Releen ohjaus Arduino Unolla.

Yhdessä ohjeessa puhutaan (virranrajoitus vastuksesta).

"Ohjaustransistorin kanta on kytketty Arduinon nastaan numero 7. Kuvasta puuttuu virranrajoitusvastus, joten se on hyvä lisätä transistorin kannan ja 7 nastan väliin, jos käytetään ns. "tavallista" BJT-transistoria eikä esimerkiksi FET-transistoria."

1-Olisiko mahdollista rajoittaa Arduinon pinniltä n:o7 lähtevä virta max 40mA:iin tällaisella vastuksella? (esitteen mukaanhan 40mA on Arduinon max arvo yhdeltä pinniltä.)
2-Käykö tavallinen metallikalvo vastus ja paljonko olisi ohmi arvo oltava?

file:///C:/Users/Kari/Desktop/Internet hakukansio/Hutasu.net - Arduinon releohjaus.htm

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Yhdessä ohjeessa puhutaan (virranrajoitus vastuksesta).

"Ohjaustransistorin kanta on kytketty Arduinon nastaan numero 7. Kuvasta puuttuu virranrajoitusvastus, joten se on hyvä lisätä transistorin kannan ja 7 nastan väliin, jos käytetään ns. "tavallista" BJT-transistoria eikä esimerkiksi FET-transistoria."

1-Olisiko mahdollista rajoittaa Arduinon pinniltä n:o7 lähtevä virta max 40mA:iin tällaisella vastuksella? (esitteen mukaanhan 40mA on Arduinon max arvo yhdeltä pinniltä.)
2-Käykö tavallinen metallikalvo vastus ja paljonko olisi ohmi arvo oltava?

file:///C:/Users/Kari/Desktop/Internet hakukansio/Hutasu.net - Arduinon releohjaus.htm

Lue lisää

Tässä kuva kytkennästä.
http://kniemela.kuvat.fi/kuvat/Kuva-3.jpg
Mataneeko olla oikein kytketty? Epäilyttää tuo GND:n kytkentä. Pitäisikö olla POWER-puolelle kytketty?

Pinnit 12 ja 13 ohjaa, 5v->vcc, gnd->gnd. Kytkentä on oikein.

Siis toki sen sieltä power-rimastakin saa sen maan ottaa. Ei sekään väärin ole. Sama maa.

Ok. Ei sitten muuta, kuin ohjelmaa väsäämään ja kokeita päälle.
Vielä kun tulisi se reaaliaika kellomoduuli sieltä MiniIn The Boxin verkkokaupasta.
Vai olisikohan niitä valmiita ajastinohjelmia Arduinolle. Pitäisi saada muutaman tunnin ajastus kahdelle eri releelle. Myöskin on/off jaksoja sopiva määrä sopivaan väliin.

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Yhdessä ohjeessa puhutaan (virranrajoitus vastuksesta).

"Ohjaustransistorin kanta on kytketty Arduinon nastaan numero 7. Kuvasta puuttuu virranrajoitusvastus, joten se on hyvä lisätä transistorin kannan ja 7 nastan väliin, jos käytetään ns. "tavallista" BJT-transistoria eikä esimerkiksi FET-transistoria."

1-Olisiko mahdollista rajoittaa Arduinon pinniltä n:o7 lähtevä virta max 40mA:iin tällaisella vastuksella? (esitteen mukaanhan 40mA on Arduinon max arvo yhdeltä pinniltä.)
2-Käykö tavallinen metallikalvo vastus ja paljonko olisi ohmi arvo oltava?

file:///C:/Users/Kari/Desktop/Internet hakukansio/Hutasu.net - Arduinon releohjaus.htm

Lue lisää

Tässä pitäisi olla toimiva linkki:
http://www.hutasu.net/index.php?sivu_id=143&parent=131

