaa tahtonsa täydellisesti sydämeen, että se ympärileikkaa sydämemme.
        Näemme elämänpuun, eli Kristuksen kautta Jumalan täydellisyyden ja sitä Henki katseluttaa itselläni päivästä päivään.
        Näin kuljen tämän iankaikkisuusmatkani vaikeimman osuuden voittoon, luvattuun maahan, Hengessä. En omassani, vaan Hänen.

        Hän on voittovoimani ja siksi rukouskammion kautta päivään, odottaen, minkä kautta Hän johdattaa tätä päivää.

        Kristus kaikessa, kulmakivenä siksi Hän on minulle Sapatin Herra.

      • morsiamen.osa

        Nyt ei enää varjolakia, vaan kirkastettu Herrani ja vapahtajani.
        Hän on tuleva Kuninkaani, nyt Ylkäni ja morsiamena en halua olla uskoton. Uskottomuus on antautumista tämän maailman herran palvelukseen, jopa muotojumalisuuden ulkokuorena oleminen on harhaista, jossa hyvänpuun hedelmän äärellä näyttävä palvelumuoto voi näyttää pyhältä, mutta se ei ole kirjoitusten mukaista.
        Sunnuntai on sitä perinnäisoppia, kuin juutalaisilla, jolla tehdään tyhjäksi Jumalan sanan. Siis kirjoitukset.
        On opittava se kaita tie. Sekä hylättävä, mikä on maailmasta.
        Näin morsian voi Hengessä säilyttää puhtautensa.
        Jumalan sana - se on avain. Jeesus itse sanoi, te eksytte kun ette tunne niitä kirjoituksia ja Jumalan voimaa.

        Eikä kannata lähteä palvelemaan vieraita jumalia, mitä nämä ympärillä olevat kansat palvovat jumalinaan ja pyhittävät tarpeensa mukaan sitä, mitä ihmispapit katujenkulmilla heitä opettavata.

        Siellä morsiamet nukahtaa ja öljy jää käyttämättä, se ei syty.

        Puhdas öljy - se on tavoittelemisen arvoista - sillä siinä on iankaikkisuus kysymyksessä. Morsiamen lamppu on puhtaus.

    • uaaauuuuhhh---

      Nyt se on menoa...! Exap ja alex kumppaneineen kun pääsee vauhtiin...

      • Exap

        Menoa ja meininkiä riittää. eikö se ole hyvä asia ? Kyllä nettiin bittejä mahtuu - vaikka itse en jaksa tuota "Herralla.Yksi.kansa" vuodatusta lukeakaan, kun tuntuu olevan sitä samaa Raamattuun perustumatonta vuodatusta taas.

        Itsekunkin olisi hyvä miettiä mitä Raamatussa oikeasti sanotaan ja mikä on pelkkää mytologiaa. Tai vielä pahempi: mikä on vain adventistista mytologiaa...

        On nimittäin yksi asia mitä Raamattu oikeasti sanoo - ja ihan toinen asia mitä ihmiset haluaisivat siinä lukevan, puolustellessaan kaikenlaisia mytologioita.

        Kun Raamatun sanoman oikeasti ymmärtää, sieltä löytää Jumalan joka rakastaa lapsiaan, kun taas toiset haluavat jotenkin kummasti löytää sieltä sellaisen jumalan joka vahtii tiukasti jonkun tietyn päivän tai asian noudattamista pilkuntarkasti, vaikka kyseinen kohta ei sanallakaan viittaa meihin kristittyihin.

        Minä vietän sapattia tapani mukaan - ja juuri sen vuoksi että se on tapani, eikä sen vuoksi että se olisi jokin pakko. Minulle sapatti on lepopåäivä - lahja Jumalalta, joka haluaa että Hänen lapsensa nauttivat niistä lahjoista joita Hän omilleen antaa - viettääpä sitten sapattia tai sunnuntaita lepopäivänä. Tai vaikka tiistaita; koska Jumalalle on tärkeää se, että ihminen saa levätä armossa, ihan joka päivä.

      • exan.tien.suunta
        Exap kirjoitti:

        Menoa ja meininkiä riittää. eikö se ole hyvä asia ? Kyllä nettiin bittejä mahtuu - vaikka itse en jaksa tuota "Herralla.Yksi.kansa" vuodatusta lukeakaan, kun tuntuu olevan sitä samaa Raamattuun perustumatonta vuodatusta taas.

        Itsekunkin olisi hyvä miettiä mitä Raamatussa oikeasti sanotaan ja mikä on pelkkää mytologiaa. Tai vielä pahempi: mikä on vain adventistista mytologiaa...

