Viikonlopuksi tyrkkäsin iltapäivälehden aiheesta varastamani idean.
Onko sinulla paikka kotona, johon olet keskittänyt jotain ikiomia juttuja: tuunaamista, soittoharjoittelua, käsityönurkkaus, vanhojen aparaattien montteerausta jne.
Onko sinulla paikka kotona, johon olet keskittänyt jotain ikiomia juttuja: tuunaamista, soittoharjoittelua, käsityönurkkaus, vanhojen aparaattien montteerausta jne.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Kun yksin hallitsee kotiaan, ei tarvitse paikkoja jakaa. Kaikkialla on vain omaa.
Jos asuisin jossain laumassa, järjestäisin oman sopen ilman muuta.
Mulla on tällä hetkellä kulmasohvan kulmakohta käsityö, telkkarinkatselu ja nettisurffailupaikkana. Sänky tulee vihdoinkin ensiviikolla ja se on mun luku- ja nukkumapaikka. 2 kk olen ollut ilman sänkyä ja en ole pystynyt keskittymään lukemiseen.
Minäkin asun yksin ja pikku "pesiä" on kuitenkin tullut, missä viihtyy minkäkin homman ääressä.
Mitenkäs aloittaja, sulla on varmaan joku ihan oma juttu, koska aloitus tuli?
No. Mulla on hajasijoitettuina eri pisteet. Yleensä keittiön pöytä, missä paras valaistus tai välillä olohuoneen pöytä on täynnä kirjoja, vihkoja jne. Makkarissa pikkuisella työpöydällä on läppäri, jonka on syrjäyttänyt tämä joka paikan tabletti.
Käsitöitä teen tässä olkkarin sohvan tuntumassa. Kirjat luen sängyssä. Kauhuskenarioni on se, että nukahdan ja kirja putoaa naamalle, se tiiliskiven kokoinen tietenkin. Soitinta rääkkään myös täällä.
Tuttuja, kun käy kylässä, en pyytele anteeksi. Ei ole sotkua, on vain omanlainen "järjestys".
Isommalle porukalle raivaan pöydän kahvittelua tai ruokailua varten.
Luonnehtisin siisti järjestyksen sisällään pitävä arkisekamelska, ei siis siivotonta.
Sellaisia tapoja minulla on, että kamarin sängyssä luen, puoli-istuvassa asennossa.
Olohuoneessa olen tv-tuolissa. Tää vehje on tuossa tuolilla.
Sitten jos kissa on hereillä, niin aina kun ahterini nostan se livahtaa tuoliini, vaikka on ihan yhtä hyviä paikkoja muitakin, kuten toinen samanlainen tuoli, mutta se ei kelpaa.
Pojalla muuten on kotonaan kellarikerroksessa oikein miesluola.
Hyvä kun ovesta sisään mahtuu, hyllyt ja lattia täynnä autonosia ja kaiken keskellä sohva.
Jäi+sanomatta,+että+tässä+sohvannurkassa+myös+tutkin+iän+hyökkäämistä+kehooni.+Olen+pötköllään+ja+nostan+toisen+jalan+toisen+päälle.+Rutistan+roikkuvan+pohkeeni+nahkaa+ja+katson+kuinka+kollageeni+on+vähentynyt.+Saman+teen+"alleilleni".
100 gr merisuolaa yhdellä kertaa? Ihan vain mausteena?
Nyt olen tönkkösuolattu. Ilmankos on janottanut.
Oli uutuus suklaalevy. Ei niin kovin hyvää. Aiemmin ostin isompia levyjä, mutta kun pruukaan syödä kerralla, tuli öklöttävä olo.
Fasu on ottanut chili-patukoissaan huomioon heikot tyypit, kuten tää tässä, v a i n viiden palan pötykkä. Fazerilassa kyllä tuinasin, josko tekisivät isoja levyjä. Chili-levy olisi varmaan yhtäneksoottinen tuliainen kuin salmiakki ja marmelaadi. Siis tuliaisiksihan vain....
Mä olen salaa pimeyksissä ripotellut merisuolaa rappujen eteen, kun on ollut liukasta ja pitänyt turvallisesti päästä kotiluolastoon
Onneksi allit voivat olla sekä miehillä että naisilla ja parasta, että ne kasvaa tavallaan taaksepäin. Mulla on pienet puntit, mutta ne ovst levossa vielä. Niitä vois tietenkin ruveta kohottelemaan. Jotenkin tuntuu, että punttipari on eronnut, koska asuvat eri luolissa.....