Tietäisikö vielä kukaan, että pääseekö mistään kurkkaamaan arduinossa jo ennestään presessorin sisällä olevia ohjelmia.
Kytkin pinnit 13 ja 12 releeseen kiinni lähettämäni kuvan osoittamalla tavalla.
Seuraavaksi kokeilin pienen hetken virtaa laitteeseen USP-kaapelilla PC:ltä.
En vielä tässä vaiheessa laittanut omaa ohjelmaa IDE:llä arduinolle.
Releet rupesivatkin raklattamaan, niin kuin olisi konekiväärillä ampunut.
Tästä on jo pitempi aika, kun ostin tämän arduinon ja enkä enää muista, mitä ohjelmia olisin sinne onnistunut silloin asentamaan. Blink-ohjelmaa muistan kyllä kokeilleeni.
Ledi vilkkuu kyllä sekunnin välein, niin kuin pitääkin. Yksi rele kerrallaan kytkettynä pinniin 13, rele naksahtelee normaalisti samassa tahdissa arduinon kanssa.
Myöskin Blink-esimerkin ledi-kytkentä pinniin 13 toimii oikein.
Täytyy nyt ruveta opiskelemaan vielä näitä arduinon ohjelman käskyvalikoimia lävitse. Myöskin IDE:n käyttöä täytyisi keritä treenaamaan.
Yleismittarilla mittasin virran kulutusmäärää GND:n ja releen väliltä. Näytti jotain yli 70mA. Käytössä oli siis kuitenkin siinä vaiheessa arduinon virtaa syöttävistä pinneistä kaksi. POWERIN 5V pinni-13 DIGITAL-puolelta (2x40mA = 80mA), joten arduinon sallittu max. virta ei siis ylittynyt. Ei pinnikohtaiselta- eikä kokonaismäärältään. Releen pinni- IN1 ei ottanut muistaakseni, kuin n. 4mA virtaa, joten pääasiallinen virrankulutus tuli poweri-puolen 5V-pinnin kontolle.
Digitaalinen mittarini ei varmaan kerinnyt kunnolla mittaamaan, kun Blink-ohjelma välkytteli liian tiheästi. Täytyisi saada jäämään virta päälle jatkuvasti, niin pystyisi kunnolla mittaamaan.

Jos oikein tarkkana ollaan, niin sikälis kyllä alustavan mittaukseni mukaan pinni-kohtainen virtamäärä ylittyi, kun
(n. 70mA - 4mA = 66mA). Elikkä poweri-puolen 5V liittimeltä olisi kuormitus ollut siis yli 40mA. Ylitystä tulisi (66-40=26mA) siis yli 26mA.
Mttaus vain olisi tehtävä tarkemmin. En tiedä vielä paljonko lisäkuormaa tulee 5V-liittimelle, jos kummatkin releistä ko. relemoduulissa olisivat yhtäaikaisesti kytkettyinä päällä. Täytynee mittailla, jottei pääsisi arduinoni sanomaan työsopimustaan irti.

Tässäkin datasheet-lomakkeessa näyttäisi samanlaisella 5V-releellä olevan:
-Coil sensitivity-SRD (High Sensitivity)- Nominal Current (mA) 71.4
ja
-Coil sensitivity- SRD (Standard)- Nominal Current (mA) 89.3

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&ved=0ahUKEwiZ97rH9YTLAhXCOQ8KHXSPAjYQFggpMAU&url=https://www.ghielectronics.com/downloads/man/20084141716341001RelayX1.pdf&usg=AFQjCNGE8KZfje3o_iyBtrih5JHjcYrpww&sig2=1fogOMSjvCLSF-ptcmjqYA&cad=rja

Tuon releiden alkuräklätyksen saa näköjään jäämään pois, kun laittaa ensin arduinoon virran päälle ja vasta sen jälkeen kytkee arduinolta yhteyden relekortille.
Ajattelin tuohon virtakuorma ongelmaan kehittää ylimääräisen virtalähteen arduinon 5V-power- pinnin avuksi rinnan kytkettynä. Jonkunlainen kytkentä vain täytyisi ilmeisesti kehittää, että arduinon omalta 5V-pinniltä tulisi vain max 40mA ulos päin virtaa. Lisävirtalähteeksi voisi laittaa sitten vaikka 5VDC verkkolaite-muuntajan, verkkovirtaan kytkettynä.
Joku voi tietysti tietää parempiakin ratkaisuja. Näillä kuitenkin mennään toistaiseksi eteen päin.

