SUURENMOINEN NAINEN

Kyllä minä sen verran luin ja kiinnostuin, että odotan jatkoa sille jota lähdit kertomaan.

Sinun tyylilläsi ovat kyllä pölyhiukkasetkin turvassa. Minä kun taas elefanttina, sinun norsunasi, rellestin lasikaupassa...

Enemmän kiinnostaa Nalle-Karhun tarinatkin

Olen odottanut lisää juttua asiasta käsi poskella, no annas kuulua!

Jee lisää!! odotan innolla, juurikin sitä missä ja miten tapasit tämän suurenmoisen naisen??. Olen itsekin ns. "suurenmoinen" nainen onkohan kaltaisiani paljonkin, olen vain utelias.

Eikös sanat kulje?

Ahaa, taitaatotuus paljastua! Pilmari on käynyt sieppaamassa koko ihanuutesi.

Kaiketi Neitsyt Maria.Hänen synnytystäänhän me pian juhlistamme?
Jokainen suomalainen mies vaatii naistaan olemaan neitsyt ja kaiketi pysymäänkin.
Jos ja kun tämä kodinhengetär ei moiseen pystykkään aletaan vetää nyrkillä turpaan ja viimeistelään urotyö puukolla .
Näitä tuhkimotarinoita me saamme lukea tämäntästä.Suomalainen nainenko olisi korkeallakin jalustalla,ei todella.
Kuinka moni suomalainen koti on väkivallan temmellyskenttänä tänäkin Jouluna?
No sen lehdistö kertoo

Kuinka moni koti on kunniamurhan paikka, jos islaminuskoinen tyttö tai nainen uskaltaa puhua vieraan miehen kanssa ? Kuinka moni hindulainen nainen kivitetään kuoliaaksi mitättömästä syystä ? Ainako pitää olla omaan pesään paskantamassa. Näitä naisten kivittäjiä ja alistajia , tappajia täällä ihannoidaan . Kirkkokin ihan piilottelee vaikka saisivat karkotuspäätöksen.
Suomessa nainen saa olla kokenut avioituessaan ja suhteessa saa olla ilman avioliittoa, kukaan ei neitsyyttä vaadi. Suomalaisten miesten tekemiä väkivaltarikoksia uutisoidaan tarkasti, matujen tekosia peitellään, niistä kertominen leimataan vihapuheiksi ja rasismiksi.

Odotan kovasti jatkoa, koska suuremmoinen nainen ei ole vielä mukana kuviossasi, vaikka väkevästi vihjailitkin.
Hyvä että veit pois sen nökövammaisen maksumiehen. Juopoilla ei ole omaatuntoa.

Suurenmoinen nainen (jatkoa)

