Itsemurha: teoriasta käytäntöön

Thomas Joiner on psykologi, joka ainakin Wikipedian mukaan on itsemurhan johtava asiantuntija ("leading expert on suicide"). Hän on laatinut teorian tai mallin, jota hänen mukaansa kaikki itsemurhat noudattavat.

Teoria on varsin yksinkertainen ja järkeenkäypä. Itsemurha edellyttää kolmea asiaa: 1) yksinäisyyden kokemusta, 2) taakkana olemisen kokemusta sekä 3) pelottomuutta. Pelottomuudella tarkoitetaan kipuun ja fyysisesti epämiellyttäviin asioihin kohdistuvan primitiivisen ja vaistomaisen pelon voittamista.

Kun ihminen kokee itsensä yksinäiseksi ja taakaksi muille, hän tahtoo kuolla, mutta jos hän ei ole voittanut pelkoaan, hän ei tee itsemurhaa. Se, mikä pitää meidät elossa, on meissä oleva primitiivinen ja vaistomainen, alkukantainen suojamekanismi – eikä siis suinkaan "jossain syvällä vielä kytevä elämänhalu", kuten joskus kuulee sanottavan. Sellaista halua ei ole, ja juuri se onkin kaikkein pahinta.

Halu kuolla, tai päästä pois, on aukoton: minkäänlaista halua elää ei ole, missään ei edes pilkahda ajatusta "jospa sittenkin". Mutta ihminen ei pysty tappamaan itseään. Itsemurhan tekeminen tuntuu kerta kaikkiaan mahdottomalta. Ihminen jää kauheaan limboon: hän ei voi elää, mutta ei kuollakaan. En tiedä mitään pahempaa.

Esimerkiksi anoreksiasta kärsivien itsemurhakuolleisuus on melko suuri, ja tiettävästi he usein tappavat itsensä erittäin väkivaltaisesti, kuten nielemällä valkaisuainetta tai sytyttämällä itsensä tuleen – siis todella rankkoja itsemurhatapoja. Väkivaltaiset itsemurhat ovat naisille epätyypillisiä (ylivoimaisesti suurin osa anorektikoista on naisia). Joinerin teorian mukaan anorektikkonaisten poikkeuksellinen itsemurhakäyttäytyminen selittyy sillä, että he ovat tottuneet kipuun ja fyysisesti epämiellyttäviin olotiloihin: he sietävät nälkää ja usein rääkkäävät itseään ylettömällä liikunnalla sairaalloisesti ja suorastaan epäinhimillisesti. Jos siis anorektikko alkaa tuntea itsensä yksinäiseksi ja taakaksi muille, toisin sanoen jos itsemurhan kaksi ensimmäistä edellytystä täyttyvät, hän pystyy tappamaan itsensä. Itsemurha on vain ajankysymys. Anorektikko ei jää limboon.

Vaikka tämä näyttää ilmeiseltä ja itsestään selvältä, jostain syystä en ollut koskaan tullut ajatelleeksi asiaa selvästi ja kirkkaasti, ennen kuin olin tutustunut Joinerin työhön: jos haluan välttää itsemurhan, en saa tottua kipuun ja fyysisesti epämiellyttäviin olotiloihin. Kynnyksen on pysyttävä korkeana, pelkoa ei saa voittaa, suojamekanismi on pidettävä ehjänä.

Esimerkki omasta elämästä. Minulla on tapana pahoinpidellä itseäni lyömällä nyrkkiä (joskus myös päätä) seinään tai muuhun kovaan ja kiinteään kohteeseen (ei mitään vakavaa, vain vähän helpotusta arkeen). En kuitenkaan pysty murtamaan sormiani tai rystysiäni, vaistomainen suojamekanismi estää minua lyömästä riittävän lujaa. Mutta pystyn kyllä takomaan rystyseni mustelmille. Aikaisemmin en pystynyt edes siihen (olen aikamoinen vellihousu). Kynnys on siis madaltunut. Sormien tai rystysten murtaminen on nyt lähempänä kuin aikaisemmin. Kipu ei enää tunnu niin pahalta tai vieraalta kuin ennen.

Itsensä vahingoittaminen ei ole itsetuhoisuutta, vaan selviytymiskeino. Mutta jos on tottunut käyttämään itsensä vahingoittamista selviytymiskeinona, pahat ajat voivat koitua kohtaloksi. Jos rankkaan kipuun ja fyysiseen epämukavuuteen tottunut ihminen joutuu elämässään tilanteeseen, jossa itsemurhan kaksi ensimmäistä edellytystä täyttyvät, itsemurha on vain ajan kysymys. Tämän takia kaikenlainen itsensä vahingoittaminen on kyseenalainen selviytymiskeino.

Ajatuksia? Kokemuksia?

15

475

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Boiler

      "Itsemurha edellyttää kolmea asiaa: 1) yksinäisyyden kokemusta, 2) taakkana olemisen kokemusta sekä 3) pelottomuutta."

