Oma kokemukseni henkimaailmaan.

Tässä oma kokemukseni kosketuksesta henkimaailman kanssa: Olin ekalla luokalla ja normaalisti menin nukkumaan huoneeseeni kerrossänkyyn jossa nukuin myös veljeni kanssa, hän nukkui alhaalla ja minä ylhäällä. Heräsin yllättäen keskellä yötä olisko ollut 1-3 aikaan en muista tarkalleen, herättyäni huomasin huoneessa seisovan jonkun naisen hahmon noin metrin päästä sängystä ja jotenkin muistutti äitiäni ja kysyin "Äiti ootko siinä?" Ei tullut mitään vastausta ja sitten huomasin, että hahmo ei ollut ketään tuttu ja en erottanut kasvoja hahmolta ollenkaan vaan aivankuin olisi ollut kasvoton hahmo joka oli pukeutunut johonkin pitkään kaapuun tai yöpaitaan ja sillä oli lyhyet kiharat hiukset, hahmon väri oli valkoinen ja sekoitus sellaisesta fosfori tarrasta joka hohtaa yöllä vihreän valkoisena jos ymmärrätte mitä meinaan. Syy miksi luulin äitini olevan siinä oli koska hänelläkin oli silloin lyhyet kiharat hiukset. Hahmo siis ei liikkunut mihinkään ei tehnyt tai sanonut mitään, seisoi vain paikoillaan ja siinä kohtaa minulle tuli kylmän hiki ja jäykistyin kauhusta ja olin aivan liikkumatta ja yritin nukahtaa enkä uskaltanut enää katsoa onko hahmo siinä enää vai ei. Olin kuitenkin nukahtanut sitten jossain kohtaa ja heräsin aamulla järkyttyneenä ja sanoin äidilleni, että huoneessa oli ollut joku yöllä ja äitini tietenkin sanoi että siellä ei ollut ketään niinkuin aina sanotaan lapselle joka näkee jotain.

Nyt tietenkin monet luulevat, että olen ollut unessa nähdessäni tämän hahmon, mutta myös veljeni joka oli minua nuorempi oli myös nähnyt kyseisen hahmon ja hänkin oli herännyt keskellä yötä ilman mitään syytä ja hän oli nähnyt hahmosta vain osan koska nukkui alhaalla ja tikapuut estivät näkemästä koko hahmoa. Kokemus oli niin järkyttävä jollain tapaa, että olin kertonut siitä jopa luokan opettajalleni ruokatunnilla ruokalassa, mutta en muista miten hän siihen reagoi. Tämän tapauksen jälkeen en ole hahmoa nähnyt missään enää. Enkä oikein ole muutakaan paranormaalia nähnyt sen jälkeen, paitsi exäni talossa, mutta se on sitten toinen tarina. Kysyin jopa tänään näin jouluna kun tapaus tuli mieleen niin veljeltäni, että muistaako hän vielä sen tapauksen ja sanos että muistaa. Itse olen nyt siis 24v ja kohtaaminen jotenkin jäi kiehtomaan itseäni näin vanhempana eikä sillä tavalla enää pelota. Mutta jokainen tehkööt omat päätöksensä mihin uskoo, itse laitan vaikka pääni pantiksi tästä kokemuksesta ja olen ollut täysin valveilla silloin.