"...että ne kasvaa taaksepäin"... Luojan onni, se viälä puuttuis, että ne hölskyis tossa edessä, kun mä virkkan tai kudon.
Mulla on 1 kg:n ja 3 kg:n puntit, sulassa sovussa lojuvat tuolla nurkassa. Mukamas tärkeä syy oli laittaa ne pimeimpään nurkkaan, kun kerran sain puuskan niitä nostella. Jäivät sitten kulkureitille ja yöllä vessaan mennessäni teloin varpaani niihin ja aiheutin kolinan ja ärräpäitä tulvi.
Minä nostan illalla TV:tä katsellessa 2kg painoilla 100 kertaa.
Koko yläkerta on mun: onpeluhuone, 2.TVhuone, vaatehuone, pari vinttiä ja eteistila. Miehellä jalkavamma taannoin, raput eivät kiinnosta.
Onneksi on ekstrahuone mihin voin piilottaa kaikki mahdolliset keskeneräiset työt, sekalaiset järjestämättömät paperit, läppärin (ml. isompi screen koska en näe kovin hyvin), printterin, perkaamattomat pari muuttolaatikkoa, jne. Niin ja täällä silitänkin, JOS silitän.
Tänne pitäisi vielä hommata kirjahylly ja tuoda wanhasta huushollista edes vähän kirjoja (pois toisten vaivoista). Niin ja pitää vielä siirtää lukutuoli yhteen nurkkaan. Sohvakin täällä on että voin vaikka tirsat ottaa, salaapäin ;)
Oi kuinka ihanaa, minäkin nukun usein sohvalla tirsat, riippuen siitä kuinka vähän olen nukkunut yöllä.
Mulle ekstraa on vaatehuone. Oveen voisi laittaa kyltin; pääsy kielletty, paitsi haltijalta. Järjestyksenomaisesti. Invertaatio tehtävä keväällä. Pois sellaiset, jos vaikkas tarvitsen. Itsensä huijaamista. Joulujuttuja, tauluja, korjaustarvikkeita, ompelustarvikkeita, lankoja, kankaita. Kaikki säilytyslaatikoissaan, mikä on petollista. Voisin viedä uffille askartelikoille jne. Tämä on varmasti tuleva "risusavottani".
Just. Vaatehuone on must, varsinkin jos muuttaa omakotitalosta himpun verran pienempään. Minä muka viksuna teetin vaatehuoneen tämän ekstra-huoneen kylkiäisiksi. Harmikseni se on vielä ns. vaiheessa. Rojua siellä kyllä on, mutta kokonaissuunnittelu ei ole onnannut vielä. Kyllä se tästä vielä, hope ;-))
Entisessä talossa oli ulkorakennus käsitöitä varten, ateljeeksi sitä kutsuttiin vaikkei se mikään sellainen ollut, saipahan vaan roinat olla levällään.
Nyt on kaikki tekeminen näissä nurkissa, riippuu mitä tekee, jos jokin käsityö innostaa, silloin siihen liittyvä rekvisiitta levittäytyy ympäriinsä, kun kaikki on valmista rekvisiitta katoaa komeroihin.
Kirjoja on kahdessa huoneessa ja autotallissa lisäksi, niihin joskus hurahdan, senkun hommaan lisää lundiaa...
Kaikki tasot on yleensä täynnä jotain, papereita, lehtiä, keskeneräisiä töitä, pystejä ja purnukoita jos ei muuta niin kukkia ja kynttilöitä.
Neulomus löytyy aina jostakin.
Välillä kauhea kaaos mutta sitten taas hyvä järjestys kun sen aika on.
Onneksi vain naisvaja.
Kuulostaa ihanalta tuollainen ateljee. Jee :) Parasta tuollaisessa selkeesti omassa tilassa on, että voi jättää kesken. Ei ole pakko ajatella että en voi nyt aloittaa tuota, koska se kestää niin kauan, kohta pitää sapuskat saada siihen samaan pöytään.
Eikä tarvi aina olla siivoamassa.
