Kasvaako vammautumisen riski verrannollisena nopeuteen vaiko sen neliöön. Ajatellaan esim. nokkakolaria kiinteään esteeseen. Mitä mieltä ollaan palstalla.
Nopeuden vaikutus autokolarissa
hj6580hk
28131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
K
Ei voi sanoa kun ei tiedä kuinka paljon nokka lyttäytyy eli pysähtymismatkaa, mutta taitaapa olla lähempänä verrannollista.
Älä poika viitsi viisastella. Energia, joka saa aikaan kaikki vauriot, on verrannollinen nopeuden neliöön.
Eikös sitä sanota, että "ei se vauhti vaan äkkipysäys".
Eikö se energia mene siihen muodon muutokseen ja loukkautumisriski liittyy henkilöön kohdistuvaan kiihtyvyyteen, joka ei kasva nopeuden neliössä koska suurempi energia lisää myös pysähtymismatkaa.
Jos keula rypistyisi törmäyksessä vaikka samoin kuin jousi puristuu, niin kiihtyvyys olisi nopeuteen verrannollinen joten ääni "pojalle"
Kuka muuten on nähnyt kolariauton keulan palautuvan kolahduksen jälkeen kuten jousen alkuperäiseen muotoonsa? Eivät taitaisi autopeltisepät tykätä, kun hommat häviäisivät?
-
Hieman hidas ?
Vertaus jouseen ilmeisesti tarkoitti että energiaa kuluu suhteessa liiskautumismatkan neliöön, joka tuntuu jopa järkevältä.
Olisi järjettömältä ryhtyä selittämään asioita alakoulutasolta, fysiikkapalstalla olettaisi olevan osallistujia joille alkeet ovat edes auttavasti hallussa.
Jos rakenteessa tapahtuu pysyvä muodonmuutos, niin energiaa ei todellakaan kulu verrannollisena matkan neliöön. Plastinen muodonmuutos on periaatteessa vakiovoimainen.
Autojen keula osa rakennetaan juuri niin että alussa muodonmuutos vaatii vähemmän energiaa ja ohjaamotilaa lähestyttäessä vastus ja energian tarve kasvaa, puhutaan absorboivasta rakenteesta.
Muutenkin vakiovastus , kuten esität, tarkoittaisi että hidastuvuus olisi riippumaton nopeudesta !
Mieti hieman ennen kuin otat kantaa.
Mieti nyt järjellä.
Kävele ensin seinään, mittaa nopeus ja kuinka paljon sattui.
Juokse sitten seinään niin lujaa mitä jaksat, mittaa nopeus ja kuinka paljon sattui.
Vertaa sattumiseroja nopeuseroihin, jolloin saat lasketuksi sen suhdeluvun mitä kysyit.
Eri mieltä. Kävellessä ja juostessa on vaikea käyttää turvavöitä.
Hyvien henkilöautojen päin seinää kolaritesteissä kuljettajan paikalla turvavöissä oleva nukke ei yleensä "vammaudu" alle kuudenkympin nopeuksissa.
Juokse läpi seinästä, ei satu lainkaan.
Ei+kumpaankaan.+Riski+ei+voi++olla+yli+100+%,+joten+se+ei+voi+olla+suhteessa+nopeuteen+mitenkään+yksinkertaisesti.
Hyvä pointti.
Mutta jollakin perusteella noita nopeusrajoituksiakin rukataan turvallisuuteen vedoten.
Noeusrajoituksissa olennaisin seikka on jarrutusmatkat. Idea on ensisijaisesti vähentää onnettomuuksia.
Juuri todettiin maikkarin uutisissa, että talvinopeudet säästävät vuodessa kahdeksan ihmishenkeä.
Täältä löytyy analyysi.
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2015-61_talviajan_nopeusrajoitusten_web.pdf
Ja suositukset ? ?
Oletetaan että olet vähän 'tavallinen vanhempi puhelimen näprääjä' ja reaktioaikasi on 2 s.
Jos ajat edelläsi olevan perässä satasen vauhtia 50 m turvavälillä ja jostain syystä edellinen lyö jarrut pohjaan (kestopäällysteellä), törmäät edellä menijään yli 70 km/h vauhdilla, tulee pikeetä ja pahaa jälkeä.