        On nimittäin yksi asia mitä Raamattu oikeasti sanoo - ja ihan toinen asia mitä ihmiset haluaisivat siinä lukevan, puolustellessaan kaikenlaisia mytologioita.

        Kun Raamatun sanoman oikeasti ymmärtää, sieltä löytää Jumalan joka rakastaa lapsiaan, kun taas toiset haluavat jotenkin kummasti löytää sieltä sellaisen jumalan joka vahtii tiukasti jonkun tietyn päivän tai asian noudattamista pilkuntarkasti, vaikka kyseinen kohta ei sanallakaan viittaa meihin kristittyihin.

        Minä vietän sapattia tapani mukaan - ja juuri sen vuoksi että se on tapani, eikä sen vuoksi että se olisi jokin pakko. Minulle sapatti on lepopåäivä - lahja Jumalalta, joka haluaa että Hänen lapsensa nauttivat niistä lahjoista joita Hän omilleen antaa - viettääpä sitten sapattia tai sunnuntaita lepopäivänä. Tai vaikka tiistaita; koska Jumalalle on tärkeää se, että ihminen saa levätä armossa, ihan joka päivä.

        Sanomasi sisältää hapatelausumaa, ja siksi et jaksa lukea sitä, mitä kirjoituksissa sanotaan, koska se vaatisi taipumaan Jumalan tahdon alle. Siitähän on kyse. Liha - se vaikuttaa tahtomisen ja tekemisesi mitan, ei Kristuksen seuraamisen. Herra, Herra kyllä voidaan mantrata, tai Jeesus, Jeesus, muttei sitä, mitä sen Henki kirkastaa seurakunnalle Jumalan työstä.
        Siitähän exap. on kyse. Ei muusta. Jos sinulla ei ole sapatista muuta sanottavaa, et ole rukouskammiossasi viipynyt Herran kasvojen edessä. Tuuli vie sinut matkalla.

      • alex.kasi
        Exap kirjoitti:

        Menoa ja meininkiä riittää. eikö se ole hyvä asia ? Kyllä nettiin bittejä mahtuu - vaikka itse en jaksa tuota "Herralla.Yksi.kansa" vuodatusta lukeakaan, kun tuntuu olevan sitä samaa Raamattuun perustumatonta vuodatusta taas.

        Itsekunkin olisi hyvä miettiä mitä Raamatussa oikeasti sanotaan ja mikä on pelkkää mytologiaa. Tai vielä pahempi: mikä on vain adventistista mytologiaa...

        On nimittäin yksi asia mitä Raamattu oikeasti sanoo - ja ihan toinen asia mitä ihmiset haluaisivat siinä lukevan, puolustellessaan kaikenlaisia mytologioita.

        Kun Raamatun sanoman oikeasti ymmärtää, sieltä löytää Jumalan joka rakastaa lapsiaan, kun taas toiset haluavat jotenkin kummasti löytää sieltä sellaisen jumalan joka vahtii tiukasti jonkun tietyn päivän tai asian noudattamista pilkuntarkasti, vaikka kyseinen kohta ei sanallakaan viittaa meihin kristittyihin.

        Minä vietän sapattia tapani mukaan - ja juuri sen vuoksi että se on tapani, eikä sen vuoksi että se olisi jokin pakko. Minulle sapatti on lepopåäivä - lahja Jumalalta, joka haluaa että Hänen lapsensa nauttivat niistä lahjoista joita Hän omilleen antaa - viettääpä sitten sapattia tai sunnuntaita lepopäivänä. Tai vaikka tiistaita; koska Jumalalle on tärkeää se, että ihminen saa levätä armossa, ihan joka päivä.

        Niin, kyllä se ihan totta on että muutamat löytävät Raamatusta aivan kummallisen jumalan - esimerkiksi sellaisen joka ensin loi elämää ja kun siitä tullutkaan sellaista kuin oli tarkoitus niin tämä jumala piinaa sitä ikuisesti tulessa.

        Tai kun Raamatun Jumala lähetti Poikansa maailmaan lunastamaan maailman sen synneistä, väittävät samat ihmiset että syntivelkaa ei maksettukaan - että Jeesus ei kuollutkaan ..

        Siis ei minkäänlaista logiikkaa .. asia mitä ainakin minä kummastelen, koska asia on niin uskomattoman yksinkertainen ja helppo ymmärtää.