      Olen heti ensimmäisestä kohdasta täysin eri mieltä. 1) ihmisen ei tarvitse olla yksinäinen halutakseen kuolla, 2) ihmisen ei tarvitse tuntea olevansa taakka halutakseen kuolla, 3) ehkä tietynasteista pelottomuutta voi tarvita, mutta sekin riippuu varmasti paljon tekotavasta. Kipua monet ihmiset yleensä pelkäävät, eivät välttämättä niinkään sitä, että ei enää ole, niin kuin mainitsi(t).

      Täten en jaa Joinerin näkemystä.

      Parhaiten itsemurhasta on mielestäni kirjoittanut Thomas Szasz mm. kirjassaan Suicide Prohibition: The Shame of Medicine (2010). Suosittelen aiheesta kiinnostuneille.

      • Sellainen täsmennys, että yksinäisyydellä Joiner tarkoittaa, sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, kaikenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemuksia. Joiner on kirjoittanut kirjan nimeltä "Why people die by suicide". En tosin ole sitä lukenut, en tällä hetkellä jaksa lukea pitkiä tekstejä, joten en osaa sanoa siitä mitään.

        Ymmärtääkseni kolmas edellytys liittyy olennaisesti myös tekotapaan. Pelottomille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja ja siis myös tilaisuuksia. Minä en tällä hetkellä varmasti pystyisi tappamaan itseäni esimerksi veitsellä. Voisin ehkä tappaa itseni lääkkeillä, mutta minulla ei ole helppoa pääsyä oikeanlaisiin lääkkeisiin. Veitsiä ja muita teräviä esineitä sen sijaan löytyy keittiöstä, joten jos olisin pelottomampi, minulla olisi realistinen mahdollisuus tappaa itseni vaikka vielä tänä iltana. Pelottomuus siis lisää itsemurhan todennäköisyyttä, koska pelottomilla on vellihousuja enemmän realistisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia tappaa itsensä.

        Mainitsin aloituksessa itseni telomisen. Pystyn näkemään sen progressiivisen tien, jonka alkupäässä on nyrkin iskeminen seinään ja loppupäässä junan alle heittäytyminen. Junan osuma torsoon on laadullisesti sama asia kuin nyrkin osuma seinään. Ero on määrällinen.

        Jos olet sitä mieltä, että Joinerin malli on huono, millaisia asioita sitten itse näet itsemurhan taustalla? Millainen olisi yleispätevä tai edes enimmäkseen pätevä malli, jonka avulla voitaisiin tunnistaa ja auttaa itsemurhavaarassa olevia ihmisiä?


      • yllättynyt
        herrens_tiggare kirjoitti:

        Sellainen täsmennys, että yksinäisyydellä Joiner tarkoittaa, sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, kaikenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemuksia. Joiner on kirjoittanut kirjan nimeltä "Why people die by suicide". En tosin ole sitä lukenut, en tällä hetkellä jaksa lukea pitkiä tekstejä, joten en osaa sanoa siitä mitään.

        Ymmärtääkseni kolmas edellytys liittyy olennaisesti myös tekotapaan. Pelottomille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja ja siis myös tilaisuuksia. Minä en tällä hetkellä varmasti pystyisi tappamaan itseäni esimerksi veitsellä. Voisin ehkä tappaa itseni lääkkeillä, mutta minulla ei ole helppoa pääsyä oikeanlaisiin lääkkeisiin. Veitsiä ja muita teräviä esineitä sen sijaan löytyy keittiöstä, joten jos olisin pelottomampi, minulla olisi realistinen mahdollisuus tappaa itseni vaikka vielä tänä iltana. Pelottomuus siis lisää itsemurhan todennäköisyyttä, koska pelottomilla on vellihousuja enemmän realistisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia tappaa itsensä.

        Mainitsin aloituksessa itseni telomisen. Pystyn näkemään sen progressiivisen tien, jonka alkupäässä on nyrkin iskeminen seinään ja loppupäässä junan alle heittäytyminen. Junan osuma torsoon on laadullisesti sama asia kuin nyrkin osuma seinään. Ero on määrällinen.

        Jos olet sitä mieltä, että Joinerin malli on huono, millaisia asioita sitten itse näet itsemurhan taustalla? Millainen olisi yleispätevä tai edes enimmäkseen pätevä malli, jonka avulla voitaisiin tunnistaa ja auttaa itsemurhavaarassa olevia ihmisiä?

        Kirjoittelet uskontopalstalle, olen huomannut. Lukiessani sinua siellä en voinut aavistaa mitään tällaista.

        Koetko tosiaan itsesi jotenkin tarpeettomaksi ja yksinäiseksi? Avauksesi on erittäin hyvällä suomenkielellä kirjoitettu ja selkeästi jäsennelty, joten ainakaan älyssäsi ei ole mitään vika, vaan se lienee normaalin yläpuolella?