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Tässä kuva kytkennästä.
http://kniemela.kuvat.fi/kuvat/Kuva-3.jpg
Mataneeko olla oikein kytketty? Epäilyttää tuo GND:n kytkentä. Pitäisikö olla POWER-puolelle kytketty?

Lue lisää

Kyseisessä kuvassa arduinoon on kytketty valmis releMODULI, EI pelkkää relettä !

Oikea kytkentä pelkän releen kytkemiseksi on tässä:

http://i68.tinypic.com/x3ixq1.png

ko. kytkennässä transistori ohjaa releen käämille menevää virtaa, Arduinon I/O nasta ohjaa vastuksen kautta transistorin kantavirtaa (vastuksen arvo valittava niin, että kantavirta on tilanteeseen ja ko. transistorille sopiva). Toinen vastus (transistorin kannan ja emitterin välille kytketty) nopeuttaa transistorin sulkeutumista, kun arduino ohjaa transistorin ei-johtavaan tilaan.

Ja TÄRKEÄ yksityiskohta: diodi tarjoaa releen käämin induktanssin aiheuttamalle virran jatkumiselle turvallisen tien, kun transistorin johtaminen lakkaa.

Ilman ko. diodia transistori on tuhoutumisvaarassa !

Huomaa myös diodin oikea napaisuus: väärä napaisuus oikosulkee releen käämin, jolloin rele ei vedä lainkaan mutta transistori ylikuumenee ja mahdollisesti tuhoutuu, kun relettä yritetään ohjata päälle.


diodin oikea napaisuus:

anodi alas, katodi (merkitty viivalla) ylös.

CD_Lowpass kirjoitti:

Kyseisessä kuvassa arduinoon on kytketty valmis releMODULI, EI pelkkää relettä !

Oikea kytkentä pelkän releen kytkemiseksi on tässä:

http://i68.tinypic.com/x3ixq1.png

ko. kytkennässä transistori ohjaa releen käämille menevää virtaa, Arduinon I/O nasta ohjaa vastuksen kautta transistorin kantavirtaa (vastuksen arvo valittava niin, että kantavirta on tilanteeseen ja ko. transistorille sopiva). Toinen vastus (transistorin kannan ja emitterin välille kytketty) nopeuttaa transistorin sulkeutumista, kun arduino ohjaa transistorin ei-johtavaan tilaan.

Ja TÄRKEÄ yksityiskohta: diodi tarjoaa releen käämin induktanssin aiheuttamalle virran jatkumiselle turvallisen tien, kun transistorin johtaminen lakkaa.

Ilman ko. diodia transistori on tuhoutumisvaarassa !

Huomaa myös diodin oikea napaisuus: väärä napaisuus oikosulkee releen käämin, jolloin rele ei vedä lainkaan mutta transistori ylikuumenee ja mahdollisesti tuhoutuu, kun relettä yritetään ohjata päälle.


diodin oikea napaisuus:

anodi alas, katodi (merkitty viivalla) ylös.

Lue lisää

tinypic -linkki ei näytä toimivan kunnolla.

Tässä vaihtoehtoinen linkki:

https://s22.postimg.org/5u2xy9j35/Rele_Arduino.png

Se tässä vain jäi ihmetyttämään, kun syötin tällaisen ohjelman pätkän unolle:
//
void setup() {
//
pinMode(13, OUTPUT);
}
//
void loop() {
digitalWrite(13, LOW); //
}
Tässähän oli tarkoituksena vain saada relemoduulin rele-1 vaihtamaan tilaansa toiseen, elikkä päinvastaiseen asentoon, kuin mitä se oli "HIGH"-tilassa. Myöskin oli tarkoitus, että rele jää myöskin siihen "LOW"-asentoon.
Se kyllä onnistuikin ihan täydellisesti tällä pienellä ohjelman pätkällä.
Kun sitten mittailin jännitteen määrää pinni-13:sta tässä tilassa, niin nollaahan se mittari näytti. Jännitettä ei siis ko. pinnistä tullut laisinkaan tässä tilassa.
Kuitenkin, kun kosketin releen ohjaus johtimella tätä pinniä 13, niin rele naksahti, elikkä kytkentä kärki vaihtui toiseen asentoon. Tuli mieleen, että toimiiko arduinon pinni-13 tässä "LOW"-asennossa maadoituksena, vai mitä oikein siinä tapahtui?

