Voiko peitelistaa käyttää jalkalistan sijaan?

Itse kun vanhaa hirsitaloa remppaan, tulee usein tehtyä sellaisia ns. lintsauksia, joita tehdessä tuntuu että tämänhän huomaavat kaikki. Pian niitä ei huomaa itsekään.
Ruotsinlaivan kylkikin on sopivassa valossa katsottuna melko kuhmurainen. Kyllä siitä olisi sileänkin saanut, mutta se maksaa enemmän.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Itse kun vanhaa hirsitaloa remppaan, tulee usein tehtyä sellaisia ns. lintsauksia, joita tehdessä tuntuu että tämänhän huomaavat kaikki. Pian niitä ei huomaa itsekään.
Ruotsinlaivan kylkikin on sopivassa valossa katsottuna melko kuhmurainen. Kyllä siitä olisi sileänkin saanut, mutta se maksaa enemmän.

Lue lisää

Jos työ tilataan ammattifirmasta, niin firman on tehtävä työ hyvää rakennustapaa noudattaen sekä tehtävä työ riittävällä tarkkuudella.

Ammattitaidon yksi tärkeimmistä osa-alueista on tuntea työn edellyttämä tarkkuus. Esimerkkisi ruotsinlaivan kyljestä on loistava, siinä on pysytelty toleransseissa eikä lähdetty tekemään liian fiiniä. Sisäviimeistelyvaiheen rakennustyöt ovat esimerkkiäsi tarkempia, joten tuntuisi oudolta että joku lähtisi laittamaan listaa joka ei istu lattianrajaan läheskään yhtä hyvin kuin jalkalista.

Sitä saa mitä tilaa. Kyllähän laivankin kyljestä sileä saadaan, mutta se maksaa. Nuo viistoreunaiset jalkalistat ovat melko uusi tulokas. Aiemminhan lattiaa vasten tuleva reuna oli kuin laudassa, ja ihan hyviä listoituksia tuli. Melkoisen röpelö pitää lattian olla jos sen epätasaisuutta pitää peittää teräväkulmaisella jalkalistalla.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Sitä saa mitä tilaa. Kyllähän laivankin kyljestä sileä saadaan, mutta se maksaa. Nuo viistoreunaiset jalkalistat ovat melko uusi tulokas. Aiemminhan lattiaa vasten tuleva reuna oli kuin laudassa, ja ihan hyviä listoituksia tuli. Melkoisen röpelö pitää lattian olla jos sen epätasaisuutta pitää peittää teräväkulmaisella jalkalistalla.

Lue lisää

Mutta peitelistassa reuna ei ole kuin laudassa ja siksi siihen jää väkisin pieni rako.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Sitä saa mitä tilaa. Kyllähän laivankin kyljestä sileä saadaan, mutta se maksaa. Nuo viistoreunaiset jalkalistat ovat melko uusi tulokas. Aiemminhan lattiaa vasten tuleva reuna oli kuin laudassa, ja ihan hyviä listoituksia tuli. Melkoisen röpelö pitää lattian olla jos sen epätasaisuutta pitää peittää teräväkulmaisella jalkalistalla.

Lue lisää

Vanhoissa kerrostaloissa lattiat suoria ole ja kun lista istutetaan sitten nätisti joutuu hiukan ottamaan joskus pois. Viistetty lista on kätevä tässä, kun patti on listaan piirretty on se helppo vuolaista pois.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa kerrostaloissa lattiat suoria ole ja kun lista istutetaan sitten nätisti joutuu hiukan ottamaan joskus pois. Viistetty lista on kätevä tässä, kun patti on listaan piirretty on se helppo vuolaista pois.

Lue lisää

Puhumattakaan jostakin 100 mm korkeista holkkalistoista kattoon. Hankalia muutoinkin mutta viisteet helpottavat hommaa huomattavasti.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Itse kun vanhaa hirsitaloa remppaan, tulee usein tehtyä sellaisia ns. lintsauksia, joita tehdessä tuntuu että tämänhän huomaavat kaikki. Pian niitä ei huomaa itsekään.
Ruotsinlaivan kylkikin on sopivassa valossa katsottuna melko kuhmurainen. Kyllä siitä olisi sileänkin saanut, mutta se maksaa enemmän.

Lue lisää

Pitääkö tuo laiva-juttu paikkansa, itse olin kuvitellut että johtuis siitä että aallot/ jäät pikkuhiljaa hakkaa pellit lommolle? Kuinkahan paksuja peltejä käyttävät paateissa?

Anonyymi kirjoitti:

Pitääkö tuo laiva-juttu paikkansa, itse olin kuvitellut että johtuis siitä että aallot/ jäät pikkuhiljaa hakkaa pellit lommolle? Kuinkahan paksuja peltejä käyttävät paateissa?

Lue lisää

Ei paksuudella ole juurikaan väliä vaan laivateräksen ominaisuuksilla. Pinnalla pysymisen salaisuus on eräässä laivateräksen tärkeässä ominaisuudessa. Jos laivateräs kastuu molemmilta puolilta samalla vedellä, laiva vajoaa eli uppoaa. Jos taas vesi on vain sen toisella puolella, se kelluu.

Tarkemmin asia on määritelty luokituslaitosten luokituksissa. Laivathan on luokiteltu ja matkustaja-aluksen rungon on täytettävä meillä vähintään jääluokan 1B vaatimukset. Mutta esimerkiksi Ruotsin ja Tallinnan väliä seilaavat autolautat ovat korkeinta, eli 1A Super-luokkaa, joka tarkoittaa, että ne voivat liikkua vaikeissa jääolosuhteissa ilman avustamista (murtaja). Tällaiset alukset rakennetaan kulkemaan omin voimin yhden metrin paksuisessa jäässä.

Laipioiden materiaalipaksuutta ei voi millään nyrkkisäännöllä ilmoittaa, esimerkiksi teräslaatujen lujuuksissa on kertaluokkien eroja ja rungon rakenne ja sen lujuuselementit jotka kantavat kuormitusta tai siirtävät (jakavat) sitä eteenpäin tai niiden yhdistelmät vaikuttavat tietenkin myös. Mutta esimerkiksi jo 20 cm:n jäissä kulkevan aluksen jäävyöhykkeen laipioiden paksuuden tulee olla 12 mm.

Anonyymi kirjoitti:

Ei paksuudella ole juurikaan väliä vaan laivateräksen ominaisuuksilla. Pinnalla pysymisen salaisuus on eräässä laivateräksen tärkeässä ominaisuudessa. Jos laivateräs kastuu molemmilta puolilta samalla vedellä, laiva vajoaa eli uppoaa. Jos taas vesi on vain sen toisella puolella, se kelluu.

Tarkemmin asia on määritelty luokituslaitosten luokituksissa. Laivathan on luokiteltu ja matkustaja-aluksen rungon on täytettävä meillä vähintään jääluokan 1B vaatimukset. Mutta esimerkiksi Ruotsin ja Tallinnan väliä seilaavat autolautat ovat korkeinta, eli 1A Super-luokkaa, joka tarkoittaa, että ne voivat liikkua vaikeissa jääolosuhteissa ilman avustamista (murtaja). Tällaiset alukset rakennetaan kulkemaan omin voimin yhden metrin paksuisessa jäässä.

Laipioiden materiaalipaksuutta ei voi millään nyrkkisäännöllä ilmoittaa, esimerkiksi teräslaatujen lujuuksissa on kertaluokkien eroja ja rungon rakenne ja sen lujuuselementit jotka kantavat kuormitusta tai siirtävät (jakavat) sitä eteenpäin tai niiden yhdistelmät vaikuttavat tietenkin myös. Mutta esimerkiksi jo 20 cm:n jäissä kulkevan aluksen jäävyöhykkeen laipioiden paksuuden tulee olla 12 mm.

Lue lisää

Eli ei voi meri hakata peltejä lommolle? Näin vasta jonkun dokumentin sotalaivasta, ja pistin merkille että siinäkin oli kyljet rumasti lommoilla. Paatti oli nykytyyliin tuollaista tutkassa huonommin näkyvää kantikasta häivemallia, mutta tuskin nuo kyljet sen takia lommolla oli?

Anonyymi kirjoitti:

Eli ei voi meri hakata peltejä lommolle? Näin vasta jonkun dokumentin sotalaivasta, ja pistin merkille että siinäkin oli kyljet rumasti lommoilla. Paatti oli nykytyyliin tuollaista tutkassa huonommin näkyvää kantikasta häivemallia, mutta tuskin nuo kyljet sen takia lommolla oli?

Lue lisää

Laivan kyljen rakennehan ei ole kauttaaltaan samanlainen, materiaalivahvuudet vaihtelevat. Vahvin rakenne on ns. jäävyöhykkeellä ja yleensäkin keulassa, vesilinjan alaisissa (Ja yläpuolisissa luokituksen määrittelemään korkeuteen saakka.) rakenteissa.

Laajat korkealla vesilinjasta olevat rakenteet ovat aivan erilaisia, materiaalivahvuus on pienempi ja kaarijako suurempi. Nämä voisivat kai teoriassa kovassa merenkäynnissä kokea pieniä muodonmuutoksia, onhan aallon voima valtava mutta ei laivan pitäisi kyllä normaalisti missään tapauksessa joutua sellaiseen sivuaallokkoon.

Mutta eivät nämä laajat kylkipinnat aivan suoria ole uudessa laivassakaan, eikä asialla ei ole mitään merkitystä.

"Näin vasta jonkun dokumentin sotalaivasta, ja pistin merkille että siinäkin oli kyljet rumasti lommoilla."

Näiden rakenteet ovat sitten varmasti ihan omanlaisensa, jonkin sortin sotasalaisuuksia tietenkin mutta jonkin asteinen panssarointihan niissä todennäköisesti on, jonkinlaisia osumiakin niiden on kestettävä ja ne ovat monikerrosrakenteita.