Lupasin lähteä viemään hänet sinne kouluun kauden alkamispäivänä eli maanantaina. Mielestäni luonnollinen mutta Kallen kannalta tärkeä juttu, olisihan hän luokan ainoa vaikeasti näkörajoitteinen oppilas valkoisine keppeineen. Pyysin lupaa esitellä hänet kurssitovereilleen, Sitä varten Kalle otti toivomuksestani mukaansa paksun kaulaliinan. Luokassa Kalle kertoi itse diabeetistä johtuneesta aikuisiällä tapahtuneesta sokeutumisesta.
Itse aloitin jutun hieman humoristisesti kertomalla hänen morsiamestaan, joka kulkee aina hänen mukanaan, se valkoinen keppi siis. Sitten pyysin opettajaa sitomaan huivin silmilleen ja kokeilevan muutaman askeleen verran, millaista on oudoissa paikoissa kulkeminen. Sen jälkeen luokan oppilaat saivat tutustua samaan asiaan. Tämän jälkeen oli helppo kertoa, miksi Kallen esineiden sijaintia ei saanut muuttaa eikä aiheuttaa tarpeettomia pelkotiloja edes leikillään. Lopuksi vielä maininta miten toimia mahdollisen insuliinishokin yhteydessä.
Aikaa myöten ilmeni hänen riippuvuutensa minusta, toisaalta tulin myös itse tietyllä tavoin riippuvaiseksi Kallesta. Toisinaan jouduin olemaan hänen silmänsä, esimerkiksi joissain juhlissa jouduin kertomaan hänen kiinnostuksen kohteistaan niin paljon, ettei itsellenijäänyt aikaa edes juomaan kahvia rauhassa. Hän luovutti asuntonsa kakkosavaimen minulle,hoioin posti ja pankkiasiat sekä tein usein myös ruokaostokset perjantaisin ennen hänen noutamistaan sieltä opistolta. Kaikkein suurin ongelma oli hänen tuntema yksinäisyys, joka ei tuntunut helpottavan uusista tuttavuuksista huolimatta. Yllättäen keksin toimivan osaratkaisun, kauppakeskuksen ravintolassa lauantaisin järjesttävät suomalaistanssit. Kalle mainitsi jossain vaiheessa Uppsalassa järjestyistä näkövammaisten kuntoutusjaksoista, Kalle oli tanssinut siellä jonkun Beritin kanssa. Mutta täällä ne suomalaistanssit. Ensimmäisiin selvästi arastellen, jatkossa sitten ihan mielellään.Ei Kalle siellä olisi alkuun päässyt, jos en hiukan jeesannut.Ei silti, tilanne oli minullekin outo, mutte tulta päin.
- Anteeksi, tuo tummalasinen toverini tanssisi mielellään, valitettavasti hän ei vamman takia voi pyytää Teitä itse,mutta voisitteko ystävällisesti tarjoutua tanssimaan hänen kanssaan ja ohjaamaan sitten takaisin tuohon pöytään?! - Aluksi epäuskoinen katse, kuiskaus - hän ei näe mitään - tai jotain sinne päin ja pyyntööni suostutaan. Viikkoja myöhemmin muutamat naiset hakevat hänet ihan omaaloitteisesti. Ehkä yliarvioin tulosta, mutta minusta Kalle oli saanut toisenlaisen otteen vammaisuuteen,
Kevätkauden päättyessä Uppsalassa oli viikon pituinen näkövammaisten kuntoutusjakso, Kalle hakeutui sinne, päätöspäivä perjantai. Kalle matkusti sinne ja takaisin taxilla. Olimme sopineet, että hieman oletetun paluuajan jälkeen toisin hänelle ja itselleni pizzat, Ne toisessa kädessäni soitan kuten ennenkin ovikelloa mutta avaan oven, Seuraavassa hetkessä minä pelästyn!!! Käteeni tarrautuu iso koira... (jatkuu)

No roimakat onnittelut Vaalierkille moisesta onnenpotkusta naisen muodossa!

M.Rönkä lukee jo iltauutisia. Se on moro.

Anna sen suurenmoisen kasvaa suuremmoiseksi.

