Eli näyttääkö typerältä/ koituuko harmia?
Voiko peitelistaa käyttää jalkalistan sijaan?
12
11659
Vastaukset
- Esi_merkki
Jalkalistassa on vino alareuna eli toisin sanoen, sen etureuna on alempana ja näin ollen lattian ja listan välin saa helpommin tiivisti toisiina.
Peitelista taas on suorareunainen ja yleensä vielä kevyesti reunasta pyöristetty jolloin kulmaan jää pieni "rako" vaikka lista olisi täysin päin lattiaa.
Kukaan tai mikään taho ei estä minkälaista listaa voi mihinkin laittaa eli listoitukset voi tehdä vaikka höyläämättömästä 2x4:sta jos siltä tuntuu. - SSSSSSUUUU
Kiitos vastauksesta!
- Osa-aikaeläkeläinen
Itse kun vanhaa hirsitaloa remppaan, tulee usein tehtyä sellaisia ns. lintsauksia, joita tehdessä tuntuu että tämänhän huomaavat kaikki. Pian niitä ei huomaa itsekään.
Ruotsinlaivan kylkikin on sopivassa valossa katsottuna melko kuhmurainen. Kyllä siitä olisi sileänkin saanut, mutta se maksaa enemmän. - itellesaatehämitähaluaa
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Itse kun vanhaa hirsitaloa remppaan, tulee usein tehtyä sellaisia ns. lintsauksia, joita tehdessä tuntuu että tämänhän huomaavat kaikki. Pian niitä ei huomaa itsekään.
Ruotsinlaivan kylkikin on sopivassa valossa katsottuna melko kuhmurainen. Kyllä siitä olisi sileänkin saanut, mutta se maksaa enemmän.Jos työ tilataan ammattifirmasta, niin firman on tehtävä työ hyvää rakennustapaa noudattaen sekä tehtävä työ riittävällä tarkkuudella.
Ammattitaidon yksi tärkeimmistä osa-alueista on tuntea työn edellyttämä tarkkuus. Esimerkkisi ruotsinlaivan kyljestä on loistava, siinä on pysytelty toleransseissa eikä lähdetty tekemään liian fiiniä. Sisäviimeistelyvaiheen rakennustyöt ovat esimerkkiäsi tarkempia, joten tuntuisi oudolta että joku lähtisi laittamaan listaa joka ei istu lattianrajaan läheskään yhtä hyvin kuin jalkalista. - Osa-aikaeläkeläinen
Sitä saa mitä tilaa. Kyllähän laivankin kyljestä sileä saadaan, mutta se maksaa. Nuo viistoreunaiset jalkalistat ovat melko uusi tulokas. Aiemminhan lattiaa vasten tuleva reuna oli kuin laudassa, ja ihan hyviä listoituksia tuli. Melkoisen röpelö pitää lattian olla jos sen epätasaisuutta pitää peittää teräväkulmaisella jalkalistalla.
- ffiyul
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Sitä saa mitä tilaa. Kyllähän laivankin kyljestä sileä saadaan, mutta se maksaa. Nuo viistoreunaiset jalkalistat ovat melko uusi tulokas. Aiemminhan lattiaa vasten tuleva reuna oli kuin laudassa, ja ihan hyviä listoituksia tuli. Melkoisen röpelö pitää lattian olla jos sen epätasaisuutta pitää peittää teräväkulmaisella jalkalistalla.
Mutta peitelistassa reuna ei ole kuin laudassa ja siksi siihen jää väkisin pieni rako.
- Anonyymi
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Sitä saa mitä tilaa. Kyllähän laivankin kyljestä sileä saadaan, mutta se maksaa. Nuo viistoreunaiset jalkalistat ovat melko uusi tulokas. Aiemminhan lattiaa vasten tuleva reuna oli kuin laudassa, ja ihan hyviä listoituksia tuli. Melkoisen röpelö pitää lattian olla jos sen epätasaisuutta pitää peittää teräväkulmaisella jalkalistalla.