Miesluolia minulla on liikaakin. Tässä runsaassa valinnanvapaudessa, sekä päämajassa että mökillä.
Ankeampaa on ollut aikoina jolloin ympärillä erilaista perhe-elämää. Miesluolaksi jäi vessan istuin tai makuuhuoneen parisängyn toisen puolikkaan takanurkka. Sekin istuma-asennossa hoitaa harrastukset kuten lukeminen ja ristikkolehdet (aikaa ennen tietokoneiden yleistymisen, etenkin läppäreiden puutteen) ja loppuosa yöstä työmiehen raskaille unille.
Niin. Jokainen tarvitsisi sellaisen sopen, saada tehdä jotain juttuja rauhassa, silloinkin kun lapsia on. Enemmän yritetään koululaiselle järjestää jokin oma paikka. Elämässä kun tapahtuu muutoksia mm. lapsi lehahtaa maailmalle jne. tulee tilaa. Mutta jännää on, että edelleen varaa jonkin alueen hänelle ja perheelleen, että sitku, sitku tulevat.
On. Nukkumiseen oma 90cm leveä sänky. Telkkarin katsomiseen muhkea mekanisminahkatuoli. Läppärille oma työhuone ja lapsilta vapautunut makkari pukeutumis/vaatehuone :).
...ja koira ja isäntä jää taas ilman.
Niinhän sitä joku mielikuvitusrajoitteinen voi luulla :D:D.
Nythän kysyttiin vain minun tilastani, ei muiden.
Luolamiehet eivät ole heränneet vielä. Voisivat vapaasti kommentoida näitä naisluolia, sillä tiedän, että on miehiä, joilla kamat järjestyksessä, eikä ole mitään turhaa.....siinä suomalaista feng shuita.
Olin vaalean vihreän, kun katsoin lehden kuvia. Yksi huone mulla on ns. vierashuoneena, kun lapseni perheineen käy. Voisin asunnon haltijana pyöräytellä koko huoneiston nurin ja keskittää omat harrastus- ja opiskelujutskat sinne. Kirjahyllynkin voisi heivata sinne. Rakkaat kirjat.
Mutta eikös hyvin suunniteltu ole puoliksi tehty. Ja mitä paremmin ja hartaammin suunnittelee, sitä parempi lopputulos, hmmmm.
Unelmista ja kuvista se alkaa, ei kannata rynnätä mihinkään :) sitten kun miettii ja suunnittelee, saattaa tulla yllättäviäkin nerokkaita juttuja. Kandee vähän makustella!
Mutta sitten se harvoin loppuu siihen yhteen paikkaan tai huoneeseen. Koska muualla jää tilaa, tai tilat selkenee, niin on aivan pakko jatkaa sitä stailaamista vielä 5 vuotta :)
Onnea projektiin. Ite olen onnellisuuden huipussa, kun saan jonkun tilan siihen kuosiin, että voi vaan tyytyväisenä katella - mä tein sen. Talossa ja puutarhassa. Ja sillä on minusta valtava osuus henkiseen hyvinvointiin. Joskus naureskelin feng shuita, mutta enpä tiedä.... on siellä joku juju!
Kiitos kannustuksesta. Feng shui -kirjoja on tullut ostettua ja plärättyä. Sen olen huomannut, että kun ystäväni yritti vääntää (=stailata) mun sohvani epäsymmetrisesti kerran olohuoneessani, mulle tuli melkein fyysisiä oireita. Ei! Sohva takaisin seinän viereen. Päätin, että kyllä se, missä asuu, on oltava oman pään mukaan laitettua. Jännää sekin, että uudehko tv-tuoli on enempi vieraiden käytössä. Sohvaan tulee varmaan kuoppa, missä pesin. Koristejuttuja olen karsinut vähitellen vähäisemmäksi ja vähäisemmäksi. Tavoite mahdollisimman minimaaliseen koristeellisuuteen. Liittyykö sekin johonkin ikäkauteen, että piti olla kivaa sitä tai kivaa tätä. Nyt ei nappaa. Ja olen ollut iloinen, kun olen voinut antaa lapselleni tarpeellisiakin juttuja.
Mulla on sekä naisvaja että miesluola. Lintubongaus-kahvipaikka, musa-viini-puutarhaunelmastudio, tv-käsityösohva, ja työn alla on työ-ompelupiste.