      • yllättynyt kirjoitti:

        Kirjoittelet uskontopalstalle, olen huomannut. Lukiessani sinua siellä en voinut aavistaa mitään tällaista.

        Koetko tosiaan itsesi jotenkin tarpeettomaksi ja yksinäiseksi? Avauksesi on erittäin hyvällä suomenkielellä kirjoitettu ja selkeästi jäsennelty, joten ainakaan älyssäsi ei ole mitään vika, vaan se lienee normaalin yläpuolella?

        Sydämeni on graniittia, johon ei yksinäisyys tai tarpeettomuudentunne tai mikään muukaan inhimillinen pysty.

        Tämä on jo pari vuotta vanha avaus. Lähinnä minua taisi kiinnostaa se, miten itsemurhan kynnystä madalletaan, ja itsensä vähittäinen totuttaminen fyysiseen kipuun ja epämukavuuteen oli jotain, mitä en ollut tullut ennen ajatelleeksi itsemurhan näkökulmasta. Ajattelin kyllä, että itsemurhaprosessiin liittyy muunlaista totuttelua, että ensin ikään kuin kokeillaan kepillä jäätä: kokeillaan, miltä köysi tuntuu kaulassa, kiivetään korkean rakennuksen katolle "ihailemaan maisemia", katsotaan ohi kulkevia junia "sillä silmällä" jne. Tämäkin kaikki on itsemurhan kynnyksen madaltamista.

        Itsemurhan tekeminenhän on teknisesti helppoa. Ne ihmiset, jotka kirjoittavat esim. tänne ja kysyvät kivuttomia tai helppoja itsemurhakeinoja, eivät välttämättä oikeasti kaipaa tietoa, vaan apua, tai sitten he tahtovat muuten vain puhella siitä, mitä heidän mielessään liikkuu ("joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu"), tai ehkä sellainen kirjoittelu on eräs tapa tehdä itsemurhan ajatuksesta läheisempi ja tutumpi, kotoisampi, luonnollisempi, tarkoituksena olisi siis madaltaa itsemurhan kynnystä.

        Toinen juttu oli se, että itsensä vahingoittaminen, joka on selviytymiskeino, voikin madaltaa itsemurhan kynnystä ja toimia siten ennen pitkää tarkoitustaan vastaan.


    • 111n

      Varmaankaan ei selitä kaikkia itsemurhia, mutta paha tilanne on, jos kaikki kolme pitävät paikkansa. Kohtaan kolme liittyen: useinhan täälläkin kysellään itsemurhatapaa, joka olisi kivuton. Kohta kolme voinee liittyä keinon valintaan, jos pelkää kipua, yritetään esim. lääkkeillä.

    • Pöytä ei kahdella jalalla seiso ja ne ovat Kekkosen penis ja Mannerheimin valtikka.

      • löllöpylly

        minkkilaukku <- tuki turpas.


      • löllöpylly kirjoitti:

        minkkilaukku <- tuki turpas.

        Puhko sinä silimäs, kaikki kolme!


    • itsaripitsaripisteharj

      En pelkää kipua,mutta en halua elää,en ole ikinä halunnut.Minulla on tytär,ja toinenkin tytär ,heitä rakastan,mutta o len silti aina halunnut kuolla.Kärsin tosi paljo, ja kyllä olen taakka vaikka tytöt ei edes tiedä minun olevan taakka,pidän sen sisälläni, haluan kuolla enkä pelkää kipua,varma kuolema mielellään en vaan jaksa,olen tosi huono veitsellä vetelemään ja lääkkeitä jonkun verran.Lapseni mulle tärkeitä kyllä oikeasti.

    • todiewithsuicidelink

      Mun lapsi ja mun toinen lapsi,niin kauniita ja ihania ihmisiä,en kestä,MOLEMMAT TYTÖT kauniita ja ihania ihmisiä,mutta mä en halua elää

    • hannahbakerpiste

      Se netflix ohjelma ,jossa hannah baker tappoi itsensä,halusin pystyä samaan

    • bakerhannahmaybe

      olen hyödytön työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ihminen.

    • asiaa-ei-ymmärrä

      Lyhyesti tuo sama : Itsemurhaa ei tee terve ihminen. Vain sairas ihminen tekee itsemurhan.
      Sitä ei ymmärrä koskaan normaali terve ihminen.

      • näisemenneeeeepi

        Mutta ei se tarkoita suoraan että itsemurha olisi sairasta? Maailmassa on monta asiaa mitä toinen ei ymmärrä mutta ei se tarkoita että se olisi sairasta tai väärinkään. Maailman julmuutta ei monikaan hyväosainen tule koskaan omassa elämässään kohtaamaan, ainoastaan lukemaan Iltalehdestä muiden tarinoita ja ihmetellen niitä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      298
      3229
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1743
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1285
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1253
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1159
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1148
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      48
      1056
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      964
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      906
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      64
      821
    Aihe