Pahan jälkeen paras dokkariohjelma

Pahan jälkeen viimeisin jakso, eilen käsitteli Ütön tapahtumissa mukana olleita ja miten he ovat selvinneet. Dokkarissa oli erittäin fiksu, minun mielestäni, psykiatri, asiantuntija, traumaterapeutti. Hän käsitteli ohjelmassa selkokielellä miten traumapotilaita, heitähän ovat kaikki omaisetkin, tulisi ohjata/kohdella.
Dokkarissa kolme nuorta, jotka selviytyivät saarelta tosin loukkaantuneina, kertoivat tapahtumista ja miten he olivat selvinneet nämä viisi vuotta.
Dokumentti on hienosti mielestäni tehty, siinä eivät haastattelijat tuo itseään esiin vaan antavat tapahtumissa olleiden kertoa.
Edellinen jakso kertoi happohyökkäykseen joutuneista intialaisesta äidistä ja tyttärestä.
Ensimmäinen jakso kertoi suomalaisesta lyhytkasvuisesta ja jotain luuperäistä sairautta sairastavasta ikuisesti pyörätuolissa olleesta nuoresta naisesta.

Suosittelen!

Kiitos esittelystä, pitää katsoa, jos tulee tilaisuus.

Samoja teemoja on esillä myös Kiasman näyttelyssä. Kävin katsomassa, ja pitää mennä uudelleen katsomaan vielä muutamia lyhytelokuvia, joita en ehtinyt katsoa. Utöyan filmi tuli katsottua. Oli muutenkin tosi antoisa käynti. Näyttelyt herättivät monenlaisia tunteita, nostivat välillä kyyneleitä silmiin ja välillä myös hymyä huuleen.

Ensimmäisen jakson lyhytkasvuinen on ilmeisesti todella aktiivinen Noora, jota näkee usein erilaisissa tapahtumissa Helsingissä. Jossain tapahtumassa juteltiinkin hänen kanssaan jotain ohimennen.

Seuraavan kopioin Kiasman sivulta:
”Elizabeth Nkere pakeni 9-vuotiaana kotoaan, ettei joutuisi ympärileikatuksi ja avioliittoon vastoin tahtoaan. Elizabeth haki suojaa tyttöjen turvakodista. Yhdentoista vuoden jälkeen Elizabethistä on kasvanut karismaattinen aktivisti ja mielipidevaikuttaja maasai-yhteisössä Narokin alueella Lounais-Keniassa.” – Meeri Koutaniemi

Mitä tapahtuu elämää ravisuttaneen käännekohdan jälkeen? Voiko pahan antaa anteeksi?

Pahan jälkeen -näyttely kertoo selviytymisestä. Se tuo esiin ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi vaikean kokemuksen mutta eivät ole suostuneet heille tarjottuun uhrin rooliin. Sen sijaan heistä on tullut aktiivisia toimijoita omassa yhteisössään.

Meeri Koutaniemen valokuvat ja installaatiot kuvaavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Intiassa ja Keniassa sekä pakolaisuutta Thaimaassa ja muualla maailmassa. Ne nostavat esiin yksilöitä, jotka ovat nousseet vastustamaan kokemaansa fyysistä ja rakenteellista väkivaltaa ja syrjintää.

Näyttely pohjautuu syksyllä 2016 Liv-kanavalla esitettävän Pahan jälkeen -dokumenttisarjan tutkimustyöhön. Sarjan elokuvat ovat Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen ohjaamia. Norjan joukkosurmista vuonna 2011 kertova lyhytelokuva Kun viha häviää on nähtävillä osana Kiasman näyttelyä. #pahanjälkeen

Meeri Koutaniemi (s. 1987) on suomalainen valokuvaaja, toimittaja ja dokumentaristi. Hän keskittyy työssään yhteiskunnallisiin ilmiöihin sekä kysymyksiin identiteetistä. Koutaniemi on työskennellyt noin viidessäkymmenessä eri maassa, ja hänet on palkittu työstään lukuisissa kansainvälisissä kilpailuissa.
Twitter: @meerikouta

Arman Alizad (s. 1971) on iranilais-suomalainen tuottaja. Alizad tunnetaan osallistuvista TV-dokumenteista, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia olosuhteita eri puolilla maailmaa. Alizadin palkittuja TV-ohjelmia on näytetty 135 maassa.
Twitter: @armanalizad