Eniten tuo miesluola tuottaa pään vaivaa. Autotalli siis. Mä en ymmärrä miten joku voi järjestellä niin paljon kamaa, niin että muka tietää missä kaikki on? Olen lukuisia kertoja yrittänyt siivota ja järjestellä se, mutta ei. Aina jää kesken.
Kaikki on helppoa; hohtimet vasemmalle puolelle, vasara oikealle puolelle autotallia, ja tuhannet muut asiat niiden ympärille. Helppoa muistaa ja löytää. Yleensä ne jää muistiin jo asetteluvaiheessa.
Otitko huomioon, että todellisen luolamiehen autotalli on viimeisen päälle järjestyksessä. On työkalutaulut, pakkilaatikot, ruuvi-naula-mutteri lokerikot, renkaat pestynä ja huputettuna omalla hyllyllään...
Uhh, mulla on pitkä matka vielä tuohon miesluolaan...
Vähän niin kuin keittiössä aterimet. Pitää laittaa järjestykseen haarukka-veitset-lusikat, vasemmasta oikealle. Että tulee haa-vei-lu.
Tuo 'miesluola' omassa huushollissani huolettaa,
tykkään kaikista kivoista työkaluista, ostelen niitä joskus vaikken tiedä mitä niillä tehdään, jos vaan ovat kauniita ja käteensopivia.
Mutta se ongelma on perustyökalu , vasara, saha ja ruuvarit, kun ne ovat tässä talossa niin liikkuvaa sorttia, etteivät ole koskaan siinä missä niiden pitäisi olla.
Perusvika on tietty siinä kädessä, joka sen kädestään pudottaa, työkalu putoaa johonkin ja siihen se jää.
Parannusta olen monesti yrittänyt vaan huonoin tuloksin.
Aikamoisen hieno tuo sinun musa-viini-puutarhaunelmastudio, se kuulostaa niin autuaalliselta, voin sen kuvitella, palmuineen ja limoviikunoineeen ja viinilasin käteen auringonlaskun aikaan ja musiikkina jotain melkein avaruudellista...
Tuo on tuttua, aina ne tärkeimpien työkalujen paikka on jossain niin kaukana, että jos on kiire, ei tule vietyä takaisin.
Mulla on seinä johon olen ripustanut kollaasin sukulaisista. Aattele, jos tekisi samanlaisen seinän työkaluille? Niitähän on nyt vaikka mitä pinkkiä ja kukkakuosia. Piirtäisi vaan paikan, että tähän tulee ruuvari ja tähän vasara. Voisi olla jopa kivaa laittaa paikalleen, että taulu tulee ehjäksi :) Nyt kun rupesin miettimään... meillä se kellarin rappusseinä voisi olla ihan omiaan. Miesluolassahan pitää olla omat vehkeet.
Eilen juuri omassa nais-nice-paikassani hörppäsin teetä, kuuntelin Tehosekoitinta ja rapsutin kissa. Oottelimme yhdessä että sauna kypsyisi meille. On se sellainen nauti-hetkestä-paikka.
Haluaajo hoku nais seuraa huonuseki asub tampereellaa ja tykään ihnunen
En nyt meinaa löytää omaa paikkaani remontoidussa pikku yksiössäni, kun seinistä tuli eriväriset ja laitoin vähän tavaraa kiertämään. Hyllyt, mitkä ajattelin ostaa olivat kantokyvyltään liian heppoisia ja jouduin palaamaan vanhaan malliin. Jäi niinkuin hampaankoloon, miltä kaiken piti näyttää.
Tänään tulee lapseni poraamaan hyllyjä seinään. Hyllyjä, jotka hätäpäissäni keksin. Ovat pienempiä ja matalammalla, kun entiset, ettei ole niin paljon turhaa siivottavaa kamaa nurkissa, kun ei jaksa enää niin innokkaasti rymsteerata tämän kämppänsä kanssa.
Aikansa näköjään vie, että taas kotiutuu!
Muutto: eikö se ole niitä stressaavimpia tilanteita ja elämänmuutoksia? Taidat olla kuitenkin voiton puolella, koska olet jo uudessa asunnossa. Tupaantuliaiset?
