Yksin uskominen

Eli kuulun ev.lut.kirkkoon mutta ortodoksisuus on se mitä olen etsinyt. Lähin kirkko on 164 km päässä, joten uskon yksin. Huoneessani on ikoni nurkkaus, luen paljon ja kuuntelen netin kautta kirkkomusiikkia ym.

Onko muita vastaavia yksin uskovia?
Ilmoita


45 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


Uskon omalla laillani. En käy kirkoissa ihmisiin tutustumassa mutta muuten kyllä. Enkä käy seurakunnassa. Olen kai yksinuskoja. En ole ortodoksikirkon jäsen mutta kiinnostaa. Taidan silti uskoa ihan yksin. Miksi vaihtaisin tästä muuhun kun voin toteuttaa ortodoksisia perinteitä olematta virallisesti ortodoksi? Vain yksi Jumala kuitenkin.
2 VASTAUSTA:
Kirkollisveroa voi monella tavalla olla maksamatta.
Ajatukseni vastaa täydellisesti aloittajaa.

Pitkän matkan takia en pysty käymään ort.kirkossa, kauniin kirkkomusiikin takia kävisin. Radiosta toki pystyy kuuntelemaan Jumalanpalveluksen.
+Lisää kommentti
Onhan teitä Marianpalvojia, jotka jaksatte uskoa Marian auttavan kaikessa. Sielullista on koko ortodoksisuus, ei Hengestä syntynyttä.
3 VASTAUSTA:
" Onhan teitä Marianpalvojia, jotka jaksatte uskoa Marian auttavan kaikessa. Sielullista on koko ortodoksisuus, ei Hengestä syntynyttä. "

- Marian palvojat (katoliset) ovat epäjumalanpalvojia, kuin myöskin ikonien ihailijat ja niitä ihailevat, pussailevat.
Kyllä se Marian palvonta on tyypillistä enemmän katoliselle kirkolle kuin ortodokseille. Useassa katolisessa kirkossa kirkon etuosassa, parhaalla paikalla on Marian patsas tai kuva. Ehkä se on hinta siitä, että maallisuuteen taipuvaiset katoliset naiset saadaan pidettyä katolisen kirkon jäseninä.
AlttarissaMaria kirjoitti:
Kyllä se Marian palvonta on tyypillistä enemmän katoliselle kirkolle kuin ortodokseille. Useassa katolisessa kirkossa kirkon etuosassa, parhaalla paikalla on Marian patsas tai kuva. Ehkä se on hinta siitä, että maallisuuteen taipuvaiset katoliset naiset saadaan pidettyä katolisen kirkon jäseninä.
Täällä on kyllä ihan hämäriä sekoilijoita. Mikä tämänkin viestin sisältö on muu kuin trollaus? Onko joku näin ahdistunut? Neitsyt Marialla on iso sija ortodoksisuudessakin, vai etkö ole tiennyt? Jumalan siunausta, Herran armoa, rukoilen puolestasi.
+Lisää kommentti
Yhteydessä olen ollut pappiin sekä Valamoon.Kiinnostuksen kohteena on ortodoksinen;
-arkkitehtuuri
-maantiede
-lähihistoria
-kirkkomusiikki
-teologia.
-ikoni taide.
2
Ilmoita
Teologiassa teoreettinen teologia on kiinnostavaa. Käytännön teologia ei niinkään.

Arkkitehtuurisesti löytyy sitten laidasta laitaan,Vaasan kirkko ehkä hienoin samoin Valamon kirkko.
Ilmoita
Todella hienoa kun Jumalan palvelus radioidaan.
1 VASTAUS:
Vaasan srk sivuilla on lyhyt historiikki. Srk on perustettu venäläisväestöä varten 1809, kirkko vihittiin 1866.

Nykyään maahanmuuttajat ja ruotsinkieliset tuovat oman lisänsä n.1000 hengen seurakuntaan.
+Lisää kommentti
1809 Suomessa oli n.2700 ort.kirkon jäsentä,autonomian lopussa n.25.000.

Varuskunta kirkkojen kohtaloksi koutui purkaminen, esim.Hämeenlinnassa itsenäistymisen jälkeen.
Ilmoita
Timo Lehtonen on kirjoittanut kirjan puretuista sotilaskirkoista, vaienneet kellot.

