Nettipankki ja Firefox ESR

Jos ei tiedä mistään mitään, niin kannattaa olla trollaamatta.

Firefox ESR 45.4.0 toimii hyvin ja vakaasti. Myös Osuuspankissa, jossa suositaan vain uusimpia versioita selaimista. OP voisi muutenkin lisätä tuettujen selainten listalle kaikki pitkän tuen versiot selaimista.

Mitähän nämä kerneli ongelmat ovat? Backportsista saa tuoreempaa jos tarvetta. Käännä vaikka oma.

"Minulle Debian ei ole mikään autuaaksi tekevä."

Ketä kiinnostaa.

"Vaikka sen vakautta ja erinomaisuutta tälläkin foorumilla ylistellään. "

Eikä turhaan.

Höpöhöpö. Debianissa Firefox 45 ESR, ei mitään vanhentuneisuutta. Täysin ajanmukainen ja luotettava.

Kernelissäkään ei ole ongelmaa.

"Debian on epävakain linux.Nyt te suututte?"

Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin. Mitäpä niistä suuttumaan.

"Perustelkaa,miksi näette sen niin vakaana."

Testaukset tehdään eri haaroissa ja kunnolla testatut päätyy Stable versioon, joka julkaistaan sitten kun se on valmis.

"Perustuu siihen,ettet tee sille paljon mitään.Silloin se toimii."

8 vuoden aikana ei ole mikään tarvitsemani jäänyt Debianilla tekemättä.

"Älä päivitä.
Älä sudottele sitä.
Älä asenna outoja ohjelmia."

Päivitän aina dist-upgrade käskyllä.

Debianissa EI sudotella. su riittää ylläpitoa vaativiin tehtäviin.

Asennan vain ohjelmia joita tarvitsen. Kukaan järkevä ihminen ei asenna omatoimisesti "outoja" ohjelmia koneelleensa.

"Sukulaiselle asensin Debian Mate 8.5 ja on se hänellä toiminut,kunhan hän käyttää sitä hillitysti."

Olisit asentanut sen "vakaan käyttiksen", mitä itsekin käytät holtittomasti.

"Debian on epävakain linux.Nyt te suututte?"

Tuo on valehtelua.

"Perustelkaa,miksi näette sen niin vakaana."

Eihän siinä muutu päivityksissä juuri mikään eikä ohjelmat hajoa käyttöjärjestelmän päivityksissä. Vakaa siis.

"Perustuu siihen,ettet tee sille paljon mitään.Silloin se toimii."

Olen käyttänyt Debiania paljon, toimii erittäin hyvin.

"Älä päivitä."

Tottakai Debianiin voi asentaa päivitykset.

"Älä sudottele sitä."

Pääkäyttäjän oikeuksilla toimiminen tarkoittaa sitä, että voi muutella asioita muualtakin kuin kotikansiosta. Harkitusti tehtävää asiaa tietysti siis.

"Älä asenna outoja ohjelmia."

Mihinkään käyttöjärjestelmään ei asenneta ohjelmia joiden luotettavuutta ei voi varmentaa. Sellainen on väärinkäyttöä ja kaikki harmit on silloin oma vika.

Debianissa tuota ongelmaa on yleisesti ottaen vähemmän kuin monissa muissa järjestelmissä koska Debianissa on valmiina luotettavaksi varmistetut ohjelmat.

"Ne katoavat Debianin syöveriin ja kuormittavat kuitenkin sitä."

Täh?

"Pankit moittii ESR Viritelmää."

Pankkien ohjelmissa on myös bugeja. Pankkien bugit eivät ole Debianin asia.

"Voithan ohittaa pankin protestoinnin,mutta vastalause on pankin taholta kirjattu."

Pankille ei kuulu asiakkaan ohjelmat millään tavalla ja niillä ei ole mitään merkitystä minkään kannalta.

"Chrominium se suositeltava Debainin pankkiasiointiin."

Pankkiasiointiin voi käyttää Debianissa monia eri selaimia. Katsos kun se selaintekniikka on standardia. Firefox käy erittäin hyvin, kuten myös Chromium. Tosin pitää huomata, että se Chromium on tässä epävakaampi ja muuttuu usein kun Firefox on paljon vakaampi. Firefox sopii siksi hyvin esim. erilaisten laajennosten käyttöön.

Pankille sillä ei ole mitään merkitystä.

