Sotilaan haamu Martinlaaksossa?

Eräs versio tuosta oli, että kyseessä oli mätäojaan 1800-luvun alkupuolella hukuttautunut talollisen tyttären henki, joka suri Suomen sodassa Pirin kahakassa Alahärmässä vuonna 1808 kaatunutta puolisoaan.

Mätäojassa on vettä noin 20 cm. Siihen ei hukuttaisi edes päivän Ilta-Sanomia.

Asuin kymmenkunta vuotta kyseisen ojan äärellä.

Mätäojaanhukkuneet kirjoitti:

Mätäojassa on vettä noin 20 cm. Siihen ei hukuttaisi edes päivän Ilta-Sanomia.

Asuin kymmenkunta vuotta kyseisen ojan äärellä.

Kirkonkirjojen mukaan mätäojalla on kalastettu 1800-luvulla. Vedenpinta on ollut huomattavasti korkeammalla tuolloin, kun talvisinkin oli vielä kunnolla lunta. Nykyäänhän putki tuo vettä mätäojaan, että pysyisi kosteikkona. On suojeltu tuo kosteikko.

Kyllä näin on, meri oli silloin korkeamalla, ja nykyiset mätäpurot kuhisi lohia.

Nyt niistä on jäljellä purot.

Histoorikko kirjoitti:

Kirkonkirjojen mukaan mätäojalla on kalastettu 1800-luvulla. Vedenpinta on ollut huomattavasti korkeammalla tuolloin, kun talvisinkin oli vielä kunnolla lunta. Nykyäänhän putki tuo vettä mätäojaan, että pysyisi kosteikkona. On suojeltu tuo kosteikko.

Lue lisää

Mätäjoki on Vantaanjoen entinen uoma Suomenlahteen. Tosin Vantaanjoki muutti uomansa nykypaikalleen jo noin 3000 vuotta sitten:

http://www.kysy.fi/kysymys/minkalaista-reittia-kulki-vantaa-joen-lantinen-uoma

Tämän jälkeen Silvolasta etelään virtaava Mätäjoki alkoi näivettyä virtaaman vähetessä.

Missään tapauksessa virtaama ei ollut hääppöinen enää 1800-luvulla.

Histoorikko kirjoitti:

Kirkonkirjojen mukaan mätäojalla on kalastettu 1800-luvulla. Vedenpinta on ollut huomattavasti korkeammalla tuolloin, kun talvisinkin oli vielä kunnolla lunta. Nykyäänhän putki tuo vettä mätäojaan, että pysyisi kosteikkona. On suojeltu tuo kosteikko.

Lue lisää

Kyllä siinä on kalasteltu nytkin Kannelmäen kaupunginosajuhlien aikaan, kun jokeen on istutettu kirjolohia.

Ne on kyllä samantien kalastettu pois.

Epäilen olisiko niistä kyseisessä matalassa mudassa eläjiksikään.

Ei se hääppöinen oja ollut 1800-luvullakaan.

Sukellusveneistä en tiedä, mutta kilpikonnia siellä on nähty useitakin. Ne tosin eivät polveudu 1800-luvulla eläneestä ja sittemmin sukupuuttoon kuolleesta kotimaisesta lajista, vaan puroon heitetyistä liemi- ja saranakilpikonnista.

Liemikonnia

Liemikilpikonnien ikä on noin 30-40 vuotta.

Ai kaikkien? Eiks oo yhtään nuorempia?

37 vuotta sitten ne alkoivat kuolla sukupuuttoon. Unohdin kertoa, että naaraat käyvät rannalla munimassa joka toinen vuosi.

Aika sissejä ne kilpikonnat olisikin jos eläisivät vuosia joessa joka paikoin talvisin jäätyy pohjaan asti.

Jotta päästäisiin aikaan, jolloin Mätikseen saattoi hukkua, täytynee peruuttaa kivikaudelle asti noin 5000 vuotta. Joen rannoilla on silloin ollut asutusta Vantaan Jönsaksella asti ja Malminkartanon mäen kohdalla.