Esim. Vaasan kirkkoa ei purettu. Muutoin arvokkaita kirkkoja hö itettiin ja purettiin.
Ilmoita
Suomessa on n.150 ort.rakennusta. Löytyy google mapistakin.
Ilmoita
Luterilaiset tuhosivat ortodoksikirkkoja, siksi erosin luterilaisesta kirkosta ja liityin ortodoksiseen kirkkoon!
1
Ilmoita
Kyllä, mm. Suomenlinnan ort.kirkko muutettiin luterilaiseksi.
Ilmoita
youtubessa on ortodoksisen kamarikuoron luomispsalmi, todella kaunis
Ilmoita
Etsijän tiellä olevalle henkinen kasvu on todella pitkä prosessi. Uuteen kirkkoon tutustuminen on avannut näkemyksiäni, todella uusia muuttavia ajatuksia.

Eksytyksiin joutuu valitettavasti moni tässä "maailmassa".
Ilmoita
Pentti Saarikosken mukaan taide ja uskonto luovat uuttaa,ovat arjen yläpuolella.
Ilmoita
Tutustuin tänään uskonnon filosofiaan ym.

Yksin uskominen on todella paras ratkaisu,olosuhdeidenkin takia.
Ilmoita
Sama täällä.
Yksinuskominen on myös minun "juttu".
Pikkuhiljaa vuosien saatossa olen hakkinut kirjallisuutta:
Raamattuja, Filokalian , pyhien, tai heistä kertovia kirjoja.
Ja tottakai Vaeltajan kertomukset (joka oli ensimäinen kirja)
Ilmoita
Hieno juttu että muitakin yksin uskovia ilmaantuu.

Käytkö Valamossa?
Ilmoita
Olen käynyt, mutta siitä on tosi kauan.
Valamon verkkokaupasta olen tilannut cdt: itä ja postikortteja,
jotka toimivat köyhänmiehen ikoneina.
Ilmoita
Valamo rauha on hieno, siellä voi hiljentyä.
Ilmoita
Yksin uskovan pääsiäinen on todella askeettinen ja vaatimaton.

Huomenna tulee Vaasasta yöpalvelus.
Ilmoita
Hienoa, jos ortodoksinen uskonkäsitys vetää puoleensa. Mutta kyllä kirkko on mielestäni parhaimmillaan jumalanpalvelusyhteisö. Itselleni sakramenttiyhteys toisten kristittyjen kanssa on luovuttamaton juttu. Liturgiaan ja ehtoolliselle on päästävä aika ajoin.
Ilmoita
Ortodoksien tavat ovat outoja,kai niihin tottuisi ajan myötä.Opiskelu on johtanut sitten "kotiasketismin" harjoittamiseen omilla säännöillä.

Yksin uskova
Ilmoita
Mitäpä täällä "maailmassa" sitten tapahtuu, maallisia ongelmia vaan. Paha on olemassa, rajoitettu osallistuminen on oikea elämän tapa.

Hiljentyminen Valamossa, miksi ei asuminenkin olisi kiinnostavaa.
Ilmoita
Yle areena radio, lähetys Valamosta.
Ilmoita
Hei vaan kaikille yksin uskoville!

Nostan tämän jos olisi muitakin yksin uskovia ilmaantunut.
Ilmoita
"Pentti Saarikosken mukaan taide ja uskonto luovat uuttaa,ovat arjen yläpuolella."

Miten ortodoksinen kirkko luo uutta? Jähmettynyt sanoisin. Traditio kahlinnut uskon luovan voiman.
Arjen yläpuolella. Toisto ja toistoa sen kummemmin ajattelematta. Saattaa se alkaa tuntua olevan jonkun yläpuolella.
Ilmoita
Käytännön tavat ovat vieraita, ei tule käytyä kirkossa. Valamossa kesällä on kiva käydä, on porukkaa mukavasti.

Yksin saa uskoa omalla tavallaan, kotiasketismi on mielenkiintoinen elämäntapa.
Ilmoita
Pyrkikää silti käymään liturgiassa! Edes kerran tai pari vuodessa. Jos ei ole tuttuja joiden luo majoittua kun kirkkomatka on pitkä, niin isommissa kaupungeissa voi vaikka yöpyä hostellissa suht edullisesti ja samalla reissulla käydä niin vigiliassa kuin liturgiassakin. Niin hyödyllistä kuin lukeminen ja opiskelu onkin, niin ortodoksisuus aukeaa todella vasta, kun rukoilemme ja ylistämme yhdessä.
Ilmoita
Mielenkiintoinen kommentti, radiosta ainakin voi kuunnella.
Ilmoita
Suhtaudutaako ortodoksisuudessa muuten yleisesti ottaen suopeasti tämankaltaiseen yksinuskomiseen tms. kotiasketismiin? Ainakin askeettien, mystikkojen ja erämaaisien perinnettä on taustalla, joten voisi olettaa että sitä kautta on myös ymmärtävämpi ilmapiiri?

Protestanttisessa (ainakin herätyskristillisissä ja vapaiden suuntien piireissä) tällainen ei ole oikein toimivaa. "Seurakunnassa käyminen" kun on osoitus sitoutumisesta ja yleensäkin siitä, että on "oikeasti uskossa". Muutenkin hengelliseen harjoitukseen saatetaan suhtautua vähän tienä yrittää rakentaa omin voimin tikapuita taivaaseen.
2 VASTAUSTA:
Tarkennetaan nyt vielä, eli missään nimessä kuvittele muuttuvani ortodoksiksi tai muuksikaan kristityksi sillä tavalla, että viritän pari ikonia nurkkaan ja alan uskomaan kotona. Lähinnä mietin suhtaumista elämätapaan, tai ortoksisen uskon lähestymistä myös sillä tavalla, että viettää itsenäistä hartautta, käy kirkossa toki ja tutustuu opetuksiin ja kirjallisuuteen.

Olen luonteeltani vahvasti taipuvainen henkilökohtaiseen ja sisäänpäin kääntyneeseen Jumala-yhteyden rakentamiseen, eikä tällaista oikein välttämättä ymmärretä protestanttisessa (mainitsen taas herätyskristillisyyden, koska valtavirtaluterilaisuudessa millään ei ole mitään väliä juuri muutenkaan) herätyskristillisyydessä. jossa seurakunnassa mukana oleminen fyysisesti ja näyttäytyminen siellä, erilainen toiminta ja sosiaalinen koheesio ovat merkittäviä.

Sen lisäksi pidän protestanttisen ja luterilaisen uskon monia käsityksiä hankalina, alkaen sola scripturasta ja pyhityksen kavahtamisesta.
exprotestanttiko kirjoitti:
Tarkennetaan nyt vielä, eli missään nimessä kuvittele muuttuvani ortodoksiksi tai muuksikaan kristityksi sillä tavalla, että viritän pari ikonia nurkkaan ja alan uskomaan kotona. Lähinnä mietin suhtaumista elämätapaan, tai ortoksisen uskon lähestymistä myös sillä tavalla, että viettää itsenäistä hartautta, käy kirkossa toki ja tutustuu opetuksiin ja kirjallisuuteen.

Olen luonteeltani vahvasti taipuvainen henkilökohtaiseen ja sisäänpäin kääntyneeseen Jumala-yhteyden rakentamiseen, eikä tällaista oikein välttämättä ymmärretä protestanttisessa (mainitsen taas herätyskristillisyyden, koska valtavirtaluterilaisuudessa millään ei ole mitään väliä juuri muutenkaan) herätyskristillisyydessä. jossa seurakunnassa mukana oleminen fyysisesti ja näyttäytyminen siellä, erilainen toiminta ja sosiaalinen koheesio ovat merkittäviä.

Sen lisäksi pidän protestanttisen ja luterilaisen uskon monia käsityksiä hankalina, alkaen sola scripturasta ja pyhityksen kavahtamisesta.
Perinnettä suomessa : http://www.ortodoksi.net/index.php/Munkki_/_nunna

Suomessa on munkkeja ja nunnia, jotka asuvat luostarin ulkopuolella - maailmassa - ja usein he toimivat hengellisessä mielessä jonkin piispan, tavallisimmin oman hiippakuntansa piispan alaisuudessa ja kanonisessa käskyvallassa.

Kun munkki on kohonnut hengellisessä kilvoituksessaan korkealle, hän voi saada luvan elää erakkona yksinään. Nunnien kohdalla erakkoelämä on erittäin harvinaista. Maailmassa eläminen munkkina / nunnana ei ole ortodoksien perinteen mukaista munkkeutta.

Munkkeuden keskeisin tavoite on teosis, jumalallistuminen, joka tarkoittaa pyhittymistä Jumalan armovoimalla hyvän palvelukseen. Ihmisluonnon jumalallistuminen on osa maailmankaikkeuden pyhittymistä ja siihen pyritään mm. askeettisen elämäntavan avulla. Siinä tavoitteena on muuttaa ja kehittää ihmisluontoa kohti Kristuksen antamaa esikuvaa. Tähän tavoitteeseen päästään askel askeleelta lähestyen päämäärää, jota ei kuitenkaan voida koskaan saavuttaa.

Koska munkiksi vihkimistoimitusta uuden elämän alkuna on verrattu avioliittoon, eräät ortodoksiset kirkkoisät ovat laskeneet sen myös kuuluvaksi ortodoksisen kirkon mysteerioihin eli sakramentteihin.

Joissain tapauksissa teologisen koulutuksen saaneet saattavat vihkiytyä munkiksi ja olla nimellisesti jonkin luostarin jäseniä, vaikka toimivatkin maailmassa. Esimerkiksi Kreikassa suurin osa piispoista on valittu tällaisista henkilöistä. Tämä ei kuitenkaan ole traditionaalinen tie, vaan alun pitäen on ollut tarkoituksena, että piispat valitaan luostarielämää käytännössäkin viettäneistä munkeista, kuten Suomessa viime aikoina on tapahtunut.

On myös mahdollista, että munkki kutsutaan tai määrätään johonkin kirkolliseen tehtävään maailmaan. Joissakin maissa (ei Suomessa), joissa ei ole pappeja saatavilla, munkki saatetaan kutsua (määrätä) myös tilapäisesti papin tehtäviin seurakuntaan. Kuitenkin hänen tulisi palata sieltä luostariin mahdollisimman pian, kun tilanne antaa siihen mahdollisuuden.
+Lisää kommentti
Väliaikatietoa:
Edelleeen olen yksinuskova . (mites aloittaja, eli ikoninurkkaus)?
Ostin viime talvena vanhan ok-talon ja pihalla on vanha 30 -luvun käytöstä poistettu sauna.
Kiuas oli joskus poistettu, joten vapaata tilaa oli n.10 m2.
Laitoin (tsa)saunan seinälle postikortti-ikoneja ja tuohuksen.
Siellä on hyvä harjoittaa yksinuskomista, katumusta ja rukoilua.
Ilmoita
Tunnen vetoa ortodoksikirkkoon ja uskoon. Olen vuosia jo lukenut kirjallisuutta uskoon ja kirkkoon liittyvistä asioista. Mutta lähimpään kirkkoon on 100km matka. Kohtuutonta vaatia vuoden tutustumisjaksoa jossa käydään Jumalanpalveluksessa ja opetustunneilla tällaisen matkan takaa. Harjoitan uskoani kotona, netin kautta , lukemalla ja rukoilemalla. Kaipaan silti srk yhteyttä mutta valitettavasti ei sellaista tule koskaan kohdalleni.
1 VASTAUS:
Jos asuu noin kaukana, niin ei tietenkään voida edellyttää, että osallistuu joillekin opetustunneilla tai katekumeenikursseille. Silloin opillinen tutustuminen ortodoksiseen kirkkoon hoidetaan lukemalla kirjallisuutta ja riittävällä määrällä tapaamisia papin kanssa. Kirkon jumalanpalveluselämään tutustumista auttaa radio, tv ja netti, mutta ehdottoman tärkeää on käydä myös ihan paikan päällä palveluksissa. Vain palvelusten kautta oppii tuntemaan kirkon sydämenlyönnit ja oppii hengittämään samaan tahtiin kirkon kanssa. Jos asuu kaukana, niin silloin tutustumisaika toisaalta saattaa pakosti kestää kauemmin kuin, jos asuu lähempänä, mutta toisaalta ei voida myöskään edellyttää niin suurta osallistumista jumalanpalveluselämään kuin, jos asuu lähellä kirkkoa.
+Lisää kommentti
Töissä käyvänä opiskelijana ei aika riitä muuhun.Kuulun ev.lut.kirkkoon.

Joten yksin uskominen sopii minulle. Uskonnosta puhuminen johtaa helposti käsitykseen että on "uskovainen". Teologia on kuitenkin yksi oppiaine.