Koko kodin remontti vain😊 Jos joskus joutuisin tästä kodista lähtemään, niin kova paikka olisi. Niin tätä omaa kotiani rakastan❤️
No, onhan siinäkin mukautumista. Olen seurannut sivusta ystäväni taloyhtiön teetättämää putkiremppaa. Valmista ei tahdo tulla millään, kun dutta ja sekundaa joutuu korjauttamaan.
Mä muutin liki 2 kk sitten. Yksi syy oli keväällä alkava putkiremontti vanhaan taloon. Painavampi syy oli se, että tyttären läheltä vapautui asunto, jonka sain napattua.
Aikalailla mylläämistä on, ennen kuin jokainen tavara löytää paikkansa. Vielä on yksi seinä kesken ja alkovi odottaa sänkyä. Ja minä.
Mutta, sulla on varmaan nyt, niin kuin uusi koti, kun on puhdasta uutta maalia jne. Tulee kevät ja aurinko ihan uudessa valossa :)
On minulla useamman kymmenen hehtaarin "vajasto/luolasto", joissa voin puuhastella mitä milloinkin.
Sisällä istun narisevassa tv-tuolissa, lukemassa ja telkkariohjelmia katsomassa.
Venksuita :)
Ei sen kummempia luolia eikä vajoja mutta ihan käytännön syistä ne jutut ovat tietyllä tavalla määrittyneet. Olohuone ja sohva on minun ja koirani valtakuntaa. Makuuhuone on kaikille. Keittiö oleskelun suhteen vaimon valtakuntaa mutta minun työmaa;(
Sauna, se on minun pyhättöni.
Jo vain on, ja vieläpä monta paikkaa, ja ei ole ONNEKSI ketään pompottelemassa mun tekemisiä. ;)
Kesäisin kyllä muutamat naapuri tulee tuohon ihmettelemään,
kun ovat käyneet hakemassa pullon vahvistusta, ja surkuttelevat elämää ?
Luolia tai vajoja ei ole, mutta olen aikonut raivata nyt kevään aikana pojalle ulkorakennuksen vintille tilaa hänen harrastukselleen: se on sellasta luovaa näpertelyä johon tarvitaan paljon maaleja ja pensseleitä, purkkeja ja materiaaleja. Tuloksena on ihania roolipeliminiatyyreja.
***
Lutusella on verstas, jonne minä en mene kuin poikkeustilassa. Hän on pystymätön heittämään mitään "ruuvia tai mutteria" roskiin. Olohuoneen nahkasohva on etupäässä hänen valtakuntaansa: pöydällä makaa hänen läppärinsä ja sohvan päädyssä on hylly jossa hän pitää omia juttujaan. Alakerran veski on myös "hänen" vaikka käytämme sitä kaikki päiväsaikaan.
***
Keittiö, ruokasali, yläkerran kylppäri ja alakerran olohuoneessa tietokonenurkkaukseni ovatkin sitten enempi minun valtakuntaani. Samoin mediahuone yläkerrassa jossa kyllä nyt asuu yksi pieni kultahamsteri ja jossa poikien sängyt ovat ja jota käytämme vierashuoneena. Kun muutimme taloon niin se oli ollut vanhan isännän lintujenkatseluhuone. Ja mediahuone.
***
Elikkä vähän samanlainen systeemi kuin entisellä miehellä: käytännön syistä tilat ovat rajoittuneet tietyille asioille jotka lankeavat meille luonnollisesti kuin manulle illallinen. Mitään rajoja, lukittuja ovia, suljettuja huoneita tai muureja ei meillä ole eikä tule olemaan.
Kun luin tätä ketjua, mielikuvitus lähti lentoon.
Kotienne tarkan kuvailun pohjalta ovela varas tietäisi missä kohdin taloanne on ne arvokkaimmat jutskat, jotka hän haluaisi mukaansa jahka selvittäisi asuntonne sijainnin.
Hehehe mulla mitään arvokasta tavaraa ole, vanhoja romuja jotka sais suoraan viedä kierrätykseen. Arvokkaat jutskat on pankkiholvissa....tai sitten niitä ei yksinkertaisesti ole kuin mielikuvituksessa.
Minun rahanarvoiset ovat pankkiholvissa panttina veloille ; ))
Naisvaja (engl. she shed, she-shed) on käytännössä aikuisten leikkimökki.