Ainoa, mikä kommentissa kannattaa ottaa tosissaan on postaajan nimimerkki "trolli80 "!
Pystyisikö ylläpito heittämään trollaajan pois keskustelualueelta?

Asentimen oletus on Gnome. Ruksi pois ja haluamansa työpöytä tilalle. Tai asennat minimaalisen ja vain ne paketit mitä haluat, vaikka joka työpöydästä jotakin. ;)

Debian ei suosi mitään työpöytää, vaan kaikki ovat yhtälailla tuettuja.

Turhaa rutinaa työpöydistä ja ikkunamanagereista. Opetelkaa käyttämään tekstipohjaista (TUI) käyttöliittymää.
Ei tule käyttöteknisiä ongelmia kun hallitsee TUI:n käytön. Tätä minä voin suositella kaikille linuxdistrojen käyttäjille.

"Cinnamonin suhteen Debian on haukannut liian suuren palan."

Kuinka niin?

"Lxde ja Xfce Pöytiin asentuu onneton riisuttu sound mixer,jonka piipityksillä ei tee mitään."

Nehän on riisuttuja työpöytäympäristöjä ja on siis sitä mitä halutaankin.

"Lisäasennuksiksi menee heti ja auta armias,jos et tiedä mitä asennat.
Sinne se hukkuu.."

Mikä menee? Debianissa mikään huku mihinkään.

Paras esimerkki.

Onko tämä nyt sitä mainitsemaasi Debianin epävakautta?

Asennuksen aikana voit asentaa juuri ne ohjelmat mitä haluat. Asentimen oletuksiin ei ole pakko tyytyä.

PulseAudio juu.
Itse poistan sen heti ensimmäisenä ja käytän suoraa ALSA yhteyttä äänikortille. Äänenvoimakkuuden säädän integroidusta stereo vahvistimesta.

Entä jos ne ongelmasi ei liitykkään mitenkään Debianiin...

trulli80 kirjoitti:

Onko tämä nyt sitä mainitsemaasi Debianin epävakautta?

Asennuksen aikana voit asentaa juuri ne ohjelmat mitä haluat. Asentimen oletuksiin ei ole pakko tyytyä.

PulseAudio juu.
Itse poistan sen heti ensimmäisenä ja käytän suoraa ALSA yhteyttä äänikortille. Äänenvoimakkuuden säädän integroidusta stereo vahvistimesta.

Entä jos ne ongelmasi ei liitykkään mitenkään Debianiin...

Lue lisää

Niin ja tarkoitatko "pulse Audiolla" Pavucontrol mixeriä?

trulli80 kirjoitti:

Niin ja tarkoitatko "pulse Audiolla" Pavucontrol mixeriä?

https://en.wikipedia.org/wiki/PulseAudio

Ihmiset taitavat tarkoittaa tuota, trulleilla on varmaan ihan jotain muuta.

trullaatitrullaati kirjoitti:

https://en.wikipedia.org/wiki/PulseAudio

Ihmiset taitavat tarkoittaa tuota, trulleilla on varmaan ihan jotain muuta.

Lue lisää

Vastaustensa perusteella yksi trulli on fanaattinen Debian kiihkoilija,jolle oli kova paikka lukea täällä,ettei Debian olekaan ESR:nsä kanssa ja muutenkaan vakaan täydellinen.

trolli80 kirjoitti:

Vastaustensa perusteella yksi trulli on fanaattinen Debian kiihkoilija,jolle oli kova paikka lukea täällä,ettei Debian olekaan ESR:nsä kanssa ja muutenkaan vakaan täydellinen.

Lue lisää

Onhan se Debian kyllä vakaa, mutta ei välttämättä täydellinen. aina voi löytyä vikoja. Todelliset viat tunnistaa siitä, että vika on toistettavissa.

Itse vähän miettinyt josko sitä siirtäisi kaikki koneet tulevaisuudessa Debianiin. Xfce työpöytä kun on kuitenkin mielestäni paras tällä hetkellä vaativalle käyttäjälle.

"Se Debianin onneton Lxde-Xfce mixeri ei ole sellainen."

Ei varmaan ole tarkoitettu mihinkään erilliselle viritykselle vaan olemaan kevyt.

"Ubuntu perheeseen ja Fedoraan asentuu toimiva äänien säätösovelma.Sen nimi on Pulse Audio."

Pulse Audio kuuluu Debianiin.

"Saahan ne Debianin syöveriin kadonneetkin asennetut ohjelmat pois,jos muistaa mitä on asentanut."