Jähmetyn paikoilleni, koiran lisäksi rekisteröin keittiössä Kallen sekä nuorehkon naisen, hänen täytyy olla Berit. Kallehan on puhunut sekä Beritistä että tämän koirasta. Nainen tajuaa hetkessä, että en ole tunkeilija ja sanoo rauhallisesti - släpp!, det ärbra nu. irrota, se on hyvä nyt.- Koira irrottaa otteensa, joka oli niin voimakas, että olisin turhaan edes yrittänyt päästä irti. Iho ei ole rikkoutunut, mutta hampaiden jättämät painautumat näkyvät varttitunnin verran kämmenen selustassa.
Jo ensikokemus on hämmentävä, minua noin viisitoista vuotta (en toki tietänyt silloin) nuorempi, viehättävä,vaaleatukkainen, hämeensiniset silmät omaava nainen. Hymyilevä nainen, katse kohdistuneena minuun. Ellen olisi ollut tietoinen hänen sokeudestaan, en olisi uskonut sitä todeksi. Ja tuo valkoinen keppi hänen kädessään, se ei sojota perinteisellä tavalla eteenpäin vaan roikkuu vapaana tuskin koskettaen lattiaa. Nainen, tullut ilmeisesti ensimmäistä kertaa Kallen luokse hetkeä ennen saapumistani ja jo nyt ominut huoneen. Askelten kaiku kertoo etäisyyden seinistä, vaatteiden lähes kuulumaton kahina, nuo näkevän ohittamat seikat ovat hänelle arkista informaatiota, jonka hän halilitsee huomattavasti Kallea paremmin.
Berit ojentaa kätensä, tartun siihen ja sanon miltei nielaisten nimeni. Hänen otteensa on varma, ei mikään hipaisu. - Kalle on puhunut sinusta paljon. Ethän pelästynyt Fonzieta,se on opetettu tekemään tuon, suojelee minua. - Vastaan kieltävästi, vaikkei se ihan niin mennyt. - Siitä on jo melkein kahdeksan vuotta kun sain Fonzien niin, että hän tuntee minut -.Beris käytti nimenomaan sanaa hän. Ilmaisi ehkä tietämäättän, kuinka tarkeäksi osaksi Fonzie oli tullut Beritin elämässä. Itse näin, että Fonzie seurasi aluksi hyvin tarkasti liikkeitäni., luultavasti olisi tarrannut uudestaan kiinni, jos olisin tehnyt aloitteen tuossa tervehtimisseremoniassa.
Pizzojen ja kahvin jälkeen sain luvan ulkoiluttaa Fonzieta. Vapaa-ajan merkiksi ei työvaljaita, ainoastaan talutushihna. Siitä huolimatta osa työkulttuurista seurasi mukana, katua ylitettäissä ensin etteni niin, että minun oli pakko seisahtua. Fonzien varmistuttua ylityksen turvallisuudesta sain luvan astua kadulle,
Sunnuntaista tuli sitten ikimuistoinen kokemus, automatka Västeråsista Tukholman läpi Huddingeen. Sairaanhoitajan työsuhdeasunto sairaalan lähellä. Kalle oli kertonut Beritin työstä lastenosastolla. Uskoin hänen liiottelleen kertoessaan, kuinka hämmentyneitä vanhemmat olivat tajutessaan sokean antaessa heidän lapselle rokotteen. Se ei kuitenkaan ollut niin ihmeelliseltä kuin se asiaa tuntemattomasta tuntuu,Kaikki Beritin käsittelemien lääkkeiden nimet oli kirjoitettu myös pistekirjoituksella ja lapsesta lähtien itse pistetyt insuliiniruiskeet eivät eronneet nyt käytössä olevista ja seuraava askel oli insuliinikynät valmiine annoksineen.
Mutta se matka Västeråsista Huddingen sairaalan parkkipaikalle. Berit istui Fonzien kanssa takapenkillä, Kalle tapansa mukaisesi vieressäni. Kerroin Beritille matkan varrella olevien kohteiden nimiä, Mainitessa Norrtullen hän sanoi: - Tästä alkaa Essingeleden ( Tukholman halkaiseva mootoritie), pian tuolla vasemmalla näkyy kirkko, ota keskimmäinen kaista, Kungenkurvassa siinä Ikean tavaratalon jälkeen tulee risteys. Käänny siinä oikealle ja aja ensimmisiin liikennevaloihin. Käänny siinä vasemmalle ja aja , kunes näet sairaalan opasteet. Perillä Berit neuvoi yhtä tarkasti loppumatkan parkkipaikalle, autosta Beritin kotiovelle oppaana Fonzie. (jatkuu)
koneessa ilmenneen virheen vuoksi en kirjaudu

Kyl mäkin Turuus! Sanos likka itseäs turkulaiseks, vaikk olikin Mynämäeltä.

Jatkoa, pliiiss!

Ja tuollasta vielä kyseltiin perää vaalierkin höpötystä hyi olkoon

Baarikeittiöllä varustettu kaksio, olohuoneen sohvapöydällä pienoiskaktuksia. Seinällä yksi maalaus ja muutama valokuvasuurennos, Pietarinkirkko Rooma, jokilaiva Niilillä, naisten sählyjoukkue, tunnistan Beritin kuvasta, otettu vuosia sitten ennen sokeutumista. Vähintään kymmenen vuotta sitten.
En kysy, yksinkertainen päättely - Fonzie täällä noin kahdeksan vuotta, eikä opaskoiraa oteta hyllyltä. Toinen päätelmä: Ennen sokeutumista Beritin on täytynyt valmistautua hyvin näon menetykseen.Saavutetut valmiudet kertovat aktiivisesta otteesta.