        Raamattu on yksi kokonaisuus, se kertoo syntiin lankeemuksesta ja sen seurauksena tulleesta kuolemasta - se kertoo että koska synti on vajavaisuutta on sen palkka kuolema - ja Jeesus kuoli sen kuoleman noin 4000 vuotta Aadamin syntymän jälkeen .. ja maksoi sen synnin jonka Aadam toi ihmisten riesaksi. Synnitön kuoli syntisten edestä - jotta syntisille annettaisi sama mahdollisuus kuin Aadamilla kerran oli - valita elämä tai kuolema.

        Voiko enää yksinkertaisempaa asiaa olla? Ei voi.. ja kuitenkaan sitä ei ymmärretä - mikä kummastuttaa..

        Se missä sapatti tulee esiin, voi sen sijaan olla vähän vaikeampi asia, mutta jos asiaa tutkii nousee esiin aika kiinnostava kuva jossa sapatti esikuvaa sitä 1000 vuotuista aikaa josta Raamatun viimeisessä luvussa kerrotaan.
        Sapatti on siis tärkeä osa Raamatun kokonaissanomaa - ja sen hylkääminen peittää luonnollisesti sen tarkoituksen ..
        Ei Jeesus sanonut että sapatti olisi jotain mikä ei enää ole voimassa vaan että sapattina saa tehdä hyvää - Jeesus osoitti näinkin mistä on kysymys ja hän on "sapatin Herra" - ja tekee "hyvää" ja parantaa omansa sinä suurena sapattina josta viikkosapatti on esikuvaa.

        Mutta miten käy niille jotka eivät ole saaneet osaa ensimmäisessä ylösnousemuksessa?
        Jotenkin tähän sopisi se, että jos ne 1000 vuotta on se todellinen sapatti (niinkuin Raamattu minulle kertoo) - niin mikä tulee sapatin jälkeen juu "ylösnousemuspäivä" ja silloin nousevat (Raamatun mukaan) ne jotka eivät ole saaneet osaa ensimmäisessä ylösnousemuksessa. Siis ne jotka hylkäsivät sapatin - eli sen ensimmäisen 1000 vuotisen ajan.

        Tämä ei kuitenkaan ole (mielestäni) niin yksinkertaista, että jos vietät sapattia niin se pelastaa - se ei pelasta vaan Jeesuksen lunastus ja ohjaus sinä suurena sapattina .. ja ihmisen parantuminen sen kautta.

        Mutta jos tutkii asiaa tulee esiin sekin, että ne jotka hylkäsivät sapatin - tavallisesti hylkäsivät paljon muutakin ja kääntyivät pois Raamatusta ja alkoivat sen sijaan uskomaan oppiin "Ei, ette suinkaan kuole" .. ja sen seurauksena sitten tuli usko ikuiseen helvetin piinaan ja siten Jumalan olemus on väännetty kieroon - on alettu uskomaan aivan toisenlaiseen jumalaan kuin se Jumala josta Raamatussa kerrotaan.

        alex

      • Sapatti.on.juutalainen
        alex.kasi kirjoitti:

        Niin, kyllä se ihan totta on että muutamat löytävät Raamatusta aivan kummallisen jumalan - esimerkiksi sellaisen joka ensin loi elämää ja kun siitä tullutkaan sellaista kuin oli tarkoitus niin tämä jumala piinaa sitä ikuisesti tulessa.

        Tai kun Raamatun Jumala lähetti Poikansa maailmaan lunastamaan maailman sen synneistä, väittävät samat ihmiset että syntivelkaa ei maksettukaan - että Jeesus ei kuollutkaan ..

        Siis ei minkäänlaista logiikkaa .. asia mitä ainakin minä kummastelen, koska asia on niin uskomattoman yksinkertainen ja helppo ymmärtää.

        Raamattu on yksi kokonaisuus, se kertoo syntiin lankeemuksesta ja sen seurauksena tulleesta kuolemasta - se kertoo että koska synti on vajavaisuutta on sen palkka kuolema - ja Jeesus kuoli sen kuoleman noin 4000 vuotta Aadamin syntymän jälkeen .. ja maksoi sen synnin jonka Aadam toi ihmisten riesaksi. Synnitön kuoli syntisten edestä - jotta syntisille annettaisi sama mahdollisuus kuin Aadamilla kerran oli - valita elämä tai kuolema.

        Voiko enää yksinkertaisempaa asiaa olla? Ei voi.. ja kuitenkaan sitä ei ymmärretä - mikä kummastuttaa..