Ei niitä tarvitse muistaa kun näkyy ne kaikki asennetut ohjelmat siellä synapticissa.

"Väriongelmia,näytönhallintaongelmia,päivitysongelmia."

Miten vika toistetaan?

Jos et kykene kertomaan miten vika toistetaan, se vika liittyy sinuun kun havaintojen perusteella muilla ei sitä ole. Jos kykenet kertomaan miten vika toistetaan, että kuka tahansa muu voi toistaa sen vian niin sillon on mahdollista vahvistaa, että voisi mahdollisesti olla vika ohjelmassa.

"Mint Cinnamonilla 17.2 ei näitä ongelmia ollut."

Mitä ongelmia?

"Uusinta Debian Cinnamonia 8.5 en ole kokeillut."

Debian 7:ssa ei ollut Cinnamonia ollenkaan.

"Onko Debian yksi niistä harvoista,joka jatkaa muutaman vuoden päästä 32 bittisten tukemista?"

32-bittisyyttä tukee monet käyttöjärjestelmät vuosikausia tulevaisuuteen. CentOS 6 tukee 3,5v vielä, Debian 9 tietääkseni tulee myös tukemaan ja se tukee 5v julkaisusta.

OpenBSD tukee tukee mielenkiintoisia laitearkkitehtuureja: https://www.openbsd.org/plat.html

Nuo "discontinued ports" ovat sellaisia joita voi kaivella aiemmista versioista. OpenBSD:n perusosat hyvin korjattuja turva-aukoista ja niitä voi itsekin patchata uudempien versioiden palikoilla jos tarvitsee ajella jollain poikkeuksellisen vanhalla koneella. 32-bittinen OpenBSD pysynee hengissä helposti vielä 10v.

"Ubuntussa ärsyttää oletukset. Ikkunoiden valikot korjaan ensimmäiseksi. Jostain syystä terminaalissa ei ole välilehtiä."

Mitä ihmettä se terminaali tekee välilehdillä? Kunnon käyttöjärjestelmässä voidaan avata useita komentotulkki-istuntoja eli terminaaleja. Oletko kuullut virtuaalisista komentotulkeista?
Todella toivon sitä ettei koodarit innostu välilehdistä terminaalissa. Parempi tapa on tämä perinteinen tapa jossa avataan virtuaalisia komentotulkkeja.

TUI = tekstipohjainen käyttöliittymä eli komentotulkkipohjainen unixin tai linuxdistron käyttö. Näitä on useanlaisia kuten Tmux, Ratpoison, Ion, Awesome, Bluetile jne. Näitä ei ohjata hiirellä vaan näppäimistöllä.
Esimerkiksi Finnix on linuxdistro jossa ei edes ole lainkaan graafista käyttöliittymää eli GUI:ta.

Osaavalle tekstipohjainen liittymä on parempi valita koska tällöin on käytössä kaikki komentotulkin optio mahdollisuudet eikä vai ne jotka grafiikkavalikkojen suunnittelija on valinnut.
Unixissa ja linuxdistroissa komentoja voidaan "putkittaa" eikä tämä onnistu graafisten valikkojen kautta samalla tavalla vaan tähän tarvitaan komentotulkkia eli terminaalia johon käyttäjä itse kirjoittaa haluamansa komentojonon.
Komentotulkin ohjelmointi on osa osaavan käyttäjän päivää eli voidaan muodostaa tehtäväsuorituksia joihin graafiset valikot eivät edes pysty.

"Mikähän tuo TUI on?"

Text User Interface

"Debian ei paras alusta kotikoneen viihdekäyttöön."

Vähän riippuu mitä haluaa.

"Debianin tekee hankalaksi myös useat lähteet ja kehityshaarat."

Ei siinä mitään hankalaa ole kun ottaa sen stablen, valitsee expert installin ja asentaa halutulla työpöytäympäristöllä. Itse diggaan Xfce:stä ja Matesta. Jokainen stable kestää sen 5v ja uutta stablea tulee parin vuoden välein.

osaava_käyttäjä kirjoitti:

"Ubuntussa ärsyttää oletukset. Ikkunoiden valikot korjaan ensimmäiseksi. Jostain syystä terminaalissa ei ole välilehtiä."

