Ja mitenköhän tänkin selittäisin...

Sanot vaa kaikille kavereilles sit ku ne eroo että et oo suhtees just sen takii että kuitenki eroisit parin kuukauden päästä

Et ole.
Jos oikeasti painit sen kanssa, että kaikilla kavereillasi on poikaystävä (11-vuotiaille parisuhde on aika yliampuva termi) ja koet painetta, että sinullakin pitäisi olla sopiaksesi joukkoon, niin et todellakaan ole valmis. Jos sinulla ei ole itsesi takia edes mitään halua saada poikaystävää, niin miksi edes mietit asiaa.
Jos ajatuskin tuntuu ahdistavalta, niin itsesi ja sen mahdollisen pojan takia älä hanki poikaystävää.

PS. Kaikki vastaukseni perustuvat tulkintaani kirjoituksestasi. Jos olen tulkinnut väärin, on vastuksenikin luonnollisesti väärä.

Niin ja sillä kuinka pitkä olet, kuinka paljon painat tai minne tukkasi ulottuu ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Jos ´´et ehkä ole valmis´´, niin sit et ole valmis. Anna olla vaan, et saatanassa hanki poikystävää vaan siksi, kun muillakin on.

(Ja tää on ainoaan minusta järkevään kommenttiin... Siis pisimpään kommenttiin...)

Haluaisin oikeasti poikaystävän, ja tiedän etten ole vielä valmis... Mutta.... Se olisi niin.... Kivaa... Tiedän että en ole mikään 16 vuotias, mutta uskon että melkein kaikki nykyiset yli 14 vuotiaat ainakin tietävät että ajattelivat itseään samanlaisina kuin sen ajan isommat.. Tänne kirjoitellaan nykyään niin paljon miten onnellisia jotkut ovat ja miten ihanaa sillä ja sillä on, mutta minusta tuntuu vain niin.. Tyhjältä.. Ehkä olet oikeassa.. Odotan ainakin yläkouluun asti ja katson sitten uudestaan😞