Vanhoissa kerrostaloissa lattiat suoria ole ja kun lista istutetaan sitten nätisti joutuu hiukan ottamaan joskus pois. Viistetty lista on kätevä tässä, kun patti on listaan piirretty on se helppo vuolaista pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanhoissa kerrostaloissa lattiat suoria ole ja kun lista istutetaan sitten nätisti joutuu hiukan ottamaan joskus pois. Viistetty lista on kätevä tässä, kun patti on listaan piirretty on se helppo vuolaista pois.
Puhumattakaan jostakin 100 mm korkeista holkkalistoista kattoon. Hankalia muutoinkin mutta viisteet helpottavat hommaa huomattavasti.
- Anonyymi
Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:
Itse kun vanhaa hirsitaloa remppaan, tulee usein tehtyä sellaisia ns. lintsauksia, joita tehdessä tuntuu että tämänhän huomaavat kaikki. Pian niitä ei huomaa itsekään.
Ruotsinlaivan kylkikin on sopivassa valossa katsottuna melko kuhmurainen. Kyllä siitä olisi sileänkin saanut, mutta se maksaa enemmän.Pitääkö tuo laiva-juttu paikkansa, itse olin kuvitellut että johtuis siitä että aallot/ jäät pikkuhiljaa hakkaa pellit lommolle? Kuinkahan paksuja peltejä käyttävät paateissa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö tuo laiva-juttu paikkansa, itse olin kuvitellut että johtuis siitä että aallot/ jäät pikkuhiljaa hakkaa pellit lommolle? Kuinkahan paksuja peltejä käyttävät paateissa?
Ei paksuudella ole juurikaan väliä vaan laivateräksen ominaisuuksilla. Pinnalla pysymisen salaisuus on eräässä laivateräksen tärkeässä ominaisuudessa. Jos laivateräs kastuu molemmilta puolilta samalla vedellä, laiva vajoaa eli uppoaa. Jos taas vesi on vain sen toisella puolella, se kelluu.
Tarkemmin asia on määritelty luokituslaitosten luokituksissa. Laivathan on luokiteltu ja matkustaja-aluksen rungon on täytettävä meillä vähintään jääluokan 1B vaatimukset. Mutta esimerkiksi Ruotsin ja Tallinnan väliä seilaavat autolautat ovat korkeinta, eli 1A Super-luokkaa, joka tarkoittaa, että ne voivat liikkua vaikeissa jääolosuhteissa ilman avustamista (murtaja). Tällaiset alukset rakennetaan kulkemaan omin voimin yhden metrin paksuisessa jäässä.
Laipioiden materiaalipaksuutta ei voi millään nyrkkisäännöllä ilmoittaa, esimerkiksi teräslaatujen lujuuksissa on kertaluokkien eroja ja rungon rakenne ja sen lujuuselementit jotka kantavat kuormitusta tai siirtävät (jakavat) sitä eteenpäin tai niiden yhdistelmät vaikuttavat tietenkin myös. Mutta esimerkiksi jo 20 cm:n jäissä kulkevan aluksen jäävyöhykkeen laipioiden paksuuden tulee olla 12 mm. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei paksuudella ole juurikaan väliä vaan laivateräksen ominaisuuksilla. Pinnalla pysymisen salaisuus on eräässä laivateräksen tärkeässä ominaisuudessa. Jos laivateräs kastuu molemmilta puolilta samalla vedellä, laiva vajoaa eli uppoaa. Jos taas vesi on vain sen toisella puolella, se kelluu.
Tarkemmin asia on määritelty luokituslaitosten luokituksissa. Laivathan on luokiteltu ja matkustaja-aluksen rungon on täytettävä meillä vähintään jääluokan 1B vaatimukset. Mutta esimerkiksi Ruotsin ja Tallinnan väliä seilaavat autolautat ovat korkeinta, eli 1A Super-luokkaa, joka tarkoittaa, että ne voivat liikkua vaikeissa jääolosuhteissa ilman avustamista (murtaja). Tällaiset alukset rakennetaan kulkemaan omin voimin yhden metrin paksuisessa jäässä.