Tarkoitetaankohan tässä kuitenkin nyt sitä, että arduinon 5V pinniltä (POWER-puolelta) voidaan ottaa max. 200mA:suuruinen virta ulos päin?

"1 VCC pin: Means these Arduinos can Source a total of 200mA"

http://playground.arduino.cc/Main/ArduinoPinCurrentLimitations

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Se tässä vain jäi ihmetyttämään, kun syötin tällaisen ohjelman pätkän unolle:
//
void setup() {
//
pinMode(13, OUTPUT);
}
//
void loop() {
digitalWrite(13, LOW); //
}
Tässähän oli tarkoituksena vain saada relemoduulin rele-1 vaihtamaan tilaansa toiseen, elikkä päinvastaiseen asentoon, kuin mitä se oli "HIGH"-tilassa. Myöskin oli tarkoitus, että rele jää myöskin siihen "LOW"-asentoon.
Se kyllä onnistuikin ihan täydellisesti tällä pienellä ohjelman pätkällä.
Kun sitten mittailin jännitteen määrää pinni-13:sta tässä tilassa, niin nollaahan se mittari näytti. Jännitettä ei siis ko. pinnistä tullut laisinkaan tässä tilassa.
Kuitenkin, kun kosketin releen ohjaus johtimella tätä pinniä 13, niin rele naksahti, elikkä kytkentä kärki vaihtui toiseen asentoon. Tuli mieleen, että toimiiko arduinon pinni-13 tässä "LOW"-asennossa maadoituksena, vai mitä oikein siinä tapahtui?

Lue lisää

Nythän se pinni 13:sta toiminta sitten selvisikin!
Tarkastin mittaustuolkoksen. Ensimmäisessä mittauksessani käytin vain liian karkeaa asteikkoa, elikkä (20VDC)
Pitikin käyttää asteikkoa (2VDC)
Siitä johtui ekamittauksen nolla tulos.
Uudessa mittauksessa sain tulokseksi 0,002 V pinnin 13 ja GND-pinnin väliltä silloin, kun ohjelmalla laitetaan arduino "LOW"-tilaan. En vain ole tottunut mittailemaan näin olemattoman pieniä jännitteitä.

Niin piti olla 0,003V eikä 0,002v. Pienet jännitteet kuitenkin on kyseessä.

Jäi vielä kaivelemaan sellainenkin ajatus, että voisikohan ko. relemoduulin käyttöjännitteen (5VDC) ottaakkin (moduulin liittimeen VCC) kokonaan toisesta 5V-virtalähteestä ja ainoastaan ohjausvirta sitten arduinon pinni 13:sta???
Silloinhan tämän arduinon ylikuormituksen virtamäärän suhteen luulisi jäävän historiaan.
En tunne vielä niin tarkasti näitten laitteiden elektroniikkaa, että sotkisiko se niitten toiminnan taikka tuhoaisi vielä joitakin komponentteja samalla?

Mittauksen mukaan yksi rele vetäneenä näytti ottavan virtaa 78,5 mA 5:n voltin pinniltä. Tästä voisi päätellä, että kahden releen ollessa yhtäaikaa vetäneenä virran tarve olisi 157 mA samalta ko. pinniltä.
Näkyy olevan hankala saada FAKTA-tietoa tästä maksimi-virta asiasta, joten ei varmaan muuten pääse kunnolla perille, kuin kokeilemalla kylmästi vain.
Kokenuthan kaiken tietää.

Kerron kyllä sitten kokeiluni jälkeen kaikille toisillekkin. Ketä vain kiinnostaa, että kestääkö suosittu arduino unon POWER-puolen 5V pinni jopa 200mA:n virta kuorman pitempiaikaistakin käyttöä.
Oppirahat joutuu näköjään tästäkin harrastuksesta maksamaan.
Ostin tämän arduinon 22.02.2013 PARTCO OY:ltä verkkokaupan kautta. Hinta: 24€ postituskulut 7€ ALV Yhteensä: 38,44€
Ei siis ihan halpaa meikäläisellekkään.

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Jäi vielä kaivelemaan sellainenkin ajatus, että voisikohan ko. relemoduulin käyttöjännitteen (5VDC) ottaakkin (moduulin liittimeen VCC) kokonaan toisesta 5V-virtalähteestä ja ainoastaan ohjausvirta sitten arduinon pinni 13:sta???
Silloinhan tämän arduinon ylikuormituksen virtamäärän suhteen luulisi jäävän historiaan.
En tunne vielä niin tarkasti näitten laitteiden elektroniikkaa, että sotkisiko se niitten toiminnan taikka tuhoaisi vielä joitakin komponentteja samalla?

Lue lisää

Kyllä relemodulin käyttöjännnitteen voi ottaa toisesta virtalähteestä. Tällöin relemoulin GND on kytkettävä arduinoon sekä lisävirtalähteeseen.

Ok. Täytynee kokeilla sitäkin.
Kiitos vain vinkistä. Toivottavasti se toimii.
Pelkän releen kytkentäkaavio on siis tässä.
http://i68.tinypic.com/x3ixq1.png
Taasen tämän ko. relemoduulin virallista ja maallikollekkin selkeää kytkentäkaavaa en etsiskelyistäni huolimatta oikein ole vieläkään löytänyt.

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Kerron kyllä sitten kokeiluni jälkeen kaikille toisillekkin. Ketä vain kiinnostaa, että kestääkö suosittu arduino unon POWER-puolen 5V pinni jopa 200mA:n virta kuorman pitempiaikaistakin käyttöä.
Oppirahat joutuu näköjään tästäkin harrastuksesta maksamaan.
Ostin tämän arduinon 22.02.2013 PARTCO OY:ltä verkkokaupan kautta. Hinta: 24€ postituskulut 7€ ALV Yhteensä: 38,44€
Ei siis ihan halpaa meikäläisellekkään.

Lue lisää

Siis tarkoitatko Arduinon 5 V linjaa? Kyllähän se kestää helposti 200 mA, jos syöttöjännite on kohtuullinen. Ainakin referenssikytkennässä on 800 mA lineaariregu: https://www.arduino.cc/en/uploads/Main/arduino-uno-schematic.pdf

Koska kyse on lineaariregusta, se alkaa kuumenemaan, jos sisääntulojännite on paljon suurempi kuin 5 V. Vaikkapa 12 V jännitteellä 200 mA kuumentaa jo 1,4 W teholla.

Kuten sinulle on jo kerrottukin, voit hyvin käyttää toista 5 V jännitelähdettä, kunhan kytket maat yhteen.

Tuon relekortin idea on pitää ohjausvirta pienenä eli ohjausvirta kytketään I/O-pinniin ja releen käyttövirta otetaan muualta.

Sittenhän tässä ei olekkaan mitään propleemaa laisinkaan.
Sitä vain epäilee vähän kaikkea, kun asioista ei vielä ole niin hyvin perillä / kokemustakaan nimen omaan heikkovirtapuolelta. Verkkovirta ja autosähköt ovat paljon tutumpia.
Jonkin verran on kyllä tullut harrastusmielessä opiskeltua heikkovirta-elektroniikan komponenteistakin. Mm. Mikko Esalan suunnitteleman ajastimen fetillä / päälläpitokytkimen onnistuin rakentelemaan toimivaksi netistä löytyneen ohjeen perusteella.
Täytyy piirrellä sitten vielä AutoCAD:lla kytkentäkaavio ja laittaa tulemaan näytille, jos kaikki onnistuu hyvin.
Suuret kiitokset jo tähänkinastisista kaikista asiantuntevista vinkeistä.

CD_Lowpass kirjoitti:

Kyseisessä kuvassa arduinoon on kytketty valmis releMODULI, EI pelkkää relettä !

Oikea kytkentä pelkän releen kytkemiseksi on tässä:

http://i68.tinypic.com/x3ixq1.png

ko. kytkennässä transistori ohjaa releen käämille menevää virtaa, Arduinon I/O nasta ohjaa vastuksen kautta transistorin kantavirtaa (vastuksen arvo valittava niin, että kantavirta on tilanteeseen ja ko. transistorille sopiva). Toinen vastus (transistorin kannan ja emitterin välille kytketty) nopeuttaa transistorin sulkeutumista, kun arduino ohjaa transistorin ei-johtavaan tilaan.

Ja TÄRKEÄ yksityiskohta: diodi tarjoaa releen käämin induktanssin aiheuttamalle virran jatkumiselle turvallisen tien, kun transistorin johtaminen lakkaa.

Ilman ko. diodia transistori on tuhoutumisvaarassa !

Huomaa myös diodin oikea napaisuus: väärä napaisuus oikosulkee releen käämin, jolloin rele ei vedä lainkaan mutta transistori ylikuumenee ja mahdollisesti tuhoutuu, kun relettä yritetään ohjata päälle.


diodin oikea napaisuus:

anodi alas, katodi (merkitty viivalla) ylös.

Lue lisää

>>(vastuksen arvo valittava niin, että kantavirta on tilanteeseen ja ko. transistorille sopiva)

Kun selvästi tiedät, niin kerropa meille vähemmän osaaville sopiva transistori ja sille sopivat vastuksien arvot, jollekin tyypillisille releelle. Tai kerro miten vastukset lasketaan transistorin datasheetin perusteella...

okjib kirjoitti:

>>(vastuksen arvo valittava niin, että kantavirta on tilanteeseen ja ko. transistorille sopiva)

Kun selvästi tiedät, niin kerropa meille vähemmän osaaville sopiva transistori ja sille sopivat vastuksien arvot, jollekin tyypillisille releelle. Tai kerro miten vastukset lasketaan transistorin datasheetin perusteella...

Lue lisää

Tässä selkeät ohjeet (ja paljon muutakin elektroniikan perustietoa) http://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml26.sis

Joakim1 kirjoitti:

Tässä selkeät ohjeet (ja paljon muutakin elektroniikan perustietoa) http://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml26.sis

Lue lisää

Kiitos !

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Sittenhän tässä ei olekkaan mitään propleemaa laisinkaan.
Sitä vain epäilee vähän kaikkea, kun asioista ei vielä ole niin hyvin perillä / kokemustakaan nimen omaan heikkovirtapuolelta. Verkkovirta ja autosähköt ovat paljon tutumpia.
Jonkin verran on kyllä tullut harrastusmielessä opiskeltua heikkovirta-elektroniikan komponenteistakin. Mm. Mikko Esalan suunnitteleman ajastimen fetillä / päälläpitokytkimen onnistuin rakentelemaan toimivaksi netistä löytyneen ohjeen perusteella.
Täytyy piirrellä sitten vielä AutoCAD:lla kytkentäkaavio ja laittaa tulemaan näytille, jos kaikki onnistuu hyvin.
Suuret kiitokset jo tähänkinastisista kaikista asiantuntevista vinkeistä.

Lue lisää

Sori vaan, kun näissä opiskelu-/harrastus hommissa menee paljon aikaa.
Olen kuitenkin päässyt jo sen verran eteen päin, että postista tuli vihdoin ja viimein tilaamani RTC kellomoduuli DS1307
Tilasin vielä lisäksi näyttömoduulin (Arduino 2x16 LCD Shield näppäimillä)
http://ihmevekotin.fi/product/263_arduino-2x16-lcd-shield-näppäimillä
Nyt seuraavana on vain etsittävä näille sopivat kytkentäkaaviot ja ohjelmakoodit.
Kaikki apu tälläkin saralla on tietenkin tarpeen.

Nyt täytysi ensinnäkin vain löytää jostakin valmis ohjelma LCD-näytölle 2x16 shield
Olisikohan kellään tietoa, mistä saattaisin sen löytää?

Nyt taisin löytääkkin oikean ja toimivan ohjelman.
Täytyi vain kopioida se sellaisenaan Arduinolle. Eikä käännettynä google kääntäjällä suomen kieliseksi. Muuten ei toimi.
Täältä löytyi:
https://www.dfrobot.com/wiki/index.php/Arduino_LCD_KeyPad_Shield_(SKU:_DFR0009)

Nyt on vain muodostumassa propleemaksi se, että miten saan kytkettyä kellomoduulin oikeisiin pinneihin, kun LCD-shield on painettuna jo arduinon päälle.
Tässä olisi luullakseni kyllä sopiva ohje RTC-moduulin kytkentään arduino unon pinneihin.
http://www.14core.com/starters-20-wiring-the-i2c-ds1307-real-time-clock-on-arduino/
Tietäisiköhän joku jo vähän kokeneempi tästä asiasta enemmän?

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Nyt on vain muodostumassa propleemaksi se, että miten saan kytkettyä kellomoduulin oikeisiin pinneihin, kun LCD-shield on painettuna jo arduinon päälle.
Tässä olisi luullakseni kyllä sopiva ohje RTC-moduulin kytkentään arduino unon pinneihin.
http://www.14core.com/starters-20-wiring-the-i2c-ds1307-real-time-clock-on-arduino/
Tietäisiköhän joku jo vähän kokeneempi tästä asiasta enemmän?

Lue lisää

Onhan tuossa LCD-moduulinkin päällä paljon noita vapaita pinnejä.
Sain tämänkin vehkeen vasta eilen postista, joten en ole vielä ehtinyt ottaa kytkentäväylistäkään kovin paljon selvää.
Epäilen kuitenkin, että näitä päällä olevia pinnejä voisi käyttää myöskin RTC:n kytkennässä hyväksi. En vain uskalla oikein ruveta summan mutikassa vastus-mittarillakaan kokeilemaan, että mihin pinneihin ne ovat yhteydessä.
Ettei vain yleismittarini jännite/virta aiheuttaisi mitään vahinkoa itse LCD:lle.

Digitaalisen yleismittarin vastusmittausalueen mittausjännite on usen matala ettei se kykene aiheuttamaan ongelmaa. Monessa mittarissa se ei ylitä edes diodin kynnysjännitettä joten niillä saa usein mitattua vastukset kytkennässä kiinni.

Pikaisella katsauksella SDA ja SCL eivät tule näytölle vaan ne on "varastettava" välistä. Käyttöjännitteille joutunet myös tekemään liitoksia

Ok. Kiitos!
Olin sunnitellut myöskin sitäkin mahdollisuutta.

Tässä vähän vinkkiä muillekkin, jos on tiedon puutetta.

LCD-näytön reunassa näkyi olevan ICSP-liittimen pinnit ylöspäin sojottamassa.
Niistä ajattelin ottaa virran RTC-kellomoduulille. Löytyy 5V ja GND

http://i2.wp.com/tronixstuff.com/wp-content/uploads/2013/08/icsp_schematic.jpg

Myöskin RTC:n SCL:n ja SDA:n voi näköjään kytkeä samalle reunalle taivuttamalla johtojen piilkit 90:n asteen kulmaan.

http://www.14core.com/wp-content/uploads/2015/08/Arduino-I2c-Clock-Wiring.jpg

Näyttömoduulin testiohjelma näyttää toimivan hyvin. Suomensin siihen näyttöön tulevat sanatkin Suomen kielisiksi

https://www.dfrobot.com/wiki/index.php/Arduino_LCD_KeyPad_Shield_(SKU:_DFR0009)

Nyt täytyy vain kehitellä ohjelma, joka tuo LCD-näytölle kelloajan ja kalenterin.
En oikein ole vielä löytänyt valmista ja järkevää sellaista joka toimisi tässä projektissa riittävän hyvin. C ohjelmointikielikin kun on vielä meikäläiselle vieras.
Ei kai auta muu, kuin koeilemalla ja erehdysten kautta oppimalla yrittää.

Jos jollakin sattuisi olemaan tietoa linkkiositteesta, josta löytyisi valmis-, toimiva ohjelma, jolla saa kellon ajan ja kalenterin näkymään LCD-näytöllä, niin olisin neuvosta kiitollinen.

-Kellomoduuli on siis (RTC DS1307) ja
-Näyttömoduulina on (LCD Keypad Shield V1,0 SCH)

Menee muuten vähän liikaa aikaa Arduino Unolle sopivan C- ja C ohjelmointikielien opiskeluun.

Kiitos vinkeistä.

Kummallekkin vermeelle löytyy valmis kirjasto tai useampikin. Oikeastaan sinulle tulee ongelma minkä kirjaston ja ohjelmanpätkän otat käyttöösi. Viralliset kirjastot löytyvät arduinon omilta sivuilta esim.:
http://www.instructables.com/id/How-to-use-an-LCD-displays-Arduino-Tutorial/
ja RTC:lle
http://playground.arduino.cc/Code/time
https://www.pjrc.com/teensy/td_libs_DS1307RTC.html
ongelma on siinä miten valitset noista kaikista itsellesi sopivimmat ohjelmat. Tonennäköisesti joudut opiskelemaan tuota arduinon c:n kalataista kieltä sillä sen tunteminen on tie em. valintaan. Eri asia on sitten jos palstan keskustelijoista joku haluaa auttaa. Pahoittelen minä en voi auttaa sillä osaan todella huonosti ohjelmointia.

Ok. kiitos nyt näistäkin. Täytyypä testailla niitäkin.
Olen kyllä jo useampiakin ohjelman pätkiä kopioinut ja yrittänyt saada eloa LCD-näytölle.
Yksi ohjelma kyllä alkoi jo tulostamaan kellon aikaa sekunnin välein ja olipa kalenterikin siinä mukana. Sitten se ohjelma unohtui jonnekkin ja iso työ on taas löytää se uudelleen. Oli vain siitä kiinni, että olisi pitänyt kello ja kalenteri laittaa oikeaan aikaan.
Useimmat ohjelmat kuitenkin vain tuntuvat antavan virheilmoituksia.
Ilmeisesti pitäisi vielä vähän enemmän lueskella näiden ohjelmien toimintaperiaatteista.
Kun vain löytäisi aluksi mahdollisimman pelkistetyn ja yksinkertaisen esimerkin, niin helpommin alkaisi päästä systeemistä perille.

Ai niin jäi vielä mainitsematta, että käyttöjärjestelmänä on PC:lläni Win-7

Kyllä osaan ohjelmoida.
Näkyy vain olevan kiistaa, kuka osaa.
Tämä on tyhmä asenne.
Ei pitäisi olla näin.

Arduino_on_uusi_asia kirjoitti:

Ai niin jäi vielä mainitsematta, että käyttöjärjestelmänä on PC:lläni Win-7

Löysin viimeinkin sellaisen ohjelman, jolla sain asetettua RTC-kellon aikaan ja käy ihan oikealla tavalla.
Tulostus tapahtuu vain arduinon sarjamonitorilla.
Olisi vielä hyvä saada tulostumaan LCD-näytöllekkin.
Tässä on se ohjelma, jolla sain sen onnistumaan.

http://tronixstuff.com/2014/12/01/tutorial-using-ds1307-and-ds3231-real-time-clock-modules-with-arduino/

Vähän piti kyllä tehdä muutoksiakin.
Paljon piti kyllä kokeilla, ennen kuin se löytyi.
Ei näitä kaikkia koodeja niin vain päivässä eikä kahdessa opikkaan.
Varsinkin kun viimeiset BASIC-ohjelmatkin tuli tehtyä jo silloin aikoinaan Commodore 64 aikoina. Näin seniorinakin tämä on mielekäs harrastus.
Releen ohjaus mikrokontrollerilla kun käy niin moneen paikkaan.
Olettaisin jo nykyselläkin oppimäärällä kyllä pystyväni arduinolla korvaamaan ohjelmoitavan työ- ja tauko releenkin.
Haaveena olisi vielä rakentaa CNC-jyrsinkonekkin omalla pajalla, jos vain elon päiviä tässä vielä riittää. Kokemusta kun koneenrakennus alaltakin on kertynyt paljon.

Jotkut ovat myös kokeilleet menestyksekkäästi kytkeä useampia output-nastoja yhteen ja ohjata tällaisella viritelmällä relettä suoraan. Ilmeisesti se ainakin hätätapauksissa toimii vaikka itse vähän vierastan ratkaisua. Kannattaa valita ohjaavat nastat ainakin samasta portista.
Ja jos haluaa virtuaalisen transistorin "open collector" kytkennän toteuttaa, niin sen voi tehdä esim. kääntämällä io:n suunnan: io-pinni ulos output=0 on aktiivisesti alas vetävä transistori. Ei vetävä transistori taas saadaan kytkemällä sitten io-pinni sisään menoksi ja tällöin voi myös halutessa aktivoida pull-up:n.