Suomenlapinkoira 5 kk ei tottele!!

Malttia, malttia vaan. Ihan tyypillistä pennun käytöstä. Muista kärsivällisyys ja rauhallisuus kun koulutat koiraasi. Jos hermostut pienistä, et senkään vertaa saa sitä tottelemaan. Jotkut pennut ovat kamalia riiviöitä, mutta eivät ne sellaisiksi jää kun kärsivällisesti koulutetaan.
Varasteluun neuvoni on, että älä tee siitä leikkiä. Jos näet, että koiralla on jotakin luvatonta hampaissaan, ota toinen kiinnostava lelu tai makupala jota näytät pennulle ja tarjoat. Sitten korjaat vähin äänin talteen tavarat joita se ei saisi ottaa. Kieltäminen ei taida tuollaiselle pennulle paljoakaan auttaa vaan lisää kierroksia vaan.
Keittiön voit joko kokonaan kieltää koiralta ettei se sinne saa edes tulla tai sitten siellä koulutat makupaloilla esim. istumaan tai pistelet lattialle pientä purtavaa.
Makupalakoulutusta voit käyttää sen vaneriluukunkin kanssa, pistät toiselle puolelle ja vähän raotat että tuolla se on.
Oikein isot rustoluut ovat sopivaa askarreltavaa tarhassa.
Yksikään pentu ei ymmärrä totella ellei sitä siihen opeteta.

Kuulostaa ihan normaalilta lappalaispennulta. =)

Pennun koulutusta on lisättävä nyt reilusti, jottei se lähde lapasesta ihan kokonaan kasvaessaan. On pidettävä myös mielessä että pentu voi olla luonteeltaan energinen ja/tai työkoira, tarvitsee tekemistä, eikä silloin varsinkaan jaksa tuossa iässä itsekseen rauhoittua, vaan myös rauhoittumista ja keskittymistä on harjoiteltava. Aikaa on käytettävä päivittäin ainakin pieniin harjoituksiin. Mielestäni esim. 2-3 tuntia päivässä on ihan normaali määrä koiran harjoittamiseen/ ulkoiluttamiseen, silloin kun pyritään saamaan koira hallintaan. Sosiaalistaminen voi olla joillekin yksilöille hyvin energiaa vievää, ja on tärkeä osa harjoittelua.

Sen lisäksi että opettaa koiralle uusia asioita, on muistettava myös ns. ylläpitokoulutus, jolla ylläpidetään yhteistyön haluttua tasoa ja vahvistetaan luottamussuhdetta.

Eli omistan 5 kk ikäisen suomenlapinkoira-uroksen. Asumme maalla omakotitalossa.

Puremisen ja repimisen pois opettaminen täytyy opettaa, ja 5 kk ikään mennessä se on ehtinyt paljon vahvistaa sitä toimintaa, kun sitä ei ole opetettu aiemmin pois. Toisille riittää ärähdys, toisille kaiken toiminnan lopettaminen (ihminen on täysin passiivinen), toisille lelun antaminen suuhun (jotta saa leuoilleen tekemistä). Tärkeää on keskeyttää, ja samantien ohjata energia johonkin sallittuun. Lattiaan pennun tempaiseminen todennäköisesti ei auta ollenkaan, vaan lisää hämmennystä.

Kun koira varastelee niitä kenkiä ja pyyhkeitä (joissa on ihmisen hajua ilmeisesti), niin onko sillä tarpeeksi leluja ja onko sillä tarpeeksi pitkäkestoisia puruluita tai vaikka halko mihin saa käyttää energiaa. Vai varastaako se niitä sen vuoksi, että saa huomiota? Ennakointi on tässä aika tärkeää, ja estää pääsy sohvalle, jos varastaa sieltä sohvatyynyjä. Myös estää pääsy kenkien luo jne.

Sen pääsyn voi joko estää keittiöön, tai sitten opettaa olemaan siellä rauhassa, ja rauhallisena ollessa voi saada jotain. Eli koiralle voi antaa sen ollessa keittiössä (kun laitetaan ruokaa yms) vaikka ruoalla/kinkulla/jauhelihalla täytetty kongi, jonka kanssa se saa puuhata rauhassa. Lisäksi opetetaan palkkaamalla ja kehumalla "alas"-käsky. Kyllä mä kiellän koiria pomppimasta kaappeja vasten, mutta kehun etenkin pentuna, kun keskeyttää toiminnan ja laskeutuu alas. Ja usein ennakointi on tärkeää, että ehtii keskeyttää jo ajatuksen siitä pomppimisesta, ennen kuin ehtii toteuttaa sen.

Ulkotarhasta en tietty osaa sanoa hirveästi, koska kumpikaan mun lappalaisista ei tykkää olla yksin tarhassa. Ne tykkää olla lauman kanssa. Jos yrittäisin totuttaa, niin kehittäisin sinne just jonkun putkiluun tms, minkä kanssa voi viettää siellä aikaa, ja tarhassa oloajat aluksi hyvin lyhyitä.

Mä jäin miettimään, että mitä teet yhdessä koiran kanssa, muuta kuin varmaan käytte jo ihan perus pitkillä lenkeillä useamman kerran päivässä? 5 kk ikäinen lapinkoira voi mennä jo ihan 5 kilsan lenkkejä kuitenkin. Sille voisi opettaa temppuja, ja puuhata sen kanssa enemmän, että saa energiaa käytettyä johonkin. Sen kanssa voi osallistua vaikka johonkin arkitottis-kurssille, jotta siellä joutuu käyttämään aivojaan, ja saat sieltä neuvoja näihin ongelmiin myös konkreettisesti. Lapinkoirauros tarvitsee usein aika paljon henkistä aktiviteettiä tuossa iässä ja toki fyysisestikin liikuntaa, vaikka esim. pyöräilyä ei kannata aloittaa kuin vasta yli vuoden ikäisen koiran kanssa.

Minun 5kk pentuni on paljon samanlainen varastelija. Etenkin ulos mennessään se aina eteisestä nappaa jotain pureskeltavaa mukaansa. Siitä huolimatta että sillä on jo kasa parittomia rukkasia ulkona pitkin pihaa. Arvokkaammat hanskat siltä saa pois ostamalla ne namipalkalla. (Siis kehittymässä ammattivaras). Itse asiassa se johti siihen, että nyt koira tuo jo vapaahtoisesti tavaroita käteen saakka namin toivossa. Sille voi jopa jalalla näyttää lattialta mitä tavaroita tahtoo sen nostavan ja antavan. Sisällä se tyytyy muutamaan sille sitä varten pyhitettyyn tyynyyn joita sitten yhdessä riepotamme.
Puremiseen auttoi se että otin sen kuonon aina kun se puri, kouraani, ja pidin vähän aikaa kiinni. Ei tietenkään kauaa eikä saa liikaa puristaa. Se näköjään sattuu helposti. Todellisuudessahan se ei mielestäni ole pennulta vielä oikeaa puremista, sillä jos jo senkin ikäinen koira todella puree, siinä on voimaa ihan eritavalla kuin tuossa huomion saamiseksi tehtävässä näykkimisessä.
Pentu hyppii kohti ja riippuu hihassa mielestäni siksi että se saisi huomita. Kun sanon sille istu, se yleensä istuu ja sitten mietin mitä hommaa sille tällä kertaa tarjoisi.
Olen mielestäni tehnyt sen havainnon, että koiralle ei kannata antaa pitkää selitystä (edes kahden sanan mittaista) siitä mitä se si saa tehdä, vaan vain pelkkä painokas ja äänekäs EI silloin kun sitä täytyy kieltää.

Koppiinsa pentu oppi hyvin kun heittelin sinne vähän nameja.

Ja meillä on nyt myös se ratkaistava miten pöydille kurkottelu saadaan loppumaan.
:-) - montakohan eitä siihen taas tarvitaan ja mitä muuta? Aika näyttää, mutta sekin tulee kyllä hoidettua, uskoisin.