Jos pidät turvaväliä vain 5 m , niin samanlaisessa tapauksessa törmäät edelliseen alle 2 km/h nopeudella, seuraus tuskin tussausta pahempi.
Joo, lähtökohtaisesti turvaväli olisi oltava niin iso että itsekin ehtisi jarruttaa ettei kolaria edes sattuisi, mutta jo 2 s turvaväli (> 50 m /100 km/h) mahdollistaisi kaistaa kohti maksimi liikennemäärän 1800 /h, joka tarkoittaisi esim Tuusulantiellä mahdottomuutta tai moninkertaisia ruuhkia tai ajoaikoja.
Onko tästä nyt vedettävä johtopäätös että turvallisinta on ajaa mahdollisimman lähellä edellä ajavaa, lisäksi se on energiaa säästävää, maailma pelastuu ja plussaksi on laskettava myös että ajamisesta puuttuu stressi kun edellä menijä tarkkailee liikennettä ja itselle jää vain tarve pitää etäisyys riittävän pienenä eikä muihin askareisiin keskittyminen vaaranna omaa turvallisuutta.
Eikö siis vähän heikkotaitoisimmille kuljettajille pitäisi neuvoa että kun tilaa on, niin pitäkää mahdollisimman suuri turvaväli ja jos liikennemäärä kasvaa, niin mahdollisimman lähellä edellistä.
Ja tietenkin, normaalia paljon parempia kuskejahan mitkään suositukset eivät koske.
K
Ajatuskulussasi on ideaa.
Jatka sen kehittelyä mutta jätä laskutehtävät osaavampiin käsiin.
Asioista voisi ottaa selvää:
https://www.wired.com/2011/04/crashing-into-wall/
On+tässä+ketjussa+tullut+esiin+tuo+pointti,+että+missä+määrin+auton+nokka+edustaa+kokoonpuristuvaa+jousta.+Ilmeisesti+se+on+suunniteltu+niin,+että+edustavuus+olisi+hyvä,+kuten+edellä+jo+ilmeni.+Silloin+kiihtyvyys+seinäkolarissa+on+verrannollinen+nopeuteen.+
"Kasvaako+vammautumisen+riski+verrannollisena+nopeuteen+vaiko+sen+neliöön.+Ajatellaan+esim.+nokkakolaria+kiinteään+esteeseen.+"
Esittämäsi tilanne lienee itsestään selvää.
Kysyjän tarve todennäköisesti oli kuulla kuinka riski lisääntyy suhteessa nopeuteen tämän rajan alapuolella, muutenhan koko kysymyksessä ei olisi mitään mieltä.
Pidän hj6580hk .n kiteytystä aika onnistuneena suhteessa kysymykseen, raja- tai yksittäistapauksiin puuttuminen ei todellisuudestaan huolimatta vastaa avaajan kysymykseen.
Vammautumisen riski seinätörmäyskokeessa kasvaa lähinnä nopeuteen verrannollisena. Tästä siis tulee v ensimmäinen potenssi.
Maantiellä onnettomuuden todennäköisyys on kääntäen verrannollinen reaktioaikaan. Tämä on taas verrannollinen nopeuteen. Tästä tulee v toinen potenssi.
Maantiellä vammautumisen kokonaisriski on näin ollen verrannollinen nopeuden neliöön (v^2).
Onnettomuusriskin+suhde+nopeuteen+on+eri+asia+kuin+vammautumisriski+törmäyksessä.
... on suomenkielen sijamuodoilla inessiivi / illatiivi ?
Muistelen, että illatiivimme inessiivi on illatiivissämme ja inessiiviemme illatiivi inessiivieltämme .
Siis piti olla inessiiveiltämme eikä inessiivieltämme.
Seinään törmäilyistä autolla näin sellaisen käyrän, että vammakertymä alkoi 10km/h:sta (luultavasti niskat) ja jatkui Newtonin mukaisesti (neliöön) 60:iin. Sitten tuli ruumiita tasatahtiin (verrannollisesti) aina 8 kymppiin ja sen jälkeen kuolleita ihmetapauksia harvakseltaan.