        Se missä sapatti tulee esiin, voi sen sijaan olla vähän vaikeampi asia, mutta jos asiaa tutkii nousee esiin aika kiinnostava kuva jossa sapatti esikuvaa sitä 1000 vuotuista aikaa josta Raamatun viimeisessä luvussa kerrotaan.
        Sapatti on siis tärkeä osa Raamatun kokonaissanomaa - ja sen hylkääminen peittää luonnollisesti sen tarkoituksen ..
        Ei Jeesus sanonut että sapatti olisi jotain mikä ei enää ole voimassa vaan että sapattina saa tehdä hyvää - Jeesus osoitti näinkin mistä on kysymys ja hän on "sapatin Herra" - ja tekee "hyvää" ja parantaa omansa sinä suurena sapattina josta viikkosapatti on esikuvaa.

        Mutta miten käy niille jotka eivät ole saaneet osaa ensimmäisessä ylösnousemuksessa?
        Jotenkin tähän sopisi se, että jos ne 1000 vuotta on se todellinen sapatti (niinkuin Raamattu minulle kertoo) - niin mikä tulee sapatin jälkeen juu "ylösnousemuspäivä" ja silloin nousevat (Raamatun mukaan) ne jotka eivät ole saaneet osaa ensimmäisessä ylösnousemuksessa. Siis ne jotka hylkäsivät sapatin - eli sen ensimmäisen 1000 vuotisen ajan.

        Tämä ei kuitenkaan ole (mielestäni) niin yksinkertaista, että jos vietät sapattia niin se pelastaa - se ei pelasta vaan Jeesuksen lunastus ja ohjaus sinä suurena sapattina .. ja ihmisen parantuminen sen kautta.

        Mutta jos tutkii asiaa tulee esiin sekin, että ne jotka hylkäsivät sapatin - tavallisesti hylkäsivät paljon muutakin ja kääntyivät pois Raamatusta ja alkoivat sen sijaan uskomaan oppiin "Ei, ette suinkaan kuole" .. ja sen seurauksena sitten tuli usko ikuiseen helvetin piinaan ja siten Jumalan olemus on väännetty kieroon - on alettu uskomaan aivan toisenlaiseen jumalaan kuin se Jumala josta Raamatussa kerrotaan.

        alex

        Jeesus itse kumosi sapatin painamalla jutskujen mielestä duunia lauantaina. Sapatti kuuluu vain ja ainoastaan Mooseksen uskontoon, ja kristinuskon pohja on Uusi Testamentti, joka ei velvoita mitään sapatteja ja muita juutalaisten päiviä viettämään. Me kristityt olemme semmoisista sapattipapattihapatteista 100% vapaita!

      • niimpä-
        Sapatti.on.juutalainen kirjoitti:

        Jeesus itse kumosi sapatin painamalla jutskujen mielestä duunia lauantaina. Sapatti kuuluu vain ja ainoastaan Mooseksen uskontoon, ja kristinuskon pohja on Uusi Testamentti, joka ei velvoita mitään sapatteja ja muita juutalaisten päiviä viettämään. Me kristityt olemme semmoisista sapattipapattihapatteista 100% vapaita!

        Sapatin Herra ei ole keikkauttanut sapattia kumoon.
        Olisi Herra voinut sanoa; en ole enää sapatin Herra, kun keikautin sen päivän/pyhyyden pois ja hävitin sen perin pohjin. Tehkää täst edes työtä joka päivä , älkää valitako ja pyydelkö lepopäiviä? Levätkää sitten, kun olette haudassa! Sen te kuriton kansa tai vallakin pakanakansa olette ansainneet.

      • Sapatti.on.juutalainen
        niimpä- kirjoitti:

        Sapatin Herra ei ole keikkauttanut sapattia kumoon.
        Olisi Herra voinut sanoa; en ole enää sapatin Herra, kun keikautin sen päivän/pyhyyden pois ja hävitin sen perin pohjin. Tehkää täst edes työtä joka päivä , älkää valitako ja pyydelkö lepopäiviä? Levätkää sitten, kun olette haudassa! Sen te kuriton kansa tai vallakin pakanakansa olette ansainneet.

        Sunnuntai on oikea pyhä- ja lepopäivä. Se riittää meille kristityille. Uskonnonvapaus on Suomessa, ja moosenksenuskoiset ynnä mutkin muhametit voivat harrastella sitä lauantaisapattiaan kaikessa rauhassa, kunhan eivät vierailla uskonnollisilla menoillaan häiritse meitä kristittyjä.