Tietokone, äänikirjojen kuuntelulaite sekä laite, jonka nimen olen jo unohtanut. Optinen lukija, jota liikuttamalla tavallisen konekirjoitusteksin päällä laite muuttaa tekstin näkövammaisille tutuksi pistekirjoitukseksi. Kaksio aistikkaasti sisustettu ikkunaverhot ja pöytäliina mukaan lukien. Työtoverit auttaneet vallinnoissa, niin Berit kertoi.

Ennen paluumatkaa Västeråsiin käyn Fonzien kanssa lenkillä.Muutamia naisia istuu asuntolan pihalla puutarhakeinussa,hej Fonzi-huuudot paljastavat heidän tuntevan Beritin. Nyökkään tervehdykseksi,ehkä punastun hiukan kuvitellessani heidän arvailujaan. Lähtiessämme Berit halaa meitä molempia sekä toivottaa meidät tervetulleiksi uudelleen.

Muutaman viikon kuluttua Kalle pyysi minut taas kuskiksi Huddingeniin. Täällä kerralla Fonzie tervehti meitä vähän liian tunteellisesti. Kerroin jo aiemmin sohvapöydllä olevista pienoiskaktuksista. Voimakkaan hännän sivallukset pyyhki pöydan puhtaaksi. Tietysti noukin ne ylös ja laittaa laattialle pudonnut multa takaisin purkkeihin. Kuvailin Beritille yksitellen kaktukset ja hän asetteli sitten purkit tutuille paikoilleen.

Näiden kahden käyntimme välillä Beritille oli sattunut tapaturna, onneksi ei seuraukseltaan vakava mutta tapahtumahetkellä keittiössä paljasjalkaisena olleelle Beritille varmasti hyvin pelottova tilanne. Ilmeisesti syntyneen pintajännitteen seuraksena kahvikeittimen lasipannu rikkoutui teräviksi siruiksi. Näkevälle ei mitään ongelmaa, sokealle sitäkin enemmän.

Neljättä vierailua ei tule, Kallen lukuisista yrityksistä Beritin puhelin pysyy mykkänä. Vihdoin tekstiviesti: veriarvot kriittiset, dialyysihoito ja munuaisjonoon. Kuin kohtalon iskusta Kallell sama kohtalo muutamaa viikkoa myöhemmin. Beritin hoito vain rankempi, Kallea huomattavasti usemmin dialyysilaitteen vankina. Molemmat saavat munuaisen, Kalle omalta veljeltään. Seuraa rankka vieroituslääkitys, Kallella selviä muistikatkoja. Kuitenkin sekä Berit että Kalle selviävät.

Pari vuotta myöhemmin Beritin terveys pettää uudelleen. Asun jo siinä vaiheessa perimässäni mummonmökissä Suomessa, joten en tiedä, osallistuiko Kalle tämän uskomattoman suurenmoisen naisen hautajaisiin,

Mitä suurenmoista tuossa Beritissä, se sokeusko ?

Ota sitten itse oppia Beritistä äläkä syyttele koko ajan muita kun et palstalla ole suosittu.Ei ole elämänmyönteistä jauhaa samoja vanhoja kaunoja ja katkerana velloa itsesäälissä. Beritillä tuntui olevan ELÄMÄ, koita sinäkin hankkia sellainen.

Mitäs jäämies,, pakastaa kaiken lähellään, sitä sinun elämäsi näyttää olevan

Naiset ovat maailman mahtavin voima. Kaikki me ollaan synnytty naisten pyöräyttäminä. Heidän kanssa kannattaa olla väleissä pienestä pitäen.

Sitä se Juicekin aikoinaan tähdensi.