Heii kaikki auttajat! :)
Olen lukiossa ekalla ja nyt kolmannen jakson tullessa, pitäisi tehdä isoja päätöksiä.
Olen ensimmäisen kurssin jälkeen lopettanut pitkän matematiikan, koska jo ekan kurssin jutut menivät yli, miltein hylättyyn ja myös nykyisen lyhyen matikan jutut hiukan tökkii... Tajusitte siis, matematiikka ei ole alaani.
Olen käynyt pakolliset Kemian ja Fysiikan kurssit ja nyt pitäisikin tietää jatkanko syventäviin... Molemmat pakollisista menivät "ok" tasolla, mutta varsinkin fysiikka tökki.
Yläasteella olen saanut Kemiasta ja Fysiikasta 8 ja matikasta 7, mutta bilsasta aina 10.
Eli biologia kiinnostaa.
Nyt asiaan.
Olen aina ollut lähdössä lääkikseen, aivan pienestä lähtien. Varsinkin kasvaessa haave on vain suurentunut. PAITSI NYT! Pitkän matikan ja jo fysiikankin kohdalla tajusin karun todellisuuden, minusta ei voi tulla lääkäriä.
Miksi haluan lääkäriksi? Syy ei ole raha ja kunnia vaan tarve auttaa ihmisiä. Olen itse ollut useita kertoja sairaalassa ja sen kautta olen ymmärtänyt alan tärkeyden.
Haluan saada ihmiset voimaan hyvin ja haluan auttaa apu tarvitsevia.
Eli mikä on mahdollisuuteni? Voin suoraan sanoa, etten ymmärrä matematiikan kaavoja vaikka takoisin niitä päähän koko päivä. (Kokemusta on) :/
Sitten seuraavaan.
Olen yläasteella alkanut kiinnostumaan lääkiksen rinnalla oikeustieteestä.
Laki ja yhteiskuntaamme ohjaavat säännökset kiinnostavat. Olen hyvä yhteiskuntaopissa ja muissakin lukuaineissa. Kuitenkin kielet tökkii matemaattisten lisäksi pahasti. (ruotsi ja englanti 6 luokkaa yläasteella)
Taaskaan oikeustieteellinen ei ole rahan ja kunnian kasvattama haave vaan vilpitön kiinnostus alasta on. Myös useat eri ura vaihtoehdot kiinnostavat (juristi, oma toimisto, tuomari, poliisin johtotehtävät, oikeusministeriön työt, useiden yritysten tarjoamat työt).
Mitä siis tekisin?! Jatkaisinko fysiikkaa ja kemiaa, vaikka en ymmärtäisi niistä mitään? (Biologiaa aion pelkästä ilosta jatkaa, koska se kiinnostaa, vaikka mikään luonnontiede/biokemia ei kiinnosta)
Vai ottaisinko kemian ja fysiikan tilalle oikista avittavaa yh:n sekä historian syventävää ja kiinnostusta herättänyttä psykogologiaa ja filosofiaa?
Olen todella umpikujassa. En tiedä mitä tekisin.
Kertokaa omia mielipiteitänne, ohjeitanne, vikkejänne ja erityisesti kokemuksianne!
(Haukut ja ärsyyntymistä nostavat kommentit saa jättää, en jaksa nyt niitä)
KIITOS JOS JAKSOIT LUKEA JA ERITYIS KIITOS JOS AUTAT! :)
Hyvää syksyä!
Matikka, fysiikka ja kemia tökkii, mikä neuvoksi?
14
1119
Vastaukset
- tietää_
Jatka vain kemian, fysiikan ja pitkän matikan lukemista. Sun iässä mieli muuttuu moneen kertaan laidasta laitaan.
- Lumipakkanen
Opiskele parhaasi mukaan ja tee töitä, hae lisäkursseja ja tukiopetusta. Sisäänpääsyvaatimukset muuttuvat vuosien saatossa.
Sairaanhoitaja voisi olla sinulle hyvä vaihtoehto, samoin kuin oikeustradenomi, jos haluat olla yhteiskunnallisesti avuksi. Siellä ei tarvita niin hyviä yo-arvosanoja.
Jos olet kuitenkin hyvä lukuaineissa eli luettu tieto menee hyvin ja nopeasti päähäsi, oikeustieteelliseen pääsee sisään myös pääsykoekiintiöstä. Silloin yo-kirjoitusten arvosanoilla ei ole niin paljon merkitystä. - sdfkjf
Sairaanhoitaja voisi tosiaan olla sulle aivan hyvä ammatti, jos kerran rahalla ja maineella ei ole niin väliä. :) Kyllä se vaan on näin, että lääkäri lyhyellä matikalla taitaapi olla vitsinä yhtä suurta kokoluokkaa kuin kuorma-autokuski, joka ei osaa ajaa autoa. Lääkärin ammatissa tarvitaan loogista päättelykykyä, ja on osoitettu, ettei henkilöllä sitä ole, jos jo pitkän matikan 1. kurssi tuottaa hankaluuksia (tämä toki edellyttäen, että mainittuun kurssiin on oikeasti panostettu).
- tsuptsupt
Jos matematiikka, fysiikka ja kemia tökkivät, lääketieteelliseen on melko mahdoton päästä. Matematiikan merkitystä tosin liioitellaan vahvasti, ilmeisesti ihan ymmärtämättömyydestä.
Oikeasti lääkärin työssä voi sattua, että dementoituva torimyyjä potilaana päihittää laskutaidollaan jonkun neurologin mennen tullen.
Mutta kyllä oikeustiede on varmasti enemmän aloittajan alaa. Se ei silti estä panostamasta lukiossa biologiaan.- sdfkjf
"Matematiikan merkitystä tosin liioitellaan vahvasti, ilmeisesti ihan ymmärtämättömyydestä."
Tokikaan matematiikka ei ole menetelmätieteenä yhtä merkityksellinen lääketieteelle kuin teoreettiselle fysiikalle, tietotekniikalle tai vaikkapa taloustieteelle, mutta on selvää, että lääkärin työssä looginen ajattelukyky näyttelee suurta roolia. Ajattele minkä tahansa diagnoosin muodostamista annetusta datasta, oikeanlaisen hoidon optimointia saati sitten neurokirurgia päättämässä erittäin nopeasti, mitä tehdä maksimoidakseen leikkauksen onnistumismahdollisuudet vaikean tilanteen tullessa eteen.
"Oikeasti lääkärin työssä voi sattua, että dementoituva torimyyjä potilaana päihittää laskutaidollaan jonkun neurologin mennen tullen."
No voihan sitä sattua, mutta oikeampi tarkastelutapa olisikin miettiä, kuinka todennäköistä tämä nyt oikeasti on. Valitsepa satunnaisotannalla joukko potilaita ja neurologeja, ja tarkastele, mitä luokkaa on suht. frekvenssi tapahtumalle "potilas on matemaattisesti neurologia kyvykkäämpi". - tsuptsupt
sdfkjf kirjoitti:
"Matematiikan merkitystä tosin liioitellaan vahvasti, ilmeisesti ihan ymmärtämättömyydestä."
Tokikaan matematiikka ei ole menetelmätieteenä yhtä merkityksellinen lääketieteelle kuin teoreettiselle fysiikalle, tietotekniikalle tai vaikkapa taloustieteelle, mutta on selvää, että lääkärin työssä looginen ajattelukyky näyttelee suurta roolia. Ajattele minkä tahansa diagnoosin muodostamista annetusta datasta, oikeanlaisen hoidon optimointia saati sitten neurokirurgia päättämässä erittäin nopeasti, mitä tehdä maksimoidakseen leikkauksen onnistumismahdollisuudet vaikean tilanteen tullessa eteen.
"Oikeasti lääkärin työssä voi sattua, että dementoituva torimyyjä potilaana päihittää laskutaidollaan jonkun neurologin mennen tullen."
No voihan sitä sattua, mutta oikeampi tarkastelutapa olisikin miettiä, kuinka todennäköistä tämä nyt oikeasti on. Valitsepa satunnaisotannalla joukko potilaita ja neurologeja, ja tarkastele, mitä luokkaa on suht. frekvenssi tapahtumalle "potilas on matemaattisesti neurologia kyvykkäämpi".Kovatasoista loogista ajattelukykyä tarvitaan myös oikeustieteessä, mutta ei lukion pitkää matematiikkaa.
Itse asiassa kaikilla aloilla ja kaikissa töissä ja elämässä yleensä tarvitaan loogista ajattelukykyä, mutta ei se tule lukion matematiikasta.
- oho_oonpa_koyha
hehee! :) Jos osaa näppärästi laskea markat yhteen tai vähentää niin se ei missään tapauksessa tarkoita, että olisi tulossa matematiikan nobel-palkinto
- oho_oonpa_koyha
Aloittajan kysymykseen on vastaus: lopeta ihmettely ja siirry harjoittelemaan matematiikan tehtäviä. Siis ota yksi luku, tai jos et osaa niin ota aikaisempi, kunnes on tuttua kamaa, ja sitten alat laskemaan niitä tehtäviä, lasket, lasket lasket ja lasket. Se on vaan kovaa työtä, ei ole olemassa mitään ihmeukkoja vaan vain kovaa työtä. Näin pääset pitkässä matikassa L tasolle.
- Vbkjhcgxhhxfckllxg
Oho_oonpa_koyha on ihan oikeassa. Lasket kaikki kurssin tehtävät uudelleen ja ennen koetta, edellisenä viikonloppuna teet vielä laskut toisen kerran. Kannattaa myös selvittää, saako siellä seuraavassa pääsykoepaikassa käyttää laskinta vai ei. Ainakin DI-puolella iso hämmennys tulee, kun sekä pääsykokeissa että matikan kursseilla laskinta ei saa käyttää.
- oikeustiede-
Suosittelen oikeustieteen opintoja. Ne kielet eivät todellakaan ole ylittämätön este! Pitkää matematiikkaa ei oikiksessa tarvitse pätkääkään, vaan se vie aivan turhaan voimia lukiossa. Lukioarvosanoilla ei ole väliä oikishaun suhteen, jos pääsykokeessa on vain riittävän hyvä. Suosittelen jossain vaiheessa kokeilemaan oikeustieteen opiskelua avoimessa yliopistossa.
Yliopisto ei ole välttämättömyys elämässä pärjäämiselle. Jos kielet ja luonnontieteet tökkivät, on olemassa koulutusta, jossa keskivertolukiotasolla pärjää loistavasti.
Ammatteja on muitakin kuin lääkäri taikka asianajaja. Tutustu muihinkin aloihin ja niiden tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Saatat päästä hyvään ammattiin vajaan parin vuoden opiskelulla sen sijasta, että hakkaisit päätäsi yliopiston seinään vuosikymmenen ja huomaisit, vasta sitten, ettet koskaan tule valmistumaan.
Jos kaipaat "huippuammatteihin" sen vuoksi, että saisit sitä kautta kaipaamaasi arvostusta, saatat valmistuttuasi joutua pettymään kovasti. Mikään titteli taikka nimitys ei sellaisenaan tuo ihmiselle arvostetuksi tulemisen kokemusta.
Ihminen on onnellinen, kun saa tehdä haluamaansa työtä, joka tarjoaa sopivasti haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Onnellinen ihminen arvostaa itseään, ja se on ainoa arvostus, mitä ihminen työstään tarvitsee.- Kyllänäinon
Hyvin puhuttu!
- Viidakon_laki
Oikkarina voin todeta, ettei tuo pidä täysin paikkaansa. Ihmiset alkavat kummasti ystävällisemmiksi saatuaan tietää opiskelualastani, liekö sitten arvostuksesta - vai pelosta (myös terveydenhuollon puolella siis). Samaa ovat sanoneet myös monet kanssaopiskelijani.
Kokemasi ihmisten ystävällisyys ei välttämättä johdu opiskelusta oikeustieteellisessä vaan opiskelusta yliopistossa. On myös mahdollista, että se johtuu opiskelusta ylipäätään.
Saattaa nimittäin olla, että ihminen on pyrkinyt tiettyyn koulutukseen vuosia ja jättäytynyt sitä varten työttömäksi.
Nykyaikaisessa hierarkiassa opiskelija nauttii korkeampaa yhteiskunnallista statusta ja arvostusta kuin vaikkapa jo valmistunut, mutta silti työtön, saati sitten työtön ilman koulutusta.
Opiskelija on eräällä tavalla löytänyt paikkansa yhteiskunnassa, mutta työtön ei. Opiskelijaan liitetään myös odotusarvo, joka on alakohtaisesti aina korkeampi kuin valmistuneella, joka valmistumisestaan huolimatta on silti työtön.
Itseasiassa tätä eräässä mielessä tarkoitin jo aiemmassa kommentissani.
Työtön tekniikan tohtori on työttömänä yhtä onneton kuin työttömäksi "syntynyt" tyhjäntoimittajakin. Luultavasti moninverroin onnettomampi.
Pelkän tietyn alan opiskelija-status ei tuo varsinaista arvostusta. Opiskelun jälkeen on löydettävä koulutustaan vastaavaa työtä, eikä se ole aina helppoa edes "huippuammattilaiselle".
Tietyille aloille, kuten lääke- ja oikeustiede, tunnutaan liittettävän kovin paljon arvostusta ja odotusta.
Kun odotukset ovat korkealla, ja todellisuus ei terveyskeskuksen pikataudinmäärityksen jälkeen vastaa odotuksia, laskee arvostuskin. Samoin käy kun asiakas tarvitsee lakipalveluja, ja huomaa, ettei asiaan ole yksinkertaista, hetipaikalla puhelimessa annettavaa vastausta.
Yleisten arvostusnäkemysten vuoksi ei kannata itselleen ammattia opiskella. Siinä tulee vain pettymään.
Jos haluaa saada arvostusta, on arvostettava itseään. Kohottaakseen arvostusta, mitä tuntee itseään kohtaan, voi opiskella itselleen ammatin, jota itse arvostaa. On kuitenkin turha odottaa, että saisi sen myötä jotain arvostusta muiden taholta.
Yllä sanottu koskee siis mitä ammattia tai työtä tahansa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019