      • niimpä-
        Sapatti.on.juutalainen kirjoitti:

        Sunnuntai on oikea pyhä- ja lepopäivä. Se riittää meille kristityille. Uskonnonvapaus on Suomessa, ja moosenksenuskoiset ynnä mutkin muhametit voivat harrastella sitä lauantaisapattiaan kaikessa rauhassa, kunhan eivät vierailla uskonnollisilla menoillaan häiritse meitä kristittyjä.

        Kristittyjä on kahtaa eri sorttia. Sapatin Herran kristityt pitävät Herransa sapatin pyhänä. 7. päivä/lauantai on HERRAN, SINUN JUMALASI, sapatti.

        Moos.20:8-10 " Muista pyhittää lepopäivä.
        Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
        mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. "

        Pakanakristityt haluavat myös pitää 4-käskyn, lepopäiväkäskyn oman herransa tapaan. He haluavat, että heitä ei tässä asiassa häiritä ja siksi sunnuntai-pyhä on laitettu lakiin.
        Vuonna 321 jKr. Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän.
        Laodikean kirkolliskokous antoi käskyn v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia eivätkä he saa levätä sapattina, vaan heidän pitää tehdä töitä sinä päivänä ja kunnioittaa Herran päivää (sunnuntai); ja jos he voivat, niin levätköön kristittyinä. Mutta jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea pois Kristuksesta."

        He julistavat; pidämme pyhänä viikon ensimmäisen päivän ja julistamme sen pyhäksi, koska Jeesus nousi kuolleista. Se on viikon ensimmäinen päivä, ei kun viimeinen päivä 7.päivä tai no viikon 8.päivä.
        Me saamme monta päivää mahtumaan rakaaseen pyhäämme, jonka Paavi on meille antanut.

        Käskymme kuuluu muista pyhittää lepopäiväsi, sunnuntai, erotuksena sapatin Herran sapatista, koska Jeesus oli juutalainen.

    • selaillut

      Hyvä aihe keskustella, monta hyvää kirjoitusta löytyy tämän aiheen alta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. PropsApp Koodi

      Haluatko ansaita ja kilpailla fiksusti samalla kun seuraat urheilua? Props tekee sen mahdolliseksi. Sovelluksessa pääset
      Yleistä ohjelmista ja sovelluksista
      2
      3833

    2. Persut yrittävät epätoivon vimmalla

      kiertää häirintä asian https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5389f072-60d9-4ef8-aa7b-c11f0eda66cf jonka muut puolueet a
      Maailman menoa
      105
      3478

    3. Taas nuoren kuolema

      Vasunmäentiellä paha onnettomuus. Nuori nainen menehtyi. Niiin sydäntä riipaisevaa 😭
      Lapua
      79
      3315

    4. "Skandaali muhii SDP:ssä" - "pelon ilmapiiri vallitsee"

      Puolueen johto on vähintään vastuussa ilmapiiristä, jossa häirinnän uhrit eivät ole saaneet ääntään kuuluviin. Vyyhdin
      Maailman menoa
      99
      3078

    5. Elikkäs persuissa ovat pahimmat häiriköijät

      Koska sieltä tuli kaikkein kovin ulahdus. Persujen peesissä seuraa kokoomus js hajuraon päässä röhkii kepulaiset. Olipa
      Maailman menoa
      52
      3034

    6. IL: "Kyykyttämistä, alistamista, painostamista, huutamista ja tiuskimista SDP:n

      eduskuntaryhmässä." Häirintäkohu puolueen ympärillä paisuu. Iltalehden haastattelemien SDP-lähteiden mukaan eduskunta-
      Maailman menoa
      62
      2743

    7. Riikka runnoo: konkursseja eniten 30 vuoteen

      Vuonna 2025 Suomessa haettiin konkurssiin yhteensä 3 906 yritystä. Konkurssiluku oli suurin sitten vuoden 1996.
      Maailman menoa
      101
      2564

    8. Ahdistelu ongelmaa vain vasemmistossa - ei oikeiston edustajissa

      Mutta demarit ovat tunnetusti sivistymättömiä, ja vähemmän fiksuja.
      Maailman menoa
      25
      2251

    9. Tehomaksu rankaisisi normaalista sähkönkäytöstä

      Energiaviraston valmistelema tehomaksumalli herättää aiheellista huolta erityisesti tavallisten kotitalouksien näkökulma
      Maailman menoa
      25
      2164

    10. Jari Sillanpää isossa leikkauksessa - Paljastaa, mitä uralle tapahtuu!

      Palaako Siltsu keikoille? Artisti, ex-tangokuningas Jari Sillanpää on ollut lonkkaleikkauksessa ja kotiinpaluu on edessä
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1644
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt