Mitäs mieltä olette metsänomistajat energiapuun korjuusta? Annatteko viedä hakkuutähteet palstalta?
Entäs harvennuksilla, suositteko pelkkää kuitupuun korjuuta vai kiinnostaako myös energiarankojen "myynti"? Olisitteko valmiita laittamaan leimikolta tulevan vähäisen kuitupuuosuuden kokonaan energiapuuksi?
Mitä mieltä yrittäjät olette? Kannattaako energiapuun koneellinen korjuu? Mitä mieltä mittausmenetelmistä?
Mitä mieltä energiapuun korjuusta?
kiinnostunut
21
6986
Vastaukset
- metsää pitää
ei saa antaa hakkutähteitä pois korjattavaksi ,siinä syö metsänomistaja , ja metsäyhtiöt omaa leipäänsä,ne pitää jättää lannoitteeksi metsään. tästähän on jo paljon tutkimuksia tehty, et metsä pitäisi sit lannoittaa korvaamalla kemiallisesti jos oksat annetaan pois. rangat metsästähän on perinteisesti tehty polttopuuksi.koneet kyllä hakkaa nykyään niin ilkeästi oksat päälle, et niitä on vaikea ottaa sieltä, eli sinne pitää jättää jos ei itse saa, rangoiksi tehtyä "polttopuuksi". koivua ei kannata muutenkaan antaa kuitupuuksi. koivut ohuet niin sanotut kuitupuun alarajoilla olevat polttopuuksi, paksummat haloiksi kuitukoivulla 8 e kiintomotti, et ei juhlita niillä rahoilla haloilla 40e motti.
- hiiru
Metsän ravinnetasopaino häiriintyy, suurin osa ravinteista on oksistossa ja latvuksessa, jos hakkuu tähteet systemaatisesti poistetaan ravinteet ja hivenaineet poitetaan samalla kierrosta ja niiden lisääminen myöhemmin oikeassa suhteessa on vaikeaa ja kallista. Tämä muistutaan menneiden aikojen mänty innostusta jolloin mäntyä istutetiin liian reheville kasvupaikolle.
Ensiharvennuksen oikea ajoitus tuottaa pääsääntöisesti pelkkää kuitupuuta ja sitä kannatan, muuten mielesti kannatamatonta.
Energiapuun koneelinen korjuu on näin äkkiä ajatetuna on kannatamatonta, puunkuutio määrä hetaaria kohden pieni ja koneen kustannukset melkoset suuret - qwerty
Jostain muistan lukeneeni että hakkuutähteet lannoittavat metsää 10 vuoden tarpeen. Eli ei missään nimessä kannata antaa hakkuutähteitä yhtiöille vaikka ne niitä luonnollisesti haluavatkin, kun ilmaiseksi saavat.
Maan muokkauksessa ja istutuksessa hakkuujätteistä ei ole haittaa. - metsänomistaja
Päätehakkuussa kannattaa kerätyttää hakkuujätteet pois. Tällöin muokkaus ja uudistaminen on helpompaa. Toinen syy liittyy ravinnetalouteen. Hakkuujätteissä on korkeintaan neljän vuoden neulassato, josta määrästä ehkä puolet joutuu keräyksessä pois metsästä. Sadan vuoden kiertoajassa tämä ei merkitse mitään. Päinvastoin paljaassa maassa uusi kasvusto alkaa tuottaa nopeammin uutta ja parempaa lannoitetta (ruoho-varpu-heinä)kuin siinä tapauksessa että maata peittää puolen metrin vahvuinen homehtuva havukerros.
Harvennuksilla jättäisin tähteet lieventämään korjuuvaurioita.- metsää pitää
ennen 100v päätehakkuuta ,mitä ikää harvempi päätehakkuumetsä ehtii olla pystyssä koska puut alkavat jo kelottua kasvu loppuu.hakataan metsä vähintään 2kertaa ,sitä ennen ranka puuta harvennusta ,näin ainakin omalla tilallani keskisuomessa. itse olen nuori vasta 38v .kuin aloittelin metsätöitä 15v vuotiaana,tein ns.ykkösharvennuksen noin hehtaarin alalle silloin siitä tuli kuitua . noin 3v sitten harvensin sen jo liian tiheyden takia tuli tukkia , nyt se on sit päätehakkuu asennossa ehkä 40v päästä hakattavissa. mitä taas taimien kasvuun tulee ei ole ollut meillä vaikeutta löytää taimille istutus paikkoja, ja koivu ja mänty tulee itsestään, männyt siemen puista. raivaus sahalle riittää meillä töitä ,täällä metsät ovat reheviä kasvaa nopeasti ettei mäntyä edes kannata istuttaa moneen paikkaan. et jokainen tavallaan.
- dfxx
Muokkaus ja istuttaminen on varmasti helpompaa, jos roskat kerätään pois, mutta siihen ne hyvät puolet jäi.
Tämä puolen metrin orgaaninen lahoava roskakerros ei heti lähde pois ja varsinkin kivennäismaalle on tärkeää saada orgaanista ainetta mikä sitoo ravinteita on hyvä typen lähde. Paljas kivennäismaa on erityisen herkkä kuivuudelle.
Ilmaista ravinnetta ei kannata antaa metsäfirmoille ilman edestä katsokaa tavaranlämpö arvo ja suhteuttakaa vähän. Luulen, että 4-5 kiloa juuria vastaa 1 litraa kevyttä polttoöljyä. Yksi kuutio, vaikka noin 300 kilon mälli kuivannutta roskaa on noin 300/5= 60 litraa pö *0,5€/l = 30 €/m
Ei ilman eestä... - metsänomistaja
dfxx kirjoitti:
Muokkaus ja istuttaminen on varmasti helpompaa, jos roskat kerätään pois, mutta siihen ne hyvät puolet jäi.
Tämä puolen metrin orgaaninen lahoava roskakerros ei heti lähde pois ja varsinkin kivennäismaalle on tärkeää saada orgaanista ainetta mikä sitoo ravinteita on hyvä typen lähde. Paljas kivennäismaa on erityisen herkkä kuivuudelle.
Ilmaista ravinnetta ei kannata antaa metsäfirmoille ilman edestä katsokaa tavaranlämpö arvo ja suhteuttakaa vähän. Luulen, että 4-5 kiloa juuria vastaa 1 litraa kevyttä polttoöljyä. Yksi kuutio, vaikka noin 300 kilon mälli kuivannutta roskaa on noin 300/5= 60 litraa pö *0,5€/l = 30 €/m
Ei ilman eestä...Tuosta kantojen keräämisestä olen kanssasi samaa mieltä. Niiden tonkimisessa on järkeä ainoastaan maannouseman torjunnassa. Muutoin ne ovat hyvä ravinnevarasto.
Risujen keräämisessä pidän kuitenkin aiemman mielipiteeni. Tuo kuivuus minkä mainitsit on kyllä totta mutta uusi rehevä kasvusto sitoo nopeasti kosteutta. Siitä tulee sitten yhtä nopeasti sitä orgaanista lannoitetta. - dfxx
metsänomistaja kirjoitti:
Tuosta kantojen keräämisestä olen kanssasi samaa mieltä. Niiden tonkimisessa on järkeä ainoastaan maannouseman torjunnassa. Muutoin ne ovat hyvä ravinnevarasto.
Risujen keräämisessä pidän kuitenkin aiemman mielipiteeni. Tuo kuivuus minkä mainitsit on kyllä totta mutta uusi rehevä kasvusto sitoo nopeasti kosteutta. Siitä tulee sitten yhtä nopeasti sitä orgaanista lannoitetta.Millä tavalla pienet heinät tuottavat ravinnetta yhtä nopeasti kuin lahoavat kannikot?
Suomessa fosfori,typpi ja kalium laskeumat ovat melko vähäisiä nykyään, joten sinun tarvitsee lannoittaa risuton uudistusalasi, jotta pääset lähtökuoppiin risuseen verrattuna. Uudistusalan risut/moskat lahoavat kymmeniä vuosia ja vaikka lannoitushyöty on pieni, on se pitkäaikainen. Kun puu kasvaa joka vuosi muutaman prosentin nopeampaa kuin toinen, on se 20 vuoden päästä puolta suurempi.
Tietenkin oikein rehevissä metsissä, joiden maaperässä on ravinnetta valtavasti varastossa on lannoitus ehdottomasti kielletty, jottei tule laatuvikoja. Eli ehkä myös hakkuutähteet voisi kerätä.
Vanha kunnon kaskeaminen voisi olla piristävää. - metsänomistaja
dfxx kirjoitti:
Millä tavalla pienet heinät tuottavat ravinnetta yhtä nopeasti kuin lahoavat kannikot?
Suomessa fosfori,typpi ja kalium laskeumat ovat melko vähäisiä nykyään, joten sinun tarvitsee lannoittaa risuton uudistusalasi, jotta pääset lähtökuoppiin risuseen verrattuna. Uudistusalan risut/moskat lahoavat kymmeniä vuosia ja vaikka lannoitushyöty on pieni, on se pitkäaikainen. Kun puu kasvaa joka vuosi muutaman prosentin nopeampaa kuin toinen, on se 20 vuoden päästä puolta suurempi.
Tietenkin oikein rehevissä metsissä, joiden maaperässä on ravinnetta valtavasti varastossa on lannoitus ehdottomasti kielletty, jottei tule laatuvikoja. Eli ehkä myös hakkuutähteet voisi kerätä.
Vanha kunnon kaskeaminen voisi olla piristävää."Millä tavalla pienet heinät tuottavat ravinnetta yhtä nopeasti kuin lahoavat kannikot?"
Eivät mitenkään. Ei kai puuaineksessa mitään ravinteita ole. Nehän ovat valtaosin neulasissa ja lehdissä.
Tarkoitin sitä että kun kannot ja juuret siellä maan alla ovat, niin niitä on turha alkaa kaivaa sieltä pois. Lahotessaan ne kuohkeuttavat maata ja vilkastuttavat pieneliötoimintaa.
Pintakasvillisuus sensijaan on ravinteikasta ja pH-arvoa parantavaa, toisin kuin hapan havumassa, joka ennemminkin tukahduttaa pieneliöstötoimintaa.
Kaskeaminen voisi tosiaan piristää. Kukahan tekisi... - mehtämies
metsänomistaja kirjoitti:
"Millä tavalla pienet heinät tuottavat ravinnetta yhtä nopeasti kuin lahoavat kannikot?"
Eivät mitenkään. Ei kai puuaineksessa mitään ravinteita ole. Nehän ovat valtaosin neulasissa ja lehdissä.
Tarkoitin sitä että kun kannot ja juuret siellä maan alla ovat, niin niitä on turha alkaa kaivaa sieltä pois. Lahotessaan ne kuohkeuttavat maata ja vilkastuttavat pieneliötoimintaa.
Pintakasvillisuus sensijaan on ravinteikasta ja pH-arvoa parantavaa, toisin kuin hapan havumassa, joka ennemminkin tukahduttaa pieneliöstötoimintaa.
Kaskeaminen voisi tosiaan piristää. Kukahan tekisi...Ei puuaineksessa kovin paljoa ravinteita ole, mutta esimerkiksi boorista kuitenkin merkittävä osa, huomionarvoinen asia ainakin Itä-Suomen boorinpuutoksesta kärsivillä alueilla.
- metsämies
Pitää ensinnäkin muistaa, että yhtiö saa keräämästään hakkuutähteestä keskimäärin noin 3000 euroa hehtaarilta. Joten kannataa miettiä tästä lähtökohdasta kenen etua yhtiöt ajavat kun puhuvat helpommasta metsäviljelystä ja halvemmasta muokkauksesta.
Käypä hinta hakkuutähteelle on tänäpäivänä noin 10 euroa/kiintokuutiometri tienvarteen toimitettuna. Alle sen ei kannata myydä, koska kulut ovat ainakin tämän suuriset.
Itse luopuisin jos saisin hakkuutähteestä yllä olevan hinnan tai sitten 150 euroa hehtaarikorvauksena. 150 euroa perustuu 15 kiintokuutiometrin keskimääräiseen kertymään ja sen kun kertoo 10 eurolla niin tulee tuo summa.
Toinen lähtökohta on tämä ravinnehävikin korvaaminen. Eli voitte kysyä paikalliesta mhy:stä mitä maksaa esim. kasvatuslannoitus hehtaarilta ja hinnoitella hakkuutähteenne sen mukaan.
Tältä pohjalta kun kaikki metsätaloutta harjoittavat lähtisivät asiaa miettimään niin saisimme käyvän hinnan metsiemme tuottamista raaka-aineista. Näyttää kuitenkin olevan meissä metsänomistajissa vielä liikaa niitä, jotka luottavat metsäyhtiöiden ostomieheen kuin "Herraan". Näiden tavoitteena ei todellisuudessa ole kuin palkanmaksajan voiton maksimointi meidän metsänomistajien kustannuksella.
Harvennuksilta kerätyn rangan hinnoitteluun pätee samat asiat.- dfxx
Oikea hinta on kaiken perusta. Myyntiin pitäisi laittaa Suomessa pakkokilpailutus, jotta markkinataloustoimisi. Muuten on suuret riskit asioista vieraantuneiden hyväksi käyttämiseksi. Ajattelen vaan, että on helppo huijata, jos hinta näyttää hyvältä, mutta esim. Tukkien pituudet ja laatuvaatimukset ovat huonot. Tämä asia korostuu nykyään, koska tukin ja kuidun ero on niin suuri. Helposti hävitään 10000 euroja metsäfirmalle, samalla katoaa pohja aikaisempien sukupolvien uurastuksien kunnioituksesta.
Metsänhoitoyhdistys on oikeasti hyvä ratkaisu tähän ongelmaan, koska ne ajattelevat silloin itseään, kun toimivat metsänomistajan eduksi näin ei ole UPM, Metsäliitolla, Stora Ensolla tai muilla ostajaehdokkailla. Lisäksi yhdistyksen taksat ovat kohtuulliset hyötyihin nähden ja maksammehan me metsänhoitomaksua, jotta palvelu pelaa. Harva nykyään hoksaa, kaikkia firmojen huijausyrityksiä. - mehtämies
Heh, tuo 150 eur kuulostaa hyvin samalta summalta, jonka kasvatuslannoitus kustantaa. Siis, kannattaako tuon summan eteen nähdä risujen keräämisen vaivaa?
- kiinnostunut
Hakkuutähteitähän on järkevää korjata lähinnä vain rehevistä kuusikoista. Kun päätehakkuussa ainespuuta korjataan esim. 200 m3, jää hakkuualalle noin 100 mottia latvustoa ja oksia. Näistä saadaan korjattua talteen noin 45-70 m3. Eli sinne jää lähes puolet hakkuutähteestä. Lisäksi ravinnehävikkiä voidaan pienentää kuivattamalla hakkuutähteet palstalla. Uudistaminen tosin hidastuu tällöin.
Maanmuokkaus sekä istutus todella helpottuvat, kun hakkuutähteet on korjattu hakkuualalta.
Harvennusmetsiköissä hakkuutähteistä on enemmän hyötyä metsässä kuin korjattuna.- metsämies
Työ helpottuu, mutta laske sen helpottumiselle hinta. Hakkuutähteen lämpöarvo on noin 0,75 MWh/m3 ja hinta on noin 10 euroa/MWh. Eli jos luovutat hakkuutähteet niin sen arvo on noin 337,5-525 euroa hehtaarilta.
Kannattaako luovuttaa maksutta? - uudistaja
Kertokaa nyt ihmeessä miten se hakkuutähteiden pois kerääminen helpottaa uudistusta?
Viime kesänä istutin n. 6 ha kuuselle. Puolet alasta äestetty ja puolet laikutettu. Latvarangat olin kerännyt pois. Kummassakaan kuviossa ei ollut minkäänlaista ongelmaa istutuksessa eikä maan muokkauksessa. Eikä ole ollut koskaan aiemminkaan.
No, voihan sitä tietysti oksaan kompastua, mutta kuitenkin...
- vexi
Mäntymailta ei missään nimessä.
Tätä asiaa ei tunne kunnolla vielä kukaan.
Kuusimaillahan hommassa voi olla joskus järkeä.
Hakkuutähteiden keräys ja poltto paikalla on kaikista hulluita mitä palstallaan voi tehdä. Semmostakin talkoota näin vielä pari vuotta sitten, kait koitti isäntä olla joteskin tunnollinen tms.
Muistakaa neulasten typpipitoisuus on 1,2% (ruotsalaisissa tutkimuksissa), puun 0,2..0,4%. Ravinnehävikki tappio tulee, se on selvä. Puolukat ei kasva, mustikka ei kasva, ei lahopuuta sienille jne.
Lisäksi kantojen ja tähteiden poisto aiheuttaa sen että ne vaivalla maahan saadut taimet ei saa niistä suojaa, mitä tarvitaan kun taimi on pienoikainen.
Kehotan siis vakavasti harkitseen asiaan penseyttä, jolleivat saa maksettua hommasta asiallista hintaa joka korvaisi edes osan kasvutappiosta.
Koittakaa laskea sille puulle energiahintaa, jos myytte isoja määriä ts. tulisi alkutuottajankin netota.
Siis hinta asialliselle tasolle niin pannaan harkintaan.... - apulanta
Kannattaa jättää kuusikoista raivattava koivukuitukin nykyhinnoilla lannoitteeksi, jos kertyy alle 40 m3/ha. Ei tule kasvutappioita eikä juuristovaurioita ajourista. Lisäksi pitkäaikainen lannoitusvaikutus maan pintakerrokseen missä kuusen juuret on.
- Metsämies Pohjois-Pohjanmaalta
Lannoitteiden hinnan voimakas nousu (08) aiheuttaa sen, että hakkuutähteet ja energiapuu kannattaa jättää lahoamaan metsään ravinteiksi.
- Anonyymi
Kuinkas on tuosta ajasta muuttunut? 15v.
- Anonyymi
Missä asiantuntijuus metsänhoidossa,kun koneet russaa metsässä miten sattuu,ja vahinkoa tulee,mitä kuuluu metsätalous insinöörin opintoihin,kuuluuko oikea oppinen metsänhoito,vai vaihtuuko asiatietoa bisnekseen, kun työnantajana metsäjätti,ja Motokuskin koneet ja kaluston velat ja takaukset,Takaa Metsäyhtiöt.Saattaa unohtuu juuristovauriot ja metsänomistajan metsän tuotto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa
ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?834507- 1213886
Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."
Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai332451Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta
Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu1931454Wiisaat Lappajärvellä iät.
Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.121276Missä Steffe hiihtää?
Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko221233Olet elämäni rakkaus
On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el361168Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä
Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?621157Milloin nainen, milloin?
Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä611133Olen menettänyt yöunet kokonaan
Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel171035