Laipioiden materiaalipaksuutta ei voi millään nyrkkisäännöllä ilmoittaa, esimerkiksi teräslaatujen lujuuksissa on kertaluokkien eroja ja rungon rakenne ja sen lujuuselementit jotka kantavat kuormitusta tai siirtävät (jakavat) sitä eteenpäin tai niiden yhdistelmät vaikuttavat tietenkin myös. Mutta esimerkiksi jo 20 cm:n jäissä kulkevan aluksen jäävyöhykkeen laipioiden paksuuden tulee olla 12 mm.Eli ei voi meri hakata peltejä lommolle? Näin vasta jonkun dokumentin sotalaivasta, ja pistin merkille että siinäkin oli kyljet rumasti lommoilla. Paatti oli nykytyyliin tuollaista tutkassa huonommin näkyvää kantikasta häivemallia, mutta tuskin nuo kyljet sen takia lommolla oli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli ei voi meri hakata peltejä lommolle? Näin vasta jonkun dokumentin sotalaivasta, ja pistin merkille että siinäkin oli kyljet rumasti lommoilla. Paatti oli nykytyyliin tuollaista tutkassa huonommin näkyvää kantikasta häivemallia, mutta tuskin nuo kyljet sen takia lommolla oli?
Laivan kyljen rakennehan ei ole kauttaaltaan samanlainen, materiaalivahvuudet vaihtelevat. Vahvin rakenne on ns. jäävyöhykkeellä ja yleensäkin keulassa, vesilinjan alaisissa (Ja yläpuolisissa luokituksen määrittelemään korkeuteen saakka.) rakenteissa.
Laajat korkealla vesilinjasta olevat rakenteet ovat aivan erilaisia, materiaalivahvuus on pienempi ja kaarijako suurempi. Nämä voisivat kai teoriassa kovassa merenkäynnissä kokea pieniä muodonmuutoksia, onhan aallon voima valtava mutta ei laivan pitäisi kyllä normaalisti missään tapauksessa joutua sellaiseen sivuaallokkoon.
Mutta eivät nämä laajat kylkipinnat aivan suoria ole uudessa laivassakaan, eikä asialla ei ole mitään merkitystä.
"Näin vasta jonkun dokumentin sotalaivasta, ja pistin merkille että siinäkin oli kyljet rumasti lommoilla."
Näiden rakenteet ovat sitten varmasti ihan omanlaisensa, jonkin sortin sotasalaisuuksia tietenkin mutta jonkin asteinen panssarointihan niissä todennäköisesti on, jonkinlaisia osumiakin niiden on kestettävä ja ne ovat monikerrosrakenteita.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Janni Tikkanen ohjattiin miesten pukuhuoneeseen
Vai olisko sittenkin Janne Tikkanen? Jos siellä jalkojen välissä on miesten killukkeet, mieshän tämä Janni on. Ja kuuluu801926- 591778
Keskisarja loisti A-studiossa, vauhkoontunut Sofia Virta munasi itsensä
Keskisarja taas puhui 100% faktaa maahanmuuttoon liittyen. Kokoomuksen Kaumalta tuli pari hyvää puheenvuoroa, joskin muu3621672Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.1691453Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle681334Tiedän ettet tehnyt tahallasi pahaa
Asiat tapahtuivat, ristiriidat ovat meitä vahvempia. Olemmeko me niin vahvoja, että selviämme tästäkin vielä? Aika paljo1101330Rakastan ja ikävöin sinua
Ei helpota tämä ikävä millään. Pelkäsin että tämä ajanjakso tulee olemaan juuri näin vaikea. Siksi halusin ennen tätä pä701263- 641208
Kuljettajasi oy konkurssi?!
Tuliko ahnehdittua liikaa,menikö tämä kuljettajasi oy taksit siis konkurssiin?141093KIIKKUSTUOLI
Aloitetaan taas uudella alustalla, nuo pitkiksi venyneet ovat hankalia etsiä uusia viestejä, joskus vastauksia tulee sin1001087