Mitä ihmettä se terminaali tekee välilehdillä? Kunnon käyttöjärjestelmässä voidaan avata useita komentotulkki-istuntoja eli terminaaleja. Oletko kuullut virtuaalisista komentotulkeista?
Todella toivon sitä ettei koodarit innostu välilehdistä terminaalissa. Parempi tapa on tämä perinteinen tapa jossa avataan virtuaalisia komentotulkkeja.

TUI = tekstipohjainen käyttöliittymä eli komentotulkkipohjainen unixin tai linuxdistron käyttö. Näitä on useanlaisia kuten Tmux, Ratpoison, Ion, Awesome, Bluetile jne. Näitä ei ohjata hiirellä vaan näppäimistöllä.
Esimerkiksi Finnix on linuxdistro jossa ei edes ole lainkaan graafista käyttöliittymää eli GUI:ta.

Osaavalle tekstipohjainen liittymä on parempi valita koska tällöin on käytössä kaikki komentotulkin optio mahdollisuudet eikä vai ne jotka grafiikkavalikkojen suunnittelija on valinnut.
Unixissa ja linuxdistroissa komentoja voidaan "putkittaa" eikä tämä onnistu graafisten valikkojen kautta samalla tavalla vaan tähän tarvitaan komentotulkkia eli terminaalia johon käyttäjä itse kirjoittaa haluamansa komentojonon.
Komentotulkin ohjelmointi on osa osaavan käyttäjän päivää eli voidaan muodostaa tehtäväsuorituksia joihin graafiset valikot eivät edes pysty.

Lue lisää

"Todella toivon sitä ettei koodarit innostu välilehdistä terminaalissa."

Aika pitkään on suosittu screeniä.

"Jos selaimessa voi olla yli 10 välilehteä auki, niin miksi ei terminaalissa?"

Miksi terminaalissa (komentotulkissa) edes pitäisi olla välilehtiä käytössä.
Itse en kyllä ottaisi tuollaista terminaalia käyttöön, en ikinä.

Nykymalli sopii minulle paremmin. Ei se ole niin vaikeaa avata välillä virtuaalista terminaalia F-näppäin komennoilla. Näinhän se unix ja linux on alunperin suunniteltu. Ja se "clear" komentokin on usein hyvä juttu, sillä näytön saa puhdistettua edellisistä komennoista. Ja sitten kyllä komentohistoriankin saa näkyviin jos unohtaa mitä oli aiemmin tehnyt.

En ymmärrä lainkaan tätä välilehti vimmaa kun näitä tyrkytetään joka paikkaan myös sinne minne ne eivät edes kunnolla kuulu. Windows todella tarvitsisi välilehdet myös leikepöydälle. Eli siellä missä välilehdistä olisi todellista hyötyä sitä ei käytetä.

DOS aikakaudella minulla oli käytössä Geoworks ja siinä oli jo silloin monisivuinen leikepöytä eli sillä pystyi kopioimaan saman aikaisesti useita töitä.
Windowsissa on edelleen vain 1-sivuinen kopiointi/leikkaus leikepöytäsovellus ja usein tarvitsisi monisivuista sovellusta dokumenttien koostamiseen.
Dos/Geoworks yhdistelmä oli Windowsia kätevämpi dokumentin koostamisessa koska useita viitteitä ja lainauksia sai olla tilapäisesti tallessa monisivuisella leikepöydällä. Geoworks hyväksyi tekstit ja kuvat samaan monisivuiseen leikepöytään.

Windows on tältä osin hyvin vanhanaikainen typerä tönkkö. Leikepöytäsovellus on juuri se jossa välilehtiä eli monisivuisuutta tarvittaisiin. Terminaali ei niitä tarvitse.
Välilehtiä tyrkytetään väärään paikkaan.

KDE:n leikepöytä on hyvä kun se muistaa useamman kopioinnin ihan oletuksena. Ei tarvitse sitä varten etsi jotain erillistä ohjelmaa. Samoin työpöytiä saa useamman ja niiden välillä pomppiminen on helppoa.

Kaverin kanssa muisteltiin ja kinattiin saunassa mikä oli ensimmäinen graafinen työpöytäsysteemi. GEOS tai Geoworks oli yksi ensimmäisiä. Kaverin mielestä Apple oli ensimmäinen. Omasta mielestä sen teki muistaakseni Xerox. Muistaakseni Ventura sivuntaitto oli jo 80 luvun lopulla ja istui myös jonkin graafisen systeemin päällä.

X:n päällä oleva terminaali voi sisältää eri ympäristömuuttujat kuin Ctrl-Alt-F avattu virtuaaliterminaali.