En opiskele teologiaa muuten kuin ihan yksityisesti. Lisäksi en ole liian "rajoittunut".

Kaikki "hengelliset" asiat kiinnostaa ja nimenomaan opiskelijan asenteella.

Opiskelija elää minimi elämää vallitsevassa ympäristössä.

Ortodoksien käsitykset ovat kiinnostavia.
Ilmoita
Tätä ketjua on hyvä pitää hengissä, jos vaikka löytyisi muita yksinuskovia, erakoita ym. asiasta kiinnostuneita.
Miksi?
No vaikka siksi , koska yksinuskova ei aiheena ole kovikaan pop nykyään, jos koskaan.
Tämä on melko rankka laji toisinaan ja varsinkin alkuvaiheessa.
Toisaalta alussa kaikki on niin auvoista, niinkuin Kristoduli sanoo osassa 5 s.95
- Ailahtelut ja ja kriisit hengellisessä elämässä.

Väliaikatietoa;
Edelleen olen yksinuskova ja sauna on ~kovassa käytössä.
Aloitin muutaman kuukauden tauon jälkeen lukemaan uudelleen Filokaliaa.
Siis yleisen ohjeen mukaan (?) ensin osa 5 Kristoduli ja sitten 1-4 .
Joskus tällä palstalla oli em. suositus ja hyvä suositus onkin.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin lainaa vaikka kirjastosta osa 5.
Itse ostin sarjan aikoinaan Liisankadun myymälästä.
Pari kk sitten tilasin tuohuksia ja postikortteja Valamosta.
1 VASTAUS:
Tässä luterilaisessa perheessä ja rippikoulun käynyt "rikkaruoho",
joka ajattelee omilla aivoillaan ja uskoo omalla sydämellään ja palvelee lähimmäisiään omilla kyvyillään.

Minä ihailin aikoinaan luostarien monta yhteiskuntaa hyödyttävää työtä. Ensin Jumalan sanan lukeminen ja opettaminen.
Sitten rukoukset ja laulut, joiden arvoa ei aina tunnusteta.
Entä kaiken tasoinen koulutus? Opetettiin lukemaan.
Entä ne yrttitarhat, jotka ovat tehokkaampia kuin
apteekin myrkyt, jotka ovat tuhonneet meret ja maan.
Minulle taide on ollut aina tärkeää.
En nyt ikonimaalariksi ala, mutta olen viettänyt hengellisiä hetkiä kielomeren vieressä isäni kanssa; majakan huipussa nähden meren ja maan lahjana Luojalta ja perintönä isältäni;
olen istunut punaisella graniitilla rukouksen hengessä.

Näistä nyt ei voi tehdä ikoneja, mutta voin maalata ne itselleni mustutukseksi saamistani hengellisistä lahjoista ja hetkistä.

Sormi suussa
+Lisää kommentti
Minulle ainakin kirkot ovat hiljentymiseen tärkeitä.

Kävin interreil reissulla Puolassa, Krakowassa katolisessa kirkossa. Kirkossa oli hienoja puuveistoksia, mosaiikkeja, samoin arkkitehtuuri oli uutta.

Ev.lut/ortodoksisia kirkkoja en nähnyt. Puola on tunnetusti katolilainen maa.

Ihan hieno kokemus matkailun ohella.
Ilmoita
Yksin uskomisessa tarvitaan oikeastaan vain yksi huone minimissään. Kuinka askeettista elämää haluaa elää on jokaisen oma asia.Olen nukkunut lattiallakin patjan päällä.

Tuonne vallitsevaan ympäristöön minulla ei ole mitään asiaa. Pikku jutustelut pitää hoitaa.Mitä vähemmän materiaa, sitä yksinkertaisempaa on arki.

Lukeminen on tärkeintä minulle, myös taide. Viime kesänä näin hienon riisallisen ikonin Lintulassa. Lintulassa on hyvä hiljentyäkin.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Yksin uskominen

Eli kuulun ev.lut.kirkkoon mutta ortodoksisuus on se mitä olen etsinyt. Lähin kirkko on 164 km päässä, joten uskon yksin. Huoneessani on ikoni nurkkaus, luen paljon ja kuuntelen netin kautta kirkkomusiikkia ym.

Onko muita vastaavia yksin uskovia?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta